Valmistelija
Johanna Aho, johtava rakennustarkastaja, johanna.aho@tuusula.fi
Sakari Eskelinen, lakimies, sakari.eskelinen@tuusula.fi
Perustelut
Kiinteistölle *****, osoitteessa *****, on todettu 28.3.2022 valvontatarkastajan tarkastuskäynnillä, että kulttuurihistoriallisesti arvokkaalla kiinteistöllä kolmen rakennuksen vesikattojen katemateriaali on erittäin huonokuntoinen ja paikoitellen katemateriaali puuttuu kokonaan. Osa kattopelleistä on irronnut ja repsottaa vesikatolla tuulen vaikutuksesta ja pellinpalasia on näkyvillä jopa ***** lumipenkassa. Lisäksi silmämääräisesti katsoen rakennukset ovat vaarassa sortua.
Valvontatarkastaja on antanut 4.4.2022 kehotuksen kunnostamaan ympäristölle vaaralliset rakennukset. Kehotusta tuli noudattaa 60 vrk kehotuksen tiedoksi saamisesta. Kehotus on vastaanotettu haastemiehen toimittamana 12.5.2022.
Määräajan jälkeen on kiinteistöllä tehty tarkastus ja siinä on todettu, ettei annettua kehotusta ole noudatettu. Valvontatarkastaja on tämän jälkeen lähettänyt kiinteistön omistajalle selityspyynnön kehotuksen noudattamatta jättämisestä. Tähän selityspyyntöön ei saatu vastausta, vaikka sitä kiinteistönomistajalta myös sähköpostitse kyseltiin.
Kunnostuskehotus koskee kiinteistöllä***** pohjoisosassa olevia puurakenteista latoa, tiilirakenteista matalahkoa talousrakennusta sekä ilmeisesti riihenä ja myöhemmin viljankuivaamona toiminutta hirsi/lautarakennusta.
Kulttuurimaisema ja rakennuskanta selvityksen mukaan lato ja hirsi/lautarakenteinen rakennus kuuluvat suojeluluokkaan 3:
Kohteita, joilla on paikallishistoriallista arvoa ja joissa on mahdollisesti tehty suuriakin muutoksia, ja jotka ovat mahdollisesti osana arvokkaampaa kokonaisuutta.
Suojelusuositus: Rakennukset tulisi pyrkiä säilyttämään. Muutokset tulisi tehdä rakennusta kunnioittaen, vaikka suuremmatkin laajennukset ovat mahdollisia. Muutokset tulisi toteuttaa rakennuksen muodon ja koon sekä ympäristön ehdoilla.
Rakennukset sijaitsevat näkyvällä paikalla ***** tiealueen läheisyydessä. Valvontatarkastaja on silmämääräisesti arvioinut, että rakennusten huonokuntoisuuden vuoksi ne ovat vaarassa sortua ja voivat näin ollen aiheuttaa ympäristössä turvallisuusriskin. Kehotuksen liitteenä olevien valokuvien (pvm. 28.3.2022) mukaan ainakin katto näyttää notkahtaneen useammassakin rakennuksessa.
Valvontatarkastaja on tehnyt vielä 12.9.2023 tarkastuskäynnin, jossa hän on todennut, että kunnostustöihin ei ole ryhdytty. Paikalla otetuista valokuvista voi kuitenkin todeta, että rakennuksien kulkuaukot on peitetty ja yhden rakennuksen seinään on kiinnitetty kyltti, jonka mukaan rakennuksien sisällä ja kiinteistöllä liikkuminen on kielletty. Rakennusten kattorakenteet ovat selvästi notkahtaneet ja paikoitellen katemateriaali puuttuu kokonaan.
Asiaan liittyvä ja siinä sovellettu lainsäädäntö:
MRL 166 §
Rakennuksen kunnossapito
Rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä. Rakennus ja sen energiahuoltoon kuuluvat järjestelmät on pidettävä sellaisessa kunnossa, että ne rakennuksen rakennustapa huomioon ottaen täyttävät energiatehokkuudelle asetetut vaatimukset.
Kaavassa suojelluksi määrätyn tai rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla suojellun rakennuksen käytössä ja kunnossapitämisessä on lisäksi otettava huomioon rakennussuojelun tarkoitus.
Jos rakennuksen kunnossapitovelvollisuus laiminlyödään, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennuksen korjattavaksi tai sen ympäristön siistittäväksi. Jos rakennuksesta on ilmeistä vaaraa turvallisuudelle, tulee rakennus määrätä purettavaksi tai kieltää sen käyttäminen.
Ennen korjauskehotuksen antamista rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennuksen omistajan esittämään rakennusta koskevan kuntotutkimuksen terveellisyyden tai turvallisuuden johdosta ilmeisen välttämättömien korjaustoimenpiteiden selvittämiseksi.
Rakennuksen omistajan on seurattava rakennuksen kantavuuden kannalta keskeisten rakenteiden kuntoa.
MRL 182 §
Uhkasakko ja teettämisuhka
Jos joku ryhtyy toimiin tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisesti taikka lyö laimin niihin perustuvan velvollisuutensa, kunnan rakennusvalvontaviranomainen, kunnan määräämä monijäseninen toimielin 13 a luvun mukaisissa asioissa tai Turvallisuus- ja kemikaalivirasto markkinavalvontaviranomaisena voi päätöksellään velvoittaa niskoittelijan määräajassa oikaisemaan sen, mitä on tehty tai lyöty laimin.
Viranomaisen antamaa kieltoa tai määräystä voidaan tehostaa uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella.
Uhkasakkoa ja teettämisuhkaa koskevassa asiassa sovelletaan muutoin, mitä uhkasakkolaissa (1113/1990) säädetään.
MRL 186 §
Ilmoitus syytteen nostamiseksi
Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen on rakennustyön keskeyttämistä taikka uhkasakon tai teettämisuhan käyttämistä edellyttävän teon tai laiminlyönnin todettuaan ilmoitettava asiasta poliisille esitutkintaa varten.
Ilmoitus saadaan jättää tekemättä, jos tekoa tai laiminlyöntiä olosuhteet huomioon ottaen on pidettävä vähäisenä, eikä yleisen edun ole katsottava vaativan syytteen nostamista.
Uhkasakkolaki 4 §
Toimivalta
Viranomainen voi asettaa uhkasakon, teettämisuhan tai keskeyttämisuhan, jos niin on laissa säädetty.
Uhkasakkolaki 6 §
Uhkasakon asettaminen
Uhkasakko asetetaan määräämällä päävelvoite asianosaisen noudatettavaksi sakon uhalla. Kunkin päävelvoitteen tehosteeksi on asetettava eri uhkasakko.
Uhkasakko asetetaan markkamäärältään kiinteänä tai siten, että sen suuruus määräytyy ajan kulumisen mukaan (juokseva uhkasakko).
Asettamispäätöksestä on käytävä selvästi ilmi, mihin asianosainen on velvoitettu ja milloin, mihin mennessä tai mistä lähtien päävelvoitetta on noudatettava. Määräajan pituutta harkittaessa on otettava huomioon päävelvoitteen laatu ja laajuus, velvoitetun mahdollisuus noudattaa sitä sekä muut asiaan vaikuttavat seikat.
Uhkasakkolaki 7 §
Uhkasakon kohdistaminen
Uhkasakko voidaan kohdistaa vain sellaiseen asianosaiseen, jolla on oikeudellinen ja tosiasiallinen mahdollisuus noudattaa päävelvoitetta. Jos uhkasakko kohdistetaan useisiin asianosaisiin, kullekin on asetettava eri uhkasakko.
Uhkasakkolaki 8 §
Uhkasakon suuruus
Uhkasakon suuruutta harkittaessa on otettava huomioon päävelvoitteen laatu ja laajuus, velvoitetun maksukyky ja muut asiaan vaikuttavat seikat.
Uhkasakkolaki 18 §
Ilmoitusvelvollisuus
Milloin uhkasakko, teettämisuhka tai keskeyttämisuhka on asetettu kiinteää tai irtainta omaisuutta koskevan päävelvoitteen tehosteeksi, velvoitetun on omaisuuden tai sen käyttöoikeuden luovuttaessaan ilmoitettava luovutuksensaajalle, minkälainen päävelvoite ja uhka sitä koskee. Velvoitetun on lisäksi ilmoitettava uhan asettaneelle viranomaiselle luovutuksensaajan nimi ja osoite.
Uhan asettamista koskevaan päätökseen on sisällytettävä selostus ilmoitusvelvollisuudesta ja siitä, että ilmoitus on tehtävä luovutuskirjaan otetuin maininnoin tai muuten todisteellisesti.
Uhkasakkolaki 19 §
Rekisteröinti
Uhan asettaneen viranomaisen on lähetettävä Maanmittauslaitokselle ilmoitus kiinteistöä koskevasta päävelvoitteesta ja sen tehosteeksi asetetusta uhasta merkinnän tekemiseksi kiinnityksistä pidettävään rekisteriin. Uhan asettaneen viranomaisen tai sen määräyksestä asianomaisen valvovan viranomaisen on lähetettävä vastaava ilmoitus asiaa koskevista myöhemmistä päätöksistä ja päävelvoitteen täyttämisestä.
Uhkasakkolaki 20 §
Luovutuksensaajan vastuu
Jos kiinteää tai irtainta omaisuutta koskeva päävelvoite ja sen tehosteeksi asetettu uhka ovat luovutushetkellä luovutuksensaajan tiedossa tai merkittynä kiinnityksistä pidettävään rekisteriin, luovutuksensaajan on noudatettava päävelvoitetta sen tehosteeksi asetetulla uhalla.
Jollei luovutuksensaaja noudata päävelvoitetta, uhkasakko voidaan tuomita maksettavaksi ja teettämisuhka tai keskeyttämisuhka määrätä täytäntöön pantavaksi noudattaen soveltuvin osin, mitä 10, 11, 13 ja 15 §:ssä säädetään.
MRL 166.1 § edellyttää, että rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset, eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä. Saman pykälän 5. momentin mukaan rakennuksen omistajan tulee seurata rakennuksen kantavuuden kannalta keskeisten rakenteiden kuntoa. Näin ollen omistajan tulee ryhtyä toimenpiteisiin, mikäli kantavien rakenteiden kunto voi johtaa esimerkiksi rakennuksen sortumiseen. Tehtyjen tarkastusten perusteella kiinteistön omistaja on laiminlyönyt velvollisuuttaan rakennusten ylläpidosta. Kiinteistölle ei ole myöskään vireillä lupahakemuksia esimerkiksi rakennusten purkamiseksi.
Koska valvontatarkastajan antamaa kehotusta rakennusten kunnostamisesta ei ole noudatettu ja, koska rapistuvat rakennukset voivat aiheuttaa ympäristössä turvallisuushaittaa, tulee rakennusvalvontajaoston puuttua asiaan hallintopakkokeinoin. Tällöin rakennusvalvontajaostolla on mahdollisuus ja velvollisuus MRL 182 §:n mukaisesti velvoittaa niskoittelijaa lopettamaan toiminta määräaikaan mennessä ja tehostaa määräystä uhkasakolla.
Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen on MRL186 §:n mukaan uhkasakon käyttämistä edellyttävän teon tai laiminlyönnin todettuaan ilmoitettava asiasta poliisille esitutkintaa varten. Ilmoitus saadaan jättää tekemättä, jos tekoa tai laiminlyöntiä on pidettävä vähäisenä, eikä yleisen edun ole katsottava vaativan syytteen nostamista.
Rakennusvalvonta katsoo, että yleinen etu ei tässä vaiheessa vaadi ilmoituksen tekemisen poliisille.
Rakennusvalvonnan tarkastus- ja valvontatehtävistä sekä muista viranomaistehtävistä suoritettavien maksujen mukaan uhkasakon asettamispäätöksestä peritään taksan mukainen maksu 500 €.