Perustelut
Nimistöesityksen taustaa
Nimistötoimikunta päätti edellisessä kokouksessa, että Puistokylän nimistöä suunniteltaessa pohditaan alueen nimistön muokkaamista varuskunta-aikaa edeltävän ajan historian pohjalta.
Hyrylän kuuden kantatalojen maat jakautuivat aikoinaan koko kylän alueelle, jokaisella talolla oli maita myös Perä-Hyrylässä. Nykyisin kantatilojen maat ovat pirstoutuneet ja käytetty kasvavassa taajamassa eri tarkoituksiin. Iso osa varuskunnan Hyrylän puoleisista maista on Knuuttilan eli Postin tilan (Hyrylän kantatila RN:o 5) vanhoilla mailla. Osa varuskunnan maista on Hyökkälän kylän mailla ja ne ovat siis alun perin olleet Hyökkälän Klaavolan ja Saksan tilojen maita.
Knuuttila on saanut nimensä tilan ensimmäisestä isännästä Nuutti Erkinpojasta. Tilan rinnakkaisnimeksi tuli Posti vuonna 1638, jolloin Suomen ensimmäinen varsinainen kruunun postireitti perustettiin Helsingin ja Hämeenlinnan välille ja Knuuttilan isännästä tehtiin postitalonpoika.
Posti jaettiin 1804 poikien Juhon ja Tuomaan kesken ja syntyi Yli-Posti (Yli-Knuuttila) ja Ali-Posti (Ali-Knuuttila). Ali-Posti jäi vanhalle paikalle Ali-Jussilan viereen, Yli-Posti oli Hyrylän tulevan liikekeskuksen paikkeilla - tilakeskuksen paikkeilla on nykyisin Säästökuja.
Vuonna 1887 Ali-Postista myytiin metsää varuskunnan ampumarataa varten. Kun 1950-luvulla myytiin parikymmentä tonttia tilan takametsistä, jolloin syntyi Korpikylän alue. Hyrylän varuskunnalle myytiin loputkin metsät 13 hehtaaria vuonna 1964.
Sukututkija Juhani Olasmaa on laatinut Hyrylän talojen isäntäluettelon, jota tehdessään hän on käynyt läpi Kansallisarkiston Suomen Asutusnimien yleisluettelon (SAY) ja Suur-Tuusulan historia -kirjat. Juhani Olasmaan tutkimus on Tuusulan museon arkistossa ja sitä on käytetty apuna seuraavissa nimistöpohdinnoissa.
Knuuttilan tilan 1800-1900-luvun omistajien sukunimistä Askolin, Skogster ja Hietarinne jo Tuusulassa tai Järvenpäässä/Sipoossa käytössä.
Fallströmin-nimi voisi tulla kysymykseen myös kadunnimistössä (Fallströmit asuivat Fallbackan sivutilalla). Lahenius -nimi olisi myös mahdollinen, mutta Lahenius viittaa Lahelan kylään, josta tuli isäntä Postin tilalle. Molemmat ovat kuitenkin kirjoitusasultaan hieman hankalia.
Omistajasukujen nimistä ja historiasta johdettuja mahdollisia nimiä voisivat olla esim.
Knuuttilantie - raitti, -kuja (Knuuttilan-alkuinen nimi kadunnimenä 11 x käytössä Suomessa, ei lähiseuduilla)
Nuutintie,-kulma, -kaari, -polku, -rinne ensimmäisen isännän mukaan
(Nuutinkuja on Mäntsälässä - ei käy)
Isännistä johdettuja Antin, Tuomaan, Juhon ja Akselin -alkuisisia nimiä on Suomessa paljon. Haluattessa näistä voisi jonkun käytettävissä olevan muodon löytää, jota ei ole samalla hälytyskeskusalueella käytössä.
Naisten nimiä on nimistössä käytetty vähemmän. Knuuttilan emäntien nimistä voisi johtaa esim. seuraavia nimiä katualueiden ja teiden nimistöön. Naisten nimiin perustuvasta nimistöstä saisi muokattua nimistöperheen ja se olisi selkeä siirtymä Rykmentinpuiston melko sotilaallisista nimistä kohti muita nimistöaiheita.
Marketantie, -kuja, -katu jne
Jaakko Nuutinpoika Postin vaimo Marketta, emäntänä 1630-luvulla
Ed. poika Simo Jaakonpoika postin vaimo
Marketta Erkintytär. Mainitaan henkikirjassa 1648-70.
4 x eri lopuilla Suomessa, Marketankatu on Lahdessa
Maijastiinantie, -kuja jne
Postin isäntä Erkki Tuomaanpoika Sundbergin (1804-1868) ensimmäinen vaimo Maija Stina (s. Hyrylän Peltolassa 2.11.1807. Kuollut Hyrylän Postissa, 25-vuotiaana vesitautiin 3.1.1833.)
Maijastiina-alkuinen kadunnimi käytössä Kotkassa
Annastiinantie, -kuja jne Em. isännän toinen puoliso
Anna Stina Karlintytär. Syntynyt Tuomalan Kittelässä 11.1.1812. Kuollut Hyrylän Postissa 58-
vuotiaana 9.6.1870.
Henriikantie,-kuja jne
Postin emäntänä 14.4.1864 alken ollut talollisentytär Henrika Vilhelmiina Antintytär. Syntynyt Nahkelan Perttilässä 19.7.1840.
Amandankuja- polku
Kievarinpitäjä. Neiti Amanda Sofia
Lindberg. Syntynyt Sipoossa 21.4.1827 muutti Tuusulaan 4.3.1849 kestikievarinpitäjäksi. Avioitui Aleksanteri Karttusen kanssa, rakennuttivat Rauhanlinnan ja perustivat ensimmäisen maakaupan. Ostivat ½ Postin vuosina 1870-1886, jota Amanda omisti ensin miehensä kanssa, sitten leskenä.
- Amandantie on Kirkkonummella, muut 5 Amnada-alkuista kujaa tai tietä ovat kauempana.
Ulriikantie, -kuja, puisto jne
Torpparintytär Ulrika Hiljander (s.1818) Helsingin pitäjän Hanalasta. Avioitui vuonna 1850 Fallbackan isännän August Eerikinpoika Fallströmin (1813-1862) kanssa, avioitui uudelleen vuonna 1872 Jonas Holmbergiin (s.1839) kanssa.
Ulriikan- alkuinen nimi Suomessa Kaustajärvellä
Ehdotus
Esittelijä
-
Anne Olkkola, kaavoituspäällikkö, anne.olkkola@tuusula.fi
Nimistötoimikunta keskustelee Puistokylän nimistöstä ja tekee esityksen alueella käytettävistä nimistä.
---
Nimistötoimikunta muotoili yhteistyössä seuraavan päätösehdotuksen:
Nimistötoimikunta päättää, että
- Puistokylän asemakaavan nimistössä käytetään maitaan varuskunnalle luovuttaneiden tilallisten emäntien nimistä johdettuja nimiä
- päätien nimenä käytetään Knuutilantietä, joka nimenä erottuu selkeästi alueen muusta nimistöstä ja näin ollen kertoo käyttötarkoituksensa kokoojakatuna.