Perustelut
Perustelut
Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla (Kuntalaki 1§). Kunta ei kuitenkaan ole tehtävässään yksin. Asukkaiden hyvinvointi ja hyvinvoinnin vahvistamisen edellytykset rakentuvat yhteistyössä eri toimijoiden ja yksilön itsensä kanssa.
Tuusulan kuntastrategian valtuustokauden 2017-2021 tavoitteena on edistää tuusulalaisten hyvinvointia, arjen sujuvuutta, elämän vireyttä ja elämänlaadun paranemista (valtuustokauden tavoite 7) ja olla edelläkävijä osallisuuden edistämisessä ja yhteisöllisessä toiminnassa uudistaen samalla toimintatapojaan, kehittämällä kumppanuuksia ja verkostojohtamista (valtuustokauden tavoite 30.). Yksi keskeisimmistä kumppaneista asukkaiden hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämisessä on 3. sektorin toimijat: järjestöt, yhdistykset ja seurat.Tuusulassa toimii noin 500 järjestöä, yhdistystä ja seuraa. Näistä noin puolet on antanut tietonsa kunnan yhdistysrekisteriin. Järjestöt, yhdistykset ja seurat edistävät toiminnassaan asukkaiden osallisuutta ja yhteisöllisyyttä, mahdollistavat harrastus-ja vapaaehtoistoimintaa, tuottavat erilaisia palveluita ja edistävät asukkaiden terveyttä, hyvinvointia ja työllisyyttä.
Tuusulan kunta ja alueella toimivat 3. sektorin toimijat tekevät yhteistyötä monella saralla monin eri tavoin. Kunnan ja 3. sektorin toimijoiden yhteistyöfoorumina toimii mm. järjestöfoorumi, jonka koollekutsujana kunta toimii. Foorumi kokoontuu kahdesti vuodessa rakentamaan kunnan ja 3. sektorin toimijoiden yhteistyötä. Järjestöfoorumin lisäksi Tuusulassa järjestetään mm. sote-järjestöjen Järjestötreffejä yhteistyössä Keski-Uudenmaan yhdistysverkoston kanssa, kunnan kulttuuritoimen ja kulttuurijärjestöjen Kulttuurikahvilaa sekä kunnan vapaa-aikapalveluiden ja urheilu- ja liikuntaseurojen säännöllisiä yhteistyötapaamisia. Tuusulan kunta tiivisti syksyllä 2020 järjestöyhteistyön koordinointia ja perusti järjestötiimin. Tiimiin nimettiin eri yhdistyskategorioiden vastuu- ja yhteyshenkilöt. Tiimiä koordinoidaan kuntatoimialan osallisuustyön yksiköstä.
Tuusulassa on myös toteutettu järjestökysely sekä työskennelty yhdessä kyselyssä nimettyjen kehittämiskohteiden parissa Järjestöfoorumissa. Tuusulassa toimivat järjestöt nimesivät toiminnan haasteiksi toimintatiloihin liittyvät vaikeudet, aktiivisia toimijoiden löytäminen, jäsenmäärän lisäämiseen ja jäsenhankintaan liittyvät haasteet. Myös taloudelliset resurssit ovat useissa yhdistyksissä riittämättömät.
Järjestösuunnitelma ja sen tavoitteet
Tuusulassa tunnistettiin myös tarve laatia pidemmän tähtäimen suunnitelma kunnan ja 3. sektorin toimijoiden kumppanuudelle. Kuntastrategian vuoden 2020 tavoitteena on ollut laatia ja viedä käytäntöön järjestöstrategian linjaukset ja käynnistää vapaaehtoistoiminnan koordinointi. Tavoitteena on ollut myös tukea kehittämisverkostojen ja järjestöjen yhteistyötä sekä organisoida vapaaehtoistoiminnan koordinointia. Järjestösuunnitelman (järjestöstrategia) laadinta käynnistyi jo vuoden 2019 aikana, mutta työn loppuunsaattaminen hidastui koronaepidemiasta johtuvista syistä.
Järjestösuunnitelman yhtenä tavoitteena on lisätä tietoisuutta järjestöjen rooleista paikallisina toimijoina ja vaikuttajina. Järjestösuunnitelma asettaa toimenpiteitä järjestöjen esittämiin tukitarpeisiin esim. koulutusten lisäämiseen, vahvistaa järjestöjen vahvuuksia sekä antaa työkaluja järjestöjen tunnistamiin heikkouksiin kuten yhteistyön puutteeseen eri toimijoiden välillä.
Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) tietokannassa on Tuusulan kotipaikkakunnaksi ilmoittanut noin 500 rekisteröityä yhdistystä. Lisäksi Tuusulassa toimii lukuisia rekisteröimättömiä ja ylikunnallisia yhdistyksiä ja järjestöjä sekä asukkaiden vapaita yhteenliittymiä. Tuusulan omaan yhdistysrekisteriin on ilmoitettu noin 250 yhdistystä, jotka on luokiteltu kansanterveysyhdistyksiin, eläkeläisyhdistyksiin, koti- ja kouluyhdistyksiin, kotiseutu- ja asukasyhdistyksiin, kulttuurijärjestöihin, liikunta- ja urheiluseuroihin, maanpuolustusjärjestöihin, mielenterveysyhdistyksiin, nuorisoyhdistyksiin, poliittisiin yhdistyksiin ja yrittäjäyhdistyksiin.
Järjestösuunnitelma sisältää tietoa Tuusulan alueella toimivista järjestöistä ja niiden tavoitteista ja toimenpideohjelman tuleville vuosille. Suunnitelma toimii myös työkaluna järjestöjen toimintaedellytysten vahvistamiseksi ja yhteistyön edistämiseksi sekä elinvoiman ja monitahoisen osallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.
Järjestösuunnitelmaa on rakennettu Järjestöfoorumissa syksyllä 2019 ja talvella 2020, järjestökyselyn saatujen vastausten sekä poikkeusajan Erätauko-dialogin pohjalta. Tuusulan järjestötiimi on valmistellut järjestösuunnitelmaa kahdessa kokouksessa syksyn 2020 aikana.
Ehdotus
Lapsi- ja perheasiainneuvosto päättää
- antaa lausunnon järjestösuunnitelmasta.
Päätös
Lapsi. ja perheasiainneuvosto päätti
- antaa Tuusulan järjestösuunnitelmasta 2021-2025 alla olevan lausunnon
Tuusulan järjestösuunnitelma 2021-2025, lapsi- ja perheasiainneuvoston lausunto
Lapsi- ja perheasiainneuvosto katsoo, että järjestösuunnitelma on tarpeellinen ja perusteltu suunnitelma hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä osallisuuden kentän kasvaessa. Järjestösuunnitelmassa esitetty koordinoitu järjestö- ja vapaaehtoistoiminta on tärkeää, jotta yhdistyksiä voidaan tukea niiden toiminnassa. Suunnitelmassa esitettyyn järjestökoordinaattorin tehtävään voisi sisällyttää iltapäiväkerhotoiminnan, koulujen kerhotoiminnan sekä seurakunnan kerhotoiminnan niiltä osin, miten kerhotoimintaa tehdään yhteistyössä yhdistystoimijoiden kanssa.
Yhdistykset kaipaavat konkreettisia ohjeita ja tukea yhdistyksen toiminnan toteuttamiseksi. Tällaisia tukimuotoja voisivat olla esimerkiksi opas tai nettisivut, jossa on selvitetty yhdistystoimijoiden vastuut ja tehtävät. Koulutukset yhdistysten toiminnan tukemiseksi ovat tärkeitä. Yhdistykset ja niiden tarpeet ovat kuiteinkin erilaisia ja kattojärjestöjen tarjoama tuki voi olla erilainen eri yhdistyksille. Sen vuoksi on tärkeää linjata, mikä on kunnan rooli esimerkiksi koulutusten järjestämisessä ja muissa yhdistyksille tarjottavissa tuen muodoissa.
Kulttuurin tekemä vahva järjestöyhteistyö tulee huomioida järjestösuunnitelmaa tehtäessä ja sen muotoja voitaisiin hyödyntää myös muiden toimialueiden järjestöyhteistyössä.
Koronaepidemia on aiheuttanut yhdistysten toiminnalle haasteita. Lapsi- ja perheasiainneuvosto ehdottaa, että järjestösuunnitelmaan lisätään koronan vaikutukset järjestökentässä ja suunnitelma vaikutuksista toipumiseen.