Perustelut
Kaava- ja kaavamuutoshakemusten käsittely
Jos maanomistaja tekee aloitteen kaavan muuttamisesta tai laatimisesta ja alueen kaavoittaminen koskee maanomistajan etua, oikeutta ja velvollisuutta sillä tavoin välittömästi, on hänellä oikeus saada kunnan viranomaisen ratkaisu aloitteeseensa. Asemakaavoja koskevat hakemukset käsitellään kuntakehityslautakunnassa ja kunnanhallituksessa. Mikäli hakemuksesta tehdään myönteinen päätös, laaditaan hakijan ja kunnan välille kaavoituksen käynnistämissopimus, kun hanke on todettu I-prioriteetin hankkeeksi eli ns. kärkihankkeeksi. Käynnistämissopimuksen hyväksymisen jälkeen kaavahanke käynnistyy.
Mikäli kuntakehityslautakunta ja kunnanhallitus tekevät kielteisen päätöksen kaavamuutoshankkeeseen, hakija voi tehdä päätöksestä oikaisuvaatimuksen, jonka käsittelee kunnanhallitus. Tästä kunnanhallituksen oikaisuvaatimuksen käsittelypäätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen - maanomistajan aloitteeseen annettu kunnan viranomaisen ratkaisu kaavan muuttamisesta tai laatimisesta on valituskelpoinen ja siitä voidaan tehdä kunnallisvalitus (KHO 4.4.2003 t. 851). Myös kunnan päätös, jolla maanomistajan aloitteesta vireille tulleen kaavahankkeen valmistelu on keskeytetty, on valituskelpoinen ja tästäkin voidaan tehdä kunnallisvalitus hallinto-oikeuteen (KHO 27.10.2009 t. 2628). Kunnanhallituksen päätöksestä tulee tehdä ensin oikaisuvaatimus. Sen sijaan kunnan omasta aloitteesta tehty päätös kaavan muuttamisesta on vain valmistelua eikä tästä päätöksestä voi valittaa (KHO 2003:16).
Hakemus
Hakemus koskee kiinteistön 858-405-2-544 Pysäköintialue asemakaavamuutosta. Kiinteistön omistaa Senaatin Asema-alueet Oy. Kiinteistön pinta-ala on 12 380 m².
Maanomistaja hakee asemakaavan muutosta asemakaavassa raideliikenteelle (LR) varatulle alueelle, koska varausta raideliikenteelle ei enää tarvita. Muutosalueeseen kuuluu myös yleinen pysäköintialue (LP).
Uudeksi käyttötarkoitukseksi haetaan asuinkerrostalojen korttelialuetta. Tavoitteena on noin 10 000 -km2 asuinrakentamista. Autopaikat on tarkoitus sijoittaa suunnittelualueen radan puoleiselle sivustalle maantasoon. Piha-alueet on tarkoitus suojata radasta mahdollisesti aiheutuvalta melulta pysäköintikatoksin, piharakennuksin ja rakennusten massoittelua hyödyntäen.
Nykyiselle LP alueelle voidaan sijoittaa myös nykyinen määrä yleisiä pysäköintipaikkoja, jos kaavoituksen yhteydessä tehtävän tutkinnan perusteella katsotaan tarpeelliseksi. Liikenteellisten vaikutusten tasaamiseksi esitetään kaavoitettavaksi alueen eteläisestä osasta katu, joka mahdollistaisi alueelle kulkemisen myös etelästä Tehtaantien kautta.
Kaavoitustilanne
Hakemuksen kohteena oleva kiinteistö sijaitsee Jokelan asemanseudun asemakaava-alueella. Jokelan asemanseudun asemakaava on saanut lainvoiman vuonna 1987. Voimassa olevassa asemakaavassa kiinteistön pohjoinen osa on osoitettu LP merkinnällä yleiseksi pysäköintialueeksi. Alue on käytössä rautatieaseman liityntäpysäköinnin tarpeisiin. Kiinteistön eteläiset osat on osoitettu LR merkinnällä raideliikennealueeksi, viereisen rata-alueen tavoin.
Alueen kaavoitusta ohjaa Jokelan osayleiskaava (lainvoima 2008). Osayleiskaavassa on osoitettu pohjoisosan liityntäpysäköinti LP merkinnällä, ja eteläiset alueet on varattu P merkinnällä palvelun ja hallinnon alueeksi. Alue on tarkoitus varata yksityisille tai julkisille palvelutoiminnoille, hallinnolle ja ympäristöön soveltuville työpaikoille. Osayleiskaavan selostuksen mukaan tonttia voidaan käyttää esimerkiksi julkisiin tai yksityisiin toimistotyyppisiin työpaikkoihin, oppilaitoksen sijoittamiseen tai kaupallisiin palveluihin. Aseman lähelle sijoittuva oppilaitos voisi tukeutua Jokelan ja Peltokaaren palveluihin ja hyödyntää esimerkiksi Jokelan tiilitehtaan tiloja opintoalastaan riippuen. Kiinteistön radan puoleiselle rajalle on osayleiskaavassa esitetty kevyen liikenteen reitti, joka palvelee erityisesti rautatieasemalta Peltokaaren suuntaan kulkevaa liikennettä.
Tuusulan yleiskaava 2040 on valmisteilla, ja tulee voimaan tullessaan korvaamaan Jokelan osayleiskaavan. Yleiskaava 2040 -ehdotuksessa hakemuksen mukainen kiinteistö on merkitty AK merkinnällä kerrostalovaltaiseksi alueeksi. Merkinnällä osoitetaan asumisen käyttöön varattavat alueet, joiden asuinkerrosalasta pääosa sijoittuu kerrostaloihin. Alueelle saa sijoittaa myös tehokkaita pientalokortteleita, asumiselle tarpeellisia lähipalveluita, virkistysalueita, sekä sellaisia pienimuotoisia työtiloja, joista ei aiheudu melua, raskasta liikennettä, ilman pilaantumista tai näihin verrattavia ympäristöhaittoja.
Uudenmaan voimassa olevassa maakuntakaavassa alue on esitetty tiivistettävänä alueena. Merkintä on kehittämisperiaatemerkintä, jolla osoitetaan tiivistettävät taajama- ja keskustatoimintojen alueet, jotka tukeutuvat kestävään liikennejärjestelmään. Aluetta on maakuntakaavan mukaisesti suunniteltava joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn tukeutuvana kyseisen taajaman muuta aluetta tehokkaammin rakennettavana alueena. Yhdyskuntarakennetta tiivistettäessä on kiinnitettävä huomiota erityisesti alueen ominaispiirteisiin ja kulttuuriympäristöön, elinympäristön laatuun, ekologisen verkoston toimivuuteen sekä lähivirkistysalueiden riittävyyteen.
Uusimaa 2050 -maakuntakaava on hyväksymisvaiheessa. Maakuntahallitus on hyväksynyt kaavakokonaisuuden ja esittää sitä hyväksyttäväksi kesäkuun maakuntavaltuustolle. Tullessaan voimaan Uusimaa-kaavan kokonaisuus korvaa nyt Uudellamaalla voimassa olevat maakuntakaavat (lukuun ottamatta neljännen vaihemaakuntakaavan tuulivoimaratkaisua ja Östersundomin alueen maakuntakaavaa). Kaavassa Jokelan taajaman alue on esitetty taajamatoimintojen kehittämisvyöhyke-merkinnällä. Taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeen yhdyskuntarakennetta tulee tehostaa nykyiseen rakenteeseen, erityisesti keskuksiin ja asemanseutuihin tukeutuen ja joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parantaen. Vyöhykettä tulee kehittää tiiviinä ja monipuolisena asumisen, työpaikkojen, palveluiden ja viherrakenteen kokonaisuutena ympäristön erityiset arvot huomioon ottaen.
Kohdekiinteistön suunnittelun osalta on merkittävää, että Uusimaa 2050 -kaavassa on osoitettu radan itäpuolelle liityntäpysäköintialue sinisellä kolmiomerkinnällä. Kohdemerkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittävät liityntäpysäköintialueet, joiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee varata riittävät alueet liityntäpysäköintiin sekä järjestää lyhyet ja turvalliset reitit pysäkeiltä liityntäpysäköintialueelle sekä pysäkkiparien välille. Liityntäpysäköintiä vastaava palvelu voidaan liityntäpysäköinnin sijaan toteuttaa kohteessa myös muulla tekniikalla.
Kaavoitussuunnitelma 2020-2024
Valtuusto on kokouksessaan 9.12.2019 § 167 hyväksynyt kaavoitussuunnitelman vuosille 2020 – 2024. Hakemuksen mukaista kaava-aluetta ei ole merkitty kaavoitussuunnitelmaan.
Harkinta
Jokelan keskustan tiivistäminen rataan tukeutuen on Tuusulan kuntastrategian mukaista. Kohdekiinteistö on sijainniltaan erinomainen täydennysrakennuskohde, jolla on mahdollisuus tukeutua joukkoliikenteeseen, erityisesti välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan rautatieasemaan. Täydennysrakentaminen alueella on kestävän kehityksen periaatteiden mukaista ja vastaa maakuntakaavan (sekä voimassa olevan, että Uusimaa 2050-kaavan), Tuusulan yleiskaava 2040-ehdotuksen sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden asettamiin tavoitteisiin.
Asutuksen tiivistäminen Jokelan aseman lähialueilla on kannatettavaa niin taajamakuvallisesti kuin kestävän kehityksen kannaltakin. Tästä syystä kaavoitus on perusteltua käynnistää kärkihankkeena. Kaavatyön käynnistyessä suunnittelualueen tarkoituksenmukaisesta rajauksesta on hyvä neuvotella lähialueen maanomistajien kanssa ja harkita ko. alueiden sisällyttämistä samaan kaavamuutokseen.
Kaavamuutosta laadittaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota liikenteellisiin ratkaisuihin, kuten liityntäpysäköintipaikkojen riittävyyteen (Uusimaa 2050-kaavan tavoitteet huomioiden) sekä eteläisen uuden ajoyhteyden tutkimiseen. Lisäksi on huomioitava erityisesti rautatien melu- ja tärinävaikutusten torjuminen sekä Jokelan identiteetti puutarhakaupunkina.
Liitteessä esitetään karttaotteet kaavoitusta ohjaavista kaavoista, hakemuksen mukaisen alueen sijainnista, sekä kaavahakemuksen mukainen alustava maankäyttöluonnos.
Lisätietoja: kaavasuunnittelija Vilma Karjalainen p. 040 3142017
Ehdotus
Esittelijä
-
Henna Lindström, vs. kaavoituspäällikkö, henna.lindstrom@tuusula.fi
Kuntakehityslautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle, että
- Tuusulan kunta käynnistää asemakaavan laatimisen valmistelun, kun kaavoituksen käynnistämissopimus on hyväksytty. Mikäli suunnittelualuetta on tarkoituksen mukaista laajentaa, neuvotellaan myös muiden lähialueen maanomistajien kanssa ko. alueiden sisällyttämisestä samaan asemakaavaan ja laaditaan tarvittavat kaavoituksen käynnistämissopimukset.
- Kaavamuutos on tärkeä kuntastrategian mukainen Jokelan keskustan täydennysrakentamishanke, joten kaavatyö käynnistetään kärkihankkeena.
Kuntakehityslautakunta päättää lisäksi
- että asemakaavan laatimisesta päätetään periä voimassaolevan taksan mukainen maksu 9 000 e. Asemakaava on vaikutukseltaan merkittävä ja kaavaluokaltaan vaativa L-kaavahanke.
- tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta välittömästi kokouksessa.