Kuntakehityslautakunta, kokous 12.10.2022

Perustelut

Kuntakehityslautakunta palautti Tuusulan yleiskaava 2040 -ehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi kokouksessaan 31.5.2017 § 83.

Alla on lueteltu lautakunnan esittämät palautuksen perusteet kursivoituna, jonka perässä vastine / tehdyt toimenpiteet.

1. Osa sl-1-, sl-2- ja luo-kohteista inventoidaan keväällä ja kesällä 2017 (kaavaehdotus nähtäville vasta kun kaikki selvitykset tehty).

Kaikki kohteet on inventoitu ja maanomistajia on kuultu. Kohteet on merkitty kaavaehdotukseen, listattu kaavaselostukseen ja tarkemmin kuvattu kaavaselostuksen liitteessä.

2. Esimerkiksi s-1 (22, ennen 16) oli maininta 15.3.2017 esityksen selostuksessa, että luontoarvot inventoidaan tarkemmin kesällä 2017, nyt ko. maininta puuttuu vaikka kesä ei ole vielä alkanutkaan. Lisäksi on lisätty sl-1- ja sl-2- alueita, jotka ei ollut 15.3 selostuksessa.

Kaikki kohteet on inventoitu ja maanomistajia on kuultu. Kohteet on merkitty kaavaehdotukseen, listattu kaavaselostukseen ja tarkemmin kuvattu kaavaselostuksen liitteessä.

3. Moni luo-kohteen selostusosa viittaa mm. Faunatican luontoselvitykseen 2013, tämä selvitys ei löydy aineistoista.

Luontoselvitykset on lisätty yleiskaavan verkkosivuille Selvitykset –välilehdelle. 

4. Selostuksen sivulla 142 on kohta "Maisemallisesti arvokkaat alueet", nämä alueet käsittävät todella laajat alueet ja kaavamääräyksien mukaan uusi toiminta alueella vaatii Museoviraston lausuntoa (tämän merkinnän ulottuvuus pitää pohjautua tarkempaan selvitykseen kuin vain kunnan omaan Kulttuuriympäristö ja rakennuskanta-selvitykseen). 

Maisemallisesti arvokkaat alueet on merkitty kaavakarttaan harvalla vaakaviivoituksella, jossa ei ole alueen reunaviivaa. Merkintä perustuu kunnan tilaamaan Kulttuurimaisema ja rakennuskanta –selvitykseen. Selvityksen kohteet on käyty maakuntamuseon ja kunnan museotoimen kanssa läpi. Yleiskaavaehdotuksessa III-luokan maisema-alueet poistetaan kaavakartalta. Maisemallisesti arvokkaat alueet sisältävät ennen kaikkea avoimia peltoaukeita ja niitä rajaavaa metsänreunaa. Merkintä ei estä rakentamista, tavoitteena on säilyttää maisema avoimena ja varmistaa, että uusi rakentaminen sijoitukseltaan, mittasuhteiltaan, tyyliltään ja materiaaleiltaan sopeutuu kyläkuvaan, olemassa oleviin tilakeskuksiin ja rakennuskantaan sekä ympäristöön. Näin on määrätty mm. Nahkela – Sippoo – Rusutjärvi -osayleiskaavan sr-m -alueilla (alueen osa, joka muodostaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan maisemakokonaisuuden). Maataloustoiminnan toiminnan jatkuminen ja kehittäminen uudenlaiseen toimintaan ei myöskään ole ristiriidassa maisemamerkinnän kanssa.

Aikaisemmin (31.5.2017) kaavamääräyksessä luki: ”Tarvittaessa tulee pyytää lausunto museoviranomaiselta”. Lause on poistettu. Mikäli rakentamishankkeen yhteydessä nähdään tarpeelliseksi tarkistaa maakuntamuseolta, soveltuuko rakentaminen ympäristöönsä, lausunto voidaan kuitenkin pyytää osana normaalia lupavalmistelun viranomaistyötä, kuten on toimittu jo nykyisinkin.

5. Lentoradan linjaus eri kuin vahvistetussa maakuntakaavassa

Tuusulan kunnalle on tarkoituksenmukaisempaa esittää linjaus, joka kulkee mahdollisimman läheltä Hyrylän keskustaa, mikäli radalle saataisiin joskus paikallisliikennettä. Valtuuston hyväksymässä Rykmentinpuiston osayleiskaavaan on osoitettu ”Henkilöliikenteen terminaalialue, joka osoittaa linja-autoterminaalin pysäkkien likimääräisen sijainnin. Mahdollisen maanalaisen metro- tai muun raideyhteyden pysäkin sisäänkäynti tulee yhteyden toteutuessa sijoittaa terminaalin yhteyteen.” Tällä merkinnällä on varauduttu maanalaiseen asemaan lentoradalle lähellä nykykeskustaa. Jos lentorata kulkee maakuntakaavassa (ja Sulan osayleiskaavassa vaihtoehtoisena linjauksena) osoitetun linjauksen mukaisesti, asemaa ei Rykmentinpuiston kohdalle saada. Uudenmaan liitto lausui Tuusulan yleiskaava 2040 –luonnoksesta, että lentoradan määräys tulee merkitä ohjeellisena – liitto ei vastustanut radan maakuntakaavasta poikkeavaa linjausta. Kaavaehdotuksen määräyksiin lisättiin, että ratavaraus on ohjeellinen.

Valtuusto on Uusimaa-kaava 2050 –luonnoksesta lausunut seuraavaa (12.11.2018 § 126): "Lentorata tulee suunnitella ja toteuttaa myös taajamajunaliikennettä ja pääkaupunkiseudun paikallisliikennettä palvelevana ratana. Uudelle radalle tulee toteuttaa asema Hyrylään ja rata tulee linjata sitovana merkintänä siten, että se kulkee Uusimaa –kaavassa Hyrylän keskustatoimintojen kautta." Yleiskaavaehdotuksen ratkaisu noudattaa tätä Valtuuston linjausta.

6. Selostuksesta löytyi 15.3.2017 mm. Korpikylän eteläpuoleinen suo sI-2 (64), joka nyt on selostuksessa merkinnällä sl-2 (0) ja lisämerkinnällä poista tämä, väärässä kohdassa.

Korpikylän eteläpuolinen suo on poistettu yleiskaavaehdotuksesta, koska se ei ole luonnontilainen kosteikko. Kohteelle on syntynyt lammikko läheisen teollisuusalueen rakentamisen yhteydessä, jolloin veden luonnollinen virtaus on estynyt. Alueen kuivattamisesta on sovittu maanomistajan kanssa.

7. Jokelan ja Kellokosken keskusta-alueiden vähittäiskaupan suuryksiköiden kerrosalan enimmäismitoitus ei pidä merkitä yleiskaavaan (maankäyttö- ja rakennuslakiin on tätä koskeva muutos tullut voimaan 1.5.2017).

Mitoitukset on poistettu maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen hengessä, vaikka ne vielä ovatkin yleiskaavaa ohjaavassa Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman vuonna 2016 saaneessa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa. Maakuntakaavassa mitoitetaan keskustatoimintojen, kuntakeskusten ja pääkaupunkiseudun aluekeskuksien vähittäiskaupan suuryksiköiden kerrosalaa seuraavasti: kuntakeskusten kuten Hyrylän vähittäiskaupan suuryksikköjen kerrosalaa ei enimmäismitoiteta maakuntakaavalla. Muille keskustatoimintojen alueille, kuten Jokelaan ja Kellokoskelle, sijoitettavien vähittäiskaupan suuryksiköiden yhteenlaskettu kerrosala saa kussakin keskustassa olla enintään 20 000 k-m².

8. Kunnanvaltuusto on 7.12.2016 § 123 hyväksynyt vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017–2021 taloussuunnitelman ja kohtaan kuntakehityksen ja tekniikan toimiala, kuntasuunnittelu tehtiin lisäys "Yleiskaavan ja osayleiskaavan tulee noudattaa maakuntakaavan alisteisena" (kokouspöytäkirja liitteenä). Tämä lisäys ei valitettavasti toteudu yleiskaavaehdotuksessa (kaavamerkinnöissä löytyy Ares, Res, Res-1 ja TPres-merkinnät, näillä merkinnöillä voisi toteuttaa edellä mainitun lisäyksen niin, että hyväksytyn maakuntakaavan varaukset tulevat huomioiduiksi yleiskaavassa). Mainittakoon vielä, että Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava on hyväksytty 24.5.2017 maakuntavaltuustossa (käsittää mm. Focus-alueen LOG-merkinnän).

Maakuntakaava on laadittu mittakaavassa 1:100 000 ja 1:20 000 mittakaavaan laadittu yleiskaavaehdotus tarkentaa huomattavasti yleispiirteisemmän maakuntakaavan aluevarausmerkintöjä. Taajamatoimintojen alueiden osalta yleiskaavaehdotus tarkentaa ja vaiheistaa maakuntakaavan mukaista ratkaisua. Maakuntakaava kokonaisuudessaan ei ole kovinkaan ohjaava, vaan kaavassa on osoitettu varsin laajat taajamatoimintojen alueet. Nyt laadittavan yleiskaavan tavoitteena on osoittaa tarkemmin kunnan tahtotila siitä, mihin asumisen tai työpaikkojen alueet tulevat reilun 20 vuoden ajanjaksolla laajenemaan ja missä vaiheessa. Ilman näitä tarkennuksia, yleiskaava ei ohjaa tarkempaa suunnittelua. Kunnassa tulee olla tarkka näkemys laajenemisen vaiheista muun muassa kunnallistekniikan rakentamista aikataulutettaessa. Kunta ei voi samanaikaisesti laajentaa taajamiaan moneen suuntaan. Myös Uudenmaan liitto lausui jo rakennemallivaiheessa asumisen laajenemisalueiden vaiheistamisen merkityksestä.

Mikäli Jokelan Palojoenpuistoon sijoittuva reservialue merkitään yleiskaavaan ensimmäisessä tai toisessa vaiheessa toteutettavaksi asuinalueeksi, mahtuisi alueelle miltei koko 3 000 asukkaan kasvu. Alueen merkitseminen ei täytä kaavan tavoitetta siitä, että rakentaminen ohjataan ennen kaikkea kunnan omistamille maille. Aikaisemmin reservimerkinnällä (res) ollut Palojoen alue on merkitty nyt asumisen reservialueeksi (Ares) ja työpaikka-alueeksi (TP).

Hyrylässä Rykmentinpuiston keskiosaa (Ares) ei tulla tarvitsemaan ensimmäisessä tai toisessa vaiheessa asuinrakentamiseen suuren varannon syntyessä mm. Rykmentinpuiston keskustan, Monion, Hökilän, Kirkonmäen ja Puustellinmetsän alueille. Mikäli Hyrylästä tulee tarve etsiä lisää pientalojen rakentamisalueita, voi olla tarpeen osoittaa lähellä kaavan tavoitevuotta 2040 osia esimerkiksi Rykmentinpuistosta pientalorakentamiseen.

Koillis-Hyrylään on osoitettu pieni reservimerkintä (res). Tämä merkitä voi sisältää muutakin kuin pelkästään asumista. Alue on varattuna esimerkiksi nyt ennakoimattomalle hankkeelle, joka haluttaisiin sijoittaa lähelle keskustaa. Koska nyt reservimerkinnöllä osoitettu alue on varsin lähellä Hyrylän keskustaa, ei sinne ole haluttu osoittaa pientaloaluetta, vaan näin keskeinen paikka tulee varata asumisen osalta kerrostalorakentamiseen. Kerrostalovaranto on kuitenkin suurta tämän kaavan myötä, eikä tätä kohdetta Koillis-Hyrylästä ole tarpeen vielä ottaa käyttöön yleiskaavan tavoitevuoteen mennessä.

Purolaan osoitettu työpaikka-alueen reservimerkintä pohjautuu Keski-Uudenmaan kehittyvään poikittaisyhteyteen. Työpaikka-alue Tuusulan puolella jatkaisi luontevasti Järvenpään Vähänummentien varren teollisuusaluetta. Työpaikkojen reservialue sijoittuu kuitenkin maakuntakaavassa valkoiselle alueelle, joka "on tarkoitettu ensisijaisesti maa- ja metsätalouden ja niitä tukevien sivuelinkeinojen käyttöön. Alueelle suuntautuvaa asuin- ja työpaikkarakentamista on ohjattava taajamatoimintojen alueille ja kyliin. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan alueelle osoittaa muutakin vaikutuksiltaan paikallisesti merkittävää maankäyttöä."

Focuksen logistiikka-alueen laajenemissuunta osoitetaan nuolilla osayleiskaavarajauksesta pohjoiseen.

Yleiskaavaa uusitaan ja tarkistetaan ennen tämän kaavan tavoitevuotta 2040. Tällöin aluevarauksien rajaukset ja esimerkiksi asuinalueiden vaiheistus voidaan tarkastella uudelleen.

9. Kylien asema selvitetään (huom. Ramboll)

Nyt laadittava yleiskaava painottuu Hyrylän, Jokelan ja Kellokosken taajamien maankäytön ohjaamiseen. Haja-asutusalueen osayleiskaavoissa on kuitenkin tunnistettu tarkistamisen tarpeita. Yleiskaavalla ei kumota haja-asutusalueen osayleiskaavoja, jotka sisältävät kantatilamitoitukseen perustuvat laskennalliset rakennuspaikat. Yleiskaavatyön jälkeen voidaan kuitenkin tutkia, onko kyliin mahdollista lähteä laatimaan MRL 44 §:n mukaista kaavaa, joka mahdollistaa suoraan rakennuslupien hakemisen. Tähän asti kylien rakentaminen perustuu suunnittelutarveratkaisuihin.

Kuntakehityslautakunnan 31.5.2017 käsittelyn jälkeen tehtyjä muutoksia:

Arvokkaat luontokohteet

Maanomistajakuuleminen käsitti kaikki yksityiset maaomistajat, joiden maille yleiskaavaehdotuksessa oli osoitettu arvokkaita luontokohteita. Kuulemiskirje lähetettiin toukokuussa 2018 noin 600 maanomistajalle. Vajaa sata maanomistajaa lähetti mielipiteensä kuntaan ja kaikki saivat henkilökohtaisen vastineen. 

Maanomistajakuulemisen seurauksena merkintöjä kohtuullistettiin, rajauksia tarkistettiin ja merkintöjä poistettiin. Melkein kaikissa tapauksissa, joissa maanomistaja koki suojelun kohtuuttomana, sitä kohtuullistettiin. Vain kolmessa kohteessa ei tehty muutoksia.

Luonnonsuojelualueeksi ehdotettavien kohteiden (SL-1) kaavamääräyksiä muutettiin siten, että määräys on voimassa enintään viisi vuotta kaavan voimaantulosta lukien. Mikäli luonnonsuojelualuetta ei tässä ajassa perusteta, astuu alueelle voimaan toimenpiderajoitus (MRL 128 §). Tällöin metsänhoitotoimenpiteet alueella ovat mahdollisia, tosin luvanvaraisia.

Maa- ja metsätalousvaltaisilla alueilla sijaitsevien arvokkaiden luontokohteiden (sl-2, luo-2 ja ge) avohakkuukielto poistettiin. On syytä huomata, että näitä merkintöjä käytetään M-aluevarausmerkinnän kanssa päällekkäin. Metsäkeskus myöntää tukea M-alueille. Metsäkeskuksen mukaan aluevarauksen päällä oleva rajaus (sl, luo, ge) ei vie KEMERA-tukea maanomistajan omaehtoiselta suojelulta, jos rajaus on alueella, jolla metsälaki on voimassa.

Arvokkaiden luontokohteiden pinta-ala on Tuusulassa hälyttävästi supistunut. Vanhoissa osa-yleiskaavoissa arvokkaita luontokohteita oli rajattu noin 1344 hehtaaria, kun yleiskaava 2040:ssä rajauksia on enää noin 889 hehtaaria. Koska arvokkaiden luontokohteiden pinta-ala on supistunut runsaat 30 %, on suojelua joissakin kohteissa jouduttu tiukentamaan.

Tuusulan kunta tilasi luonnonvarakeskukselta arvokkaiden luontokohteiden kaavamerkintöjen metsätalousvaikutusten arvioinnin. Arvioinnissa selvitettiin yleiskaava 2040:n arvokkaiden luontokohteiden metsätalousvaikutukset yksityismetsissä ja verrattiin niitä nykytilanteeseen. Laskennan mukaan yleiskaavaratkaisu lisää kantorahatuloja, koska rajoitetun metsänkäsittelyn piirissä on vähemmän alueita kuin nykyisissä osayleiskaavoissa. Laskennan tuloksena hakkuiden vuotuiset kantorahatulot metsämaalla ovat nykytilassa 2 872 200 €. Arvioitaessa metsätalousvaikutuksia uusien suojelumerkintöjen Tulkintaa 1 (yleiskaavaratkaisu) hyödyntäen, vaikutukset lisäävät kantorahatuloja 260 800 € vuodessa ensimmäisen 10 vuoden aikana edellyttäen, että hakkuut olisivat laadittujen arvioiden mukaiset.

Tehdyt muutokset aluevarauksiin:

• Lisätty työpaikka-aluetta (TP) Palojoenpuistoon. Muutettu loput Palojoenpuiston alueesta asumisen reservialueeksi (Ares)
• Lisätty Jokelaan hevoskylämerkintä (AH) aluevarauksena
• Lisätty maankäytön aluevarausmerkintää (maa- ja metsätalousvaltainen alue, viljelymaisema MV) ja (maa- ja metsätalousalue M-1) Jokelan itäosaan kumottavan Jokelan osayleiskaavan rajauksen mukaisesti
• Lisätty omakotivaltaista asuinaluetta Jokelaan Pertuntien varrelle Päijännetunnelin 200 metrin syuojavyöhykkeeseen asti
• Etelärinteen puistosta (Sahankulman läheinen urheilukenttä) on poistettu urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU) ja korvattu se merkinnöillä paikallisen vähittäiskaupan suuryksikkö (KM), omakotivaltainen asuinalue (AO) sekä viheryhteystarve
• Jouhisarantien alueelle on laajennettu omakotivaltaista asuinaluetta (AO-2)
• Golfkentän aluetta (VU-g) Kirkonkylän koulun vierestä on muutettu virkistysalueeksi (V)
• Lisätty Lahelanpelto III-alueelle palvelun ja hallinnon aluetta (P) mahdollistamaan yhtenäiskoulun rakentamisen
• Laajennettu työpaikka-aluetta (TP) Västerskogista Senkkerin metsätielle saakka, aikaisempi merkintä oli maa-ainesten ottoalue (EO)
• Muutettu Seittelinniemen merkintä maa- ja metsätalousvaltaisesta alueesta, viljelymaisesmasta (MV) maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M)
• Muutettu Pellavamäentien - Pähkinämäentien varrelta omakotivaltaista asuisinaluetta tiiviiksi pientalovaltaiseksi asuinalueeksi
• Muutettu Raviradankujan palvelun ja hallinnon alue (P) työpaikka-alueeksi (TP)

Tehdyt muutokset viiva- ja kohdemerkintöihin:

• Lisätty pilottirakentamisen kohdemerkintä kunnan omistamalle maalle Rusutjärven itäpuolelle
• Muutettu Seitsemän veljeksen vaellusreitin linjaus ohjeellisena yhteystarpeena tiestöä pitkin
• Focus-alueelle on esitetty laajenemissuunta pohjoiseen nuolimerkinnöin
• Poistettu jokivarsimerkintä
• Poistettu alle 500 k-m² päivittäistavarakaupan kohdemerkinnät Häriskivestä, Puustellinmetsästä ja Sulasta. Alle 500 k-m² suuruisia päivittäistavarakauppoja voidaan sijoittaa ilman yleiskaavassa olevaa kohdemerkintää. Vaiheistettu yli 500 k-m² keskusta-alueen ulkopuoliset päivittäistavarakaupan yksiköt ensimmäiseen ja toiseen vaiheeseen
• Silakkaniitun ja Kolamilsbottenin muinaisjäännöskohteet (SM) poistettu (kohde tuhoutunut / kajoamislupa saatu)

Tehdyt muutokset määräyksiin sekä kuvaustekniikkaan:

• Muutettu kylämääräys: Kylä, jolle tutkitaan mahdollisuutta MRL 44 §:n mukaisen osayleiskaavan laatimiseen. Ennen uuden osayleiskaavan vireilletuloa rakentaminen tutkitaan suunnittelutarveratkaisuin.
• Lisätty erillinen määräys Focus-alueen seudullista vähittäiskaupan suuryksikköä koskien: Focus-alueen kaupan laadussa huomioidaan alueen sijaintiin liittyvät erityispiirteet. Focus-alueelle mahdollistetaan muun muassa lentoasemaan tukeutuva monipuolinen kaupallinen toiminta sekä logistiikkakeskusten yhteydessä olevat verkkokaupan nouto-myymälät ja esittelytilat.
• Aikaisemmin palvelun ja hallinnon alueella (P) sallittiin vähäisessä määrin myös asutusta. Vähäisessä määrin  -sanat poistettu.
• Maisemapelto (MA) merkintään tarkennettu, mitä toimenpiderajoitus koskee: kaivamis-, louhimis-, tasoittamis- ja täyttämistöitä tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä (huom, ei puunkatoa)
• Luontokohteiden määräyksissä muutoksia (kuvattu aiemmin)
• Kevyen liikenteen laatukäytävä, - runkoverkko ja - uusi runkoverkko -nimi muutettu: pyöräilyn laatukäytävä, pyöräilyn runkoverkko ja uusi pyöräilyn runkoverkko
• Lisätty Suoja-alueen raja maa-ainesten ottoalueen ulkopuolelle, noin 400 metrin etäisyydelle
• Maakunnallisesti arvokkaasta kulttuuriympäristöstä on otettu pois toimenpiderjoitus ja velvoite pyytää maakuntamuseolta lausunto
• Teknisiä korjauksia: mm. Jokelan Pertuntien linjaus korjattu

Tuusulan yleiskaava 2040 –luonnos pidettiin nähtävillä 11.8. – 30.9.2014 välisenä aikana. Luonnoksesta saatiin mielipiteitä sähköisellä lomakkeella, kirjeitse ja sähköpostitse 130. Lausuntoja saatiin 36. Lausunnot ja mielipiteet sekä niihin laaditut ja hyväksyttävät vastineet ovat yleiskaava-aineiston liitteenä.

Perustelut

...

Perustelut

Kuntakehityslautakunta käsitteli Tuusulan yleiskaava 2040 -ehdotusta kokouksessaan 13.2.2019. Kokouksen jälkeen kaava-aineistoihin on tehty seuraavat muutokset:

• Mahlamäkeen osoitettu ensimmäisen vaiheen uusi mahdollinen päivittäistavarakaupan kohdemerkintä on vaihdettu toisen vaiheen uudeksi mahdolliseksi päivittäistavarakaupan kohdemerkinnäksi.
• Sahankulmaan on lisätty toisen vaiheen uusi mahdollinen päivittäistavarakaupan kohdemerkintä.
• Tuusulanjoentien jatke/yhteystarve on merkitty omalla kaavamerkinnällään. Merkinnän määräys: Tuusulanjoentien jatkeen tarpeellisuutta arvioidaan siinä vaiheessa, kun Maisalantien kunnostusselvitys on toteutettu, päätös Kehä IV:n toteuttamisesta on tehty ja uudet liikennetarkastelut laadittu.
• Sikokallion kohdalla esitettyä työpaikka-aluetta (TP) Sikokallion ja Itäisen ohikulkutien välissä on kavennettu osayleiskaavan mukaisesti noin 400 metristä noin 300 metriin Itäisen ohikultien reunasta lukien.
• Yleiskaavaselostukseen on lisätty kappale Finest Bay Area -rautatietunneli -hankkeesta.

Perustelut

Tuusulan kunnan kaavoitus pyytää Keski-Uudenmaan ympäristlautakunnan lausuntoa Tuusulan yleiskaavaehdotuksesta 31.5.2019 mennessä. Lausunnolle on saatu lisäaikaa niin, että lausunto voidaan antaa lautakunnan kokouksessa 11.6.2019.

Tuusulan yleiskaavaa 2040 laaditaan oikeusvaikutteisena koko kuntaan. Kaava keskittyy ennen kaikkea taajamien maankäytön ohjaamiseen ja on ohjeena tarkempaan suunnitteluun. Kaavalla ei ole tarkoitus kumota kaikkia aikaisemmin laadittuja osayleiskaavoja. Kumottaviksi esitetään Hyrylän laajentumissuuntien, Jokelan, Maantiekylän ja Tuomalan osayleiskaavoja sekä osia Kellokosken osayleiskaavasta. Alueella, jolla Tuusulan yleiskaava 2040 ei korvaa aikaisemmin laadittuja osayleiskaavoja, saatetaan kaava silti lainvoimaiseksi. Tuusulan yleiskaava 2040 on ohjeena, mikäli aikaisemmin laadittuja yleiskaavoja muutetaan tai uudistetaan. Taajamien ulkopuolelle ei esitetä kattavasti aluevarauksia, mutta esimerkiksi luonnon kannalta arvokkaita alueita ja uusimmat lentomelukäyrät on osoitettu koko kunnan laajuudelta.

Tuusulan kunnan väestöennuste yleiskaavan tavoitevuodelle 2040 on noin 56 000 asukasta. Kaava mahdollistaa miltei 68 000 asukkaan lisäyksen kuntaan, eli noin 60 % suuremman väestönkasvun kuin ennuste vaatii. Kaavassa esitetään uusien asumisen alueiden toteutus vaiheittain. Kunnan rakentamisennusteessa ei osoiteta uutta rakentamista haja-asutusalueille.

Ympäristölautakunnan yleiskaavan luonnosvaiheen lausuntoon on kaavoitus annetussa vastineessa todennut mm. seuraavaa:

Uusia asuinalueita osoitetaan pääasiassa rakennemallivaihtoehto A2:n mukaisesti Hyrylästä Rykmentinpuiston suuntaan. Pientalovaltaisempaa asumista osoitetaan nykyisten asuinalueiden läheisyyteen, olevaa yhdyskuntarakennetta täydentävästi. Jokelan taajaman lisäksi kaavassa on osoitettu rataan tukeutuva Ristikydön reservialue. Ristikydön arvellaan toteutuvan vasta yleiskaavan tavoitevuoden jälkeen. Yleiskaavaehdotuksen ratkaisu noudattelee valtuuston päätöstä rakennemallista, jossa asumista ei levitetä juurikaan nykyisten päätaajamien ulkopuolelle. Tämä ratkaisu sai myös kiitosta yleiskaavan vaikutustenarvioinnissa. Kunnan kasvuennusteen vuoksi ei ole tarkoituksenmukaista ottaa uusia radanvarsikyliä kuten Purolaa ja Nuppulinnaa tiiviimmän rakentamisen alueiksi – tällöin kunnan rakenne hajautuisi entisestään ja vaikeuttaisi muun muassa palveluiden järjestämistä. 

Purolan lähelle osoitetaan uusi työpaikkareservialue, joka täydentää Järvenpään kasvua ja sijoittuu lähivuosina parannettavan Nurmijärvi-Järvenpää tieyhteyden varrelle.

Lopulliseen viheraluestrategiaan tarkennetaan jatkotoimenpidesuositukset.

Hevoskylän yksityiskohtaisemmat ratkaisut tarkennetaan asemakaavoituksen yhteydessä.

Yleiskaavan ehdotusvaiheeseen on valmistunut useita uusia luontoselvityksiä, joista kaavaan on nostettu uusia suojeltaviksi tarkoitettuja kohteita sekä useita muita luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä alueita. Kaavaratkaisu on käyty läpi ansiokkaassa yhteistyössä ympäristökeskuksen kanssa.

Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 2017 kunniaksi Tuusulan kunta perusti kahdeksan uutta luonnonsuojelualuetta: Harminsuo-Harminkallio-Matkoissuo (31,9 ha), Heininsuon metsä (noin 15,5 ha), Inkilän Haarajoen eteläinen metsä (10,0 ha), Lonkerin korven luonnonsuojelualueen laajennus (noin 5,6 ha), Maarinjärvi–Degkärr (noin 4,8 ha), Rajalinnan Itäinen metsä (noin 1,2 ha), Sarvikallio (noin 6,5 ha), Tuomalansuo (22,3 ha). Vuonna 2018 perustettiin yksi uusi luonnonsuojelualue, Jokilehto (4,1 ha). Lisäksi Uudenmaan ELY-keskus rajasi viisi uutta luonnonsuojelulain 29 §:n suojelemaa jalopuumetsikköä: Anttilan pähkinäpensaslehto (0,3 ha), Pähkinä-mäen pähkinäpensaslehto (0,4 ha), Rusutjärven tervaleppäkorpi (1,1 ha), Tuomalansuon lehmusmetsikkö (0,3 ha) sekä Töysselinmäen pähkinäpensaslehto (1,7 ha). Yhteensä uusia luonnonsuojelualueita on perustettu noin 105,7 ha.

Vuonna 2017 tarkistettiin nykyisissä osayleiskaavoissa osoitettuja arvokkaita luontokohteita. Kohteet, joiden luontoarvot ovat säilyneet, on nostettu mukaan yleiskaavaehdotukseen yhteistyössä ympäristökeskuksen kanssa. Kohteet joiden luontoarvot on luokiteltu vähintään maakunnallisesti arvokkaiksi (17 kpl), on yleiskaavaehdotuksessa osoitettu SL-1 –merkinnällä.

Ympäristöministeriö on ryhtynyt säädösvalmisteluun, jossa perustetaan luonnonsuojelualueiksi valtion omistamia Natura-verkostoon kuuluvia alueita eli jo aiemmin suojeluun varattuja alueita. Alueet perustetaan valtioneuvoston asetuksilla Tuusulanjärven ja Keravanjokikanjonin alueille. Myös nämä kohteet osoitetaan yleiskaavaehdotuksessa SL-1 –merkinnällä. Tuusulanjärven Natura-alueelle osoitetaan SL-1-merkinnällä myös kunnan omistamia kohteita.

Yhteistyössä ympäristökeskuksen kanssa on yleiskaavaehdotuksessa sl-merkinnällä osoitettu 57 arvokasta luontokohdetta, joiden luontoarvot turvataan kaavamääräyksin. Merkinnällä sl on osoitettu metsälain, vesilain ja luonnonsuojelulain mukaisia kohteita, uhanalaisia luontotyyppejä sekä arvokkaita soita. Lisäksi luo-merkinnällä osoitettiin luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita luontokohteita 14 kpl ja ge-merkinnällä 7 geologisesti arvokasta kohdetta.

Virheellisesti merkityt geologiset kohteet korjataan kaavakarttaan. Kaavaselostukseen laaditaan selkeämmät teemakartat luontoarvoista.

Yleiskaavaehdotukseen lisätään siniyhteysmerkintä Tuusulanjärven sekä Rusutjärven vesialueille. Merkinnällä osoitetaan järven rantojen tärkeä merkitys ekologisina yhteyksinä. Myös ekologiset yhteydet merkitään kaavaan.

Järven itäpuolella korostuu alueen merkitys valtakunnallisesti merkittävänä kulttuuriympäristönä, joka on tiiviimmin rakennettua kuin maaseutuvaltaisempi länsipuoli. Alueelle osoitetaan museotie sekä olemassa oleva Tuusulanjärven kiertävä virkistysreitti. Kaavaan osoitetaan lisäksi ohjeellisena merkintänä uusia kevyen liikenteen reittejä sekä luontopolku järven eteläosasta kohti Anttilanrantaa, Sarvikalliota sekä Rantamon kosteikkoa.

Kansallisen kaupunkipuiston hakemista Tuusulanjärven ympäristöön selvitettiin. Järvenpään kaupunki kuitenkin vetäytyi hankkeesta, eikä Tuusulan kunta jatkanut omalta osaltaan selvitystyötä. Ekologisia yhteyksiä on tarkennettu Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavatyön yhteydessä.

Tuomaalan itäosan Marjamäen pohjavesialueelle osoitettu työpaikkarakentamisen reservialue (TPres) on poistettu yleiskaavaehdotuksesta.

Vuonna 2016 aloitettiin Tuusulan kunnan valuma-alue ja pienvesiselvitys (Pöyry), joka saatiin valmiiksi alkuvuodesta 2018. Pienvesiselvityksen suositukset on huomioitu yleiskaavaehdotuksessa.

Yleiskaavaehdotukseen merkitään ympäristöluvan mukaiset lentomelu-käyrät (ennuste 2025). Liikenteen melunsuojauksen osalta suojausratkaisut tutkitaan asemakaavoituksen yhteydessä. Suurimmat asutus- ja työpaikka-alueet sekä niiden aiheuttama liikennemäärän kasvu liittyy suoraan vilkkaimpiin väyliin ja isoimpiin katuihin, joilla jo nykyisellään liikennemäärä ja melutaso on korkeimmillaan ja joiden osalta tilavaraukset mahdollistavat tarvittavan melusuojauksen toteuttamisen.

Yleiskaava-aineisto on nähtävillä: https://www.tuusula.fi/sivu.tmpl?sivu_id=7163.

Lisätietoja:

• ympäristönsuojelupäällikkö Tapio Reijonen, p. 040 414727
•  ympäristösuunnittelija Mia Honkanen, p. 040 314 4729
•  ympäristösuunnittelija Anu Tyni, p. 040 314 4728
•  ympäristösuunnittelija Liisa Garcia, p. 040 314 4740

Perustelut

Asiaselostus

Tuusulan yleiskaava 2040:n ensimmäinen ehdotus pidettiin julkisesti nähtävillä 28.3. - 17.5.2019. Yleiskaavaehdotuksesta saatiin 34 lausuntoa ja 58 muistutusta. Lisäksi määräajan jälkeen saatiin vielä neljä kirjettä. Mielipiteistä valtaosa kosketti arvokkaita luontokohteita. Lausunnoissa nostettiin esiin mm. yleiskaavan ohjausvaikutus ja suhde olemassa oleviin osayleiskaavoihin. 

Viranomaisneuvottelu järjestettiin 15.10.2019 ja työneuvottelu Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa 25.3.2020. ELY-keskus ohjeisti kuntaa siten, että alueille ei voida jättää voimaan sekä osayleiskaavaa että valmisteilla olevaa yleiskaavaa samanaikaisesti. Neuvotteluiden jälkeen päädyttiin ratkaisuun, jossa kumottavien osayleiskaavojen alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen yleiskaava, joka käsittelee laajasti maankäyttöä. Voimaanjääviä osayleiskaavoja tarkistetaan tiettyjen rajattujen teemojen osalta, joita ovat. 

1. Arvokkaat luontokohteet
2. Lentokonemelu
3. Maanalaisen radan yhteystarve (Lentorata ja Tallinna-tunneli)
4. Työpaikka-alueen laajenemissuunnat
5. Yhdyskuntateknisen huollon alue  
    

Voimaan jäävät osayleiskaavat tai osayleiskaavojen osat:

• Tuomala II –osayleiskaava (KV 29.5.2017)
• Sulan osayleiskaavasta (KV 7.12.2015) Tuusulan itäväylän luoteispuoleiset osa
• Focus osayleiskaava (KV 16.3.2015)
• Ruotsinkylä – Myllykylä II osayleiskaava (KV 31.3.2014) lukuun ottamatta ET-aluevarauksen alta kumottavaa EO-aluetta
• Rykmentinpuiston osayleiskaava (KV 7.5.2012), Tuusulan itäväylän länsipuoleiset osat
• Kellokosken osayleiskaava muilta kuin (KV 6.9.2010) taajamasta irrallaan olevat Haarajoen, Halkiantien ja Kittiläntien asuinalueet
• Ruskela – Vanhakylä – Ritasjärvi –osayleiskaava (YK 20.10.2000)
• Nahkela – Siippoo  –  Rusutjärvi –osayleiskaava (YK 22.6.1998) lukuun ottamatta ET-aluevarauksen alta kumottavia MT-1- ja MT-3 -alueita
• Ruotsinkylä – Myllykylä  –osayleiskaava (YK 4.3.1998)
• Linjamäki – Keravanjokilaakso – osayleiskaava (13.11.1994, oikeusvaikutukseton)

Kumottavat osayleiskaavat tai osayleiskaavojen osat:

• Sulan osayleiskaavasta (KV 7.12.2015) Tuusulan itäväylän kaakkoispuolella olevat alueet
• Ruotsinkylä – Myllykylä II –Osayleiskaavasta (KV 31.3.2014) yleiskaavaan osoitetun ET-aluevarauksen alta EO-merkinnän
• Rykmentinpuiston osayleiskaava (KV 7.5.2012), Tuusulan itäväylän idän puoleiset osat
• Kellokosken osayleiskaavasta (KV 6.9.2010) taajamasta irrallaan olevat Haarajoen, Halkiantien ja Kittiläntien asuinalueet
• Jokelan osayleiskaavan (KV 13.3.2006)
• Hyrylän laajentumissuunnat –osayleiskaavan (KV 16.10.2000, osin oikeusvaikutteinen)
• Tuomala –osayleiskaavan (KV 16.10.2000)
• Ruskela – Vanhakylä – Ritasjärvi -osayleiskaava (YK 20.10.2000), yleiskaavaan osoitetun ET-aluevarauksen alta MT-1- ja MT-3 -aluevaraukset
• Maantiekylä –osayleiskaavan (KV 12.6.1995, oikeusvaikutukseton)
• Jokelan osayleiskaava (KV 13.3.2006)

Kaavakartalle on lisätty osayleiskaavojen rajat ja nimet. Voimaan jäävien osayleiskaavojen alueilla kaavakartta on haalennettu lukuun ottamatta viittä voimaan saatettavaa teemaa. 

Tehtyjä muutoksia Tuusulan yleiskaava 2040 - ehdotukseen II:

• Lisätty voimaan jäävien osayleiskaavojen aluerajaukset ja nimet kaavakartalle
• Lisätty Lahelan orrelle vaihtoehtoinen yhteys Sahatielle
• Lisätty Tallinna-tunneli
• Lisätty selvitysalue (SE) Jokelan länsiosaan Pertuntien ympäristöön
• Lisätty seudullisen liikenteen yhteystarpeen vaihtoehto Jokelan länsiosaan (Purola - Nukari -yhteys) 
• Lisätty yhdyskuntateknisen huollon aluevaraus (ET) Senkkerinmäkeen
• Lisätty yhdyskuntateknisen huollon kohdemerkintä Raatinpellolle Senkkeriin ja Kivimäkeen
• Lisätty kylämerkintä (AT)
• Lisätty työpaikka-alueen laajenemissuunta Ristikiveen 
• Lisätty tietoja uusimmista luontoselvityksistä ja kallioselvityksestä
• Laajennettu Jokelan läntistä työpaikka-aluetta / Vallun aluetta
• Laajennettu AO-merkintää Läntiselle Kannistontielle
• Laajennettu työpaikka-aluetta Rykmentinpuistossa Tuusulan itäväylän itäpuolelle, lisätty virkistysalue työpaikka-alueen ja asuinalueen väliin
• Muutettu AO-3 ja AO-4 AO-merkinnäksi
• Muutettu Hyrylän paloaseman ET-merkintä TP:ksi
• Muutettu "Uusi tie" -merkintä tieliikenteen yhteystarpeeksi
• Yleispiirteistetty tieliikenteen yhteystarvemerkinnällä Hyrylän itäinen ohikulkutie ja yhteys Tuusulanväylältä Puistokylään
• Yhdistetty sl-1 ja sl-2 -merkintä sl-merkinnäksi
• Yhdistetty luo-1 ja luo-2 merkintä luo-merkinnäksi
• Yhdistetty oleva ja uusi ulkoilureitti, muutettu reitin nykyisten suunnitelmien mukaisiksi (otettu pääreitit mm. Tuusulanjärven rantojen virkistyskäytön yleissuunnitelmasta, ylikunnallisesta reittiselvityksestä)
• Yhdistetty olevat ja uudet pyöräilyn ruonkoverkkoyhteydet
• Siirretty Peurantie, Kartano II, Puistokylä, Olympiakylä ja Halkivaha I yleiskaavan ensimmäisessä vaiheessa kaavoitettaviksi alueiksi
• Siirretty Ristikydön juna-asema Järvenpään kuntarajalle
• Linjattu ekologisia yhteyksiä uudelleen
• Poistettu päivittäistavarakauppojen kohdemerkinnät kaavakartalta
• Poistettu eritasoliittymät kaavakartalta
• Poistettu kyläalueet kaavakartalta
• Poistettu MU-merkinnät ja korvattu ne M-merkinnällä Rusutjärven eteläosassa ja Jokelassa, Hyrylässä V-merkinnällä
• Poistettu naapurikuntien junaseisakkeet
• Poistettu aluevaraukset voimaan jäävien osayleiskaavojen alueilta lukuun ottamatta luonnonsuojelualueita (SL, S, SL-1, S-1) ja yhdyskuntateknisen huollon aluett (ET)
• Poistettu merkintöjä, jotka ovat ulottuneet naapurikuntien alueille
• Poistettu Tuusulanjoentien jatke

Lisäksi kaavamääräyksiä on muokattu ja kaavaselostusta tarkennettu ja osittain tiivistetty. 

Yleiskaavaa varten on laadittu uusia selvityksiä, jotka ovat liittenä ja löytyvät myös yleiskaavan nettisivuilta:

• Tuusulan kallioselvitys (GTK 2019)
• Hyrylän joukkoliikenteen laatukäytävä. Maankäytön kehitys ja runkoyhteyden toteutusvaihtoehdot yleiskaavan tavoitevuoden 2040 jälkeen (Sitowise 2020)
• Tuusulan yleiskaavaehdotuksen pohjavesivaikutukset (Pöyry 2020)  
• Tuusulan yleiskaava 2040, vaikutukset NATURA 2000 -alueisiin (Enviro 2020)
• Kuntien yhteinen reittien kehittömisselvitys (Sweco 2021)

Lisäksi yleiskaava-aineistoon on lisätty Ylijäämämaiden vastaanottoalueen etsintä Etelä- ja Keski-Tuusulan alueelta (FCG 2014) -selvitys

Koska kaavaratkaisu on muuttunut olennaisesti, asetetaan Tuusulan yleiskaava 2040 uudelleen ehdotuksena nähtäville. 

Perustelut

Asiaselostus

Tuusulan yleiskaava 2040:n ensimmäinen ehdotus pidettiin julkisesti nähtävillä 28.3. - 17.5.2019. Yleiskaavaehdotuksesta saatiin 34 lausuntoa ja 58 muistutusta. Lisäksi määräajan jälkeen saatiin vielä neljä kirjettä. Mielipiteistä valtaosa kosketti arvokkaita luontokohteita. Lausunnoissa nostettiin esiin mm. yleiskaavan ohjausvaikutus ja suhde olemassa oleviin osayleiskaavoihin. 

Viranomaisneuvottelu järjestettiin 15.10.2019 ja työneuvottelu Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa 25.3.2020. ELY-keskus ohjeisti kuntaa siten, että alueille ei voida jättää voimaan sekä osayleiskaavaa että valmisteilla olevaa yleiskaavaa samanaikaisesti. Neuvotteluiden jälkeen päädyttiin ratkaisuun, jossa kumottavien osayleiskaavojen alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen yleiskaava, joka käsittelee laajasti maankäyttöä. Voimaanjääviä osayleiskaavoja tarkistetaan tiettyjen rajattujen teemojen osalta, joita ovat. 

1. Arvokkaat luontokohteet
2. Lentokonemelu
3. Maanalaisen radan yhteystarve (Lentorata ja Tallinna-tunneli)
4. Työpaikka-alueen laajenemissuunnat
5. Yhdyskuntateknisen huollon alue  
    

Voimaan jäävät osayleiskaavat tai osayleiskaavojen osat:

• Tuomala II –osayleiskaava (KV 29.5.2017)
• Sulan osayleiskaavasta (KV 7.12.2015) Tuusulan itäväylän luoteispuoleiset osa
• Focus osayleiskaava (KV 16.3.2015)
• Ruotsinkylä – Myllykylä II osayleiskaava (KV 31.3.2014) lukuun ottamatta ET-aluevarauksen alta kumottavaa EO-aluetta
• Rykmentinpuiston osayleiskaava (KV 7.5.2012), Tuusulan itäväylän länsipuoleiset osat
• Kellokosken osayleiskaava muilta kuin (KV 6.9.2010) taajamasta irrallaan olevat Haarajoen, Halkiantien ja Kittiläntien asuinalueet
• Ruskela – Vanhakylä – Ritasjärvi –osayleiskaava (YK 20.10.2000)
• Nahkela – Siippoo  –  Rusutjärvi –osayleiskaava (YK 22.6.1998) lukuun ottamatta ET-aluevarauksen alta kumottavia MT-1- ja MT-3 -alueita
• Ruotsinkylä – Myllykylä  –osayleiskaava (YK 4.3.1998)
• Linjamäki – Keravanjokilaakso – osayleiskaava (13.11.1994, oikeusvaikutukseton)

Kumottavat osayleiskaavat tai osayleiskaavojen osat:

• Sulan osayleiskaavasta (KV 7.12.2015) Tuusulan itäväylän kaakkoispuolella olevat alueet
• Ruotsinkylä – Myllykylä II –Osayleiskaavasta (KV 31.3.2014) yleiskaavaan osoitetun ET-aluevarauksen alta EO-merkinnän
• Rykmentinpuiston osayleiskaava (KV 7.5.2012), Tuusulan itäväylän idän puoleiset osat
• Kellokosken osayleiskaavasta (KV 6.9.2010) taajamasta irrallaan olevat Haarajoen, Halkiantien ja Kittiläntien asuinalueet
• Jokelan osayleiskaavan (KV 13.3.2006)
• Hyrylän laajentumissuunnat –osayleiskaavan (KV 16.10.2000, osin oikeusvaikutteinen)
• Tuomala –osayleiskaavan (KV 16.10.2000)
• Ruskela – Vanhakylä – Ritasjärvi -osayleiskaava (YK 20.10.2000), yleiskaavaan osoitetun ET-aluevarauksen alta MT-1- ja MT-3 -aluevaraukset
• Maantiekylä –osayleiskaavan (KV 12.6.1995, oikeusvaikutukseton)
• Jokelan osayleiskaava (KV 13.3.2006)

Kaavakartalle on lisätty osayleiskaavojen rajat ja nimet. Voimaan jäävien osayleiskaavojen alueilla kaavakartta on haalennettu lukuun ottamatta viittä voimaan saatettavaa teemaa. 

Tehtyjä muutoksia Tuusulan yleiskaava 2040 - ehdotukseen II:

• Lisätty voimaan jäävien osayleiskaavojen aluerajaukset ja nimet kaavakartalle
• Lisätty Lahelan orrelle vaihtoehtoinen yhteys Sahatielle
• Lisätty Tallinna-tunneli
• Lisätty selvitysalue (SE) Jokelan länsiosaan Pertuntien ympäristöön
• Lisätty seudullisen liikenteen yhteystarpeen vaihtoehto Jokelan länsiosaan (Purola - Nukari -yhteys) 
• Lisätty yhdyskuntateknisen huollon aluevaraus (ET) Senkkerinmäkeen
• Lisätty yhdyskuntateknisen huollon kohdemerkintä Raatinpellolle Senkkeriin ja Kivimäkeen
• Lisätty kylämerkintä (AT)
• Lisätty reservialuetta Lahelaan
• Lisätty reservialuetta Häriskiven ja Jouhisarantien väliin 
• Lisätty tietoja uusimmista luontoselvityksistä ja kallioselvityksestä
• Laajennettu Jokelan läntistä työpaikka-aluetta / Vallun aluetta
• Laajennettu Ristikiven työpaikka-aluetta
• Laajennettu vähäisesti Kellokosken työpaikka-aluetta Itäisen radanvarsitien (Kellokosken oikulkutie) molemmin puolin (maankäyttöä ohjaa kuitenkin voimaan jäävä Kellokosken osayleiskaava)
• Laajennettu AO-merkintää Läntiselle Kannistontielle
• Laajennettu AO-1 -merkintää Halkivaha II:n alueelle
• Laajennettu työpaikka-aluetta Rykmentinpuistossa Tuusulan itäväylän itäpuolelle, lisätty virkistysalue työpaikka-alueen ja asuinalueen väliin
• Muutettu AO-3 ja AO-4 AO-merkinnäksi
• Muutettu Hyrylän paloaseman ET-merkintä TP:ksi
• Muutettu "Uusi tie" -merkintä tieliikenteen yhteystarpeeksi
• Yleispiirteistetty tieliikenteen yhteystarvemerkinnällä Hyrylän itäinen ohikulkutie ja yhteys Tuusulanväylältä Puistokylään
• Yhdistetty sl-1 ja sl-2 -merkintä sl-merkinnäksi
• Yhdistetty luo-1 ja luo-2 merkintä luo-merkinnäksi
• Yhdistetty oleva ja uusi ulkoilureitti, muutettu reitin nykyisten suunnitelmien mukaisiksi (otettu pääreitit mm. Tuusulanjärven rantojen virkistyskäytön yleissuunnitelmasta, ylikunnallisesta reittiselvityksestä)
• Yhdistetty olevat ja uudet pyöräilyn ruonkoverkkoyhteydet
• Siirretty Peurantie, Kartano II, Puistokylä, Olympiakylä ja Halkivaha I yleiskaavan ensimmäisessä vaiheessa kaavoitettaviksi alueiksi
• Siirretty Ristikydön juna-asema Järvenpään kuntarajalle
• Linjattu ekologisia- ja viheryhteyksiä uudelleen
• Poistettu päivittäistavarakauppojen kohdemerkinnät kaavakartalta
• Poistettu eritasoliittymät kaavakartalta
• Poistettu kyläalueet kaavakartalta
• Poistettu MU-merkinnät ja korvattu ne M-merkinnällä Jokelassa, Hyrylässä V-merkinnällä
• Poistettu naapurikuntien junaseisakkeet
• Poistettu aluevaraukset voimaan jäävien osayleiskaavojen alueilta lukuun ottamatta luonnonsuojelualueita (SL, S, SL-1, S-1) ja yhdyskuntateknisen huollon aluetta (ET)
• Poistettu merkintöjä, jotka ovat ulottuneet naapurikuntien alueille
• Poistettu Tuusulanjoentien jatke

Lisäksi kaavamääräyksiä on muokattu ja kaavaselostusta tarkennettu ja osittain tiivistetty. 

Yleiskaavaa varten on laadittu uusia selvityksiä, jotka ovat liittenä ja löytyvät myös yleiskaavan nettisivuilta:

• Tuusulan kallioselvitys (GTK 2019)
• Hyrylän joukkoliikenteen laatukäytävä. Maankäytön kehitys ja runkoyhteyden toteutusvaihtoehdot yleiskaavan tavoitevuoden 2040 jälkeen (Sitowise 2020)
• Tuusulan yleiskaavaehdotuksen pohjavesivaikutukset (Pöyry 2020)  
• Tuusulan yleiskaava 2040, vaikutukset NATURA 2000 -alueisiin (Enviro 2020)
• Kuntien yhteinen reittien kehittömisselvitys (Sweco 2021)

Lisäksi yleiskaava-aineistoon on lisätty Ylijäämämaiden vastaanottoalueen etsintä Etelä- ja Keski-Tuusulan alueelta (FCG 2014) -selvitys

Koska kaavaratkaisu on muuttunut olennaisesti, asetetaan Tuusulan yleiskaava 2040 uudelleen ehdotuksena nähtäville. 

Perustelut

Lausuntopyyntö

Tuusulan kuntakehityslautakunta on päättänyt asettaa Tuusulan yleiskaava 2040:n ehdotuksen II julkisesti nähtäville ja pyytää Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan lausuntoa 31.1.2022 mennessä.

Ympäristölautakunta on Tuusula yleiskaava 2040:n aiemmasta ehdotuksesta antanut lausuntonsa 11.6.2019, § 5, johon saatu vastine on kunnanhallituksen kokouspöytäkirjan 15.11.2011, § 433, liitteenä, joka on luettavissa https://tuusula.cloudnc.fi/fi-FI/Toimielimet/Kunnanhallitus/Kokous_15112021/Tuusulan_yleiskaava_2040_nro_1005_ehdotu(37908) 

Yleiskaava 2040 ehdotuksesta

Tuusulan yleiskaava 2040:lla ohjataan ennen kaikkea taajamien maankäyttöä. Samalla kumottavien osayleiskaavojen alueelle esitetään kattavasti maankäyttömuodot yleiskaavan mittatarkkuus huomioiden. Kumottaviksi esitetään Hyrylän laajentumissuuntien, Jokelan, Maantiekylän ja Tuomalan osayleiskaavoja, sekä osia Kellokosken, Sulan, Rykmentinpuiston ja Ruotsinkylä-Myllykylä II -osayleiskaavoista. Voimaanjääviä osayleiskaavoja päivitetään viidellä teemalla: arvokkailla luontokohteilla, lentokonemeluvyöhykkeillä, kahdella maanalaisella ratalinjauksen yhteystarpeella (Lentorata ja Tallinna-tunneli), työpaikka-alueen laajenemissuunnilla ja yhdyskuntateknisen huollon alueilla.

Tuusulan kunnan vuonna 2016 laadittu väestöennuste yleiskaavan tavoitevuodelle 2040 on noin 56 000 asukasta. Kaava mahdollistaa noin 60 % suuremman väestönkasvun kuin ennuste vaatii eli kaavaratkaisulla kunnassa voisi olla lähes 68 000 asukasta, mikäli kaikki kaavassa osoitetut asumisen laajenemisalueet toteutuisivat täysimääräisinä. Asuinalueiden vaiheistuksen avulla uusien alueiden käyttöönottoa voidaan hallita suunnitelmallisesti, vaikka kasvu olisi maltillisempaa ja kaavan tavoitevuosi siirtyisi pidemmälle. Laajenemisalueet on merkitty 1- vaiheen ja 2- vaiheen alueiksi (esim. Asuinalueet A-1, A-2...), joilla on suunniteltu toteutettavan rakentamista tässä järjestyksessä vuoteen 2040 asti. Lisäksi Res-merkinnällä on merkitty laajenemisen reservialueita, joiden rakentamisen odotetaan kuitenkin toteutuvan vasta kaavan tavoitevuoden 2040 jälkeen.

Arvokkaat luontoalueet ja -kohteet on yleiskaavakartalla merkitty seuraavasti: Tuusulan luonnonsuojelualueet (S, SL); Ehdotukset uusiksi luonnonsuojelualueiksi perustettavista kohteista (SL-1, S-1); Alueen osa, joka on luonnonsuojelullisesti paikallisesti arvokas (sl); Alueen osa, joka on luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas (luo) ja Geologisesti arvokkaat kohteet (ge)

Yleiskaavan uuteen ehdotukseen tehdyistä muutoksista esitys kaava-aineistossa  https://www.tuusula.fi/attachments/text_editor/37549.pdf

Uusi ehdotus sisältää mm. seuraavia muutoksia:

• Lahelan asuinrakentamista on laajennettu lähemmäs pohjavedenottamoa.
• Lahelan orren tielinjauksesta on esitetty kaksi vaihtoehtoa,
• Mätäkiven alueella työpaikkarakentamista on laajennettu pohjavesialueella ja vedenottamon kauko ja lähisuojavyöhykkeellä,
• Rusutjärven itäranta ja KetunlinnatieKetunrinne on muutettu kyläalueiksi (AT), joita ei ole tarkoitus asemakaavoittaa
• MUalueet muutettu pääsääntöisesti M-alueiksi (MU: Maa ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilunohjaamistarvetta, alueen metsät ulkoilureittien yhteydessä tulee hoitaa ulkoilukäyttö huomioon ottaen.)
• Rakentamisen reservialueet (Res) varustettu kohdemerkinnällä M (Maa ja metsätalousvaltainen alue)
• Lisätty Tallinnatunnelille varaus
• Uusien luonnonsuojelualueiden (SL1) perustamista kohtuullistettu maanomistajalle määräyksen 5-vuoden voimassaololla

Kaava-aineisto on nähtävillä Tuusulan kunnan sivuilla https://www.tuusula.fi/sivu.tmpl?sivu_id=7163 

Lisätietoja ympäristönsuojelupäällikkö Tapio Reijonen, puh.040 3144727

Perustelut

Tuusulan kunnanhallitus 15.11.2021 § 433 on päättänyt asettaa Tuusulan yleiskaava 2040 -ehdotuksen II MRA 19 §:n mukaisesti nähtäville ja hyväksyä ensimmäisen Tuusulan yleiskaava 2040 (2019) -ehdotuksen lausuntoihin ja mielipiteisiin laaditut vastineet.

Kaavaehdotus on nähtävillä 1.12.2021 - 31.1.2022. Lausunto pyydetään toimittamaan viimeistään 31.1.2022 klo 16.00.

Asiaselostus

Tuusulan yleiskaava 2040:n ensimmäinen ehdotus pidettiin julkisesti nähtävillä 28.3. - 17.5.2019. Yleiskaavaehdotuksesta saatiin 34 lausuntoa ja 58 muistutusta. Lisäksi määräajan jälkeen saatiin vielä neljä kirjettä. Mielipiteistä valtaosa kosketti arvokkaita luontokohteita. Lausunnoissa nostettiin esiin mm. yleiskaavan ohjausvaikutus ja suhde olemassa oleviin osayleiskaavoihin. 

Viranomaisneuvottelu järjestettiin 15.10.2019 ja työneuvottelu Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa 25.3.2020. ELY-keskus ohjeisti kuntaa siten, että alueille ei voida jättää voimaan sekä osayleiskaavaa että valmisteilla olevaa yleiskaavaa samanaikaisesti. Neuvotteluiden jälkeen päädyttiin ratkaisuun, jossa kumottavien osayleiskaavojen alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen yleiskaava, joka käsittelee laajasti maankäyttöä. Voimaanjääviä osayleiskaavoja tarkistetaan tiettyjen rajattujen teemojen osalta, joita ovat. 

1. Arvokkaat luontokohteet
2. Lentokonemelu
3. Maanalaisen radan yhteystarve (Lentorata ja Tallinna-tunneli)
4. Työpaikka-alueen laajenemissuunnat
5. Yhdyskuntateknisen huollon alue  
    

Voimaan jäävät osayleiskaavat tai osayleiskaavojen osat:

• Tuomala II –osayleiskaava (KV 29.5.2017)
• Sulan osayleiskaavasta (KV 7.12.2015) Tuusulan itäväylän luoteispuoleiset osa
• Focus osayleiskaava (KV 16.3.2015)
• Ruotsinkylä – Myllykylä II osayleiskaava (KV 31.3.2014) lukuun ottamatta ET-aluevarauksen alta kumottavaa EO-aluetta
• Rykmentinpuiston osayleiskaava (KV 7.5.2012), Tuusulan itäväylän länsipuoleiset osat
• Kellokosken osayleiskaava muilta kuin (KV 6.9.2010) taajamasta irrallaan olevat Haarajoen, Halkiantien ja Kittiläntien asuinalueet
• Ruskela – Vanhakylä – Ritasjärvi –osayleiskaava (YK 20.10.2000)
• Nahkela – Siippoo  –  Rusutjärvi –osayleiskaava (YK 22.6.1998) lukuun ottamatta ET-aluevarauksen alta kumottavia MT-1- ja MT-3 -alueita
• Ruotsinkylä – Myllykylä  –osayleiskaava (YK 4.3.1998)
• Linjamäki – Keravanjokilaakso – osayleiskaava (13.11.1994, oikeusvaikutukseton)
   

Kumottavat osayleiskaavat tai osayleiskaavojen osat:

• Sulan osayleiskaavasta (KV 7.12.2015) Tuusulan itäväylän kaakkoispuolella olevat alueet
• Ruotsinkylä – Myllykylä II –Osayleiskaavasta (KV 31.3.2014) yleiskaavaan osoitetun ET-aluevarauksen alta EO-merkinnän
• Rykmentinpuiston osayleiskaava (KV 7.5.2012), Tuusulan itäväylän idän puoleiset osat
• Kellokosken osayleiskaavasta (KV 6.9.2010) taajamasta irrallaan olevat Haarajoen, Halkiantien ja Kittiläntien asuinalueet
• Jokelan osayleiskaavan (KV 13.3.2006)
• Hyrylän laajentumissuunnat –osayleiskaavan (KV 16.10.2000, osin oikeusvaikutteinen)
• Tuomala –osayleiskaavan (KV 16.10.2000)
• Ruskela – Vanhakylä – Ritasjärvi -osayleiskaava (YK 20.10.2000), yleiskaavaan osoitetun ET-aluevarauksen alta MT-1- ja MT-3 -aluevaraukset
• Maantiekylä –osayleiskaavan (KV 12.6.1995, oikeusvaikutukseton)
• Jokelan osayleiskaava (KV 13.3.2006)
   

Kaavakartalle on lisätty osayleiskaavojen rajat ja nimet. Voimaan jäävien osayleiskaavojen alueilla kaavakartta on haalennettu lukuun ottamatta viittä voimaan saatettavaa teemaa. 

Tehtyjä muutoksia Tuusulan yleiskaava 2040 - ehdotukseen II:

• Lisätty voimaan jäävien osayleiskaavojen aluerajaukset ja nimet kaavakartalle
• Lisätty Lahelan orrelle vaihtoehtoinen yhteys Sahatielle
• Lisätty Tallinna-tunneli
• Lisätty selvitysalue (SE) Jokelan länsiosaan Pertuntien ympäristöön
• Lisätty seudullisen liikenteen yhteystarpeen vaihtoehto Jokelan länsiosaan (Purola - Nukari -yhteys) 
• Lisätty yhdyskuntateknisen huollon aluevaraus (ET) Senkkerinmäkeen
• Lisätty yhdyskuntateknisen huollon kohdemerkintä Raatinpellolle Senkkeriin ja Kivimäkeen
• Lisätty kylämerkintä (AT)
• Lisätty reservialuetta Lahelaan
• Lisätty reservialuetta Häriskiven ja Jouhisarantien väliin 
• Lisätty tietoja uusimmista luontoselvityksistä ja kallioselvityksestä
• Laajennettu Jokelan läntistä työpaikka-aluetta / Vallun aluetta
• Laajennettu Ristikiven työpaikka-aluetta
• Laajennettu vähäisesti Kellokosken työpaikka-aluetta Itäisen radanvarsitien (Kellokosken oikulkutie) molemmin puolin (maankäyttöä ohjaa kuitenkin voimaan jäävä Kellokosken osayleiskaava)
• Laajennettu AO-merkintää Läntiselle Kannistontielle
• Laajennettu AO-1 -merkintää Halkivaha II:n alueelle
• Laajennettu työpaikka-aluetta Rykmentinpuistossa Tuusulan itäväylän itäpuolelle, lisätty virkistysalue työpaikka-alueen ja asuinalueen väliin
• Muutettu AO-3 ja AO-4 AO-merkinnäksi
• Muutettu Hyrylän paloaseman ET-merkintä TP:ksi
• Muutettu "Uusi tie" -merkintä tieliikenteen yhteystarpeeksi
• Yleispiirteistetty tieliikenteen yhteystarvemerkinnällä Hyrylän itäinen ohikulkutie ja yhteys Tuusulanväylältä Puistokylään
• Yhdistetty sl-1 ja sl-2 -merkintä sl-merkinnäksi
• Yhdistetty luo-1 ja luo-2 merkintä luo-merkinnäksi
• Yhdistetty oleva ja uusi ulkoilureitti, muutettu reitin nykyisten suunnitelmien mukaisiksi (otettu pääreitit mm. Tuusulanjärven rantojen virkistyskäytön yleissuunnitelmasta, ylikunnallisesta reittiselvityksestä)
• Yhdistetty olevat ja uudet pyöräilyn ruonkoverkkoyhteydet
• Siirretty Peurantie, Kartano II, Puistokylä, Olympiakylä ja Halkivaha I yleiskaavan ensimmäisessä vaiheessa kaavoitettaviksi alueiksi
• Siirretty Ristikydön juna-asema Järvenpään kuntarajalle
• Linjattu ekologisia- ja viheryhteyksiä uudelleen
• Poistettu päivittäistavarakauppojen kohdemerkinnät kaavakartalta
• Poistettu eritasoliittymät kaavakartalta
• Poistettu kyläalueet kaavakartalta
• Poistettu MU-merkinnät ja korvattu ne M-merkinnällä Jokelassa, Hyrylässä V-merkinnällä
• Poistettu naapurikuntien junaseisakkeet
• Poistettu aluevaraukset voimaan jäävien osayleiskaavojen alueilta lukuun ottamatta luonnonsuojelualueita (SL, S, SL-1, S-1) ja yhdyskuntateknisen huollon aluetta (ET)
• Poistettu merkintöjä, jotka ovat ulottuneet naapurikuntien alueille
• Poistettu Tuusulanjoentien jatke
   

Lisäksi kaavamääräyksiä on muokattu ja kaavaselostusta tarkennettu ja osittain tiivistetty. 

Yleiskaavaa varten on laadittu uusia selvityksiä, jotka ovat liittenä ja löytyvät myös yleiskaavan nettisivuilta:

• Tuusulan kallioselvitys (GTK 2019)
• Hyrylän joukkoliikenteen laatukäytävä. Maankäytön kehitys ja runkoyhteyden toteutusvaihtoehdot yleiskaavan tavoitevuoden 2040 jälkeen (Sitowise 2020)
• Tuusulan yleiskaavaehdotuksen pohjavesivaikutukset (Pöyry 2020)  
• Tuusulan yleiskaava 2040, vaikutukset NATURA 2000 -alueisiin (Enviro 2020)
• Kuntien yhteinen reittien kehittömisselvitys (Sweco 2021)
   

Lisäksi yleiskaava-aineistoon on lisätty Ylijäämämaiden vastaanottoalueen etsintä Etelä- ja Keski-Tuusulan alueelta (FCG 2014) -selvitys

Koska kaavaratkaisu on muuttunut olennaisesti, asetetaan Tuusulan yleiskaava 2040 uudelleen ehdotuksena nähtäville. 

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan lausunto:

Sivistyksen lautakuntien yhteisenä lausuntona kasvatus- ja sivistyslautakunta ja kulttuuri- ja vapaalautakunta toteavat seuraavaa: 

Kasvatus- ja sivistyslautakunnan lausunto vuodelta 2019 on edelleen tarkoituksenmukainen, ja tuo esille olennaisia piirteitä yleiskaavan merkityksestä kunnalle: 

• Yleiskaava mahdollistaa Tuusulan kasvun yhtenäisemmäksi kunnaksi. Yleiskaavalla ohjataan kaava-alueen käyttöä yleispiirteisesti määrittelemällä ja sovittamalla yhteen esimerkiksi asuin- ja virkistysalueiden, työpaikkojen, palvelujen ja liikenneväylien sijainti. Tuusulan yleiskaava koskee koko kuntaa oikeusvaikutteisena. 

• Tuusulassa on käynnissä myös laaja palveluverkkojen kehittämistyö seuraavan kymmenen vuoden aikana, joten näemme yleiskaavan saamisen Tuusulaan tärkeänä. Näemme hyvänä, että kaavatyön lisäksi on laadittu Kulttuuriympäristö- ja rakennuskantaselvitystä, johon on määritelty kulttuurimaiseman kannalta merkittävimmät alueet sekä erityisesti kiinnitetty huomiota arvokkaisiin luontokohteisiin. Yleiskaavan tärkeänä tavoitteena on turvata riittävät alueet virkistykseen ja hyvinvointiin. 

• Kulttuurimaisemien ja arvokkaiden luontokohteiden vaaliminen on keskeistä tuleville sukupolville. Palveluverkon tonttien valitsemisessa on tärkeää huomioida tämä. Kevyenliikenteen väylien rakentaminen ja joukkoliikenteen kehittäminen lisää sujuvaa kulkemista ja mahdollistavat oman auton käytön vähentämistä. Rakentamisen tiivistäminen jo rakennetuille alueille mahdollistaa nykyisten palveluiden kasvamisen ja kehittämisen sekä saavutettavuuden. 
   

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan vastaus vuodelta 2019 (22.5.2019) on vieläkin relevantti, mutta edelleen huomioimme, että 

• Tuusulan vetovoimatekijöinä on luonto, ympäristö ja kulttuurihistoria. Niiden huomioon ottaminen ja säilyttäminen ovat merkityksellisiä Tuusulan kuntakuvalle. 

• Focus-alueella on merkittäviä muinaismuistoalueita. Alueen rakentamisen edellytyksenä tulee olla alueen tarkempi tutkiminen. Alueellinen vastuumuseo lausunee asiasta tämän lisäksi painokkaasti. 

• Maisemapellot ja peltoalueet ovat tärkeä ja keskeinen osa Tuusulan kulttuurimaisemaa. Niiden säilymiseen maisemassa tulee kiinnittää huomiota. 

• Kaavassa mainitaan Rantatien alueen ja maiseman umpeen kasvaminen. On tärkeää huomioida, että myös alueen vahvalla rakentamisella on vaikutusta alueen yleisilmeeseen.  

• Tuusulanjoentien jatkeen sijoittumista Tuusulanjoen maisemaan tulee tarkastella uudelleen.  Emme kannata tämän toteuttamista. 

• Kuntalaisten ulkoilun ja virkistyksen tarpeet ja luontoliikuntakohteiden käyttö ovat kasvaneet viime vuosina valtavasti. Osa nykyisistä ja seutukunnallisesti merkittävistä kunnan virkistyspalveluista tulee korvata uusilla, mikäli alueita otetaan muuhun käyttöön. Kunnan tulee osoittaa yleiskaavassa lisää virkistysalueita kaikkiin kuntakeskuksissa. 
   

Edellisten lausuntojen lisäksi sivistyksen lautakunnat toteavat että, päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten kannalta on tärkeää, että liikkuminen alueelta toiselle suunnitellaan helpoksi ja turvalliseksi varmistamalla toimiva kevyenliikenteen verkosto. Koulujen ja päiväkotien lähistölle olisi hyvä jäädä viheralueita ja metsiä, joissa tavoitteena olevaa ulkona oppimista ja luontopedagogiikkaa voidaan helposti toteuttaa.  

Urheilukeskuksen ja sen alueen reittien kehittäminen on tärkeää myös koulujen näkökulmasta, koska Monion ja Rykmentinpuiston oppilaitosten liikunnan opettaminen tukeutuu urheilukeskukseen. HSL tarjoaa muillekin kouluille mahdollisuuksia käyttää aluetta, minkä vuoksi sitä ei tulisi rakentaa ihan täyteen vaan varmistaa rakentamisen, vapaa-ajan ja viheralueiden tasapaino myös tulevina vuosina. 

Riihikallion kampuksen valmistuessa koulussa on tilaa kasvattaa oppilasmääriä. Tästä näkökulmasta Riihikallion alueen perheille suunnattu asuntotuotanto on toivottavaa. 

Jokelan alueella sujuvat ja turvalliset reitit erityisesti kevyenliikenteenväylinä radan puolelta toiselle ovat tärkeitä, jotta voimme ohjata oppilaita paremmin koulusta toiseen alueiden kasvaessa eri tahtiin. 

-----

Kokouksessa asiantuntijana yleiskaavasuunnittelija Henna Lindström.

Perustelut

Tuusulan yleiskaava 2040:n ensimmäinen ehdotus pidettiin julkisesti nähtävillä 28.3. - 17.5.2019. Yleiskaavaehdotuksesta saatiin 34 lausuntoa ja 58 muistutusta. Lisäksi määräajan jälkeen saatiin vielä neljä kirjettä. Mielipiteistä valtaosa kosketti arvokkaita luontokohteita. Lausunnoissa nostettiin esiin mm. yleiskaavan ohjausvaikutus ja suhde olemassa oleviin osayleiskaavoihin. 

Viranomaisneuvottelu järjestettiin 15.10.2019 ja työneuvottelu Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa 25.3.2020. ELY-keskus ohjeisti kuntaa siten, että alueille ei voida jättää voimaan sekä osayleiskaavaa että valmisteilla olevaa yleiskaavaa samanaikaisesti. Neuvotteluiden jälkeen päädyttiin ratkaisuun, jossa kumottavien osayleiskaavojen alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen yleiskaava, joka käsittelee laajasti maankäyttöä. Voimaanjääviä osayleiskaavoja tarkistetaan tiettyjen rajattujen teemojen osalta, joita ovat. 

1. Arvokkaat luontokohteet
2. Lentokonemelu
3. Maanalaisen radan yhteystarve (Lentorata ja Tallinna-tunneli)
4. Työpaikka-alueen laajenemissuunnat
5. Yhdyskuntateknisen huollon alue  

Voimaan jäävät osayleiskaavat tai osayleiskaavojen osat:

• Tuomala II –osayleiskaava (KV 29.5.2017)
• Sulan osayleiskaavasta (KV 7.12.2015) Tuusulan itäväylän luoteispuoleiset osa
• Focus osayleiskaava (KV 16.3.2015)
• Ruotsinkylä – Myllykylä II osayleiskaava (KV 31.3.2014) lukuun ottamatta ET-aluevarauksen alta kumottavaa EO-aluetta
• Rykmentinpuiston osayleiskaava (KV 7.5.2012), Tuusulan itäväylän länsipuoleiset osat
• Kellokosken osayleiskaava muilta kuin (KV 6.9.2010) taajamasta irrallaan olevat Haarajoen, Halkiantien ja Kittiläntien asuinalueet
• Ruskela – Vanhakylä – Ritasjärvi –osayleiskaava (YK 20.10.2000)
• Nahkela – Siippoo  –  Rusutjärvi –osayleiskaava (YK 22.6.1998) lukuun ottamatta ET-aluevarauksen alta kumottavia MT-1- ja MT-3 -alueita
• Ruotsinkylä – Myllykylä  –osayleiskaava (YK 4.3.1998)
• Linjamäki – Keravanjokilaakso – osayleiskaava (13.11.1994, oikeusvaikutukseton)

Kumottavat osayleiskaavat tai osayleiskaavojen osat:

• Sulan osayleiskaavasta (KV 7.12.2015) Tuusulan itäväylän kaakkoispuolella olevat alueet
• Ruotsinkylä – Myllykylä II –Osayleiskaavasta (KV 31.3.2014) yleiskaavaan osoitetun ET-aluevarauksen alta EO-merkinnän
• Rykmentinpuiston osayleiskaava (KV 7.5.2012), Tuusulan itäväylän idän puoleiset osat
• Kellokosken osayleiskaavasta (KV 6.9.2010) taajamasta irrallaan olevat Haarajoen, Halkiantien ja Kittiläntien asuinalueet
• Jokelan osayleiskaavan (KV 13.3.2006)
• Hyrylän laajentumissuunnat –osayleiskaavan (KV 16.10.2000, osin oikeusvaikutteinen)
• Tuomala –osayleiskaavan (KV 16.10.2000)
• Ruskela – Vanhakylä – Ritasjärvi -osayleiskaava (YK 20.10.2000), yleiskaavaan osoitetun ET-aluevarauksen alta MT-1- ja MT-3 -aluevaraukset
• Maantiekylä –osayleiskaavan (KV 12.6.1995, oikeusvaikutukseton)
• Jokelan osayleiskaava (KV 13.3.2006)

Kaavakartalle on lisätty osayleiskaavojen rajat ja nimet. Voimaan jäävien osayleiskaavojen alueilla kaavakartta on haalennettu lukuun ottamatta viittä voimaan saatettavaa teemaa. 

Tehtyjä muutoksia Tuusulan yleiskaava 2040 - ehdotukseen II:

• Lisätty voimaan jäävien osayleiskaavojen aluerajaukset ja nimet kaavakartalle
• Lisätty Lahelan orrelle vaihtoehtoinen yhteys Sahatielle
• Lisätty Tallinna-tunneli
• Lisätty selvitysalue (SE) Jokelan länsiosaan Pertuntien ympäristöön
• Lisätty seudullisen liikenteen yhteystarpeen vaihtoehto Jokelan länsiosaan (Purola - Nukari -yhteys) 
• Lisätty yhdyskuntateknisen huollon aluevaraus (ET) Senkkerinmäkeen
• Lisätty yhdyskuntateknisen huollon kohdemerkintä Raatinpellolle Senkkeriin ja Kivimäkeen
• Lisätty kylämerkintä (AT)
• Lisätty reservialuetta Lahelaan
• Lisätty reservialuetta Häriskiven ja Jouhisarantien väliin 
• Lisätty tietoja uusimmista luontoselvityksistä ja kallioselvityksestä
• Laajennettu Jokelan läntistä työpaikka-aluetta / Vallun aluetta
• Laajennettu Ristikiven työpaikka-aluetta
• Laajennettu vähäisesti Kellokosken työpaikka-aluetta Itäisen radanvarsitien (Kellokosken oikulkutie) molemmin puolin (maankäyttöä ohjaa kuitenkin voimaan jäävä Kellokosken osayleiskaava)
• Laajennettu AO-merkintää Läntiselle Kannistontielle
• Laajennettu AO-1 -merkintää Halkivaha II:n alueelle
• Laajennettu työpaikka-aluetta Rykmentinpuistossa Tuusulan itäväylän itäpuolelle, lisätty virkistysalue työpaikka-alueen ja asuinalueen väliin
• Muutettu AO-3 ja AO-4 AO-merkinnäksi
• Muutettu Hyrylän paloaseman ET-merkintä TP:ksi
• Muutettu "Uusi tie" -merkintä tieliikenteen yhteystarpeeksi
• Yleispiirteistetty tieliikenteen yhteystarvemerkinnällä Hyrylän itäinen ohikulkutie ja yhteys Tuusulanväylältä Puistokylään
• Yhdistetty sl-1 ja sl-2 -merkintä sl-merkinnäksi
• Yhdistetty luo-1 ja luo-2 merkintä luo-merkinnäksi
• Yhdistetty oleva ja uusi ulkoilureitti, muutettu reitin nykyisten suunnitelmien mukaisiksi (otettu pääreitit mm. Tuusulanjärven rantojen virkistyskäytön yleissuunnitelmasta, ylikunnallisesta reittiselvityksestä)
• Yhdistetty olevat ja uudet pyöräilyn ruonkoverkkoyhteydet
• Siirretty Peurantie, Kartano II, Puistokylä, Olympiakylä ja Halkivaha I yleiskaavan ensimmäisessä vaiheessa kaavoitettaviksi alueiksi
• Siirretty Ristikydön juna-asema Järvenpään kuntarajalle
• Linjattu ekologisia- ja viheryhteyksiä uudelleen
• Poistettu päivittäistavarakauppojen kohdemerkinnät kaavakartalta
• Poistettu eritasoliittymät kaavakartalta
• Poistettu kyläalueet kaavakartalta
• Poistettu MU-merkinnät ja korvattu ne M-merkinnällä Jokelassa, Hyrylässä V-merkinnällä
• Poistettu naapurikuntien junaseisakkeet
• Poistettu aluevaraukset voimaan jäävien osayleiskaavojen alueilta lukuun ottamatta luonnonsuojelualueita (SL, S, SL-1, S-1) ja yhdyskuntateknisen huollon aluetta (ET)
• Poistettu merkintöjä, jotka ovat ulottuneet naapurikuntien alueille
• Poistettu Tuusulanjoentien jatke

Lisäksi kaavamääräyksiä on muokattu ja kaavaselostusta tarkennettu ja osittain tiivistetty. 

Yleiskaavaa varten on laadittu uusia selvityksiä, jotka ovat liittenä ja löytyvät myös yleiskaavan nettisivuilta:

• Tuusulan kallioselvitys (GTK 2019)
• Hyrylän joukkoliikenteen laatukäytävä. Maankäytön kehitys ja runkoyhteyden toteutusvaihtoehdot yleiskaavan tavoitevuoden 2040 jälkeen (Sitowise 2020)
• Tuusulan yleiskaavaehdotuksen pohjavesivaikutukset (Pöyry 2020)  
• Tuusulan yleiskaava 2040, vaikutukset NATURA 2000 -alueisiin (Enviro 2020)
• Kuntien yhteinen reittien kehittömisselvitys (Sweco 2021)

 
Lisäksi yleiskaava-aineistoon on lisätty Ylijäämämaiden vastaanottoalueen etsintä Etelä- ja Keski-Tuusulan alueelta (FCG 2014) -selvitys

Koska kaavaratkaisu on muuttunut olennaisesti, asetetaan Tuusulan yleiskaava 2040 uudelleen ehdotuksena nähtäville. 
 

Tuusulan yleiskaava 2040, nro 1005, ehdotus II, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan lausunto

Yleiskaava mahdollistaa Tuusulan strategian toteutumisen: kasvun ja menestyksen, hyvän elämän ja kestävän kehittymisen. Tuusulan vision mukaista elämisen taidetta kestävästi kasvavassa Tuusulassa. Yleiskaavalla ohjataan kaava-alueen käyttöä yleispiirteisesti määrittelemällä ja sovittamalla yhteen esimerkiksi asuin- ja virkistysalueiden, työpaikkojen, palvelujen ja liikenneväylien sijainti. Tuusulan yleiskaava koskee koko kuntaa oikeusvaikutteisena. 

Yleiskaavan tärkeänä tavoitteena on turvata riittävät alueet virkistykseen ja hyvinvointiin. Tuusulan vetovoimatekijöitä ovat sijainnin lisäksi luonto, ympäristö ja kulttuuriperintö. Niiden huomioon ottaminen ja säilyttäminen ovat merkityksellisiä Tuusulan kuntakuvalle. Kuntalaisten ulkoilun ja virkistyksen tarpeet ja luontoliikuntakohteiden käyttö ovat kasvaneet viime vuosina valtavasti. Osa nykyisistä ja seutukunnallisesti merkittävistä kunnan virkistyspalveluista tulee korvata uusilla, mikäli alueita otetaan muuhun käyttöön. Kunnan tulee osoittaa yleiskaavassa lisää virkistysalueita kaikkiin kuntakeskuksiin. 

Asuinalueiden sekä kunnan palveluiden, kuten koulujen ja päiväkotien, lähistölle olisi hyvä jäädä viheralueita ja metsiä. Urheilukeskuksen ja sen alueen reittien kehittäminen on tärkeää kaikkien tuusulalaisten näkökulmasta. Aluetta ei tulisi rakentaa ihan täyteen, vaan varmistaa rakentamisen, vapaa-ajan ja viheralueiden tasapaino myös tulevina vuosina. 

Laajat metsäalueet esim. Ruotsinkylän tutkimusmetsän alueella ja Tuomalan metsäalueet ovat myös merkittäviä hiilinieluja, jotka edistävät Tuusulan kestävää tulevaisuutta ja kunnan hiilineutraalisuustavoitteita. Tulevaisuuden Tuusulalla on mahdollisuus tavoitella jopa hiilinegatiivisuutta ja yleiskaavan tulee luoda edellytyksiä tämän suuntaiselle kehitykselle.

Yleiskaavan tulee mahdollistaa helppo, turvallinen ja kestävä liikkuminen alueelta toiselle. Tätä voidaan edistää varmistamalla toimiva kevyenliikenteen verkostoa luoden edellytyksiä kävelylle ja pyöräliikenteelle. Kevyenliikenteen väylien rakentaminen ja joukkoliikenteen kehittäminen lisää sujuvaa kulkemista ja mahdollistaa oman auton käytön vähentämistä. 

Yleiskaavan tulee mahdollistaa Tuusulan elinvoiman kehittyminen luoden edellytyksiä yrittämiselle ja työpaikkojen synnylle Tuusulaan. Tavoitteena on nostaa Tuusulan työpaikkaomavaraisuutta ja vähentää pendelöintiä.

Rakentamisen tiivistäminen jo rakennetuille alueille mahdollistaa nykyisten palveluiden kasvamisen ja kehittämisen sekä saavutettavuuden. Korkeampi asumistiheys mahdollistaa myös joukkoliikenteen kehittämisen ja kestävämpien liikkumisen tapojen luomisen. Tuusulassa on käynnissä laaja palveluverkon kehittämistyö seuraavan kymmenen vuoden aikana ja tulevaisuuteen katsova yleiskaava luo vahvan pohjan Tuusulan kestävälle kehittämiselle. 

---

Kokousessa yleiskaavasuunnittelija Henna Lindström esitteli asiaa

Perustelut

Tuusulan kunnanhallitus on asettanut Tuusulan yleiskaava 2040 –ehdotuksen nähtäville ja pyytää yleiskaavaehdotuksesta tarvittavat lausunnot. Nähtävillä olo päättyy 31.1.2022. Tekniselle lautakunnalle on myönnetty lisäaikaa antaa lausunto 8.2.2022 pidettävässä kokouksessa. Yleiskaava-arkkitehti Henna Lindström esitteli kaavaehdotuksen tekniselle lautakunnalle 14.12.2021 pidetyssä kokouksessa. Yleiskaavaluonnoksesta tekninen lautakunta on antanut lausunnon lokakuussa 2014.

Liitteenä on yleiskaavaehdotus kaavamerkintöineen ja –määräyksineen sekä kaavaselostus. Lausuntopyyntöjen mukainen aineisto on kokonaisuudessaan nähtävillä Tuusulan kunnan verkkosivuilla osoitteessa www.tuusula.fi > Asuminen ja ympäristö > Kaavoitus ja maankäyttö > Kaavoitus > Tuusulan yleiskaava 2040.

Yleiskaava 2040 -ehdotus

Tuusulan yleiskaava 2040 on koko kuntaa koskeva yleispiirteinen maankäyttösuunnitelma, joka ohjaa kunnan yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä sekä sovittaa yhteen eri toimintoja. Yleiskaavassa varataan alueet asumiseen, elinkeinotoimintaan, virkistykseen, suojeluun, liikenteeseen, palveluille ja muille yleisille toiminnoille yleispiirteisellä tasolla ja pitkällä aikavälillä.

Yleiskaavasuunnittelun keskeisimmät tavoitteet ovat:

• vahvistaa Tuusulan asemaa osana Helsingin seutua, metropolialueen kilpailukyky,
• luoda kestävä yhdyskuntarakennemalli,
• tiivistää ja eheyttää yhdyskuntarakennetta,
• kehittää liikenneverkon toimivuutta,
• vahvistaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä,
• turvata kulttuuri- ja luonnonarvot sekä osoittaa viheryhteydet.

Yleiskaava on luonteeltaan yhdyskuntarakennetta tiivistävä. Uusia, olemassa olevista taajamista irrallisia asuinalueita ei muodosteta. Keskustoja kehitetään jalankulkuun ja pyöräilyyn keskittyvinä laadukkaina ympäristöinä, ja siten, että keskustat ovat elinvoimaisia ja joukkoliikenteen kehittämisen kannalta houkuttelevia.

Asuminen

Vuoden 2014 luonnoksessa lähtökohtana yleiskaavassa oli 2 %:n vuotuinen väestönkasvu vuoteen 2040 asti. Tämä tarkoittaisi 30 000 uutta asukasta. Vuoden 2016 väestöennusteen mukaan kasvu olisi keskimäärin 1,5 % vuodessa tarkoittaen noin 17 000 uutta asukasta vuoteen 2040 mennessä. Uudempien väestöennusteiden mukaan kasvu hidastuisi entisestään.

Yleiskaavaehdotuksessa mahdollistetaan kuitenkin väestöennusteita suurempi asukasmäärän kasvu. Yleiskaavaehdotuksessa mahdollistetaan asuntoja edelleen noin 30 000 uudelle asukkaalle, jolloin vuonna 2040 kunnassa olisi 68 000 asukasta keskimääräisen vuosikasvun ollessa tällöin noin 2,3 %. Kasvusta 80 % (21 500 as) ohjataan Hyrylään, 16 % (4800 as) Jokelaan ja 12 % (3000 as) Kellokoskelle. Haja-asutusalueen asukasmäärän arvioidaan pysyvän vuoden 2016 tilanteen tasolla. Haja-astusalueella tapahtuu kuitenkin pientä väestönkasvua vuoteen 2040 mennessä, koska väestömäärä ensin laskee ja lähtee taas nousuun vuoden 2030 jälkeen. Uusia taajamia haja-astutusalueelle ei annettaisi muodostua. Uudisrakentaminen ratkaistaan haja-asutusalueella pääosin suunnittelutarveratkaisuin. Maisemallisesti aroilla alueilla rakentamista tulisi välttää. Uusista asunnoista (14 400 kpl) omakotitalojen osuus koko kunnassa olisi 20 %, rivitalojen 30 % ja kerrostalojen 50 %.

Tiivein taajamarakenne osoitetaan nykyisten taajamien ytimiin, joita kiertää pientalovaltaisempi asuminen. Hyrylässä kerrostalovaltainen keskusta laajenee Järvenpääntien itäpuolelle, jonka lisäksi Riihikallioon muodostuu alakeskuksenomainen pienempi keskus. Myös keskustatoimintojen lähiympäristöt sekä suurimpiin liikenneväyliin rajoittuvat alueet varataan kerrostaloasumiselle. Jokelassa taajaman ytimen muodostaa aseman yhteyteen, sen etelä- ja länsipuolelle sijoittuva keskusta-alue. Kellokoskella taajaman ydin on nauhamainen Vanhan valtatien varrelle sijoittuva keskusta.

Asumiseen osoitetut alueet on kaavaehdotuksessa luokiteltu kolmeen kehittämisluokkaan: vaihe I, vaihe II ja reservialueet. Alueet kaavoitetaan siten, että seuraavan vaiheen alueita ryhdytään kehittämään vasta, kun edellisen vaiheen alueet on pääosin kaavoitettu ja otettu kaavan mukaiseen käyttöön. Vaiheen I kehitettävät alueet kattavat noin 80 % kaavaehdotuksen asunto- ja asukasreservistä ja vaiheen II kehitettävät alueet loput noin 20 %. Reservialueiden mahdollistamia asunto- ja asukasmääriä kaavaehdotuksessa ei ole laskettu. Reservialueita ei ole tarkoitus ottaa käyttöön ennen vuotta 2040.

Palvelut ja työpaikat

Erikoistavara- ja päivittäistavarakauppa sijoitetaan pääosin keskustatoimintojen alueelle. Keskustatoiminnoille varatut alueet mahdollistavat myös vähittäiskaupan suuryksiön sijoittumisen samoin kuin julkisten palveluiden ja toimistojen sijoittumisen. Seudullisille vähittäiskaupan suuryksiköille on osoitettu lisäksi alueet Focus-alueelta, Sulasta mukaan lukien Sahankulma ja Järvenpään eteläisestä liittymästä, mikä sijoittuu osittain Järvenpään puolelle.

Etelä-Tuusulassa uudet työpaikka-alueet keskittyvät lentokentän pohjoispuoliselle alueelle (Focus-alue ja Kehä IV-alue) sekä Tuusulan itäväylän varteen sen molemmin puolin (Sulan ja Rykmentinpuiston tp-alueet). Uudetkin alueet on suurilta osin osoitettu jo aiemmissa osayleis- ja asemakaavoissa. Poikkeuksen tekevät Tuusulan Itäväylän itäpuolella olevat työpaikka-alueet. Alueet ovat lentomelualuetta eikä niille voi ohjata asutusta. Focus-aluetta on kaavassa varauduttu laajentamaan pohjoiseen laajenemissuunta -merkinnällä.

Jokelan merkittävät työpaikka-alueet sijoittuvat pääradan varrelle ja taajaman länsiosaan. Länsiosan työpaikka-alueen on suunniteltu laajentuvan länteen ja pohjoiseen. Pertuntien varteen on osoitettu selvitysaluetta, jota voidaan tutkia mm. työpaikkatoiminnoille. Kellokosken työpaikka-alue keskittyy laajenemisalueineen pääosin Rajalinnaan.

Liikenne

Yleiskaavan yhtenä tavoitteena on vähentää henkilöautoriippuvuutta ja parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä, kävelyn ja pyöräilyn osuutta sekä liikenneturvallisuutta. Tähän päästään mm. tiivistämällä maankäyttöä sekä luomalla edellytykset toteuttaa joukkoliikennettä kustannustehokkaasti.

Kaavaehdotuksessa on esitetty seudullinen, pääosin ely-keskuksen hallinnoimaan kanta- ja maantieverkkoon perustuva päätieverkko. Lisäksi ehdotuksessa on esitetty tehokkaamman maankäytön kannalta merkittävä keskeinen kunnan pää- ja kokoojakatuverkko. Kaavaluonnokseen verrattuna kaavaehdotuksessa ei ole enää esitetty Lahelanortta lukuun ottamatta uusien väylien vaihtoehtoisia tielinjauksia eikä kaavan tavoitevuoden jälkeen mahdollisesti toteutettavia uusia väyliä.

Joukkoliikenteen ja pyöräilyn pääverkko, ns. laatukäytävät, esitetään kaavaehdotuksessa. Laatukäytävillä pyritään panostaa joukkoliikenteen ja pyöräilyn sujuvuuteen ja nopeuteen, ja näin nostaa näiden kulkumuotojen kilpailukykyä henkilöautoiluun nähden. Joukkoliikenteen laatukäytäviä olisivat mm. Tuusulanväylä, Lahelantie ja Tuusulantie. Pyöräliikenteen laatukäytävä olisi yhteys Lahelasta Rykmentinpuistoon ja edelleen Keravalle.

Keskeisimmät uudet väylät ovat Tuusulan itäväylän jatke Kulloontieltä Järvenpääntielle. Myös itäväylän nykyisen osuuden palvelutason nostoon varaudutaan: itäväylä muuttuu kaksiajorataiseksi ja liittymät eritasoliittymiksi Tuusulanväylän ja Kulloontien väliseltä osuudelta. Jatke toteutetaan katumaisena. Maisalantietä kehitetään Hyrylän länsipuolisten alueiden työmatkaliikennettä silmällä pitäen. Tuusulanjoentien jatkamiseksi Tuusulanväylälle on ehdotuksessa esitetty yhteystarve. Merkittävä kunnan sisäinen uusi pääväyläyhteys on Lahelasta Hyrylän keskustaan tai Sahankulmaan rakennettava Lahelanorsi. Etelässä itä-länsisuuntaista liikennetarvetta varten rakennetaan ensi vaiheessa kunnan sisäinen katuyhteys Tuusulanväylältä Myllykyläntielle. Myöhemmin rakennettava Kehä IV Hämeenlinnaväylälle palvelee laajemmin seudullista ja osittain myös valtakunnallista poikittaisliikennettä. Toinen merkittävä itä-länsi -suuntainen yhteys on Järvenpään ja kantatien 45 yhdistävä Vähänummentien jatke.

Raideliiketeestä Etelä-Tuusulaa halkoisi kaksi reittiä: lentorata ja Tallinna-tunneli. Tallinna-tunnelin terminaalialue sijoittuu mahdollisesti Tuusulaan. Lentorataa varten kaavaehdotuksessa on osoitettu asemavaraukset Ristikytöön ja Hyrylään. Pääradalle Nuppulinnan on esitetty niin ikään asemavaraus. Tuusulanväylän joukkoliikenteen laatukäytävää on mahdollista kehittää pikaraitiotienä.

Luonnonvarat, luonnonsuojelu, ympäristöhäiriöt ja yhdyskuntateknisen huollon alueet

Luonnonvaroista on otettu huomioon maa-ainesten ottoalueet sekä pohjavesialueet ml. Päijänne-tunneli. Maa-ainesten otto keskittyy jatkossakin Senkkerin alueelle. Pohjavesialueita Tuusulassa on 15, ja näillä alueilla maankäyttöä on rajoitettava siten, että pohjaveden laatu ja määrä eivät vaarannu. Pohjavesialueille osoitetut uudet asuinalueet voivat vaikuttaa pohjavesiolosuhteisiin Hyrylän, Lahelan, Mätäkiven, Rusutjärven ja Takojan alueilla.

Luontokohteet on arvotettu kaavassa neljään luokkaan: kansainvälisesti, kansallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaan kohteet. Luonnonsuojelualueita Tuusulassa on 28 kpl, ja niiden pinta-ala on yhteensä 210,6 ha. Näistä 10 on kooltaan alle yhden hehtaarin. Uusia luonnonsuojelualueita ehdotetaan perustettavan 23 kpl, yhteensä 153 ha. Paikallisesti arvokkaita kohteita on 63 kpl pinta-alaltaan yhteensä 241,5 ha

Ympäristöhäiriötä aiheuttavana toimintona on kaavaan merkitty Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristöluvan mukaiset lentomelukäyrät. Nämä rajoittavat Etelä-Tuusulan kaakkois- ja lounaisosien maankäyttöä.

Yhdyskuntateknisen huollon alueita on kaavaehdotuksessa merkitty Kiilan alueelle Senkkerinmäelle sekä kohdemerkintänä Senkkerin maa-ainesten ottoalueen pohjoisosaan Raatinpellolle. Senkkerin aluetta on tarkoitus kehittää kiviainesten ottotoiminnan ohella kiertotalous- ja maa-ainesten läjitystoimintaan. Raatinpeltoa on kaavailtu Tuusulan kunnan käyttöön rakentamistoiminnassa muodostuvien ylijäämämaiden käsittely- ja varastoalueena.

Edellä mainittujen maankäyttömuotojen lisäksi yleiskaavaluonnoksessa on tarkasteltu maankäyttöä mm. virkistyksen, maa- ja metsätalouden ja kulttuurimaiseman suhteen. 

Lausunto

Tuusulan kunnan yleiskaavan 2040 laadinta käynnistyi kunnassa vuonna 2009. Ajanjaksoon mahtuu neljä valtuustokautta ja kuntastrategiaa, kaksi pormestariohjelmaa ja useita muutoksia maankäyttö- ja rakennuslakiin. Yleiskaavan 13 vuotta kestänyt valmistelu on tuonut omat haasteensa sen eri käsittelyvaiheissa ja aiheuttanut ylimäärästä työtä jo yksistään vanhojen tietojen päivitysten kautta niin virkamies- kuin luottamuselintasoilla. On hyvä, että Tuusulan kunta on saamassa yleiskaavaprosessin päätökseen. Yleiskaava on yksi keskeisimmistä kunnassa laadittavista strategisista suunnitelmista. Sen sitovuus on useamman vaalikauden mittainen ja se luo raamit kehittää kuntaa pitkäjänteisesti.

Verrattuna kunnan väestöennusteeseen kaavaehdotus mahdollistaa 60 % suuremman väestönkasvu. Jos kaavaehdotuksessa varauduttu asukasmäärä toteutuisi, tulisi kunnassa rakentaa uusille asukkaille keskimäärin 600 asuntoa vuodessa. Määrä on suuri, vaikka otetaan huomioon se, että yleiskaavassa on oltava aina tiettyä väljyyttä yli tarkasteluajanjakson. Vaarana asuinalueiden ylimitoituksessa on, että syntyy houkutus lähteä kaavoittamaan asuinalueita kuntarakenteen kannalta epäsuotuisalla tavalla jo olemassa olevan infrarakenteen ulkokehältä. Tällaisessa tapauksessa yleiskaavan keskeisimmät tavoitteet, kestävä, tiivis ja ehjä joukkoliikennettä tukeva yhdyskuntarakenne, vaarantuisivat täysin. Asumiseen kaavassa osoitetut reservialueet ja niiden käyttöönotto ennen I- ja II-vaiheen asuinalueiden käyttöönottoa lisäävät em. riskiä. Vähintään asumisen reservialueet on syytä poistaa yleiskaavasta ja korvata ne esim. nuolimerkinnöin, jolla osoitetaan, minne asutusta tullaan laajentamaan vuoden 2040 jälkeen. Nuolimerkintä loisi yhtenäisen merkintätavan työpaikka-alueen laajenemissuunnan kanssa. Samoin AO-2 merkintöjä tulee poistaa ja korvata nuolimerkinnällä niiltä osin, kun ne tarkoittavat käytännössä, että yhdyskuntarakenne laajenee, koska se on kaavan tavoitteiden vastaista. Olemassa olevan infran hyödyntäminen nykyisten latva-alueiden ulkopuolisille uusille asuinalueille ei välttämättä onnistu, koska lava-alueiden viemäreillä ja vesijohdoilla ei yleensä ole kapasiteettia ottaa vastaa suuria määriä uusia kuluttajia, ellei tähän ole osattu varautua ennakkoon.

Uusia työpaikka-alueita yleiskaavaehdotuksessa on osoitettu niukalti, kun otetaan huomioon, että lähes kaikki kaavassa esitetyt työpaikka-alueet on jo rakennettu tai niiden suunnittelu on hyvin pitkällä. On perusteltua varautua riittävällä kaavareservillä Tietullimaksujen käyttöönottoon pääkaupunkiseudulla. Tällöin syntyy tullialueen sisäpuolisilta alueilta paineita siirtyä tullialueen ulkopuolelle varsinkin yrityksillä, joilla pääosa asiakkaista ja liikenteestä tulee tullialueen ulkopuolelta. Pertuntien varteen osoitettu selvitysalue on hyvä esimerkki varautumisesta Vähänummentien jatkeen tuomiin mahdollisuuksiin. Kun yleiskaava 2040 on vahvistettu, on kunnassa ryhdyttävä valmistelemaan yleiskaavan vaihekaavaa elinkeinojen, logistiikan ja työpaikka-alueiden osalta niitä palvelevine liikenneyhteyksineen.

Yleiskaavaehdotuksen tavoite vähentää henkilöautoriippuvuutta ja parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä, lisätä kävelyn ja pyöräilyn osuutta sekä liikenneturvallisuutta on hyvin paljon riippuvainen siitä, kuinka kunta onnistuu kasvaa ja kehittyä nykyisen rakennetun infran sisäpuolella. Liikkuminen kävellen ja pyöräilen vaatii lyhyitä tai lyhyehköjä kulkumatkoja, joukkoliikenne edellyttää riittävän tiheää asukaspohjaa kulkureittien varrelle, jotta kysyntä toisi tarjontaa ja palvelun tarjonta olisi taloudellisesti kestävällä pohjalla. Tiivistyvä, kerrostalovaltainen Hyrylän keskusta on edellytys yleiskaavan tavoitteille. Jokelassa ja Kellokoskella on vastaava tilanne, mutta pienemmässä mittakaavassa. Nuppulinnaan esitetty varaus uudelle junaseisakkeelle ei toteudu, ellei kunta ota erittäin voimasta rahoitusvastuuta seisakkeen rakentamiseksi ja junien operoimiseksi seisakilta. Lentoradalle osoitettu toinen varaus uudelle seisakkeelle voi periaatteessa olla realistinen, ja toteutuessaan kaavan osoittamassa kohdassa se sijoittuisi lähelle Hyrylän uutta matkakeskusta. Hyvänä vaihtoehtona tälle on pikaraitiotiemahdollisuus Tuusulanväylää etelään. Tikkurila tuskin muodostuu pikaraitiotielle houkuttelevaksi suunnaksi johtuen Tikkurilan pään linjausongelmista, mutta Aviapolis ja suora yhteys edelleen Helsinkiin on varteenotettavampi. Tämä edellyttää, että Helsingin yleiskaavassa (Helsinki 2040) esitetty raideyhteys lentokentälle toteutuu.

Pääliikenneverkko esitetyssä muodossaan on hyvä. Kehä IV on hankkeena kallis, koska etupainotteisesti rakennettuna kustannuksista olisi ensisijaisesti vastannut Tuusula yksin ja mahdollisesti vasta myöhemmin kunta olisi saanut korvauksia valtiolta. Focus- ja Kehä IV-alueiden maankäytön selkeytyessä varteenotettavaksi vaihtoehdoksi Kehä IV -maantielle on nostettu rinnakkaiskatuyhteys Focus- ja Kehä IV-alueiden läpi yhdistämään Tuusulanväylä ja Myllykyläntie. Tämä yhteys palvelee Tuusulan omaa sisäistä poikittaista liikennetarvetta hyvin. Kun vertaa kaavaehdotuksen muita paikallisen liikenteen yhteystarvemerkintöjä, niin yhtenäisyyden vuoksi myös tämä rinnakkaiskatuyhteys voisi olla merkittynä kaavaan. Se korostaisi hankkeen ja yhteyden merkittävyyttä. Tuusulanjoentien jatke ja erityisesti sen liittyminen Tuusulanväylään on kaavaluonnoksen ajalta, ja aika on siitä ajanut ohitse ainakin siltä osin, että liittymä Tuusulanväylään ei enää tule onnistumaan. Tieviranomaisen tavoitteena on päinvastoin vähentää liittymien määrää Tuusulanväylällä, ja mm. Vanhan Tuusulantien liittymä todennäköisesti poistunee nykyiseltä paikaltaan ja siirtyy Firanlähteentien kautta Korvenrannatien tuntumaan siinä yhteydessä, kun Tuusulanväylän ja Tuusulan itäväylän liittymää ryhdytään saneeraamaan.

Suojeltavia luontokohteita on kiitettävästi. Huomion arvoista on kuitenkin, että pinta-alaltaan luonnonsuojelualueet ovat suurimmaksi varsin pieniä, jolloin niiden elinkelpoisuus tulee kyseenalaiseksi. Olemassa olevien luonnonsuojelua-alueiden pinta-ala on keskimäärin 7,5 ha ja mediaani on 2,3 ha. Uusilla esitetyillä luonnonsuojelualueilla tilanne ei ole kovinkaan paljon parempi: keskikoko 6,7 ha ja mediaani 3,2 ha. Paikallisesti arvokkaat alueet ovat pinta-alallisesti vieläkin pienempiä.

Tuusulan kunnassa on tällä hetkellä käytössä yksi maankaatopaikka, Nuppulinna. Nykyisin sinne voidaan ottaa vastaan puhtaita ylijäämämaita enää vain kunnan omilta työmailta. Alueella on sallittu vain maa-aineksen loppusijoitus, jolloin hyvälaatuisetkin maa-ainekset on jouduttu sijoittamaan täyttömäkeen, ellei niille ole voinut osoittaa hyötykäyttökohdetta välittömästi maasta kaivun yhteydessä. Yleiskaavaa varten kunnasta etsittiin aluetta uudelle, nykyaikaisemmalle maa-ainesten vastaanotto- ja käsittelyalueelle vuonna 2014. Selvityksessä löydettiin seitsemän potentiaalista kohdetta, joista kolme sijoittui kunnan omistamille maille. Kaavoitusprosessin aikana kolmesta kunnan omistama alueesta enää yksi, Ruskela, on kunnan omistama. Se muodostuu kolmesta tilasta, pinta-alaltaan yhteensä noin 51 ha. Alue on aikoinaan ostettu kunnalle Terrisuon kaatopaikan korvaavaksi yhdyskuntajätteen kaatopaikaksi, mutta tähän tarkoitukseen sitä ei ole koskaan otettu. Alue on nykyisin pääosin metsätalouskäytössä ja sitä käytetään jonkin verran virkistykseen. Ennen kaavaehdotuksen nähtäville panoa Ruskeala oli yksi vaihtoehto maa-ainesten käsittelyalueeksi. Nyt nähtävillä olevassa ehdotuksessa jäljellä on kunnalle vuokralle tarjottu Raatinpellon alue. Ruskealan merkintä on syytä palauttaa yleiskaavaan, koska käytännössä se on edelleen yksi vaihtoehto perustaa maa-ainesten käsittelyalue Raatinpellon ohessa. Raatinpellon soveltuvuus kunnan tarpeisiin riippuu pitkälti vuokralle saatavan maa-alueen koosta, tarvittavista esirakennustoimenpiteistä, laajennettavuudesta sekä vuokrasopimuksen ehdoista ja hinnoista. Kuljetusmatka Hyrylän keskustasta Ruskealaan ja Raatinpellolle on likimain sama, Pohjois-Tuusulasta Raatinpellolle on luonnollisesti pitempi ajomatka, noin 15…20 km/suunta. Maa-ainesten käsittelytoiminta ei ole kunnalle lakisääteinen velvoite, mutta tätä palvelua kuntaan tulevat rakentajat kysyvät usein. Se on yksi kunnan elinkeinotoimintaa tukeva palvelumuoto. Riittävät käsittely- ja varastoalueet edesauttavat uudelleen käytettävissä olevien maamassojen kierrätystä säästäen neitseellisten kiviainesmateriaalien käyttöä. Nykyisin yksityiset ylijäämämaiden käsittelypaikkaa tarvitsevat rakentajat ohjataan Mäntsälään ja Hyvinkäälle.

Lisätiedot yhdyskuntatekniikan päällikkö Petri Juhola, p. 040 314 3566, sp. petri.juhola@tuusula.fi

Liitteet: Yleiskaava 2040 -ehdotus, kaavamääräykset, kaavaselostus, teknisen lautakunnan lausunto vuodelta 2014

Lisätietoja Tuusulan kunnan verkkosivuilla: Etusivu › Asuminen ja ympäristö › Kaavoitus ja maankäyttö › Kaavoitus › Tuusulan yleiskaava 2040 › Ehdotusvaihe

Perustelut

Tuusulan yleiskaava 2040 -ehdotus II on pidetty julkisesti nähtävillä 1.12.2021-31.1.2022. Lausuntoja ja muistutuksia on saatu runsaasti. Kokouksessa esitellään lausuntojen ja muistutusten keskeisin sisältö.

Yleiskaavasuunnittelija Henna Lindström selostaa asiaa kokouksessa.