Perustelut
Asiaselostus, ehdotusvaihe
Sijainti
Asemakaavan muutos koskee Hyvinkään rajalta noin 650 metriä kaakkoon pääradan suuntaisesti Jokelan keskustan suuntaan. Kaavan tavoite on mahdollistaa Pasilan ja Riihimäen välisellä rautatiealueella raideliikenteen välityskyvyn nostaminen, jota varten Väylävirasto laatii ratasuunnitelman. Siihen liittyen kaava-alueella tarkistetaan vähäisesti eräiltä osin rautatiealueeseen rajautuvien alueiden rajoja. Rata-alueelle lisätään välillä Jokela–Riihimäki kaksi lisäraidetta ja kaava-alueella myös täydennetään meluntorjuntaa, kuten myös muualla Jokelassa. Kaava-aluella on kiinteistön 858-405-3-612 maa- ja metsätalousaluetta ja maatalousaluetta, rakennuskaavatietä (Virtalantie) sekä yleistä pysäköintialuetta, kiinteistön 858-405-3-398 maa- ja metsätalousaluetta, kiinteistön 858-871-1-5 rautatiealuetta ja yleistä tietä (Jokelantie) sekä kiinteistön 858-405-3-311 yleistä tietä. Jokelantieltä katsoen sähköradan näkyvimpinä osina ovat ratajohdon johtimet metallisine kannatuspylväineen sekä rata-aluetta reunustavat verkkoaidat. Pääradan lounaispuolella oleva Jokelantie on kaava-alueella linjaukseltaan Takojan alikululle saakka suora ja katualue on valaistu. Radan alikäytävään (Takojan alikäytävä) johtaa sen kaakkois- ja luoteispuolisilta suunnilta pitkät Jokelantien suuntaiset liikkumisesteettömät jalankulku- ja pyöräilyrampit liikennealueen näkemällisinä osina. Radan suhteen vastakkaisella puolella Jokelantietä on keski-ikäistä sekametsikköä ja puustoa sekä aluskasvillisuutta, pääosin 1950-luvulla rakennetun erillispientaloasutuksen lomassa. Pääradan koillispuolella sen varren tuntumassa on vaihtelevan metsäisiä alueita Kolsanlammen ja Hyvinkään rajan välillä. Virtalantien molemmin puolin on avoimia ja puoliavoimia nykyisiä ja entisiä viljelyaukeita ja radan varressa on katuosoitteessa Virtalantie 131 käytöstä poistunut erillispientalo 1950-luvulta ja sen tuntumassa muutama talousrakennus ja varasto.
Maanomistusolot ja aloite
Kaavamuutoksen alue on pääosin valtion omistuksessa (LR ja LYT) tai yksityisessä omistuksessa (M, MT, LP, rakennuskaavatie). Tuusulan kunta omistaa vähäisesti yleisen tien alueen (LYT) osana olevan kiinteistön 858-405-3-311 Jokelantiehen liittyen. Hanketta on valmisteltu yhteistyössä Väyläviraston kanssa. Hankkeesta on kerrottu Tuusulan kunnan kaavoituskatsauksessa vuosina 2021 ja 2022, jolloin kaavoitus on tullut vireille kunnan aloitteesta.
Tavoitteet
Kaavaratkaisun tavoitteena on mahdollistaa Väyläviraston ratasuunnitelman toteuttaminen ympäristöön sovittaen, jossa nostetaan raideliikenteen välityskykyä Pasilan ja Riihimäen välisellä rautatiealueella. Siihen liittyen kaava-alueella tarkistetaan vähäisesti rautatiealueen ja siihen rajautuvien kaavan käyttötarkoitusalueiden rajoja. Rata-alueelle lisätään välillä Jokela–Riihimäki kaksi lisäraidetta ja Jokelan kohdalla ja kaava-alueella myös täydennetään meluntorjuntaa. Väyläviraston ratahankkeen tavoitteena on parantaa sekä rataosan välityskykyä, että häiriönsietokykyä, joten edellytykset yhteyksien lisäämiselle paranevat. Lähi- ja kaukojunien liikennöinti nopeutuu ja päivittäisten ruuhka-ajan häiriötilanteiden hoito helpottuu sujuvoittaen liikennöintiä, paitsi Jokelassa, myös Uudellamaalla ja laajemmin.
Kaavaratkaisu on valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden, Uudenmaan maakuntakaavan, vaihemaakuntakaavan, Tuusulan yleiskaava 2040 ehdotuksen II sekä Tuusulan kunnan strategian tavoitteiden mukainen. Nyt laadittu kaavaratkaisu on pääosin voimassa olevan Jokelan osayleiskaavan mukainen, mutta poikkeaa niin, että rautatiealue laajennetaan yleisen pysäköintialueen (LP) ja liikennealueen (L) kohdalle. Maa- ja metsätalousalue (M) laajentuu osayleiskaavan Virtalantien linjauksen kohdalle rautatiealueen tuntumassa sekä osin edellä mainitun liikennealueen (L) kohdalle.
Kaavaratkaisu ja mitoitus
Kaavan rautatiealue (LR) sijaitsee Hyvinkään rajan ja Jokelantien ja Raturinkujan liittymän välisellä alueella. Rautatiealueen (LR) rajoja tarkistetaan vähäisesti niin, että sen lounaispuolella Jokelantien katualue (yleinen tie) laajennetaan muutamien metrien syvyydeltä kaavamuutoksen nykyisen rautatiealueen (LR) kohdalle, jolloin muun muassa alikulkuun liittyvät jalankulun ja pyöräilyn rampit ovat kaavamuutoksessa osa katualuetta. Yleisen tien alue (LYT) muutetaan kokonaan katualueeksi (Jokelantie), samoin se rautatiealueen (LR) osa, jossa Jokelantietä sijaitsee. Sen sijaan pääradan koillispuolella rautatiealue laajennetaan vaihtelevasti noin 10 metrin syvyydeltä maa- ja metsätalousalueelle (M) sekä maatalousalueelle (MT) sekä yleisen pysäköintialueen (LP) kohdalle, jolloin pysäköintialue poistuu kokonaisuudessaan. Rautatiealuetta (LR) laajennetaan myös vähäisesti Virtalantien pääradan puoleisen päätteen kohdalle. Rautatiealueelle (LR) lisätään välillä Jokela–Riihimäki kaksi lisäraidetta sekä kaava-alueella ja muualla Jokelan kohdalla täydennetään meluesteitä. Kaava-alueella meluesteitä on suunniteltu rautatiealueelle (LR) sen lounaispuolisen rajan tuntumaan ja lyhyemmin myös koillispuolisen rajan tuntumaan Hyvinkään rajan läheisyydessä. Tarkemmassa rautatiealueen suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota riittävään ratamelun‐ ja tärinäntorjuntaan radan ympäristön alueiden kannalta sekä on ehkäistävä hulevesien muodostumista ja huolehdittava hulevesien riittävästä viivyttämisestä sekä käsittelystä ennen niiden pois johtamista, mistä on annettu kaavamääräyksiä. Kaava luo edellytykset ratamelun ja rataliikenteen aiheuttaman tärinän rajoittamiselle sekä hulevesien hallinnalle.
Maa- ja metsätalousalue radan koillispuolella pienenee vähäisesti laajennettaessa rautatiealuetta (LR) sen kohdalle. Virtalantien linjaus muutetaan pääradan puoleisessa osalla noin 140 metrin matkalta kaavassa vastaamaan olemassa olevaa suorempaa linjausta, jolloin rakennuskaavaan merkitty Virtalantien rakennuskaavatie muutetaan siltä osin maa- ja metsätalousalueeksi (M). Samoin maa- ja metsätalousalueeksi (M) muutetaan Virtalantien suoristetun linjauksen pohjoispuolelle jäävä vähäinen osa maatalousaluetta (MT). Edellisiltä osin maa- ja metsätalousalue (M) kuitenkin siis kasvaa hieman.
Kaavamuutoksen pohjoisempi maatalousalue (MT) radan koillispuolella pienenee vähäisesti rautatiealueen (LR) laajetessa sen kohdalle ja toisaalta myös Virtalantien linjauksen muutoksen johdosta. Rautatiealue laajenee vähäisesti koilliseen kaavan eteläisemmälle maa- ja metsätalousalueelle (MT).
Yleisen tien alue vierialueineen (LYT) muutetaan kaavamuutoksessa katualueeksi (Jokelantie). Virtalantien katualueen linjaus muutetaan kaavaan sen pääradan puoleisessa osassa aiemmin toteutuneen mukaiseksi noin 140 metrin matkalta. Samalla lainvoimaisen kaavan maa- ja metsätalousaluetta (M) sekä maatalousaluetta (MT) muutetaan Virtalantien katualueeksi niin, että se linjataan noin 250 metrin matkalta radan suuntaisena rautatiealueen (LR) vieressä Hyvinkään rajalle. Virtalantien on tarkoitus säilyä kokonaisuudessaan yksityisomistuksessa kaava-alueella myös jatkossa.
Suunnittelualueen pinta-ala on 5,1 ha. Kaavaratkaisu ei lisää rakennusoikeutta, eikä sitä kaavamuutoksen alueella ennestään ole.
Kaavatalous
Kaavaratkaisun toteuttamisesta ei aiheudu kunnalle kustannuksia.
Muutokset osallistumis- ja arviointisuunnitelman jälkeen
Kaavaehdotuksen aluerajaus on osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan verraten pienennetty pääradan suunnassa arvioiden noin kolmasosaan, koska kaava-alue rajataan sinne, missä on tarve muuttaa alueiden käyttötarkoitusrajoja, mikä ilmeni oas-vaiheen jälkeen käytössä olleiden tarkentuneiden ratasuunnitelma-aineistojen ja tietojen perusteella. Muilla alueilla alueiden käyttötarkoitusrajojen muutoksille ei ollut tarvetta. Silti Väyläviraston hankkeen ratasuunnitelma toteutetaan paljon laajemmalla alueella Pasilan ja Riihimäen välisellä alueella ja tämän kaavan aluerajauksen ulkopuolella Tuusulassa ratasuunnittelua toteutetaan lainvoimaisien kaavojen alueiden käyttötarkoitusrajojen puitteissa.
Kaavaratkaisun vaikutukset
Kaavaratkaisun toteuttaminen mahdollistaa Väyläviraston ratahankkeen tavoitteena olevan pääradan välityskyvyn ja häiriönsietokyvyn parantaminen, joten edellytykset yhteyksien sujuvuudelle paranevat ja lisäämiselle kasvavat, mikä muun muassa ylläpitää ja kehittää työssäkäyntialueen kehittymistä pääkaupunkiseudulla. Kaava vahvistaa Jokelassa ja koko pääkaupunkiseudulla yhdyskuntarakenteen eheytymisen edellytyksiä. Asemakaavamuutoksella on myönteisiä yhdyskuntataloudellisia vaikutuksia laajasti valtiollisella, maakunnallisella sekä kuntatasolla, joka on seurausta pääradan raideliikenteen välityskyvyn ja sujuvuuden sekä toimintavarmuuden parantumisesta, joka kasvattaa muun muassa lähijunaliikenteen palveluja. Joukkoliikennepalvelun kehittyminen pääradalla Jokelassa muodostaa parhaassa tapauksessa pitkällä ajalla edellytyksiä alueen asuntojen ja palveluiden kysynnälle, kiinteistöjen arvon nousulle, yrittämisen mahdollisuuksille sekä työpaikkojen kasvulle. Jokelan rautatiealueen asemakaavan muutoksen toteuttamisella ei ole vaikutuksia aiemmin keskeytettyyn vuoden 2016 Palojoenpuiston asemakaavaehdotuksen tavoitteisiin ja sisältöihin.
Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön. Kaavaratkaisun toteutuksella ei ole merkittäviä vaikutusta maisemanäkymiin tai kulttuuriympäristöön. Ratasuunnitelmaa varten on kaava-aluetta koskien tehty tarvittavat selvitykset ja vaikutusten arviot koskien maisemaa ja kulttuuriympäristöä. Ratasuunnitelmaan liittyviä vaikutuksia maisemaan, taajamakuvaan ja kulttuuriarvoihin on esitelty ratasuunnitelman selostuksen kohdassa 4.11. ”Vaikutukset maisemaan, taajamakuvaan ja kulttuuriarvoihin” Kaava-alueella voi arvioida, että uusien ratarakenteiden kuten meluesteiden, ratapenkereiden muutosten ja rata-alueen paikoittaisen levenemisen vaikuttavan jossain määrin lähimaisemaan. Virtalantien linjauksen muutoksella radan suuntaiseksi sen koillispuolella on maisemavaikutuksia. Metsäjaksoilla maisemavaikutukset eivät ulotu kovin kauas. Kaukomaisemassa ratakäytävän leventäminen ei välttämättä juurikaan erotu. Meluesterakenteet muuttavat merkittävimmin lähimaisemaa. Kaava-alue on merkittäviltä osin nykyisellään rautatiealuetta sekä yleisen tien aluetta ja sen ympäristöä. Virtalantien katualueen radan puoleinen osuus muutetaan vastaamaan toteutunutta ja säilynyttä linjausta. Rautatiealueen laajentaminen vähäisesti koilliseen maa- ja metsätalousalueen kohdalle merkitsee keski-ikäisten puiden kaatamista ja aluskasvillisuuden raivaamista. Radan varren ympäristön viihtyisyyttä voidaan parantaa rakentamisen aikana siistimällä rataympäristöä. Ratasuunnitelmaan liittyviä vaikutuksia maisemaan, taajamakuvaan ja kulttuuriarvoihin on esitelty ratasuunnitelman selostuksen kohdassa 4.11. ”Vaikutukset maisemaan, taajamakuvaan ja kulttuuriarvoihin” Kaava-alueella voi arvioida, että uusien ratarakenteiden kuten meluesteiden, ratapenkereiden muutosten ja rata-alueen paikoittaisen levenemisen vaikuttavan jossain määrin lähimaisemaan. Virtalantien linjauksen muutoksella radan suuntaiseksi sen koillispuolella on maisemavaikutuksia. Metsäjaksoilla maisemavaikutukset eivät ulotu kovin kauas. Kaukomaisemassa ratakäytävän leventäminen ei välttämättä juurikaan erotu. Meluesterakenteet muuttavat merkittävimmin lähimaisemaa. Haitallisia maisemavaikutuksia voidaan lieventää laadukkaalla ympäristösuunnittelulla ja rakentamisella, huolellisella rata- ja tieympäristön suunnittelulla sekä kehittämällä radan sekä tien ja muiden alueiden väliin jäävien alueiden kasvillisuutta. Keskeisiä keinoja ovat melusuojarakenteiden ja suoja-aitojen suunnitteleminen ympäristöön sopivaksi sekä mitoitukseltaan että ulkoasultaan. Myös suojapuuston säilyttäminen ja kehittäminen lieventävät haitallisia maisemavaikutuksia. Kaava-alueen ulkopuolella Jokelan keskustataajaman alueella muutoksesta ei arvioida aiheutuvan suuria haittoja alueen maisemaan. Maisemavaikutuksia voidaan lieventää huolellisella rata- ja tieympäristön suunnittelulla ja kehittämällä radan ja tien väliin jäävän alueen kasvillisuutta. Suurin mahdollinen haitallinen vaikutus Jokelan taajamassa kaava-alueen ulkopuolella saattaa kohdistua nk. Rautatieläisten taloon, jota Väylävirasto esitti alkujaan purettavaksi. Kohde on puurakenteinen rautatieasemien tyyppirakennus, jonka miljööhön kuuluu myös piharakennuksia. Rakennus on arvioitu paikallisesti arvokkaaksi ja se sijaitsee kahden paikallisesti tärkeän alueen sisällä; Siljalantien pientaloalue, joka kuvastaa pääosin 1920-luvulla rakentunutta pientalokantaa, ja Jokelan asemanseutu, joka kattaa asemarakennukset ja niiden ympäristön. Väyläviraston nykyisen ratasuunnitelma-aineiston perusteella jatkossa on tutkittavissa rakennuksen siirtämismahdollisuuksia. Myös rakennuksen säilyttämisen mahdollisuus paikallaan on selvitettävä, mikä on edelleen mahdollista, vaikka alue ei kuulu kaavamuutokseen.
Luontovaikutusten arviointia yleensä. Kaavaratkaisun toteutuksella ei ole merkittäviä vaikutusta luontoon tai luonnonympäristöön. Ratasuunnitelmaa varten on tehty tarvittavat selvitykset ja vaikutusten arviot. Kolsanlammen vesialueen (W) rajoja ei muuteta. Kaava-alue on merkittäviltä osin nykyisellään rautatiealuetta sekä yleisen tien aluetta ja sen ympäristöä. Rautatiealueen laajentaminen vähäisesti koilliseen maa- ja metsätalousalueen kohdalle merkitsee keski-ikäisten puiden kaatamista ja aluskasvillisuuden raivaamista. Ratasuunnitelmaan liittyviä vaikutuksia luontoon, kasvillisuuteen ja eläimistöön on esitelty ratasuunnitelman selostuksen kohdassa 4.7. Lisäksi ratasuunnitelmaa varten Väylävirasto on teettänyt selvityksen ”Pasila-Riihimaki -hankkeen luontovaikutusten arvio” (Ympäristötutkimus Yrjölä, 2022), josta vaikutukset myös ilmenevät. Kaava-alueella ei ole suojelukohteita, mutta koko ratasuunnitelman alueella luontoon ja ympäristöön kohdistuvista vaikutuksista merkittävimpiä ovat pinta- ja pohjavesiin kohdistuvat vaikutuksien lisäksi vaikutukset uhanalaisiin eliölajeihin. Alueella on tehty mm. kasvillisuus-, liito-orava, viitasammakko-, vesilintu- sekä perhosselvityksiä. Alueella on muutamia eliölajeja, jotka ovat tiukasti suojeltuja ja esiintymien mahdollinen hävittäminen rakennustöissä vaatisi ELY-keskuksen luvan. Tällaisia ovat mm. liito-orava ja viitasammakko. Rauhoitettujen lajien osalta esiintymiä voi rakentamisen yhteydessä hävittää, jos niiden säilyttäminen aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia, mutta sen luvallisuuden arviointi on viranomaisten tehtävä. Samoin jos rauhoitettuja lajeja päätetään siirtää turvaan, siirto vaatii ELY-keskuksen luvan.
Vaikutukset liito-oravan kulkuyhteksiin. Liito-oravan kulkuyhteyden varmistamista pääradan yli ei tässä kaavassa voida ratkaista. Ratahanke kokonaisuudessaan vaikuttaa haitallisesti liito-oravan mahdollisuuksiin liikkua rata-alueen yli. Uudenmaan ELY-keskuksen alueella ratahanke heikentää todennäköisesti liito-oravien liikkumismahdollisuuksia radan yli siten, että on syytä suunnitella korvaavia ratkaisuja liito-oravien liikkumisen turvaamiseksi. Ratkaisu tehtäneen tämän kaavan alueen ulkopuolella: Rakennussuunnitteluvaiheessa tulee suunnitella liikkumisyhteys Hyvinkään eteläpuolelle, valtatie 25:n kohdasta hieman etelään, jossa on aiemmin ollut liito-oravan esiintymiä radan molemmin puolin. Rakennussuunnitteluvaiheessa on suunniteltava liikkumisyhteys Hyvinkään eteläpuolelle, valtatie 25:n kohdasta hieman etelään, jossa on aiemmin ollut liito-oravan esiintymiä radan molemmin puolin.
Vaikutukset Kolsanlammen suojeltaviin viitasammakkoihin ja sirolampikorentoihin. On arvioitavissa, että todennäköisesti viitasammakon ja sirolampikorennon elinolosuhteet eivät lammessa muutu nykyisestä, koska lampeen ei rakentamista tarvitse ulottaa, eikä lammen vesialue kuulu kaava-alueeseen. Viitasammakon ja sirolampikorennon suojeluihin liittyen ratasuunnitelman selostuksen luvussa 4.7. ”Vaikutukset luontoon, kasvillisuuteen ja eläimistöön” todetaan, että ratahankkeessa rata-alue levenee ja sen viereisen huoltotien luiskan rakentaminen ulottuu läntisen Kolsanlammen tuntumaan tai reunaan asti. Sirolampikorennosta todetaan ratasuunnittelua varten tehdyssä selvityksessä ”Arvio ratahankkeen luontovaikutuksista välillä Jokela–Riihimäki” (Ympäristötutkimus Yrjölä, 2022), että sirolampikorentoa on havaittu läntisellä Kolsanlammikolla radan itäpuolella (FCG 2012). Sirolampikorennon esiintymä oli Kolsanlammen itärannalla, joka todennäköisesti aurinkoisempi ja lämpimämpi ja sen kasvillisuus on luonnontilaisempaa kuin nykyisen huoltotien vieressä olevalla rannalla. Jos myöhemmässä rakennussuunnitelmavaiheessa tilanne muuttuu viitasammakon tai sirolampikorennon suojelun kannalta kriittiseen suuntaan, on rataverkosta vastaavan tahon esimerkiksi tarvittaessa yritettävä hakea ja saada Uudenmaan ELY-keskukselta lupa suojelusta poikkeamiseen. Kaava-alueen rajaukseen ei kuulu Kolsanlampea ja sen vastapuoliselle rannalle on käytettävissä olleen aineiston perusteella merkittyinä viitasammakkoesiintymän ja sirolampikorennon alueet.
Vaikutukset Kolsanlammen arvokkaaseen linnustoon. Todennäköisesti mustakurkku-uikun elinolosuhteet lammikossa eivät muutu nykyisestä, koska ratasuunnitelman mukaan lammikkoon asti ei rakentamista tarvitse ulottaa ja kaavassa ei muuteta viereisen kaava-alueen vesialueen (W) rajaa. Havaintoja uhanalaisesta mustakurkku-uikusta on Jokelassa Kolsanlammikoilla radan itäpuolella, mikä ilmenee ratasuunnitelmaa varten laaditussa selvityksessä ”Arvio ratahankkeen luontovaikutuksista välillä Jokela–Riihimäki” (Ympäristötutkimus Yrjölä, 2022). Rakentamisen aiheuttamalla melulla voi olla vaikutus mustakurkku-uikkuun, varsinkin jo rakentamista lammikon vierellä tapahtuu pesinnän alkuvaiheessa. Huoltotien ja radan rakentamisen mahdolliset voimakasta melua aiheuttavat työt Kolsanlammikon kohdalla suositellaan tehtäväksi mustakurkku-uikun pesimäkauden ulkopuolella, joka on huhtikuun lopulta heinäkuun loppuun. Jos se ei rakennussuunnitteluvaiheessa näytä mahdolliselta, haetaan tarvittaessa Uudenmaan ELY-keskukselta lupaa suojelusta poikkeamiseen.
Vaikutukset kuivatusjärjestelyihin. Ratasuunnitelman perusteella alueiden kuivatusjärjestelyt ovat kaavan kannalta hyväksyttävissä. Ratasuunnitelmaan liittyviä vaikutuksia kuivatusjärjestelyihin on esitelty ratasuunnitelman selostuksen kohdassa 4.8. ”Vaikutukset kuivatusjärjestelyihin”. Radan kuivatuksen periaatteet on esitetty ratasuunnitelman pituusleikkauksissa 1400 72 5489 1–30. Lisäksi ratasuunnitelman teknisessä aineistossa D-osassa on erilliset kuivatus- ja johtokartat 1400 72 5542 1-35. Radan kuivatusjärjestelyistä on kerrottu ratasuunnitelman selostuksen luvussa 3.1.1. ”Rata”.
Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin. Ratasuunnitelma on pinta- ja pohjavesien hallinnan kannalta suunniteltu kaavaa varten hyväksyttävästi. Ratasuunnittelu myös tarkentuu seuraavissa vaiheissaan. Ratasuunnitelmaan liittyviä vaikutuksia vesistön käyttöön sekä pinta- ja pohjavesiin on esitelty ratasuunnitelman selostuksen kohdassa 4.9. ”Vaikutukset vesistön käyttöön sekä pinta- ja pohjavesiin”. Palojoen rumpujen suunnittelussa on huomioitu rumpujen korkeusasemat siten, ettei taimenelle aiheudu kulkuestettä. Kohdassa 4.9.1. ”Vaikutukset luokiteltuihin pohjavesialueisiin” on todettu vaikutuksista Palopuron pohjavesialueeseen, että rataosuudelle ei ole suunniteltu pohjaveden pinnan tason alapuolelle ulottuvia leikkauksia, eikä rakentamisesta aiheudu haitallisia pohjavesivaikutuksia. Ratasuunnitelmaan liittyviä vaikutuksia pintavesiin on esitelty ratasuunnitelman selostuksen kohdassa 4.9.5. ”Vaikutukset pintavesiin”. Siinä on eritelty rakentamisen aikaiset vaikutukset, käytön aikaiset vaikutukset pintavesiin sekä haitallisten vaikutusten ehkäisy ja lieventäminen.
Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen. Asemakaavan toteuttamisella ei ole vaikutuksia ajoneuvoliikenteeseen kaava-alueella. Lisäraiteiden rakentaminen edellyttää lisäksi työnaikaisia tie- ja katujärjestelyjä, jotka koskevat lähinnä siltapaikkoja kaava-alueen ulkopuolella. Rakentamisen haittoja voidaan vähentää hyvillä työnaikaisilla liikennejärjestelyillä, jotka suunnitellaan radan rakennussuunnitteluvaiheessa. Rautatieliikenteen välityskyvyn parantuessa pääradalla junaliikenne kasvaa, etenkin lähijunaliikenne. Lisäraiteiden rakentaminen aiheuttaa kaava-alueella vähäisen muutoksen Virtalantien linjaukseen radan varressa. Tien kautta kuljetaan sekä sen etelä- että pohjoispuolelle sijoittuville huoltoteille läheisten kiinteistöjen lisäksi. Tie toimii myös näiden välisellä alueella huoltotienä. Kaava-alueella säilyy nykyinen Takojan alikäytävä. Nykyisen sillan kunto on hyvä. Korjaustarpeina ratasuunnitelmassa on ilmoitettu betonipintojen puhdistus sekä betonin lohkeamien korjaus. Alueella on kunnallistekninen verkosto. Lisäraiteet ja niiden muutokset tiejärjestelyihin aiheuttavat johtosiirtoja sekä johtojen purkuja ja suojauksia. Asemakaavan toteuttamisella ei ole merkittäviä vaikutusta teknisen huollon järjestämiseen kaava-alueella. Suunnittelualueen johtojen sijainnit ja niihin liittyvät toimenpiteet on esitetty ratasuunnitelma-aineiston risteämäluettelossa ja johtosiirrot on esitetty kokonaisuudessaan kuivatus- ja johtokartoilla 1400 72 5542 1 –35 sekä ratasuunnitelman D-osan dokumentissa ”Tietoja ja ohjeita jatkosuunnitteluun”.
Vaikutukset ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen. Kaavan mahdollistama ratasuunnitelma nostaa päästöttömämmän liikenteen ja joukkoliikenteen suhteellista määrää. Kaava luo edellytykset kestävän kulkumuodon toiminnan ja käytön edistämiselle, jolla on merkitys Ihmisen taloudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttamiseen pitkällä aikavälillä suhteessa luonnon kestokykyyn. Joukkoliikenteellä on edellytykset olla liikkumistapana henkilöautoilua kiinnostavampi, jolloin entistä suurempi osa matkoista tehdään pääradan ekologisesti kestävämmässä raideliikenteessä.
Vaikutukset ihmisten turvallisuuteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin. Kaavalla on vaikutuksia palvelujen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueiden hyvän saavutettavuuden kannalta eri väestöryhmissä. Kaavan toteuttamisella on arvioitavissa olevan pitkällä ajalla myönteisiä vaikutuksia ihmisten terveyteen, turvallisuuteen ja eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä sekä sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin, pääkaupunkiseudun kehittyvän joukkoliikennepalvelun myötä, helpottaen työmatka- ja vapaa-ajan liikkumisen mahdollisuuksia.
Vaikutukset elinoloihin ja terveyteen, ratameluvaikutukset ja rataliikenteen tärinävaikutukset. Ratasuunnitelmaan liittyviä vaikutuksia ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen on esitelty ratasuunnitelman selostuksen kohdassa 4.12. ”Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen”. Ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia arvioitiin ratasuunnittelun yhteydessä kuntalaisilta saadun asukaspalautteen avulla. Arvioinnin mukaan tärkeimpiä vaikutuksia elinoloihin ja viihtyvyyteen ovat vaikutukset seudulliseen liikkumiseen, vaikutukset paikalliseen liikkumiseen, melutasojen sekä tärinän vaikutukset viihtyvyyteen, vaikutukset kiinteistöihin, rakentamisen aikaiset vaikutukset sekä vaikutukset asukkaille merkittäviin paikkoihin ja paikallisidentiteettiin. Hankkeen vaikutuksen seudulliseen liikkumiseen ja junilla matkustamiseen ovat myönteisiä. Lähiliikenteen vuorovälit tihenevät ja matka-ajat lyhenevät.
Vaikutukset meluun ja tärinään sekä näiden häiritsevyyteen on käsitelty pääosin ratasuunnitelman selostuksen luvuissa 4.5 ja 4.6. sekä erillisissä selvityksissä. Melusuojausrakenteet on esitetty myös ratasuunnitelman suunnitelmakartoilla. Ratasuunnitelmavaiheessa laaditut meluselvitykset ja melutorjuntasuunnitelma on esitetty tarkemmin erillisessä meluselvityksessä, joka on ratasuunnitelman C-osassa. Koko suunnittelualueen tärinätarkastelun menetelmät ja tärinävaikutukset on esitetty myös tarkemmin ratasuunnitelman C-osassa. Melusuojausrakenteet on esitetty myös ratasuunnitelman suunnitelmakartoilla.
Kaava ja ratasuunnitelma luovat edellytykset rataliikenteen melun ja tärinän hallinnan kannalta hyväksyttävälle ratkaisulle. mikä perustuu ratasuunnitelman selvityksiin ja vaikutusten arviointeihin. Meluselvityksen perusteella kaavaehdotuksen alueella, meluesteiden vaikutuksesta haitalliset meluvyöhykkeet vähenevät kokonaisuutena arvioiden nykytilanteesta ennustetilanteeseen, sekä päivä- että yömelun osalta. Kuitenkin koko ratasuunnitelman alueella keskimäärin melutasot tulevat olemaan sekä päivä- että yöaikaan nykytilannetta korkeammat, myös meluntorjunnan toteuttamisen jälkeen. Nykytilanteeseen verrattuna melu kasvaa liikennemäärän lisääntyessä ja/tai radan tullessa lähemmäksi asutusta jo nykyisinkin radan läheisyyteen sijoittuvilla tiiviisti. asutuilla asuinalueilla. Melun haittavaikutuksia voidaan kuitenkin vähentää tehokkaasti ja esitetyllä meluntorjuntaratkaisulla melulle altistuvien asukkaiden kokonaismäärä jopa vähenee tiiviisti asutuilla alueilla meluntorjunnan vaikutuksesta, kun tilannetta verrataan nykytilanteeseen. Osa asuinrakennuksista on kuitenkin niin lähellä rataa, että laskennallisesti arvioidut ohjearvotasot ylittyvät meluntorjunnasta huolimatta. Suunnitellun meluntorjunnan vaikutuksesta melulle altistuvien asukkaiden kokonaismäärä vähenee tiiviisti asutuilla alueilla, kun tilannetta verrataan nykytilanteeseen. Haja-asutusalueilla melualtistuminen kasvaa hieman. Meluntorjuntaratkaisulla melualtistumista saatiin alennettua päiväajan osalta, mutta yöaikana melualtistuminen kasvoi paikoin verrattuna nykytilanteeseen. Meluntorjunnalla saatiin kuitenkin asuinrakennuksia suojattua ohjearvotason ylittävältä päivämelulta. Tärinävaikutuksien arvioinnissa on otettu huomioon maaperän ominaisuudet ja raiteiden etäisyys rakennuksista. Uudet raiteet tulevat ongelmallisten kohtien osalta olemaan pääosin pohjavahvistettuja ja erityisesti tärinän pystykomponentit ovat siten hallinnassa. Myöskään vaakasuuntaiset värähtelyt eivät muodostu ongelmaksi, jos rakennukset ovat lähellä rataa. Tärinän vasteet saattavat paikoin ylittää asumisviihtyisyydelle asetetut suositukset. Vaurioitumisalttiudelle asetetun tärinän viitearvon ei kuitenkaan arvioida ylittyvän. Tehdyn tärinäherkkyystarkastelun perusteella tärinävaimennuksen tarvetta on määritelty tarkemmin tutkittavaksi erikseen määritellyillä rataosuuksilla. Ensisijaisina toimenpiteitä tärinän torjumiseksi ovat pohjaimet ja vaimenninmatot. Myös ponttiseinät, stabilointi, massanvaihto ja kumirouheseinät tulevat kysymykseen. Uusien raiteiden ei arvioida lisäävän tämänhetkistä tärinähaittaa, vaikka uudet raiteet tulevatkin osin hieman lähemmäksi nykyisiä rakennuksia. Tämä johtuu uusien raiteiden oleellisesti paremmista perustamistavoista verrattuna olemassa olevien raiteiden perustamistapaan. Tämänhetkisen tärinähaittatilanteen tarkistamiseksi ja selvittämiseksi on toteutettava rakennussuunnitteluvaiheessa tärinämittauksia. Mittaukset kohdennetaan alueille, joista on saatu tärinään liittyvää asukaspalautetta tai jotka sijoittuvat riskialueiksi tunnistetuille alueille. Jos tärinävaimennukselle on mittausten perusteella tarvetta, on harkittava tärinävaimennuksen tai pohjanvahvistustoimenpiteillä tehtävän vaimennuksen toteuttamista.
Rakentamisen aikaiset vaikutukset. Rakentamisen aikaiset vaikutukset on huomioitu suunnitelmaratkaisuissa. Ratasuunnitelmaan liittyviä rakentamisen aikaisia vaikutuksia on esitelty ratasuunnitelman selostuksen kohdassa 4.13. Merkittävimmät rakentamisen aikaiset vaikutukset kohdistuvat suunnittelualueen luontoarvoihin sekä rakentamisen vaikutuksiin pinta- ja pohjavesiin. Rakentamisen aikana merkittävimmät melu- ja tärinävaikutukset aiheutuvat erilaisista paalutuksista. Myös työmaaliikenne ja muut työmaalla käytettävät laitteet aiheuttavat melua. Meluvaikutuksia voidaan vähentää valitsemalla vähämeluisia työmenetelmiä ja –laitteita.
Elinkeino-, työllisyys- ja talousvaikutukset. Osana laajempaa ratasuunnitelmaa kaavan toteuttamisella voi arvioida olevan myönteisiä elinkeino-, työllisyys- ja talousvaikutuksia pidemmällä ajalla, paikallisesti Jokelassa ja laajemmin, joukkoliikennepalvelujen parantuessa, työmatkaliikkumisen helpottuessa eri suuntiin, asukkaiden, yrittäjien ja palveluntarjoajien sekä -tarvitsijoiden kohdatessa entistä helpommin. Laajemmin arvioituna ratasuunnitelma, joka mahdollistuu paikoin asemakaavoja muuttamalla, tukee nykyistä maankäyttöä kaupunkien ja asemanympäristöjen ja elinkeinoalueiden toiminnan jatkuvuutta ja kehittämistä. Ratavyöhykkeen lähialueella tarvittavien aluelunastusten johdosta ratasuunnitelmaa haittaa vähäisesti nykyistä maankäyttöä, kaava-alueella erittäin vähäisesti.
Kaavan aikaisempi käsittely
Kaavahanke perustuu kunnanhallituksen päätökseen vuoden 2022 kaavoitussuunnitelmasta.
Kuntakehityslautakunnan tiedoksiannossa oli 19.1.2022 osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta havainnekuvineen ja ne olivat MRA 30 §:n mukaisesti nähtävillä 2.2. - 7.3. 2022 välisenä aikana mielipiteiden ja kannanottojen esittämistä varten.
Yhteenveto viranomaisten ja asiantuntijoiden kannanotoista
Kannanottoja saatiin osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä sen havainneaineistosta saatiin seitsemän (7) kannanottoa, jotka kohdistuivat
- historiallisen ja kulttuurihistoriallisen Jokelan tiilitehtaan arvon huomiointiin,
- katuosoitteen Siljalantie 20 historiallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävän rakennuksen huomiointiin ja sen siirtämiseen,
- katuosoitteen Virtalantie 131 rakentamisen lunastusmenettelyyn,
- ratameluun ja rautatien aiheuttamaan tärinään ja niiden haittoihin ja riskeihin,
- ratatyömaiden aikaisten alueen ja sen tuntuman liikkumisreittien kulun ja sujuvuuden varmistukseen,
- hulevesien hallintaan Palojoen suhteen,
- arvokkaan linnusto- ja lepakkoalueen huomiointiin,
- arvokkaan sirolampikorennon luontoalueen huomiointiin,
- arvokkaan viitasammakon luontoalueen huomiointiin,
- liito-oravan kulkuyhteyden huomiointiin,
- katuosoitteessa Siljalantie 20 olevan rakennuskulttuurikohteen säilyttämiseen,
- Kuusistonpuiston teleliikennemaston huomioimiseen sekä
- kaavamuutosalueen nykyiseen sähköverkkoon.
Kannanotot saatiin seuraavilta tahoilta:
- Digita Oy
- Caruna Oy:n puolesta Rejlers Finland Oy
- Jokelan kehittämisverkosto
- Keski-Uudenmaan ympäristökeskus
- Keski-Uudenmaan alueellinen vastuumuseo
Seuraavilla tahoilla ei ollut lausuttavaa:
- Nurmijärven sähköverkko Oy
- Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL)
Vastineet kannanottoihin ovat erillisessä vuorovaikutuksen raportissa, joka on kaavaselostuksen liitteenä.
Yhteenveto mielipiteistä
Kirjallisia mielipiteitä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä sen havainneaineistosta saapui kuusi (6) kappaletta, jotka kohdistuivat
- rataliikenteen aiheuttaman tärinän ja melun rajoittamisen tarpeeseen,
- savimaalle perustettujen nykyisten rakennusten painumiseen rataliikenteestä johtuen, pohjaveden korkeuden hallintaan savimaan kantavuuden vuoksi ja paineaaltojen hallinnan suunnitteluun myös lisäselvityksien avulla sekä siitä tiedottamiseen,
- kaavan tekniseen valmisteluun,
- Virtalantien ja Jokelantien välisen rautatien alikulun säilyttämiseen ja parantamiseen,
- läntisimmän Kolsanlammen huomioimiseen osana kaavamuutosta,
- katuosoitteen Siljalantie 20 rakennuksen säilyttämiseen, sen siirtämiseen ja siihen liittyviin menettelytapoihin,
- katuosoitteen Virtalantie 131 rakennusten lunastusmenettelyyn,
- kaava-alueen laajentamisen tarpeeseen Blennerintielle ja kevyen liikenteen alikulun mahdollistamiseen Blennerintien ja Jokelantien välille,
- Jokelantien ja rautatiealueen välisen päivittäistavarakaupan kohdalla olevan pysäköintialueen virallistamiseen,
- rata-alueen työmaiden vaikutuksista ympäristöön turvallisuuteen, liikenteen sujuvuuden varmistukseen ja aseman pysäköintipaikkojen riittämiseen.
Vastineet mielipiteisiin ovat erillisessä vuorovaikutuksen raportissa, joka on kaavaselostuksen liitteenä.
Lisätiedot: Asemakaava-arkkitehti Petteri Erling p. 040 314 3673