Kuntakehityslautakunta, kokous 13.10.2021

Perustelut

Asiaselostus

Kunnanvaltuusto hyväksyy vuosittain kaavoitussuunnitelman viiden vuoden jaksolle. Tämän jälkeen vuoden alussa hyväksytään alkavan vuoden kaavoituksen työohjelma, jonka edistymistä seurataan osavuosikatsausten yhteydessä. Kaavoitussuunnitelman tavoitteena on ohjata kaavoituksen palvelualueen toimintaa ja kaavatöihin vaikuttavien luottamuselinten päätöksentekoa niin, että hankeluettelosta ensisijaisiksi nostetut hankkeet etenevät mahdollisimman nopeasti ja että niiden valmisteluun kohdennetaan ensisijaisesti resursseja.

Tavoitteena on huolehtia siitä, että MAL-aiesopimuksen tavoitteiden ja kunnanvaltuuston hyväksymän vuotuisen asunto-ohjelman lisäksi kaavoitetaan riittävästi tonttivarantoa tulevaa käyttöä varten.

Vuosien 2022–2025 kaavoitussuunnitelma on liitteenä. Kaavoitussuunnitelmassa on edellisten vuosien tavoin yleiskaavoitushankkeita, yleissuunnitelmia sekä asemakaavahankkeita, jotka on priorisoitu kolmeen eri luokkaan hankkeiden kiireellisyyden ja oletetun etenemisjärjestyksen mukaisesti. Kartalle on merkitty myös ns. vähäiset kaavamuutokset ilman priorisointia. Näitä kaavamuutoksia valmistelevat kaavoitusavustajat muiden töiden ohella.

Yleiskaava ja yleissuunnitelmat

Suunnittelukauden alussa on tavoitteena saada yleiskaava 2040 hyväksyttyä. Tämän jälkeen tehtävien linjausten mukaisesti varaudutaan osayleiskaavojen laadintaan sekä toteutussuunnitelman tekemiseen. Toistaiseksi tarpeellisimpana taajamaa koskevan osayleiskaavan päivityksenä pidetään Koillis-Hyrylän osayleiskaavan laadintaa. Koillis-Hyrylän osayleiskaavan laatiminen on tarpeen, jotta tämän jälkeen alueelle voidaan asemakaavoittaa aiotusti asuinalueita päätetyin tavoittein mm. liikenneverkkoon ja aluetehokkuuteen liittyen. Alueen maankäyttöä on tarkoitus tutkia myös erillisten asemakaavahankkeiden yhteydessä asemakaavarunkoa hahmotellen.

Yleissuunnitelmia laaditaan asemakaavojen laatimisen tavoitteiden asettamiseksi ja laajempien kokonaisuuksien hahmottamiseksi, jotta voidaan olla varmoja, että pienehkötkin asemakaavatyöt toimivat kokonaisuuden osina. Tällaisia yleissuunnitelmia ovat Hyrylän keskustan ja  Focus-alueen yleissuunnitelmat, Lahelanpellon yleissuunnitelman päivitys, Tuusulanjokilaakson virkistyskäytön yleissuunnitelma sekä Osallistava metsäsuunnittelutyö.

Asemakaavahankkeiden priorisointi

Asunto- ja asuinalueiden osalta pyritään tarjoamaan monipuolisesti vaihtoehtoja. Tarkoituksena on valikoida hankkeet, joiden myötä saadaan kaikkiin taajamiin tonttivarantoa eri tarpeisiin: asuinrakentamisen tontteja, kunnankeskustojen kehittämishankkeita, työpaikkatontteja ja vetovoimahankkeita. Lisäksi huolehditaan, että kunnan omakotitalotonttivaranto on turvattu tuleville vuosille. Asemakaavahankkeet on priorisoitu painottaen

1. Keskustojen kehittämistä
2. Työpaikka-alueiden kaavoja
3. Kunnan maalle sijoittuvia hankkeita
4. Omakotitalotonttivarannon turvaaminen
5. Paljon asuntoja/työpaikkoja tuottavia kaavoja
6. Kunnan omistamien realisoitavien kiinteistöjen kaavamuutoksia
7. Kunnan kannalta tärkeitä palveluverkon kehittämisen tai yhdyskuntatekniikan toteuttamisen edellyttämiä kaavoja
    

Liitteenä olevassa kaavoitussuunnitelmassa prioriteetilla 1 olevat ovat kärkihankkeita. Prioriteettien 2 ja 3 hankkeita edistetään kärkihankkeiden valmistelun jälkeen. On todennäköistä, että tulee tehtäväksi erityisesti kaavamuutoksia suunnittelukauden aikana sekä johtuen ajankohtaisista rakentamishankkeista että kunnan velvollisuudesta pitää kaavat ajan tasalla. Hankkeita koskevista hakemuksista päätettäessä tai muutoin käynnistämispäätöksin päätetään erikseen, minkälaisella prioriteetilla näitä edistetään.

Työpaikka-alueiden asemakaavat

Jokelassa työpaikka-alueiden tonttivarantoa on lähivuosien tarpeeseen. Näin ollen työpaikka-alueiden asemakaavoja laaditaan suunnittelukauden alussa pääosin Etelä-Tuusulaan ja resurssien mahdollistaessa myöhemmin Kellokoskelle. Kellokoskella Rajalinnan työpaikka-alueen laajentaminen on tarpeen lähivuosina, mutta tämä hanke ei prioriteetiltaan kärkeä.

Sen sijaan Etelä-Tuusula on työpaikkarakentamisen kannalta ensisijaisen tärkeä kysynnästä johtuen ja tonttivarannon kannalta heikoimmassa asemassa. On erittäin tärkeää panostaa näistä syistä johtuen Etelä-Tuusulaan. Kehä IV:n varteen kehittyvät työpaikka-alueet, Senkkerinmäki sekä Tuusulan itäväylän varteen työpaikka-alueiden laajentaminen ovat tärkeimmät hankkeet. Edellä mainituilla työpaikka-alueilla on painoarvoa jopa pääkaupunkiseudun työpaikka-alueiden joukossa. Näiden suurien asemakaavojen ohella on valmiuksia tehdä pieniä määriä pienehköjä työpaikka-alueiden asemakaavan muutoksia.

Keskustojen kehittäminen

Keskustojen kehittäminen on tarpeen vetovoiman kasvattamiseksi kaikissa taajamissa, eikä tähän ole vielä syntynyt Jokelassa ja Hyrylässä riittävästi kaavallisia mahdollisuuksia. Hyrylän alueella asuinkerrostalotonttivaranto on hyvä, mutta kaupallisen keskustan kehittämiseksi on vielä laadittava kaavamuutoksia. Palvelukeskuksen kaavamutuoksen lisäksi mm. purettavan hallintorakennuksen alueen asemakaavatyö esitetään nostettavaksi kärkihankeeksi.

Jokelassa tämän ohella myös liike- ja asuinkerrostalotontteja on tarpeen kehittää keskusta-alueella tai lähituntumassa, josta johtuen kaavoitussuunnitelmassa on kärkihankkeena ”Opintien ja Nukarintien risteyksen ympäristö”-niminen kaavamuutos. Uutena hankkeena esitetään käynnistettäväksi Asemanseutu-kaavamuutosta aseman itäpuoleiselle alueelle.

Kellokoskella keskustan kehittämishanke on ent. sairaalan alueen kaavallinen muutos, joka voi edetä uuden maanomistajan selvitettyä mahdollisuuksia kiinteistöjen uusiokäytön osalta. Lisäksi päivitämme Seppainpuiston asemakaavaa toteuttamiskelpoisemmaksi.

Pääasiassa asuintontteja tuottavat asemakaavat

Onnistuneen maanhankinnan ja suurten kaavaprojektien läpiviemisen seurauksena Tuusulan kunnalla on hyvä tonttivaranto ja mahdollisuudet päästä tavoitellulle kasvu-uralle. Alla on laskelma koskien rakentamattomien asuinrakentamista mahdollistavien korttelien potentiaalista. Laskelma on tehty paikkatietoperusteisesti ja johtuen aineiston epäyhtenäisyydestä joitakin pieniä puutteita luvuissa voi olla. Tästä huolimatta suuruusluokka on oikein.

Rakentamattomien asuinrakennustonttien kaavavaranto*

* rakennusoikeus + mahdollinen lisärak.oikeus

Kasvun turvaamiseksi on ensisijaisen tärkeää saada oleva ja lähivuosiksi riittävä varanto Hyrylässä ja Jokelassa Peltokaaren alueella luovutuskuntoon, eli lähinnä infra rakennettua. Asuinalueille sijoittuva yhtiömuotoisten tonttien varanto riittää kaikissa taajamissa lähivuosien tarpeisiin. Kaavavaranto ei täysin vastaa pitkällä tähtäimellä nykyistä kysyntää, sillä pientalo- ja omakotitalovarantoon kohdistuu kerrostalovarantoa huomattavasti suurempi kysyntä. Hyrylässä olevat Rykmentinpuiston, Häriskiven ja Pellavamäentien kaavojen alueet sekä pienemmät täydennyskohteet mahdollistavat tavoitellun kasvun, joskin omakotitalo- ja pientalovarantoa ei ole moneksi vuodeksi. Tämän johdosta kärkkihankkeina on mm. Puistokylä sekä Mattilan alueen kaavat. Kellokoskella on tarpeen lisätä myös omakotitonttivarantoa, joten mm. Joenrannan kaavan loppuunsaattamisen lisäksi Seppäinpuisto on kärkihankkeena. 

Ehdotus

Esittelijä

Kuntakehityslautakunta päättää

• ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan kaavoitussuunnitelman vuosille 2022–2025.

Päätös

Kuntakehityslautakunta päätti

• ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan kaavoitussuunnitelman vuosille 2022–2025
• että, Puistokylän kaavatyön asumisen rakennusoikeusarvioon laitetaan
  20 000–60 000 km2
• että, erityisherkkien alue lisätään takaisin lll-luokkaan
• sallia pienet virheiden korjaukset tekstiin.

Kaavoituspäällikkö Anne Olkkola selosti asiaa kokouksessa.

Kokoustauko klo 19.22–19.30.