Perustelut
Kaava- ja kaavamuutoshakemusten käsittely
Jos maanomistaja tekee aloitteen kaavan muuttamisesta tai laatimisesta ja alueen kaavoittaminen koskee maanomistajan etua, oikeutta ja velvollisuutta sillä tavoin välittömästi, on hänellä oikeus saada kunnan viranomaisen ratkaisu aloitteeseensa. Asemakaavoja koskevat hakemukset käsitellään kuntakehityslautakunnassa ja kunnanhallituksessa. Mikäli hakemuksesta tehdään myönteinen päätös, laaditaan hakijan ja kunnan välille kaavoituksen käynnistämissopimus kun hanke on todettu I-prioriteetin hankkeeksi eli ns. kärkihankkeeksi. Käynnistämissopimuksen hyväksymisen jälkeen kaavahanke käynnistyy.
Mikäli kuntakehityslautakunta ja kunnanhallitus tekevät kielteisen päätöksen kaavamuutoshankkeeseen, hakija voi tehdä päätöksestä oikaisuvaatimuksen, jonka käsittelee kunnanhallitus. Tästä kunnanhallituksen oikaisuvaatimuksen käsittelypäätöksestä voi valittaa - maanomistajan aloitteeseen annettu kunnan viranomaisen ratkaisu kaavan muuttamisesta tai laatimisesta on valituskelpoinen ja siitä voidaan tehdä kunnallisvalitus (KHO 4.4.2003 t. 851). Myös kunnan päätös, jolla maanomistajan aloitteesta vireille tulleen kaavahankkeen valmistelu on keskeytetty, on valituskelpoinen ja tästäkin voidaan tehdä kunnallisvalitus (KHO 27.10.2009 t. 2628). Kunnanhallituksen päätöksestä tulee tehdä ensin oikaisuvaatimus. Sen sijaan kunnan omasta aloitteesta tehty päätös kaavan muuttamisesta on vain valmistelua eikä tästä päätöksestä voi valittaa (KHO 2003:16).
Hakemus
Maanomistaja hakee asemakaavan laatimista kiinteistöilleen Peurantiellä.
Kaavan laatimisen tarkoitukseksi hakija esittää: ”Koska alueella on kova kysyntä omakotitonteista, ja infra on valmiina, on järkevää kaavoittaa omistamani kiinteistöt.”
Kaavoitustilanne
Aluella ei ole asemakaavaa. Hyrylän laajentumissuuntien osayleiskaavassa alueelle ei ole osoitettu käyttötarkoitusmerkintää. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Hyrylän laajentumissuuntien osayleiskaavan 9.4.2001. Kaavassa on osoitettu maa- ja metsätalousalueet, virkistysalueet, suojelualueet, erityisalueet ja vesialueet sekä tieverkko. Osayleiskaava on tieverkon osalta oikeusvaikutukseton. Osayleiskaava koskee niitä alueita, joilla on käyttötarkoitusmerkintä tai muu alueen käyttöä ohjaava merkintä.
Hakemuksen kohde sijoittuu Uudenmaan maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueelle.
Kunnassa on vireillä yleiskaavan laadinta. Hakemuksen kohteena olevat kiinteistöt sijoittuvat Tuusulan yleiskaava 2040 –ehdotuksessa toisessa vaiheessa toteutettavalle omakotivaltaiselle asuinalueelle (AO-2). Alue tullaan asemakaavoittamaan, kunhan pääosa yleiskaavassa I-vaiheen asumisen laajenemisalueiksi merkityistä kohteista on kaavoitettu ja otettu käyttöön.
Harkinta
Valtuusto on kokouksessaan 9.12.2019 § 167 hyväksynyt kaavoitussuunnitelman vuosille 2020 – 2024. Kaavoitussuunnitelmaan on ohjelmoitu seuraavan viiden vuoden aikana laadittavat tai aloitettavat asemakaavahankkeet. Hankkeet on nostettu kaavoitussuunnitelmaan Tuusulan yleiskaava 2040 –ehdotuksessa ensimmäisessä vaiheessa (noin vuoteen 2030 mennessä) toteutettaviksi suunnitelluista asumisen laajenemisalueista. Kunnan väestökasvusuunnitteen mukaan hankkeita on kattavasti eikä Peurantien ja Tuusulanväylän välisen alueen asemakaavoittamisella ole täten kunnan kannalta kiire. Alue tullaan asemakaavoittamaan yleiskaavan tavoitteen mukaisesti arviolta vuoden 2030 jälkeen
Ehdotus
Esittelijä
-
Pia Sjöroos, kaavoituspäällikkö, pia.sjoroos@tuusula.fi
Kuntakehityslautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle, ettei asemakaavahanketta käynnistetä tässä vaiheessa.
---
Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun Vesa Lundberg teki palautussesityksen asian palauttamiseksi uudelleen valmisteluun Riitta Nybäckin kannattamana.
Koska oli tehty kannatettu palautusesitys, puheenjohtaja esitti toimitettavaksi asian ratkaisemiseksi nimenhuutoäänestyksen. Äänestysesitykseksi hyväksyttiin puheenjohtajan esitys, jonka mukaan asian käsittelyä tässä kokouksessa kannattavat äänestävät “jaa”, ja asian palauttamista uudelleen valmisteluun kannattavat äänestävät "ei".
Suoritetussa äänestyksessä asian käsittelyä tässä kokouksessa kannattivat Toni Luode, Liisa Sorri ja Margita Winqvist ja asian palauttamista uudelleen valmisteluun kannattivat Riitta Nybäck, Vesa Lundberg, Johanna Sipiläinen, Mika Heino, Jukka Virtanen, Päivö Kuusisto, Antti Vaittinen, Ulla Palomäki ja Mika Mäki- Kuhna.
Puheenjohtaja totesi Vesa Lundbergin palautusesityksen tulleen kuntakehityslautakunnan päätökseksi äänin 9-3.
Päätös
Kuntakehityslautakunta päätti äänin 9-3
- hyväksyä asian palauttamisen käsittelyyn.
Ulla Rosenqvist poistui kokouksesta ennen äänestystä.