Kunnanhallitus, kokous 28.10.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 420 Lukutaidon tukeminen, aloite

TUUDno-2019-1764

Aikaisempi käsittely

Perustelut

Ruut Sjöblom esitti seuraavan Kokoomuksen valtuustoryhmän aloitteen:

"Suomen kunnissa tulisi tehdä työtä lasten ja nuorten lukutaidon edistämiseksi. Yksi ratkaisu siihen olisi tukea lukutaitoa teatterin ja draaman keinoin. 

Suomalaisten lukutaito on rapistumassa. PISA-arvioinnissa Suomen kansallinen keskiarvo (536) sijoittuu tyydyttävälle suoritustasolle. Arvioinnin mukaan heikkoja lukijoita oli kahdeksan prosenttia. Eurostatin tutkimusten (8/2016) mukaan Suomessa on enemmän koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle pudonneita nuoria kuin muissa Pohjoismaissa. Lukutaito on yksi avaintekijä syrjäytymisen ehkäisyssä. Se on myös elinikäisen oppimisen perusta. Vankka pohja lukutaidolle luodaan lapsena. Lukutaito on taito, joka kehittyy ja jota tulee kehittää koko elämän ajan.

Lukutaidon kehittämisessä on tärkeää löytää lapsia ja nuoria kiinnostavia tekstejä ja tekstityyppejä sekä laajentaa käsitystä lukemisesta. Jos kaunokirjallinen teos ei tunnu lapsesta tai nuoresta omimmalta lukemisen muodolta, voimme kannustaa esimerkiksi tietokirjojen tai rap-lyriikoiden pariin. Sanat haltuun -hankkeessa lukutaitoa lähestyttiin rap-musiikin keinoin. Hankkeen työpajojen vaikutuksia tutkittaessa puolet nuorista koki oppineensa uutta, 30 prosenttia kiinnostui uudenlaisista teksteistä, ja yli 20 prosenttia muutti suhtautumistaan lukemiseen. 

Yksi ratkaisu lasten ja nuorten lukutaidon edistämiseen on, että kunnassa tehdään lukutaitoa edistävää työtä teatterin ja draaman keinoin. Kiinnostus kirjoihin ja lukemiseen ei synny itsestään, vaan se vaatii uudenlaisia menetelmiä. Kirjastojen kirjavinkkaukset voisi toteuttaa draaman keinoin tai ilmiöpohjaisesti yhdessä tehden. Tätä työtä voitaisiin tehdä kirjastoon palkattavan ammattilaisen toimesta, yhteistyössä paikallisten taiteen ammattilaisten, kulttuurijärjestöjen tai -yritysten kanssa. Kaupungit tai kunnat voivat myös yhdessä palkata alueelle yhteisen teatterialan ammattilaisen tai ostaa yhdessä palvelun alueen yhdistykseltä tai yritykseltä.

Helsingissä lukutaitoa edistetään jo draaman ja teatterin keinoin. Helsingin kaupungin kirjastolla on seitsemän vuotta ollut kirjaston teatteritäti. Teatteritäti on vuosien aikana vinkannut ja innostanut useita tuhansia lapsia ja nuoria lukemaan. Annettujen kirjavinkkausten jälkeen kirjoja on jouduttu tilaamaan lisää kovan kysynnän vuoksi. Syksyn 2019 aikana kirjavinkkaukset teatterin ja draaman keinoin alkavat Helsingissä myös aikuisille. Tämä loistava konsepti on mahdollista monistaa mihin tahansa kuntaan. Helsingin teatteritäti Minna Rimpilä on luvannut auttaa toiminnan käynnistämisessä. Hankkeen kummeiksi voidaan pyytää oman alueen kirjailijoita.

Lisäksi kartoitetaan Tuusulassa olevat hyvät käytänteet ja tutkitaan niiden laajempaa käyttöönottoa.

Kokoomuksen valtuustoryhmä esittää, että kunnassa aloitetaan lukutaidon vahvistaminen teatterin ja draaman keinoin."

 

Päätös

Aloite lähetettiin kunnanhallituksen valmisteltavaksi.

Valmistelija

Annastiina Louhisalmi, kirjastotoimenjohtaja, annastiina.louhisalmi@tuusula.fi
Hannamari Halinen, varhaiskasvatuspäällikkö, hannamari.halinen@tuusula.fi
Markus Torvinen, opetuspäällikkö, markus.torvinen@tuusula.fi

Perustelut

Kasvatus- ja sivistyslautakunnan vastaus aloitteeseen:

Laissa yleisistä kirjastoista (2017) annetaan yleisille kirjastoille kuusi tehtävää, joista yksi on edistää lukemista ja kirjallisuutta. Lisäksi lain tavoitteena on edistää lukemiskulttuuria ja monipuolista lukutaitoa. Tuusulan kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden kehittämissuunnitelmassa kirjaston kehittämisen yhdeksi painopistealueeksi on valittu lukemiskulttuuri ja monipuolinen lukutaito. Kehittämissuunnitelmassa todetaan, että ”kirjasto edistää lukemiskulttuuria ja tukee monipuolista lukutaitoa. Lukutaito on avain koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen. Heikentynyt lukutaito on kansallisesti merkittävä asia. Lukeminen edistää tutkitusti empatiakykyä, lisää avarakatseisuutta ja pidentää ikää. Kirjasto tarjoaa uusia sisältöjä, avaa niitä ja auttaa löytämään jokaiselle sopivaa aineistoa. Kirjasto tarjoaa elämyksiä ja uusia kokemuksia. Kirjasto tekee lukemisenedistämistyötä verkostomaisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. ” Lisäksi kirjaston valtuustokauden tavoitteisiin on kirjattu, että kirjasto edistää lukutaitoa ja lukemiskulttuuria yhteistyössä perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen kanssa. Kehittämissuunnitelmaan on lisäksi koottu lukuisa toimenpiteitä, joiden avulla kirjasto pyrkii pääsemään tavoitteisiin:

  • Varhaiskasvatuksen kulttuurikasvatussuunnitelma toteutetaan yhteistyössä kulttuuri- ja museopalveluiden kanssa ja otetaan käyttöön vuonna 2019. 
  • Toisen asteen ja nuorten kulttuurikasvatussuunnitelman kehittäminen aloitetaan vuonna 2020. 
  • Kehitetään perusopetuksen kulttuurikasvatussuunnitelmaa. 
  • Haetaan hankerahoitusta aluehallintovirastolta alle kouluikäisten kielellisten taitojen kehittämiseen vuonna 2018. 
  • Toteutetaan lukemisen teemavuosi yhteistyössä perusopetuksen kanssa vuonna 2020 ja teemavuoden vaikutukset arvioidaan valtakunnallisilla kokeilla. 
  • Kirjasto laatii toimintaympäristön analyysiin perustuvan toimintasuunnitelman lastenkirjastotyöhön.  
  • Kunta ottaa kirjastopalvelut osaksi lapsi- ja perhepalvelujen kehittämisen suunnittelua. Kirjastopalvelut huomioidaan tärkeänä osana lasten hyvinvointia ottamalla lukeminen ja lukutaidot indikaattoriksi kunnan hyvinvointikertomukseen. Lasten kirjastopalveluja parannetaan kehittämällä osallistamis- ja kuulemismenetelmiä yhdessä kunnan muiden toimijoiden kanssa. 
  • 1 htv lastenkirjastotyöhön 40 000 e. 
  • Kirjastoaineistomäärärahan kasvattaminen samalla tasolle naapurikuntien kanssa 40 000 e. 
     

Osa näistä toimenpiteistä on parhaillaan käynnissä, osa on jo toteutettu ja osa tavoitteena tulevilla vuosilla. Kaikkien toimenpiteiden tavoitteena on edistää monipuolista lukutaitoa sekä lukemiskulttuuria.

Näiden lisäksi kirjastolla on paljon lukemista edistävää vakiintunutta ja säännöllistä toimintaa. Kulttuurikasvatussuunnitelman sisällä tarjotaan kirjavinkkaus jokaisella tuusulalaiselle kolmosluokkalaiselle. Sen lisäksi vinkkausta on tarjolla myös muille vuosiluokille pyydettäessä. Kirjaston tarjoamiin vinkkauksiin osallistui 1470 oppilasta vuonna 2018. Vinkkauksia on toteutettu niin perinteisinä kirjavinkkauksina kuin draamallisina vinkkauksia ja kuvaa, musiikkia ja ääntä hyödyntävänä KuMuKi-vinkkauksena. Vinkkauksissa käytettäviä menetelmiä kehitetään jatkuvasti ja kirjaston lasten- ja nuortenkirjastotyötä tekevä henkilökunta kouluttautuu säännöllisesti. Lisäksi joka toimipisteessä on säännöllisesti satutunnit, taaperoiden loruttelutuokiot, kirjastokinot, lukupiirit sekä lukukoiratoimintaa. Lisäksi kirjasto pitää yllä lukudiplomeja ja tarjoaa kouluille aineistopaketteja sekä lukukirjapaketteja. Kirjaston lapsille ja nuorille suunnatusta lukemisenedistämistyöstä saa hyvän kuvan tutustumalla perusopetuksen Kultsuun sekä varhaiskasvatuksen TaikaKultsuun. Kultsujen sisällöt löytyvät osoitteesta: www.tuusulankulttuurikasvatus.fi.

Kulttuurikasvatussuunnitelmien lisäksi lukemisen edistämistä kehitetään tällä hetkellä myös kirjaston Sanataidetta alle kouluikäisille -hankkeen kautta. Hankkeessa tavoitteena on sanataiteen keinoin vahvistaa pienten lasten kielen kehitystä. Hankkeelle on saatu rahoitusta Aluehallintovirastolta.

Ensi vuoden talousarvioitavoitteissa on järjestää lukemisen teemavuosi yhdessä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa. Vuoden aikana järjestetään tapahtumia, kampanjoita sekä koulutetaan henkilökuntaa. Tärkeä osa lukemisenedistämistyötä on myös riittävä aineiston saatavuus. Vuoden 2020 talousarviossa on esitetty 40 000 euron korotusta kirjastoaineistomäärärahaan. Raha käytetään osittain sähköisten aineistojen hankintaan, mutta sillä pystytään myös lisäämään merkittävästi lasten- ja nuortenaineiston hankintaa. Tutkitusti aineiston saatavuudella on suuri vaikutus lainausmääriin sekä lukemiseen.

Tuusulan kunnankirjastossa on kolmessa toimispisteessä sekä kirjastoautossa yhteensä 26 henkilöä töissä, joista 8 tekee lasten- ja nuortenkirjastotyötä. Kaikkien tehtävänkuvaan kuuluu myös asiakaspalvelua sekä muita tehtäviä, joten yksikään ei tee pelkästään lastenkirjastotyötä. Resurssit lastenkirjastotyön tekemiseen ovat rajalliset, mutta niitä käytetään tällä hetkellä erittäin tehokkaasti ja vaikuttavasti.

Draaman keinojen käyttäminen kirjavinkkauksissa on yksi osa laajaa lukemisenedistämistyötä, jota Tuusulassa toteutetaan ansiokkaasti. Lukemaan houkutteleminen on yksi lasten- ja nuortenkirjastotyöntekijöiden perustaitoja ja myös perinteisen vinkkauksen jälkeen esille tuodut kirjat lähtevät poikkeuksetta lainaan. Vinkkauksen idea on paljastaa kirjasta vain sen verran, että lapsi jää koukkuun ja haluaa itse lukea kirjan. Helsingin kaupunginkirjastossa toteutettavaa draamavinkkausta tekee kuitenkin draamapedagogi, jolla on teatterialan koulutus. Tässä laajuudessa toimintaa ei voi toteuttaa ilman ammattilaisia ja riittäviä ajallisia resursseja. Onneksi lukemisenedistämiseen on myös monia muita keinoja, joita ammattitaitoiset kirjastotyöntekijät omassa työssään hyödyntävät jo Tuusulassa.

Varhaiskasvatus

Varhaiskasvatuksessa oppimisen alueet on ryhmitelty esiopetussuunnitelman mukaisesti viideksi kokonaisuudeksi. Ne ovat Kielten rikas maailma, Ilmaisun monet muodot, Minä ja meidän ympäristömme, Tutkin ja toimin ympäristössäni, Kasvan liikun ja kehityn. Nämä osa-alueet eivät ole erikseen toteutettavia, vaan niiden aihepiirejä yhdistetään ja sovelletaan lasten mielenkiinnonkohteiden ja osaamisen mukaisesti. Aihepiirit voivat nousta lasten leikeistä, saduista, retkistä tai spontaaneista vuorovaikutustilanteista lasten ja henkilöstön kesken tai lasten keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Oppimisen alueiden tavoitteiden käsittelyn tapa vaihtelee valittujen aihepiirien, tilanteiden ja lasten oppimisen mukaan. Henkilöstön tehtävänä on edistää eri-ikäisten lasten kehitystä ja oppimista.

Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten kielellisten taitojen ja valmiuksien sekä kielellisten identiteettien kehittymistä. Varhaiskasvatuksessa vahvistetaan lasten uteliaisuutta ja kiinnostusta kieliin, teksteihin ja kulttuureihin. Kielen kehityksen tukeminen kytkeytyy lapsen monilukutaidon kehittymiseen (osio Laaja-alainen osaaminen). Lisäksi se on yhteydessä muun muassa lasten kulttuuriseen osaamiseen ja vuorovaikutukseen liittyvään laaja-alaiseen osaamiseen. Kehittyvät kielelliset taidot avaavat lapsille uusia vaikuttamisen keinoja, mahdollisuuksia osallisuuteen ja aktiiviseen toimijuuteen. (Vasu 2019)

Varhaiskasvatuksessa tuetaan ja seurataan lapsen kielellisten taitojen kehittymistä. Kielitietoisuuden lisäämiseksi hyödynnetään mm. kirjastoa ja digitaalisia välineitä. Lapsille luetaan päivittäin. (Vasu 2019)

Varhaiskasvatuksessa on otettu kolmeksi vuodeksi käyttöön Lukulumo. Lukulumo on digitaalinen kuva- ja äänikirjapalvelu. Sitä kokeiltiin ensin kahden kuukauden ajan varhaiskasvatuksen arjessa. Sinä aikana luettiin lasten kanssa yhteensä 180 268 sivua. Yksi kirja on keskimäärin 32 sivua, eli noin 5633 kirjaa. Lukulumo tarjoaa kirjallisuutta jopa 25 eri kielellä. Kirjavalikoiman Lukulumoon valitsee lastenkirjallisuuden asiantuntijat, tällä varmistetaan kirjallisuuden kielen ja kuvituksen korkealaatuisuus.

Lukulumo on avannut päiväkodeissa lukemiselle uuden väylän. Lukulumo tarjoaa kasvattajalle mahdollisuuden lukea uusia kirjoja, sellaisia, joita ei itse tulisi kirjastosta lainattua. Tämä laajentaa siis lasten lisäksi myös kasvattajien lastenkirjakokemuksia ja näkemyksiä. Lukulumo mahdollistaa kirjojen etsimisen aiheen mukaan ja tarjoaa laadukkaita kirjoja luettavaksi lapsille täysin uudella tavalla. Kirjoja voidaan lukea eri kielillä yhtä aikaa. Lapset voivat lukea kirjoja myös itsekseen esim. omalla kielellään.

Lukulumo rikastuttaa lasten kielellistä maailmaa ja tarjoaa lapsille mahdollisuuksia kuulla eri kieliä. Yhdessä lapsiryhmässä havaittiin, että lapset keskustelevat ja harjoittelevat oma-aloitteisesti ruokailussa esimerkiksi mitä lusikka on espanjaksi, sillä yksi lapsista on espanjankielinen ja satuja on luettu sekä espanjaksi, että suomeksi. Kasvattajat kuvaavat miten lapset ovat innoissaan kuullessaan satuja omalla äidinkielellään.

Taika Kultsu, varhaiskasvatuksen kulttuurikasvatussuunnitelma, tukee lasten kielellistä kehitystä varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Taika Kultsussa kulttuurikasvatuksen tavoitteiksi on asetettu lapselle ilmaisun rikkaan maailman tarjoaminen. Siihen liittyvät: lapsen positiivisen suhtautumistavan luominen taiteeseen ja kulttuurilliseen ilmaisuun, uteliaisuuden, luovuuden ja vastuuntunnon kehittäminen, taiteellisen ilmaisun taitojen kehittäminen, kulttuuriperinnön tiedostaminen, oman ja muiden perheiden perinteiden ja tapojen arvostus.

Jokaisella tuusulalaisella varhaiskasvatuksessa olevalla lapsella on toimintavuoden aikana mahdollisuus osallistua vähintään yhteen luovaan projektiin, joka sisältää osia esim. teatterista, musiikista, taiteesta, museosta, mediasta. Lisäksi toimintavuoden aikana on mahdollisuus kokea vähintään kerran ammattitaitelijoiden toteuttama teatteri-, musiikki-, tanssi- tai sirkusesitys​. Varhaiskasvattajat tutustuttavat lapset vuoden aikana vähintään kolmeen perinneleikkiin​ ja jokaisessa yksikössä järjestetään vuosittain yksi liikunnallinen tapahtuma yhdessä huoltajien kanssa.

Kulttuurikasvatussuunnitelman toteuttamista arjessa auttaa kasvattajien suunnittelua tukevat Suunnittelutarjottimet varhaiskasvatuksen arkeen - kulttuurikasvatuksen työväline. Niitä käytetään lapsen mielenkiinnon kohteista nousevien projektien suunnittelussa.

Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tavoitteellisesti tukea lasten musiikillisen, kuvallisen sekä sanallisen ja kehollisen ilmaisun kehittymistä sekä tutustuttaa heitä eri taiteenaloihin ja kulttuuriperintöön. Lasten ilmaisulle on luonteenomaista kokonaisvaltaisuus ja ilmaisun eri muotojen luova yhdisteleminen. Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen edistävät lasten oppimisedellytyksiä, sosiaalisia taitoja ja myönteistä minäkuvaa sekä valmiuksia ymmärtää ja jäsentää ympäröivää maailmaa. Ajattelun ja oppimisen taidot kehittyvät, kun lapset tutkivat, tulkitsevat ja luovat merkityksiä erilaisia ilmaisun taitoja harjoittelemalla. Kyky kuvitella ja luoda mielikuvia on keskeistä myös lapsen eettisen ajattelun kehittymiselle. Kulttuuriperintöön, taiteeseen ja ilmaisun eri muotoihin tutustuminen vahvistaa lasten osaamista myös monilukutaidon sekä osallistumisen ja vaikuttamisen osa-alueilla. (Vasu 2019)

Lapsia rohkaistaan sanalliseen ja keholliseen ilmaisuun esimerkiksi draaman, tanssin ja leikin keinoin. Tavoitteena on, että harjoitukset ja leikit tarjoavat lapsille mahdollisuuden monipuoliseen kielelliseen ja keholliseen kokemiseen, ilmaisuun ja viestintään. Lasten mielikuvituksesta nousevia tai heidän kokemiaan ja havaitsemiaan asioita työstetään yhdessä. Lapset saavat kokemuksia sekä spontaanista ilmaisusta että yhteisesti suunnitellusta, toteutetusta ja arvioidusta luovasta prosessista. Toiminnassa hyödynnetään monipuolisesti esimerkiksi lastenkirjallisuutta, sanataidetta, teatterin eri muotoja, tanssia ja sirkusta.(Vasu 2019)

Yhteistyössä huoltajien kanssa on tärkeää avata lasten lukutaidon ja ilmaisun merkitystä ja kannustaa heitä omalta osaltaan lasten lukutaidon tukemiseen. 

Sivistyksen toimialue kiittää, että tärkeään asiaan kiinnitetään huomiota ja toteaa, että lukutaitoa ja lukemiseen kannustamista tehdään Tuusulan kunnassa hyvin monipuolisesti ja myös erilaisia taiteen lajeja hyödyntäen. Olemme luomassa laadukkaan kulttuurikasvatuksen mallin varhaiskasvatuksesta toiselle asteella.

Ehdotus

Esittelijä

Virpi Lehmusvaara, sivistysjohtaja, virpi.lehmusvaara@tuusula.fi

Kasvatus- ja sivistyslautakunta päättää hyväksyä esittelytekstin mukaisen vastauksen aloitteeseen ja ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että VALTUUSTO päättää katsoa Ruut Sjöblomin esittämän Kokoomuksen valtuustoryhmän aloitteen 2.9.2019 § 117 tulleen käsitellyksi.

 

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Annastiina Louhisalmi, kirjastotoimenjohtaja, annastiina.louhisalmi@tuusula.fi
Hannamari Halinen, varhaiskasvatuspäällikkö, hannamari.halinen@tuusula.fi
Markus Torvinen, opetuspäällikkö, markus.torvinen@tuusula.fi

Perustelut

Ruut Sjöblom esitti seuraavan Kokoomuksen valtuustoryhmän aloitteen:

"Suomen kunnissa tulisi tehdä työtä lasten ja nuorten lukutaidon edistämiseksi. Yksi ratkaisu siihen olisi tukea lukutaitoa teatterin ja draaman keinoin. 

Suomalaisten lukutaito on rapistumassa. PISA-arvioinnissa Suomen kansallinen keskiarvo (536) sijoittuu tyydyttävälle suoritustasolle. Arvioinnin mukaan heikkoja lukijoita oli kahdeksan prosenttia. Eurostatin tutkimusten (8/2016) mukaan Suomessa on enemmän koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle pudonneita nuoria kuin muissa Pohjoismaissa. Lukutaito on yksi avaintekijä syrjäytymisen ehkäisyssä. Se on myös elinikäisen oppimisen perusta. Vankka pohja lukutaidolle luodaan lapsena. Lukutaito on taito, joka kehittyy ja jota tulee kehittää koko elämän ajan.

Lukutaidon kehittämisessä on tärkeää löytää lapsia ja nuoria kiinnostavia tekstejä ja tekstityyppejä sekä laajentaa käsitystä lukemisesta. Jos kaunokirjallinen teos ei tunnu lapsesta tai nuoresta omimmalta lukemisen muodolta, voimme kannustaa esimerkiksi tietokirjojen tai rap-lyriikoiden pariin. Sanat haltuun -hankkeessa lukutaitoa lähestyttiin rap-musiikin keinoin. Hankkeen työpajojen vaikutuksia tutkittaessa puolet nuorista koki oppineensa uutta, 30 prosenttia kiinnostui uudenlaisista teksteistä, ja yli 20 prosenttia muutti suhtautumistaan lukemiseen. 

Yksi ratkaisu lasten ja nuorten lukutaidon edistämiseen on, että kunnassa tehdään lukutaitoa edistävää työtä teatterin ja draaman keinoin. Kiinnostus kirjoihin ja lukemiseen ei synny itsestään, vaan se vaatii uudenlaisia menetelmiä. Kirjastojen kirjavinkkaukset voisi toteuttaa draaman keinoin tai ilmiöpohjaisesti yhdessä tehden. Tätä työtä voitaisiin tehdä kirjastoon palkattavan ammattilaisen toimesta, yhteistyössä paikallisten taiteen ammattilaisten, kulttuurijärjestöjen tai -yritysten kanssa. Kaupungit tai kunnat voivat myös yhdessä palkata alueelle yhteisen teatterialan ammattilaisen tai ostaa yhdessä palvelun alueen yhdistykseltä tai yritykseltä.

Helsingissä lukutaitoa edistetään jo draaman ja teatterin keinoin. Helsingin kaupungin kirjastolla on seitsemän vuotta ollut kirjaston teatteritäti. Teatteritäti on vuosien aikana vinkannut ja innostanut useita tuhansia lapsia ja nuoria lukemaan. Annettujen kirjavinkkausten jälkeen kirjoja on jouduttu tilaamaan lisää kovan kysynnän vuoksi. Syksyn 2019 aikana kirjavinkkaukset teatterin ja draaman keinoin alkavat Helsingissä myös aikuisille. Tämä loistava konsepti on mahdollista monistaa mihin tahansa kuntaan. Helsingin teatteritäti Minna Rimpilä on luvannut auttaa toiminnan käynnistämisessä. Hankkeen kummeiksi voidaan pyytää oman alueen kirjailijoita.

Lisäksi kartoitetaan Tuusulassa olevat hyvät käytänteet ja tutkitaan niiden laajempaa käyttöönottoa.

Kokoomuksen valtuustoryhmä esittää, että kunnassa aloitetaan lukutaidon vahvistaminen teatterin ja draaman keinoin."

 

Sivistyksen toimialueen vastaus aloitteeseen:

Laissa yleisistä kirjastoista (2017) annetaan yleisille kirjastoille kuusi tehtävää, joista yksi on edistää lukemista ja kirjallisuutta. Lisäksi lain tavoitteena on edistää lukemiskulttuuria ja monipuolista lukutaitoa. Tuusulan kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden kehittämissuunnitelmassa kirjaston kehittämisen yhdeksi painopistealueeksi on valittu lukemiskulttuuri ja monipuolinen lukutaito. Kehittämissuunnitelmassa todetaan, että ”kirjasto edistää lukemiskulttuuria ja tukee monipuolista lukutaitoa. Lukutaito on avain koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen. Heikentynyt lukutaito on kansallisesti merkittävä asia. Lukeminen edistää tutkitusti empatiakykyä, lisää avarakatseisuutta ja pidentää ikää. Kirjasto tarjoaa uusia sisältöjä, avaa niitä ja auttaa löytämään jokaiselle sopivaa aineistoa. Kirjasto tarjoaa elämyksiä ja uusia kokemuksia. Kirjasto tekee lukemisenedistämistyötä verkostomaisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. ” Lisäksi kirjaston valtuustokauden tavoitteisiin on kirjattu, että kirjasto edistää lukutaitoa ja lukemiskulttuuria yhteistyössä perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen kanssa. Kehittämissuunnitelmaan on lisäksi koottu lukuisa toimenpiteitä, joiden avulla kirjasto pyrkii pääsemään tavoitteisiin:

  • Varhaiskasvatuksen kulttuurikasvatussuunnitelma toteutetaan yhteistyössä kulttuuri- ja museopalveluiden kanssa ja otetaan käyttöön vuonna 2019. 
  • Toisen asteen ja nuorten kulttuurikasvatussuunnitelman kehittäminen aloitetaan vuonna 2020. 
  • Kehitetään perusopetuksen kulttuurikasvatussuunnitelmaa. 
  • Haetaan hankerahoitusta aluehallintovirastolta alle kouluikäisten kielellisten taitojen kehittämiseen vuonna 2018. 
  • Toteutetaan lukemisen teemavuosi yhteistyössä perusopetuksen kanssa vuonna 2020 ja teemavuoden vaikutukset arvioidaan valtakunnallisilla kokeilla. 
  • Kirjasto laatii toimintaympäristön analyysiin perustuvan toimintasuunnitelman lastenkirjastotyöhön.  
  • Kunta ottaa kirjastopalvelut osaksi lapsi- ja perhepalvelujen kehittämisen suunnittelua. Kirjastopalvelut huomioidaan tärkeänä osana lasten hyvinvointia ottamalla lukeminen ja lukutaidot indikaattoriksi kunnan hyvinvointikertomukseen. Lasten kirjastopalveluja parannetaan kehittämällä osallistamis- ja kuulemismenetelmiä yhdessä kunnan muiden toimijoiden kanssa. 
  • 1 htv lastenkirjastotyöhön 40 000 e. 
  • Kirjastoaineistomäärärahan kasvattaminen samalla tasolle naapurikuntien kanssa 40 000 e. 
     

Osa näistä toimenpiteistä on parhaillaan käynnissä, osa on jo toteutettu ja osa tavoitteena tulevilla vuosilla. Kaikkien toimenpiteiden tavoitteena on edistää monipuolista lukutaitoa sekä lukemiskulttuuria.

Näiden lisäksi kirjastolla on paljon lukemista edistävää vakiintunutta ja säännöllistä toimintaa. Kulttuurikasvatussuunnitelman sisällä tarjotaan kirjavinkkaus jokaisella tuusulalaiselle kolmosluokkalaiselle. Sen lisäksi vinkkausta on tarjolla myös muille vuosiluokille pyydettäessä. Kirjaston tarjoamiin vinkkauksiin osallistui 1470 oppilasta vuonna 2018. Vinkkauksia on toteutettu niin perinteisinä kirjavinkkauksina kuin draamallisina vinkkauksia ja kuvaa, musiikkia ja ääntä hyödyntävänä KuMuKi-vinkkauksena. Vinkkauksissa käytettäviä menetelmiä kehitetään jatkuvasti ja kirjaston lasten- ja nuortenkirjastotyötä tekevä henkilökunta kouluttautuu säännöllisesti. Lisäksi joka toimipisteessä on säännöllisesti satutunnit, taaperoiden loruttelutuokiot, kirjastokinot, lukupiirit sekä lukukoiratoimintaa. Lisäksi kirjasto pitää yllä lukudiplomeja ja tarjoaa kouluille aineistopaketteja sekä lukukirjapaketteja. Kirjaston lapsille ja nuorille suunnatusta lukemisenedistämistyöstä saa hyvän kuvan tutustumalla perusopetuksen Kultsuun sekä varhaiskasvatuksen TaikaKultsuun. Kultsujen sisällöt löytyvät osoitteesta: www.tuusulankulttuurikasvatus.fi.

Kulttuurikasvatussuunnitelmien lisäksi lukemisen edistämistä kehitetään tällä hetkellä myös kirjaston Sanataidetta alle kouluikäisille -hankkeen kautta. Hankkeessa tavoitteena on sanataiteen keinoin vahvistaa pienten lasten kielen kehitystä. Hankkeelle on saatu rahoitusta Aluehallintovirastolta.

Ensi vuoden talousarvioitavoitteissa on järjestää lukemisen teemavuosi yhdessä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa. Vuoden aikana järjestetään tapahtumia, kampanjoita sekä koulutetaan henkilökuntaa. Tärkeä osa lukemisenedistämistyötä on myös riittävä aineiston saatavuus. Vuoden 2020 talousarviossa on esitetty 40 000 euron korotusta kirjastoaineistomäärärahaan. Raha käytetään osittain sähköisten aineistojen hankintaan, mutta sillä pystytään myös lisäämään merkittävästi lasten- ja nuortenaineiston hankintaa. Tutkitusti aineiston saatavuudella on suuri vaikutus lainausmääriin sekä lukemiseen.

Tuusulan kunnankirjastossa on kolmessa toimispisteessä sekä kirjastoautossa yhteensä 26 henkilöä töissä, joista 8 tekee lasten- ja nuortenkirjastotyötä. Kaikkien tehtävänkuvaan kuuluu myös asiakaspalvelua sekä muita tehtäviä, joten yksikään ei tee pelkästään lastenkirjastotyötä. Resurssit lastenkirjastotyön tekemiseen ovat rajalliset, mutta niitä käytetään tällä hetkellä erittäin tehokkaasti ja vaikuttavasti.

Draaman keinojen käyttäminen kirjavinkkauksissa on yksi osa laajaa lukemisenedistämistyötä, jota Tuusulassa toteutetaan ansiokkaasti. Lukemaan houkutteleminen on yksi lasten- ja nuortenkirjastotyöntekijöiden perustaitoja ja myös perinteisen vinkkauksen jälkeen esille tuodut kirjat lähtevät poikkeuksetta lainaan. Vinkkauksen idea on paljastaa kirjasta vain sen verran, että lapsi jää koukkuun ja haluaa itse lukea kirjan. Helsingin kaupunginkirjastossa toteutettavaa draamavinkkausta tekee kuitenkin draamapedagogi, jolla on teatterialan koulutus. Tässä laajuudessa toimintaa ei voi toteuttaa ilman ammattilaisia ja riittäviä ajallisia resursseja. Onneksi lukemisenedistämiseen on myös monia muita keinoja, joita ammattitaitoiset kirjastotyöntekijät omassa työssään hyödyntävät jo Tuusulassa.

Varhaiskasvatus

Varhaiskasvatuksessa oppimisen alueet on ryhmitelty esiopetussuunnitelman mukaisesti viideksi kokonaisuudeksi. Ne ovat Kielten rikas maailma, Ilmaisun monet muodot, Minä ja meidän ympäristömme, Tutkin ja toimin ympäristössäni, Kasvan liikun ja kehityn. Nämä osa-alueet eivät ole erikseen toteutettavia, vaan niiden aihepiirejä yhdistetään ja sovelletaan lasten mielenkiinnonkohteiden ja osaamisen mukaisesti. Aihepiirit voivat nousta lasten leikeistä, saduista, retkistä tai spontaaneista vuorovaikutustilanteista lasten ja henkilöstön kesken tai lasten keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Oppimisen alueiden tavoitteiden käsittelyn tapa vaihtelee valittujen aihepiirien, tilanteiden ja lasten oppimisen mukaan. Henkilöstön tehtävänä on edistää eri-ikäisten lasten kehitystä ja oppimista.

Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten kielellisten taitojen ja valmiuksien sekä kielellisten identiteettien kehittymistä. Varhaiskasvatuksessa vahvistetaan lasten uteliaisuutta ja kiinnostusta kieliin, teksteihin ja kulttuureihin. Kielen kehityksen tukeminen kytkeytyy lapsen monilukutaidon kehittymiseen (osio Laaja-alainen osaaminen). Lisäksi se on yhteydessä muun muassa lasten kulttuuriseen osaamiseen ja vuorovaikutukseen liittyvään laaja-alaiseen osaamiseen. Kehittyvät kielelliset taidot avaavat lapsille uusia vaikuttamisen keinoja, mahdollisuuksia osallisuuteen ja aktiiviseen toimijuuteen. (Vasu 2019)

Varhaiskasvatuksessa tuetaan ja seurataan lapsen kielellisten taitojen kehittymistä. Kielitietoisuuden lisäämiseksi hyödynnetään mm. kirjastoa ja digitaalisia välineitä. Lapsille luetaan päivittäin. (Vasu 2019)

Varhaiskasvatuksessa on otettu kolmeksi vuodeksi käyttöön Lukulumo. Lukulumo on digitaalinen kuva- ja äänikirjapalvelu. Sitä kokeiltiin ensin kahden kuukauden ajan varhaiskasvatuksen arjessa. Sinä aikana luettiin lasten kanssa yhteensä 180 268 sivua. Yksi kirja on keskimäärin 32 sivua, eli noin 5633 kirjaa. Lukulumo tarjoaa kirjallisuutta jopa 25 eri kielellä. Kirjavalikoiman Lukulumoon valitsee lastenkirjallisuuden asiantuntijat, tällä varmistetaan kirjallisuuden kielen ja kuvituksen korkealaatuisuus.

Lukulumo on avannut päiväkodeissa lukemiselle uuden väylän. Lukulumo tarjoaa kasvattajalle mahdollisuuden lukea uusia kirjoja, sellaisia, joita ei itse tulisi kirjastosta lainattua. Tämä laajentaa siis lasten lisäksi myös kasvattajien lastenkirjakokemuksia ja näkemyksiä. Lukulumo mahdollistaa kirjojen etsimisen aiheen mukaan ja tarjoaa laadukkaita kirjoja luettavaksi lapsille täysin uudella tavalla. Kirjoja voidaan lukea eri kielillä yhtä aikaa. Lapset voivat lukea kirjoja myös itsekseen esim. omalla kielellään.

Lukulumo rikastuttaa lasten kielellistä maailmaa ja tarjoaa lapsille mahdollisuuksia kuulla eri kieliä. Yhdessä lapsiryhmässä havaittiin, että lapset keskustelevat ja harjoittelevat oma-aloitteisesti ruokailussa esimerkiksi mitä lusikka on espanjaksi, sillä yksi lapsista on espanjankielinen ja satuja on luettu sekä espanjaksi, että suomeksi. Kasvattajat kuvaavat miten lapset ovat innoissaan kuullessaan satuja omalla äidinkielellään.

Taika Kultsu, varhaiskasvatuksen kulttuurikasvatussuunnitelma, tukee lasten kielellistä kehitystä varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Taika Kultsussa kulttuurikasvatuksen tavoitteiksi on asetettu lapselle ilmaisun rikkaan maailman tarjoaminen. Siihen liittyvät: lapsen positiivisen suhtautumistavan luominen taiteeseen ja kulttuurilliseen ilmaisuun, uteliaisuuden, luovuuden ja vastuuntunnon kehittäminen, taiteellisen ilmaisun taitojen kehittäminen, kulttuuriperinnön tiedostaminen, oman ja muiden perheiden perinteiden ja tapojen arvostus.

Jokaisella tuusulalaisella varhaiskasvatuksessa olevalla lapsella on toimintavuoden aikana mahdollisuus osallistua vähintään yhteen luovaan projektiin, joka sisältää osia esim. teatterista, musiikista, taiteesta, museosta, mediasta. Lisäksi toimintavuoden aikana on mahdollisuus kokea vähintään kerran ammattitaitelijoiden toteuttama teatteri-, musiikki-, tanssi- tai sirkusesitys​. Varhaiskasvattajat tutustuttavat lapset vuoden aikana vähintään kolmeen perinneleikkiin​ ja jokaisessa yksikössä järjestetään vuosittain yksi liikunnallinen tapahtuma yhdessä huoltajien kanssa.

Kulttuurikasvatussuunnitelman toteuttamista arjessa auttaa kasvattajien suunnittelua tukevat Suunnittelutarjottimet varhaiskasvatuksen arkeen - kulttuurikasvatuksen työväline. Niitä käytetään lapsen mielenkiinnon kohteista nousevien projektien suunnittelussa.

Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tavoitteellisesti tukea lasten musiikillisen, kuvallisen sekä sanallisen ja kehollisen ilmaisun kehittymistä sekä tutustuttaa heitä eri taiteenaloihin ja kulttuuriperintöön. Lasten ilmaisulle on luonteenomaista kokonaisvaltaisuus ja ilmaisun eri muotojen luova yhdisteleminen. Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen edistävät lasten oppimisedellytyksiä, sosiaalisia taitoja ja myönteistä minäkuvaa sekä valmiuksia ymmärtää ja jäsentää ympäröivää maailmaa. Ajattelun ja oppimisen taidot kehittyvät, kun lapset tutkivat, tulkitsevat ja luovat merkityksiä erilaisia ilmaisun taitoja harjoittelemalla. Kyky kuvitella ja luoda mielikuvia on keskeistä myös lapsen eettisen ajattelun kehittymiselle. Kulttuuriperintöön, taiteeseen ja ilmaisun eri muotoihin tutustuminen vahvistaa lasten osaamista myös monilukutaidon sekä osallistumisen ja vaikuttamisen osa-alueilla. (Vasu 2019)

Lapsia rohkaistaan sanalliseen ja keholliseen ilmaisuun esimerkiksi draaman, tanssin ja leikin keinoin. Tavoitteena on, että harjoitukset ja leikit tarjoavat lapsille mahdollisuuden monipuoliseen kielelliseen ja keholliseen kokemiseen, ilmaisuun ja viestintään. Lasten mielikuvituksesta nousevia tai heidän kokemiaan ja havaitsemiaan asioita työstetään yhdessä. Lapset saavat kokemuksia sekä spontaanista ilmaisusta että yhteisesti suunnitellusta, toteutetusta ja arvioidusta luovasta prosessista. Toiminnassa hyödynnetään monipuolisesti esimerkiksi lastenkirjallisuutta, sanataidetta, teatterin eri muotoja, tanssia ja sirkusta.(Vasu 2019)

Yhteistyössä huoltajien kanssa on tärkeää avata lasten lukutaidon ja ilmaisun merkitystä ja kannustaa heitä omalta osaltaan lasten lukutaidon tukemiseen. 

Sivistyksen toimialue kiittää, että tärkeään asiaan kiinnitetään huomiota ja toteaa, että lukutaitoa ja lukemiseen kannustamista tehdään Tuusulan kunnassa hyvin monipuolisesti ja myös erilaisia taiteen lajeja hyödyntäen. Olemme luomassa laadukkaan kulttuurikasvatuksen mallin varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle.

Ehdotus

Esittelijä

Virpi Lehmusvaara, sivistysjohtaja, virpi.lehmusvaara@tuusula.fi

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päättää hyväksyä esittelytekstin mukaisen vastauksen aloitteeseen ja ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että VALTUUSTO päättää katsoa Ruut Sjöblomin esittämän Kokoomuksen valtuustoryhmän aloitteen 2.9.2019 § 117 tulleen käsitellyksi.

 

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Hannamari Halinen, varhaiskasvatuspäällikkö, hannamari.halinen@tuusula.fi
  • Annastiina Louhisalmi, kirjastotoimenjohtaja, annastiina.louhisalmi@tuusula.fi
  • Markus Torvinen, opetuspäällikkö, markus.torvinen@tuusula.fi

Ehdotus

Esittelijä

  • Arto Lindberg, pormestari, arto.lindberg@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • hyväksyä edellä olevan vastauksen aloitteen johdosta
  • ehdottaa valtuustolle, että 

 

VALTUUSTO päättää

  • katsoa Ruut Sjöblomin 2.9.2019 § 117 esittämän Kokoomuksen valtuustoryhmän aloitteen tulleen käsitellyksi.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.


Muutoksenhaku

Päätöksestä ei saa tehdä kuntalain 136 §:n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.