Perustelut
Valtuusto 10.6.2013 § 98
Ruut Sjöblom esitti seuraavan aloitteen:
”Esitän, että Tuusulan kunta osallistuu Ruskeasannan juna-aseman käyttöön- ottoon. Ruskeasannan asema on yksi Kehäradan asema. Kehärata on 18 ki- lometriä pitkä junarata, jolla tulee kulkemaan matalalattiajunat 10 minuutin välein molempiin suuntiin. Se tulee parantamaan joukkoliikennetarjontaa ja vähentämään sekä henkilöautoliikennettä, että linja-autoliikennettä, ja niiden aiheuttamia ympäristöhaittoja. Lisäksi sen avulla edistetään EU:n ilmastopo- liittisia tavoitteita.
Tällä hetkellä liikenne Etelä-Tuusulasta Helsinkiin on erittäin ruuhkainen ja joukkoliikenne Espooseen olematon. Matka Helsinkiin aamulla ruuhka- aikaan ja iltapäivällä takaisin kestää pahimmillaan puolitoista tuntia suun- taansa, eli kolme tuntia yhteensä päivässä. Ruskeasannan asemalta matka Helsinkiin kestäisi noin 15 minuuttia. Lisäksi joukkoliikenneyhteys Espoo- seen parantuisi ja nopeutuisi merkittävästi.
Ruskeasannan aseman käyttäjämäärät ovat arvioitu olevan 6 620 henkilöä vuorokaudessa vuonna 2025, josta lentomatkustajia on 70. Tämä määrä on kolmanneksi eniten koko Kehäradan asemista.
Lentoradan on huhuttu tuovan vastauksia Tuusulan ongelmalliseen joukko- liikenteeseen, mutta se ei ole Tuusulan kannalta realistista. Lentorata on vas- ta maakuntakaavassa suunnitteilla, eli siihen ei ole edes budjetoitu rahaa. Se on hyvin kaukana tulevaisuudessa. Tuusulan alta kulkeva raideliikenne tulee olemaan nopeita junia varten, jotka eivät pysähdy yksittäisillä pysäkeillä. Kaiken kaikkiaan lentoradan arvioidaan tulevan maksamaan 1,2 miljardia euroa, joka tarkoittaisi myös Tuusulalle massiivisia investointeja aseman ra- kentamista ja maan alle louhimista varten, ja junat eivät todennäköisesti edes pystyisi pysähtymään tällä kuvitteellisella asemalla.
Tällä hetkellä Ruskeasannassa on asemavaraus, jonka louhintatyöt on jo teh- ty. Esitän, että Tuusula ottaa välittömästi yhteyden Kehäradasta vastaaviin tahoihin ja alkaa neuvottelemaan aseman käyttöönotosta. Asialla on kiire, koska rata tullaan ottamaan käyttöön vuonna 2015. Toimimalla nyt heti
myös meillä on mahdollisuus saada asema käyttöömme samaan aikaan. Li- säksi ehdotan, että tämä aloite olisi käsittelyssä jo seuraavassa valtuuston kokouksessa, tai ainakin palautetta, mihin toimenpiteisiin on ryhdytty.
Koko Kehäradan kustannusarvio on 738,5 miljoonaa euroa. Ruskeasannan aseman kustannusarvio liityntäparkkipaikkoineen on noin 40 miljoonaa eu- roa. Valtio on lupautunut maksamaan vähintään 68,5 % kustannuksista. Kunnille jäisi vain 31,5 % kustannuksista, eli noin 12 miljoonaa euroa. Rus- keasannan asemaa koskevista kustannuksista ja niiden jaosta tulisi Vantaan kanssa pikaisesti sopia. Tuusula ei voi olla vapaamatkustaja.”
Päätös Aloite lähetettiin kunnanhallituksen valmisteltavaksi.
-------
Kuntakehityslautakunta 10.6.2015 § 78
Ruskeasannan aseman rakentaminen ei kuulu Kehäradan ensimmäiseen vai- heeseen. Ensimmäisen vaiheen yhteydessä on toteutettu asemavaraus, mutta varsinaisen aseman rakentamisaikataulu ei ole vielä tiedossa. Vantaalla on vain verrattain vähän maankäyttöä Ruskeasannan aseman vaikutuspiirissä, eikä aseman toteuttamista näin ollen ole Vantaan toimesta priorisoitu. Rus- keasannan asema olisi toteutuessaan looginen liityntäasema raideliikentee- seen ja tarjoaisi merkittävän potentiaalin Etelä-Tuusulan joukkoliikenteen kehittämisessä.
Valtion kustannusosuus infrahankkeissa on viime vuosina jatkuvasti pienen- tynyt. Aiemmin arvioitua kustannustenjako-osuutta ei voida nykyisessä val- tion taloustilanteessa pitää varmana enää aseman toteutusvaiheessa. Näin ol- len kuntien kustannusosuus aseman rakentamisesta voi olla suurempi kuin aiemmin arvioitu 12 miljoonaa euroa. Ruskeasannan aseman merkitys Van- taalle on verrattain vähäinen johtuen Vantaan maankäytön painopisteestä, mistä johtuen Tuusulan kunnan rahoitusosuus aseman toteuttamisessa tulisi olemaan suhteellisesti suurempi.
Tuusulan kunnassa on laadittu joukkoliikennestrategia, jossa linjataan kun- nan kannalta keskeiset tulevaisuuden joukkoliikenneyhteydet. Tämän työn yhteydessä on tunnistettu osaltaan myös raideliikenteeseen tukeutuvan liityn- täliikenteen merkitys Tuusulan joukkoliikenteelle. Joukkoliikennestrategian valmistuttua on käynnistetty liityntäliikenteen suunnittelu Kehäradan varteen ja valtuusto on suunnitelmien perusteella myöntänyt tekniselle toimelle lisä- määrärahan, jolla hankitaan linja-autovuoroja Hyrylän ja Kehära- dan/Aviapoliksen välille.
Lisätiedot: suunnitteluinsinööri Heikki Väänänen, p. 040 314 3522
Ehdotus kp
Kuntakehityslautakunta päättää
- hyväksyä esitetyn selvityksen aloitteen johdosta ja ehdottaa kunnanhallitukselle, että se ehdottaa valtuustolle, että VALTUUSTO päättää katsoa Ruut Sjöblomin 10.6.2013 § 98 esittämän aloitteen tulleen käsitellyksi.
---
Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun Vesa Lundberg ehdotti, että aloi- te palautetaan takaisin valmisteluun ja että valmistelussa on huomioitava:
- Kuntakehitysjohtajan tulee aloittaa neuvottelut Vantaan päättä- jien kanssa aseman käyttöönotosta.
- Neuvotteluissa tulee käydä läpi, mikä Tuusulan osuus asiassa olisi. Lisäksi millä osuudella valtio ja Vantaa osallistuvat hankkeeseen. Valtio on luvannut osallistua kustannuksiin n. 70%:n osuudella.
- Asema on louhittu ja valmiina käyttöönottoon.
Kuntakehityslautakunta oli esityksestä yksimielinen.
Kuntakehityslautakunta palauttaa asian uudelleen käsittelyyn. Valmistelussa on huomioitava:
- Kuntakehitysjohtajan tulee aloittaa neuvottelut Vantaan päättä- jien kanssa aseman käyttöönotosta.
- Neuvotteluissa tulee käydä läpi, mikä Tuusulan osuus asiassa olisi. Lisäksi millä osuudella valtio ja Vantaa osallistuvat hank- keeseen. Valtio on luvannut osallistua kustannuksiin n. 70 %:n osuudella.
- Asema on louhittu ja valmiina käyttöönottoon.
Merkitään pöytäkirjaan, että Pekka Heikkinen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen klo 19:40.
-------
Kuntakehityslautakunta 20.12.2017
Tuusulan kunta on liittymässä Helsingin seudun liikenteeseen (HSL) vuoden 2018 alussa. HSL suunnittelee jatkossa yhdessä kunnan kanssa alueen joukkoliikennettä osana seudullista kokonaisuutta. Tässä yhteydessä joukkoliikenteen järjestämisessä siirrytään myös nykyistä huomattavasti enemmän liityntäliikenteeseen ja raideliikenteen käyttöön. Ensi vaiheessa Etelä-Tuusulan linjasto tukeutuu olemassa oleviin juna-asemiin, erityisesti Kerava, Tikkurila, Leinelä ja Aviapolis. Tulevaisuudessa myös mahdollisesti toteutettavalla Ruskeasannan asemalla voisi olla rooli joukkoliikennejärjestelmässä.
Ruskeasannan aseman saaminen junaliikenteen käyttöön edellyttää asemaluolan aiemmasta louhinnasta huolimatta edelleen merkittäviä investointeja ja rakentamista. Aseman käyttövalmiuden saavuttamisen on arvioitu maksavan noin 40 miljoonaa euroa. Kuntakehityksen ja tekniikan toimialan edustajat kuntakehitysjohtajan johdolla ovat käyneet Vantaan kaupungin maankäytön, kaavoituksen ja liikenteen edustajien kanssa keskusteluja Ruskeasannan aseman toteutusmahdollisuuksista. Vantaalla ei ole Ruskeasannan aseman ympäristössä merkittävää maankäyttöpotentiaalia, joka tukisi aseman toteuttamista. Vantaan maksuosuus Kehäradan rakentamisessa on tähän mennessä ollut suurempi kuin mitä alkuperäisesti kaupungin ja valtion välillä on sovittu. Tästä syystä Vantaalla ei tällä hetkellä ole ollut intressiä aseman toteuttamiseen eikä mahdollisuuksia aseman rakentamisen rahoittamiseen.
Ruskeasannan asemalla olisi toteutuessaan heijastusvaikutuksia myös tieverkkoon, mm. Tuusulanväylän mahdollisten lisäkaistojen tarpeeseen ja tarpeen ajoittumiseen. Ruskeasannan asemalla onkin nähtävissä ajoneuvoliikenteen ja joukkoliikenteen kulkutapaosuuksien muuttumisen kautta laajempia seudullisia vaikutuksia. Ruskeasannan asema on ollut Helsingin seudun liikennejärjestelmätyössä, HLJ 2015, mukana vuosina 2016-2025 käynnistettävien hankkeiden joukossa. Hankkeen vastuutahona on Liikennevirasto. HSL:ssä on parhaillaan laadittavana uusi liikennejärjestelmätyö, HLJ 2019, jonka yhteydessä hankkeiden toteutusaikatauluista ja kustannusjaosta päätetään uudelleen. Tämän työn yhteydessä kunta tulee pitämään Ruskeasannan aseman toteuttamista esillä ja korostamaan aseman laajoja seudullisia vaikutuksia.
Ehdotus
Esittelijä
-
Marko Härkönen, kuntakehitysjohtaja
Kuntakehityslautakunta päättää
- hyväksyä esitetyn selvityksen aloitteen johdosta ja ehdottaa
kunnanhallitukselle, että se ehdottaa valtuustolle, että
VALTUUSTO päättää katsoa Ruut Sjöblomin 10.6.2013 § 98
esittämän aloitteen tulleen käsitellyksi.