Perustelut
Tuusulan kunnassa on vuonna 2022 laadittu poikkihallinnollisena yhteistyönä ilmasto-ohjelma. Konsulttina ilmasto-ohjelmatyössä on toiminut WSP. 3.4.2023 valtuusto piti lähetekeskustelun ilmasto-ohjelmasta.
Ilmasto-ohjelman laadinta sisältyy vuosien 2021-2023 kehitystyöhön. Mallin mukainen toiminta aloitettiin vuoden 2023 aikana. Ilmasto-ohjelma ja kuntaorganisaation kasvihuonekaasulaskelma laadittiin loppuvuodesta 2022. Laskelman tiedot ovat vuodelta 2021. Laskelma tehtiin ensimmäistä kertaa ja se ohjaa toimintaamme kohti vaikuttavimpiin toimenpidetarpeisiin.
Kunnan ilmastotyössä tarkastelutasoina ovat sekä kuntaorganisaatiotaso että alueellinen taso. Kuntaorganisaatiolla tarkoitetaan kuntayhteisöä ilman liikelaitoksia. Ilmasto-ohjelman rakenne ja toimenpiteet perustuvat kuuteen pääryhmään: ilmastovastuu, energia, rakentaminen, liikenne, sopeutuminen sekä hiilinielut ja -varastot. Ilmastovastuuseen sisältyvät esimerkiksi hankinnat, yritysyhteistyö, viestintä, ilmastokasvatus ja asukasyhteistyö.
Ilmasto-ohjelmassa esitetään Tuusulan kunnan ilmastotavoite, toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi ja Tuusulan kunnan suorien ja epäsuorien päästöjen vähentämiseksi tavoitevuoteen 2035. Välillisten päästöjen osalta tavoitevuodeksi esitetään vuotta 2040. (Scope 1-3 ks. alla). Ohjelmassa kuvataan toimenpiteet ryhmittäin tiiviinä kuvauksina. Lisäksi ohjelmassa kuvataan toimeenpano ja seuranta sekä ilmastoviestintä ja osallisuus. Toimenpiteet kuluvalle valtuustokaudelle 2023-2025 esitetään liitteessä.
Ilmasto-ohjelma päivitetään valtuustokausittain eli täsmennetään työ kullekin kaudelle konkreettisiksi toimenpidekorteiksi vastuutahoineen. Hyväksymällä ilmasto-ohjelman ohjeellisena, kunta päättää kansalliseen sekä maakunnalliseen kehykseen sovittuvasta realistisesta kokonaistavoitteesta sekä ilmasto-ohjelmasta kuluvalle valtuustokaudelle. Kokonaistavoite Tuusulan kuntaorganisaatiolle on saavuttaa hiilineutraalius suorien (scope 1) ja epäsuorien (scope 2) päästöjen sekä työasiamatkojen, jätteiden, leasing-ajoneuvojen ja taksimatkojen osalta viimeistään vuonna 2035. Mahdollisesti tavoite voidaan saavuttaa jo aikaisemmin. Välillisten päästöjen (scope 3) osalta tavoitteena on vähentää päästöjä 70 % vuoden 2021 tasosta vuoteen 2035 mennessä ja saavuttaa hiilineutraalius niiden osalta vuoteen 2040 mennessä. Tavoitteet on asetettu nykyhetken näkökulmasta ja tiedoilla, ja tavoitteita tarkistetaan tulevien valtuustokausien ilmasto-ohjelmissa. Kuntaorganisaation päästöihin on laskettu rakentaminen ja kunnossapito, hankitut tuotteet ja palvelut olennaisin erin, ostoenergia, kunnan omat ajoneuvot ja leasing-ajoneuvot, työasiamatkat ja työntekijöiden työmatkat sekä toimintojen jäte. Vuoden 2021 tiedoilla laaditun laskelman perusteella olennaisten erien päästöt olivat 19 738 tCO2e.
Ilmasto-ohjelma päivitetään valtuustokausittain eli täsmennetään työ kullekin kaudelle konkreettisiksi toimenpidekorteiksi vastuutahoineen
Toimenpiteitä ja toimenpidekortteja on päivitetty: Viherkerroin -työkalun kehittäminen asemakaavoihin, Yleis- ja asemakaavojen ilmastovaikutusten arvioinnin kehittäminen, Julkisen rakennushankkeen ilmastovaikutusarviointi, Julkisen rakentamisen päästövähennystavoitteen määrittäminen, Kestävä purkaminen, Kiinteistöjen hallinnan tavoitteet, Päästötön työmaa, Työasiamatkojen matkustusohje kunnan työntekijöille, Pyöräilyn edistämissuunnitelman päivitys, Taksimatkat - Tilannekuva ja Hankintaohje, Yhteiskäyttöpyörien tarveselvitys, Pyöräilyn ja kävelyn edistämisen viestintäsuunnitelma, Liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien julkisten jakelu- ja latauspisteiden tavoiteverkon määrittely, Hiilinielujen ja luonnon kompensaation periaatteiden määrittely.
Viherkerroin -työkalun kehittäminen asemakaavoihin
Viherkerroin on työkalu, joka on kehitetty ohjaamaan tonttien viherrakennetta. Useat kaupungit ja kunnat ovat laatineet oman viherkerrointyökalun käyttöönsä varmistamaan kestävän kaupunkirakenteen rakentumisen. Tutkimme viherkertoimen soveltuvuutta Tuusulaan.
Tehdään selvitys Tuusulalle sopivista viherkertoimen elementeistä, hulevesien hallinnan integroinnista viherkertoimeen ja tavoitetasoista erityyppisissä asemakaavoissa. Viherkerrointa pilotoidaan asemaakaavoissa 2024-2025. Tämän jälkeen se tulee osaksi kaavoitustyötä.
Vihertehokkuuden lisäämisellä saavutettavia hyötyä ovat mm.
· Viihtyisämpi kaupunkiympäristö
· Lämpösaarekeilmiön vähentäminen lisääntyneen haihduttavan kasvillisuuden avulla.
· Puiden ja muiden suojaistutusten tarjoamat tuulensuojaiset ja varjoisat tilat oleskelulle.
· Tulvariskin pieneminen tehokkaalla hulevesien hallinnalla.
· Melun vaimennus ja pölyn ja ilmansaasteiden sitominen kasvillisuuden avulla.
· Luonnon monimuotoisuuden tukeminen
· Sopeutuminen ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin
Yleis- ja asemakaavojen ilmastovaikutusten arvioinnin kehittäminen
- On arvioitu yleiskaavan asumisen laajanemisalueiden kaavataloudelliset- ja ilmastovaikutukset vaikutukset
- Testataan erilaisia työkaluja
- Mietitään kompensaatiokohteita asemakaavoissa
- Tutkitaan asemakaavojen viherkerrointa
- Benchmarkataan muihin kuntiin ja kaupunkeihin
Julkisen rakennushankkeen ilmastovaikutusarviointi
Määritetään konkreettiset päästöjen vähentämisen tavoitteet julkiselle rakentamiselle. Tehdään määritys osana palveluverkko-ohjelman kestävän kehityksen poikkileikkaavaa projektia. Tavoitteiden määrityksen yhteydessä määritetään myös keinot tavoitteisiin pääsemiseksi. Määrityksen jälkeen jalkautetaan tavoite myös ohjelman ulkopuoliseen julkiseen rakentamiseen. Tavoiteohjelmaan sisältyy mm. elinkaarilaskenta ja E-lukutavoite sekä hiilijalanjälkilaskenta jokaisessa projektissa.
Julkisen rakentamisen päästövähennystavoitteen määrittäminen
Määritetään konkreettiset päästöjen vähentämisen tavoitteet julkiselle rakentamiselle. Tehdään määritys osana palveluverkko-ohjelman kestävän kehityksen poikkileikkaavaa projektia. Tavoitteiden määrityksen yhteydessä määritellään myös keinot tavoitteisiin pääsemiseksi. Määrityksen jälkeen jalkautetaan tavoite myös ohjelman ulkopuoliseen julkiseen rakentamiseen. Lopputuloksena on päästöjen vähentämisen tavoiteohjelma julkiselle rakentamiselle sekä rakentamisen hiilineutraalisuuden prioriteettilistaus. Tavoiteohjelmaan sisältyy mm. elinkaarilaskenta ja E-lukutavoite sekä hiilijalanjälkilaskenta jokaisessa projektissa.
Kunnallistekniikan näkökulman sisällyttämistä arvioidaan ennen työn käynnistymistä.
Kestävä purkaminen
Tehdään koehanke, jossa selvitetään materiaalien kierrätyspotentiaalia. Selvitetään Kestävän purkamisen toimenpiteiden kustannusvaikutus.
Otetaan käyttöön Purkukartoitus - opas laatijalle (YM 2019/30) sekä muut Ympäristöministeriön oppaat. Kuvataan tarkemmin Kestävän purkamisen määritelmä, tavoitteet ja vaatimukset kunnan purkutyömailla. Selvitetään syntyneiden jakeiden käyttömahdollisuudet. Asetetaan kierrätysasteelle tavoitteet. Kirjataan vaatimus tavoitteista kaikkiin kunnan urakoiden tarjouspyyntöihin.
Asetetaan Kestävä purkaminen -vaatimus kunnan purkutyömaille.
Kiinteistöjen hallinnan tavoitteet
Laaditaan kunnan kiinteistöjen hallinnan pitkän aikavälin tavoitteet, joissa otetaan kantaa kunnan kiinteistöomaisuuden hallinnan, hoidon ja kehittämisen tavoitteisiin. Kiinteistöstrategia on omistamisen ja ylläpidon suunnitelma, jossa ensin määritellään tavoitteet ja sen jälkeen keinot, joilla tavoitteisiin päästään. Strategia laaditaan sekä lyhyelle että pitkälle aikavälille.
Kiinteistöstrategian lähtökohtana on kunnan kiinteistöomaisuuden hallinta ja hoitaminen tehokkaalla, kestävällä ja kunnan kokonaisedun varmistavalla tavalla. Kunnan kokonaisedulla tarkoitetaan taloudellisten vaikutusten lisäksi sosiaalisia ja ympäristöllisiä vaikutuksia, huomioiden kulttuuriperintö, kokonaisturvallisuus, ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuus. Kunnalle tarpeettomasta omaisuudesta luovutaan noudattaen avoimia ja syrjimättömiä menettelyjä ja kunnan kokonaisedun mukaisesti. Ennen omaisuuden luovuttamista sen kehittämismahdollisuudet selvitetään. Kunta hankkii omistukseensa kiinteistöjä hyvin harkiten. Kunnan kiinteistöomistuksia koskevien tietojen kattavuutta ja oikeellisuutta perusrekistereissä kehitetään edelleen. Kunta toimii edelläkävijänä hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi.
Kiinteistöstrategian laatimisessa hyödynnetään jo olemassa olevia selvityksiä: kehitettävien kiinteistöjen lista, palveluverkkoselvitys jne. Strategian tavoitteena on mm. määritellä kiinteistöjen salkutus, ennakoida tulevia tilatarpeita, laatia tilatehokkuuden ja kiinteistöomaisuuden elinkaarisuunnitelma sekä selkeyttää rakennuttamisen ja kiinteistön ylläpidon tavoitteita.
Laatimisen jälkeen kiinteistöstrategia käsitellään ja hyväksytetään kunnan päättävissä elimissä (tekninen lautakunta, kunnanhallitus), jonka jälkeen se toimii linjauksena kunnan kiinteistöomaisuuden hallinnalle, hoitamiselle ja kehittämiselle.
Päästötön työmaa
Tehdään yhdessä yhdyskuntatekniikan kanssa pilotti päästöttömästä työmaasta ja arvioidaan sen perusteella kustannus- ym. vaikutukset
Pilotin pohjalta asetetaan Päästötön työmaa -vaatimus kunnan työmaille. Täsmennetään Päästöttömän työmaan määritelmän ja vaatimusten sisältöä. Tavoitteena on, että vuoden 2025 alusta käynnistyvät työmaat ovat fossiilittomia, eli niillä ei käytetä fossiilisia polttoaineita. Työmaiden päästöihin luetaan työkoneiden, sähkön, lämmityksen ja vaiheittain kuljetusten päästöt.
Päästöttömän työmaan vaatimus kirjataan kaikkiin urakoiden tarjouspyyntöihin ja niitä noudatetaan omassa toiminnassa.
Työasiamatkojen matkustusohje kunnan työntekijöille
Edistetään julkisia kulkuvälineitä työasiamatkoissa ja työasiamatkustamisessa. Työasiamatkustamiseen yhteiskäyttöautoja, yhteiskäyttöpyöriä jne.
Selvitetään yhteiskäyttökulkuneuvojen (sähkökäyttöisiä / -avusteisia) hankintaa kunnan toimipisteisiin ja kannustetaan käyttämään niitä oman auton sijaan.
Muodostetaan hallinnossa linjaukset matkustamiseen ja hybridityöhön huomioiden ilmastovaikutukset. Esimerkiksi vältetään lentämistä ja laivalla matkustamista.
Palvelualueet selvittävät työasiamatkustamiseen liittyvän nykyisen ajon määrää ja arvioivat sen tarpeellisuutta. Pitävät työpajan, jossa kartoitetaan työasia-autoilun nykyiset tarpeet ja innovoivat voiko autolla ajamista vähentää, esimerkiksi katunäkymä- tai työkohdekuvausten hyödyntäminen.
Pyöräilyn edistämissuunnitelman päivitys
Päivitetään vuonna 2018 hyväksytty pyöräilyn edistämissuunnitelma.
Sisältää mm pyöräliikenteen tavoiteverkon suunnitelman sekä esimerkkikohteina keskusta-alueiden kehittämistoimenpidetarkastelun.
Taksimatkat - Tilannekuva ja Hankintaohje
Selvitetään millaiset sopimukset ovat palvelun tarjoajien kanssa nyt ja miten kilpailutuksessa voidaan huomioida vähäpäästöisyys tulevaisuudessa.
Puhtaiden ajoneuvojen laissa (740/2021) säädettyä julkisten ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksia!
Aikataulu yhteensovitetaan koulutaksihankinnan kanssa:
- Oppilaskuljetusten hankinta lukuvuosille 2021-2022 ja 2022-2023, optio lukuvuosille 2023-2024 ja 2024-2025 käytettä
- Uusi hankintakierros vuodenvaihteessa 2024-2025
Yhteiskäyttöpyörien tarveselvitys
Selvitetään, tuleeko ja kannattaako Tuusulan olla mukana seudullisessa yhteiskäyttöpyöräjärjestelmässä, mikäli seudullisen yhteiskäyttöpyöräjärjestelmän hankinta HSL-alueella etenee siten, että mukana olevien kuntien joukko laajenee nykyisestä (Helsinki, Espoo, Vantaa). Kaupunkien nykyisten kaupunkipyöräpalveluiden sopimuksen päättyvät vuoden 2025 lopussa. HSL-alueen uusi seudullinen järjestelmä tulisi käyttöön keväällä 2026. Hankintakauden pituus on 5-10 vuoden välillä. Sitä ennen selvitys- ja hankintavaiheeseen kuluu tn. noin kaksi vuotta.
HSL käynnistää uuden järjestelmän määrittelytyön 11/2023. Tarveselvitysvaiheen aloitus uusien järjestelmästä kiinnostuneiden kuntien kanssa on ajankohtainen 11/2023 ja tarveselvitystyö jatkuu 2/2024 asti. Mukaan lähtöä suunnittelevien kuntien kuntakohtaisessa tarveselvityksessä muodostetaan materiaali, jonka perusteella kukin kunta voi arvioida ja päättää osallistumisestaan hankintaan. Tarveselvitysvaiheen jälkeen kunnan tulee sitoutua hankintaan, kk 2-3/2024 mennessä.
- Selvitetään millainen kaupunkipyöräpalvelu sopisi mukaan haluaviin kuntiin/Tuusulaan, mitä alueita sen olisi järkevä/tulisi kattaa
- Yhteiskäyttöpyöräjärjestelmän malli (asemallinen, asematon, yhdistelmä) ja kustannustasoarvio
- Pyörätyyppi (normaali, sähköavusteinen vai molempia)
- Mahdollisesti kysely/selvitys asukkaiden tarpeista/toiveista
- Kunnan osallistumisesta päätös luottamuselinkäsittelyllä
- Kaupunkipyöräpalvelun kattavuuden kannalta Tuusulalle on oleellista, että myös Kerava ja Vantaa lähtevät mukaan samaan järjestelmään seudun keskuskaupunkien kanssa.
Pyöräilyn ja kävelyn edistämisen viestintäsuunnitelma
Tehdään pyöräilyn ja kävelyn edistämisestä viestintäsuunnitelma ja markkinointikampanja pyöräilyn edistämissuunnitelman päivittämisen jälkeen.
Liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien julkisten jakelu- ja latauspisteiden tavoiteverkon määrittely
Määritellään liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien julkisten jakelu- ja latauspisteiden tavoiteverkko.
Määritellään erityisesti tieliikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakelun tavoiteverkko, -määrä ja –laatu seuraavalle 5-10 vuodelle.
Määritellään kunnan toimenpiteet tieliikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkon parantamiseksi ko. ajanjaksolla.
Edistetään vuonna 2024 myös sopivaa latausinfrapilottia.
Julkinen sähköautojen latausverkosto vaikuttaa koti- ja työpaikkalatauksen ohella sähköautojen yleistymiseen.
Hiilinielujen ja luonnon kompensaation periaatteiden määrittely
Määritetään periaatteet metsityskompensaatioita ja -kohteita koskien. Edistetään kompensaatiopilottien toteutusta. Kompensaatiokohteet voivat olla esim. hiilinieluja, luontotyyppejä ja eliöiden elinympäristöjä.
Tuusulan kunta on mukana kompensaation kokeiluhankkeissa, joissa sovelletaan ympäristöhallinnon ohjeistusta kompensaatiosta.
Hiilinielujen lisääminen tarkoittaa toimenpiteitä, joilla metsään, kasvillisuuteen ja maaperään lisätään hiilivarastoja eli vähennetään ilmakehässä olevan hiilidioksidin määrää. Päästökompensaatio tarkoittaa puolestaan hyvitystä, joka ostetaan tai toteutetaan korvauksena alueella aiheutuneista kasvihuonekaasupäästöistä.