Rakennusvalvontajaosto, kokous 24.4.2025

§ 7 Oikaisuvaatimus johtavan rakennustarkastajan lupapäätökseen lupatunnus LP-858-2024-00256

TUUDno-2025-684

Valmistelija

  • Anne Savolainen, rakennustarkastaja, anne.savolainen@tuusula.fi
  • Johanna Aho, johtava rakennustarkastaja, johanna.aho@tuusula.fi

Perustelut

Asia:

​​​​Johtava rakennustarkastaja on tehnyt rakennuslupapäätöksen LP-858-2024-00256 paritalon rakennustöiden loppuun saattamiselle.  Päätöksestä on jätetty yksi oikaisuvaatimus määräajassa.

Oikaisuvaatimuksen on jättänyt kiinteistön 858-405-0011-0150 omistaja.

 

Valitusoikeus

Oikaisuvaatimuksen jättäneen kiinteistö rajautuu luvansaajan kiinteistöön ollen Tuusulan kunnan haltuun ottaman katualueen toisella puolella. Hänellä on siten maankäyttö- ja rakennuslain 192.1 § kohdan 1 mukaisesti rajanaapurina valitusoikeus hankkeesta.

 

Oikaisuvaatimus ja sen sisältö:

Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan, että kiinteistön 858-405-0008-0009 omistajat eivät saa tehdä Sillanpäänpolulle toista ajoliittymää, vaan heidän tulee käyttää ainoastaan Lotta Svärdin kujalle liittyvää alkuperäisen rakennusluvan 01-0030-R mukaista ajoliittymää. Sillanpäänpolulle laittomasti tehty lisäliittymä kahden auton parkkipaikkoineen tulee purkaa ja palauttaa alkuperäiseen tilaansa.

Oikaisuvaatimuksessa on tuotu esiin muun muassa seuraavat seikat: 
Vaaditaan, että Sillanpäänpolulle tehty lisäliittymä kahden auton parkkipaikkoineen puretaan ja palautetaan alkuperäiseen tilaansa. Oikaisuvaatimuksen tekijä haluaa, että liikennöinti kyseiselle pientalolle täytyy tapahtua alkuperäisen rakennusluvan mukaan eli paritalon eteläpuolelta.

Vaadetta perustellaan seuraavasti:
1. Laittomalle lisäliittymälle ei ole mitään laillista perustetta.
2. Alkuperäisessä rakennusluvassa hyväksytyllä ajoliittymällä ja sen ajopihalla parkkipaikkoineen on hyvä, esteetön näkyvyys 8 metriä leveälle Lotta Svärdin kujalle, tehden siitä turvallisen ajoliittymän. Lotta Svärdin kujalta ajoliikenne ja jäte- sekä huoltoautot pääsevät pihaan helposti muuta liikennettä ja turvallisuutta vaarantamatta. Paritalolle riittää hyvin yksi parkkialue neljällä autopaikalla ja turvallisella ajoliittymällä kuten alkuperäisessä rakennusluvassa on osoitettu.
3. Laittomasti Sillanpäänpolulle tehty ajoliittymä parkkipaikkoineen on tehty mahdollisimman huonoon paikkaan. Sillanpäänpolku on ahdas ja mutkitteleva kävelytie. Katualueen leveys on 6 metriä, mitä kaventavat molemmin puolin maantieojat ja pientareet niin, että ajoväylän leveys on alle 3,5 metriä. Kohtaavat ajoneuvot eivät mahdu siinä ohittamaan toisiaan, vaan ne joutuvat peruuttamaan pihoihin väistääkseen toisiaan. Kadulla on peräkkäin kaksi lähes suorakulmaista mutkaa ja toiseen mutkaan on ängetty tämä toinen ylimääräinen liittymä.
4. Pienessä pihassa liikennöivät henkilöautot, jäteauto ja huoltoautot häiritsevät ja vaarantavat kapean Sillanpäänpolun kävelytien liikennettä. Kävelytietä käyttää kävelijät, lapset ja koiran ulkoiluttajat, joiden turvallisuus myös vaarantuu, kun ahtaasta ja huonosti näkyvältä pihalta ajetaan ja peruutetaan kapealle ja mutkaiselle kävelytielle. Tämä toinen ylimääräinen liittymä ja liikennöinti sieltä haittaa suuresti huomauttanutta ja muita naapureita.
5. Laittoman liittymän länsipuolella on suojeltu pähkinäpensas.
6. Sillanpäänpolulla on läpiajo kielletty ja vain pihaan ajo on sallittu.
7. Tuusulan kunnan rakennusjärjestyksen kohdan 3.3.2 mukaan ”pientalotontille suositellaan rakennettavaksi enintään yksi 5 metriä leveä ajoliittymä.
8. Tuusulan kunta on ottanut haltuun ja hoitaakseen Sillanpäänpolun kävelytien ja vastaa myös siltä osin sen turvallisuudesta.
9. Sillanpäänpolun maan omistus on niiden tonttien omistajilla, joiden kautta Sillanpäänpolku menee, eli se on pääosin huomauttaneen omistuksessa.

Oikaisuvaatimuksen tekijä kirjoittaa oikaisuvaatimuksessaan, että kiinteistön 858-405-0008-0009 edustajat perustelevat laitonta toista lisäliittymää Sillanpäänpolulle sillä, että yhdenvertaisuuden nimissä tulee heillä olla sama oikeus ajoliittymälle Sillanpäänpolulle kuin muilla Sillanpäänpolun kiinteistöillä. Huomautuksen tekijän mukaan samaisessa ahtaassa mutkassa oleva ajoliittymä kiinteistölle 858-404-0041-0004. Silläkään ei hänen mukaansa ole lupaa liittymälleen Sillanpäänpolulle vaan kiinteistöllä tulisi olla kulku Onnelantielle.

Oikaisuvaatimuksen tekijä on oikaisuvaatimuksessaan lisäksi maininnut, että hänen isänsä on rakentanut tien 1950-luvun alussa Rantatieltä rakentamalleen talolle ja naapurille. Hän raivasi metsän ja rakensi hedelmä- ja marjatilan. Nykyisin teiden nimet ovat Onnelantie, Lotta Svärdin kuja ja Sillanpäänpolku. Sittemmin kunta jatkoi Sillanpäänpolkua Syvärannankujalle ja teki Syvärannankujan jatkeen Järvenpääntielle heidän pihansa poikki. Kunta teki vielä Sillanpäänpolun, Syvärannankujan ja Syvärannankujan Järvenpääntielle johtavan jatkeen risteykseen tarpeettoman kääntöpaikan kokonaan heidän pihalleen. Tiet ja tarpeettomat kääntöpaikat vedettiin yksipuolisesti heidän pihalleen naapureita rasittamatta. Heidän tontistaan jäi yli 2000 m² teiden ja kääntöpaikkojen alle. Oikaisuvaatimuksen tekijän iäkäs äiti asui tuolloin yksin heidän talossaan ja huomauttanut asui itse ulkomailla. Kun hän huomasi, mitä oli tekeillä, hän teki oikaisuvaatimuksen ja valituksen, että teiden tulisi rasittaa tasapuolisesti myös naapureita. Tämän hän postitti pikakirjeenä, mutta kirje tuli perille 30 päivän valitusajan jälkeen, joten sitä ei huomioitu.

Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan liitteenä.

 

Asiaan liittyvä lainsäädäntö

 MRL 192 §
Valitusoikeus rakennus- ja toimenpidelupapäätöksestä sekä maisematyölupa- ja purkamislupapäätöksestä
Valitusoikeus rakennus- ja toimenpidelupapäätöksestä on:
1) viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistajalla ja haltijalla;

MRL 133.1 §
Kuuleminen ja lausunnot
Naapurilla tarkoitetaan viereisen tai vastapäätä olevan kiinteistön tai muun alueen omistajaa ja haltijaa. 

MRL 135 §
Rakennusluvan edellytykset asemakaava-alueella
Rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueella on, että:
1) rakennushanke on voimassa olevan asemakaavan mukainen;
2) rakentaminen täyttää sille 117 §:ssä säädetyt sekä muut tämän lain mukaiset tai sen nojalla asetetut vaatimukset;
3) rakennus soveltuu paikalle;
4) rakennuspaikalle on käyttökelpoinen pääsytie tai mahdollisuus sellaisen järjestämiseen;
5) vedensaanti ja jätevedet voidaan hoitaa tyydyttävästi ja ilman haittaa ympäristölle; sekä
6) rakennusta ei sijoiteta tai rakenneta niin, että se tarpeettomasti haittaa naapuria tai vaikeuttaa naapurikiinteistön sopivaa rakentamista.

MRL 187 §
Oikaisuvaatimus
Viranhaltijan päätökseen asiassa, joka kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta tai muulta kunnan viranomaiselta on siirretty hänen ratkaistavakseen, ei saa hakea muutosta valittamalla. Päätökseen tyytymättömällä on oikeus saada asia asianomaisen viranomaisen käsiteltäväksi (oikaisuvaatimus). Oikeus vaatimuksen tekemiseen määräytyy samojen perusteiden mukaan kuin asianosaisen valitusoikeus.

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti viranhaltijalle 14 päivän kuluessa päätöksen antamisesta. Päätökseen on liitettävä ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemisestä. Vaatimus on viipymättä otettava asianomaisen viranomaisen käsiteltäväksi.

MRL 143§
Luvan voimassaolo ja jatkaminen
Jollei rakennustyötä ole aloitettu kolmessa vuodessa tai saatettu loppuun viiden vuoden kuluessa, lupa on rauennut. Muuta toimenpidettä koskeva lupa tai viranomaishyväksyntä on rauennut, jollei toimenpidettä ole suoritettu kolmen vuoden kuluessa. Määräajat alkavat luvan tai hyväksynnän lainvoimaiseksi tulosta. Purkamisluvan voimassaoloaikaa laskettaessa ei oteta huomioon sitä aikaa, jolloin alueella on rakennussuojelulain 9 §:n mukainen toimenpidekielto.

 

Asian selvittely:

1.1.2025 on tullut voimaan rakentamislaki (RakL), jonka 194 §:n mukaan lain voimaan tullessa vireillä oleva asia käsitellään loppuun soveltaen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Asia katsotaan loppuun käsitellyksi, kun loppukatselmus on pidetty. Lupahakemus on jätetty vireille 10.6.2024, joten asiassa sovelletaan maankäyttö- ja rakennuslakia.

 

Rakennuspaikka ja sen asemakaava:

​​​Rakennuspaikka sijoittuu Lottakoti asemakaavan muutosalueelle. Asemakaava on tullut voimaan 28.1.2015. Rakennuspaikka sijoittuu AO-50 eli erillispientalojen korttelialueelle. Yhdessä asunnossa saa olla yksi asunto. Rakennukset on sijoitettava siten, että puita ja tontin luontoarvoja säilytetään mahdollisimman paljon. Aluetta on hoidettava siten, että sen maisemallinen ja kulttuurihistoriallinen merkitys säilyy. Autopaikkoja on varattava kaksi asuntoa kohden

Paritalon alkuperäisen rakennusluvan LP-858-2024-00226 (01-0030-R) käsittelyn aikaan rakennuspaikka on sijoittunut Krapi rakennuskaavan alueelle. Kaavamerkintä on silloin ollut AO¹³ eli erillisten pientalojen korttelialue. Yhdessä rakennuksessa on saanut olla enintään kaksi asuntoa. Rakennukset on ollut sijoitettava siten, että olevia puita mahdollisimman paljon säilytetään. Autopaikkoja on tullut varata yksi asuntoa kohden. Uudisrakentamisen on tullut sopeutua olemassa olevaan ympäristöön ja rakennuskantaan rakennusten massoittelun ja materiaalien suhteen. 130 m levyisellä vyöhykkeellä LT-alueen länsireunasta on korttelialueen asuinrakennuksissa katto, seinä, ovi- ja ikkunarakenteet pitänyt tehdä niin, että liikenteen melu ei sisätiloissa ylitä 35 dB (A). Oikaisuvaatimuksessa puheena oleva Sillanpäänpolku on tämän vielä voimassa olevan asemakaavan alueella.

Alueella ei ole rakentamistapaohjetta.

Sillanpäänpolku on asemakaavassa pp/t aluetta eli jalankululle ja polkupyöräilylle varattu tiealue, jolla rakennuspaikalle ajo on sallittu.

 

Asian ratkaisu perusteluineen: 

​​​​​Oikaisuvaatimuksen tekijällä on valitusoikeus MRL 192 §:n mukaisena rakennuspaikan naapurina (viereinen tai vastapäinen alue). Oikaisuvaatimus on saapunut määräajassa, joten se tulee käsitellä.

Lupahakemus kohdistuu kiinteistöön 858-405-0008-0009. Rakennuslupaa on haettu paritalon rakennustöiden loppuunsaattamiselle.  Alkuperäisen rakennusluvan 01-0030-R voimassaolo on päättynyt 14.2.2006.

Alueelle on hyväksytty uusi asemakaava 28.1.2015. Rakentamisajankohtaan kortteli on ollut AO13 aluetta eli erillisten pientalojen korttelialuetta, missä yhteen rakennukseen on sallittu enintään kaksi asuntoa.

Alkuperäisen lupapäätöksen määräämistä katselmuksista on suoritettu kaikki muut paitsi loppukatselmus. Käyttöönottokatselmuksen jälkeen on rakennukseen ja tontille tehty seuraavia lupakuvien vastaisia muutoksia:
- Käyttöullakko on otettu asuinkäyttöön kiinteällä portaikolla, jonka vuoksi rakennusoikeus on ylitetty runsaasti.
- Kellaritiloihin on tehty käyttötarkoituksen muutoksia. Kummassakin asunnoissa yhdestä varastosta on tehty harrastetila ja toisesta varastosta kylpyhuone.
- Kellareihin on lisätty takka ja hormi
- Tontin länsireunaan on rakennettu luvatta varastorakennelmat ja tontin pohjoispuolelle on tehty toinen ajoliittymä autopaikkoineen.

Suunnitelmia on käsittelyn yhteydessä korjattu niin, että käyttöullakko on palautettu ullakkotilaksi ja kiinteät portaat sinne on poistettu. Tontin länsireunaan rakennetut varastot on poistettu ja itäpuolelle rakennetaan alle 10 m² varasto. Varaston sijainnille alle 4 metrin päähän kadun puoleisesta rajasta on saatu yhdyskuntatekniikan suostumus.

Toista ajoliittymää hakija on perustellut sillä, että asunnolle A on haluttu oma yksityisyys ilman häiritsevää ohikulkuliikennettä.

Oikaisuvaatimuksen tehnyt naapuri antoi lupahankkeesta naapurinhuomautuksen, jossa vaati, että liikennöinti paritalon pihaan täytyy tapahtua kuten se on alkuperäisessä rakennusluvassa esitetty eli paritalon eteläpuolelta.

Luvan hakija esitti naapurin huomautukseen vastineen, jossa totesi, että järjestelyillä on haluttu estää välittömästi asunnon A edessä tapahtuva yksityisyyttä häiritsevä ohikulku. Ohikävely tapahtuu noin 2,5 metrin päässä 1. kerroksen ja kellarin kylpyhuoneen ikkunoista. ikkunoiden tulisi käytännössä olla jatkuvasti peitettyinä. Eteläpuoleisen asunnon A etupiha muuttuu näin muiden käytettäväksi pihatilaksi tuottaen huomattavaa häiriötä asunnon A Asukkaille. Vastineen liitteenä oli piirustus siitä, miten ohikulkijalla on suora näköyhteys ikkunoista asuntoon. Hakija on vastineessaan myös huomauttanut, että ajoliittymä on asemakaavan mukainen. Pohjoisen puoleisen pihan pysäköintijärjestelyjä muokataan siten, että auton kääntäminen tontilla helpottuu, eikä Sillanpäänpolulle ole tarvetta peruuttaa. Pohjoinen ajoliittymä on alle 5 metriä leveä.

Yhdyskuntatekniikalla ei ole ollut lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä huomauttamista toisen ajoliittymän tekemiseen Sillanpäänpolulle. Asemakaava ei myöskään kiellä ajoliittymää Sillanpäänpolulle. Sillanpäänpolku on asemakaavassa pp/t aluetta eli jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi tiealueeksi, jolla rakennuspaikalle ajo on sallittu. Sillanpään polulta on myös muille siihen rajoittuviin kiinteistöihin kulku. Myös huomauttaneen kiinteistön ajoliittymä on ilmakuvan mukaan kyseiseltä polulta. Asemakaavojen laatimisen yhteydessä on tutkittu liikenneturvallisuuden kannalta rakennuspaikoille ajon salliminen. Ratkaisu on voimassa olevien asemakaavojen mukainen.

Oikaisuvaatimuksen tekijä on vaatinut, että Sillanpäänpolulle tehty lisäliittymä kahden auton parkkipaikkoineen puretaan ja palautetaan alkuperäiseen tilaansa. Hän perustelee vaadettaan muun muassa sillä, että toiselle ajoliittymälle ei ole laillista perustetta.

Rakennusluvan myöntäminen on oikeudellista harkintaa eli se on tiukasti sidottu lakiin. Mikäli haettu rakentaminen täyttää rakennusluvan edellytykset asemakaava-alueella (MRL 135 §), niin rakennuslupa tulee myöntää. Maankäyttö- ja rakennuslaissa ei ole määrätty, että kiinteistölle saa olla vain yksi ajoliittymä. Tuusulan kunnan rakennusjärjestyksessä suositellaan, että pientalotontille rakennetaan enintään 5 m leveä ajoliittymä. Tämä on siis suositus. Asemakaavassa Sillanpäänpolku on merkattu pp/t alueeksi eli jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi tiealueeksi, jolla rakennuspaikalle ajo on sallittu. Yhdyskuntatekniikka on puoltanut hakemusta. Koska hanke on asemakaavan mukainen, niin rakennuslupa on tullut myöntää.

Esittelijän kanta on, ettei oikaisuvaatimuksessa ole esitetty sellaisia seikkoja, joiden perusteella rakennuslupapäätöstä tulisi muuttaa. Johtavan rakennustarkastajan rakennuslupapäätös tulisi pysyttää voimassa.

Ehdotus

Esittelijä

  • Johanna Aho, johtava rakennustarkastaja, johanna.aho@tuusula.fi

Rakennusvalvontajaosto päättää

  • merkitä tiedoksi oikaisuvaatimuksen liitteineen
  • yhtyä johtavan rakennustarkastajan näkemykseen ja perusteluihin asiassa ja siten hylätä oikaisuvaatimuksen.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.


Muutoksenhaku

Hallintovalitus hallinto-oikeudelle

Valitusosoitus
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa ja se, jonka valitusoikeudesta laissa erikseen säädetään. Viranomainen saa hakea muutosta valittamalla myös, jos valittaminen on tarpeen viranomaisen valvottavana olevan yleisen edun vuoksi.

Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisten katsotaan saaneen tiedon päätöksestä seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä Tuusulan kunnan internet-sivulla.

Tiedoksi saantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle

Postiosoite: Radanrakentajantie 5
00520 Helsinki
Puhelin: 029 56 42000

sähköposti: helsinki.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet/#/

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:
1.    päätös, johon jaetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös)
2.    miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset
3.    vaatimusten perustelut
4.    mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireille panijalta peritään oikeudenkäntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.
Ajantasainen tieto oikeudenkäyntimaksuista löytyy https://oikeus.fi/tuomioistuimet/fi/index/asiointijajulkisuus/maksut/oikeudenkayntimaksuthallinto-oikeudessa.htm