Perustelut
Tuusulan kunta on 1.9.2004 alkaen tuottanut holhoustoimessa tarvittavat yleisen edunvalvojan palvelut Järvenpään ja Keravan kaupunkien sekä Tuusulan kunnan alueella. 1.1.2009 alkaen Tuusulan kunta on järjestänyt alueellista yleistä edunvalvontaa ja holhoustoimea koskevaa palvelua Järvenpään ja Keravan kaupunkien sekä Mäntsälän, Pornaisten ja Tuusulan kuntien alueella. Tuolloin yleinen edunvalvonta ja oikeusaputoimiston palvelut siirtyivät lakimuutoksella valtion järjestettäväksi. Kuitenkin alueen osalta on tällöin tehty ostopalvelusopimus valtion kanssa yleisen edunvalvonnan ja holhoustoimen palvelujen alueellisesta järjestämisestä Tuusulan kunnan kautta. Nykyisin Tuusulan holhoustoimen edunvalvontapalvelujen yksikkö on Suomen suurin ostopalvelutuottaja yleisen edunvalvonnan ja holhoustoimen alallal yhteensä 850 asiakkaallaan. Muiden kuntien kanssa ei ole enää olemassa sopimussuhdetta, vaan sopimussuhde on ainoastaan valtion kanssa ostopalvelun tuottamisesta. Viimeisin sopimuspäivitys on tehty 1.3.2021 alkaen. Nykyisen ostopalvelusopimuksen kohdan 3 mukainen irtisanomisaika on molemmin puolin kaksi vuotta. Sopimus on irtisanottavissa kirjallisesti.
Holhoustoimen edunvalvontapalvelut on osa hallintopalvelujen palvelualuetta, joka taas on yksi yhteisten palvelujen palvelualueista. Yksikössä työskentelee 12 vakituista työntekijää, joista yleisiä edunvalvojia on viisi ja edunvalvontasihteereitä 6. Esihenkilönä toimii johtava yleinen edunvalvoja. Lisäksi yksikössä on ollut osa-aikainen työntekijä manuaalisen asiakastietojen käsittelyn vuoksi. Yksikön kustannuksista noin 80 prosenttia muodostuu henkilöstökuluista ja kokonaiskulut vuosittain ovat noin 800 000 euroa.
Holhoustoimen edunvalvontapalvelujen järjestäminen
Holhoustoimilain 1 §:n 1 momentin mukaan holhoustoimen tarkoituksena on valvoa niiden henkilöiden etua ja oikeutta, jotka eivät vajaavaltaisuuden, sairauden, poissaolon tai muun syyn vuoksi voi itse pitää huolta taloudellisista asioistaan. Käytännössä etua ja oikeutta valvomaan nimetään edunvalvoja. Edunvalvoja on aina yksittäinen virkamies tai viranhaltija, ei siis yksittäinen edunvalvontapalveluja tarjoava toimisto.
Edunvalvontaa valvotaan siten, että edunvalvojan on vuosittain esitettävä vuositili päämiehen varoista ja veloista sekä tilikauden tapahtumista. Edunvalvojan määrää tuomioistuin ja Digi- ja väestötietovirasto ylläpitää holhousasioiden rekisteriä, jossa edunvalvojatiedot ovat.
Vaikutus kuntastrategiaan
Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat siirtyneet hyvinvointialueelle 1.1.2023, mikä osaltaan on heijastunut kunnan tehtäväkenttään ja kunta nähdään yhä enemmän sivistyskuntana. Kuntastrategian toteutumisen kannalta holhoustoimen edunvalvontapalvelujen palveluyksikön toiminta ei kuitenkaan ole keskeistä ja toiminnan strategiayhteys on ollut heikkoa. Palvelua tuotetaan lakisääteisesti ja asiakaskunnan tarpeet huomioiden, mutta palvelujen tuottamisen vaikutus tuusulalaisiin on asiakaskunnan pienuuden vuoksi kohtalaisen pieni.
Julkisen talouden ja julkisten palvelujen näkökulmasta on perusteltua, että palvelut tuotetaan siellä, missä niiden tuottaminen on tehokkainta niin, ettei sillä kuitenkaan ole suuria vaikutuksia asiakkaiden saamien palvelujen laatuun.
Vaikutukset asiakkaisiin
Asiakkaita Tuusulan järjestämässä holhoustoimen ja yleisen edunvalvonnan palvelussa on noin 850, joista tuusulalaisia on noin 200. Asiakkaat saavat edelleen irtisanomisen jälkeen palvelut samalla lainmukaisella tasolla kuin tähänkin saakka, palveluntarjoaja vain vaihtuu. Käytännössä asiakaskäyntejä ei ole toimistossa juurikaan ollut, vaan asiakkaisiin ollaan pääsääntöisesti yhteydessä puhelimitse tai kirjeitse. Nykyisin Tuusulan holhoustoimen edunvalvontapalvelut nähdään joissain yksittäisissä kysymyksissä ketterämpänä ja joustavampana kumppanina asiakkaiden keskuudessa, sillä paikoin puhelinajat ovat laajemmat kuin valtion järjestämässä edunvalvonnassa ja rahojen siirrot on mahdollistettu myös saman päivän aikana.
Toiminnan laatua ei ole arvioitu asiakaskyselyin asiakkaiden tilan vuoksi. Toiminnasta on tullut joitain kanteluita vuosittain, mutta niissä toiminta on todettu asianmukaiseksi.
Kustannusvaikutukset
Holhoustoimen edunvalvontapalvelujen toimintakate on ollut positiivinen vaihdellen 30 000 eurosta aina 165 000 euroon. Yksikön budjetti sisältää sisäisiä eriä, joita yksikölle on yhteisten palvelujen käytön osalta vyörytetty (noin 40 000 euroa vuodessa). Kuitenkin ICT-kehittäminen edellyttäisi suurempaa henkilöstöpanosta myös kehittämiseen ja kunnan kyky osoittaa resursseja tähän työhön on varsin rajallinen tällä hetkellä. Panostukset ICT-kehitykseen heikentäisivät toimintakatetta lisäten yksikön menoja pysyvästi.
Henkilöstövaikutukset
Henkilöstölle on pidetty suunnitelmaan ja eri vaihtoehtoihin liittyen yhteistoiminta- ja kuulemistilaisuus tiistaina 4.6.2024. Myös pääluottamusmiehille on pidetty erillinen infotilaisuus, minkä lisäksi pääluottamusmiehet ovat osallistuneet yhteistoiminta- ja kuulemistilaisuuteen. Kunta on tuottanut ostopalvelusopimuksen perusteella palveluja edunvalvonta- ja oikeusapupiirille, eikä sopimuksessa ole erikseen kirjauksia henkilöstön asemasta sopimuksen irtisanomistilanteessa. Kunta on palveluntuottaja suhteessa edunvalvonta- ja oikeusapupiiriin. Sopimuksen päättymistilanteessa työnantajan on arvioitava mahdollisuuksia henkilöstön uudelleen sijoittamisesta toisiin tehtäviin.
Haasteet palvelujen tuottamisessa
Palvelujen tuottamisen kehittäminen vaatisi rahallisia ja henkilöstön määrään liittyviä panostuksia. Myös kunnan ICT:ltä vaadittaisiin lisäresursointia edunvalvonnan järjestelmien käyttöönottoprojekteihin, mutta näillä panostuksilla ei kuitenkaan saataisi nykyjärjestelmään sisältyvää toimittajariskiä pienennettyä. Lisäksi henkilöstöä on vaihtumassa lähivuosina merkittävä määrä ja tämä edellyttää yksikössä suurta perehdytysmäärää sekä samanaikaisesti uusien tietojärjestelmien käyttöönottoa sekä prosessiuudistuksia.
Palvelun järjestämisen irtisanomisen taustalla vaikuttavat tekijät
Holhoustoimen edunvalvontapalvelujen työskentelytavat ovat tällä hetkellä manuaalisia ja yksikössä työskennellään pareittain (yleinen edunvalvoja-edunvalvontasihteeri). Yksikkö on selvittänyt verkkolaskutuksen ja sähköisen dokumentinhallinnan käyttöönottoa. Kuitenkin ICT-projektien edistäminen on ollut hidasta ja nykyisen järjestelmätoimittajan kyvykkyys ja halu toteuttaa uudistuksia varsin rajattu. Yksikössä ei ole riittävää resurssia tai osaamista viedä ICT-kehitystä eteenpäin, eikä kunnassa ole edunvalvonnan ja holhoustoimen tietojärjestelmien erityisosaamista.
Yksikön henkilökunnasta lähes 40 prosentilla laskennallinen eläkeikä täyttyy vuoden 2028 alkuun mennessä. Yksikön historiassa kerran aiemmin on rekrytoidulla henkilöllä ollut aiempaa työkokemusta holhoustoimesta ja yleisestä edunvalvonnasta. Näin ollen rekrytoinneista ja perehdytyksestä voidaan odottaa haasteellisia.
Toimintakate on yksi oman palvelutuotannon säilyttämistä puoltava tekijä, sillä se on ollut yksikön historiassa aina positiivinen. Yksikön tulot muodostuvat annettuina: valtion maksamasta päämieskohtaisesta ostopalvelukorvauksesta (1/3-osaa tuloista) ja edunvalvojan palkkiosta (2/3-osaa tuloista). Kustannuspuoleen taas on pystytty itse vaikuttamaan, mikä on johtanut sähköisten työkalujen käyttöönoton lykkäämiseen ja henkilöstömitoituksen tarkkaan seurantaan. Toimintakate on vuosien 2021-2023 aikana ollut positiivinen vaihdelleen 30 000 eurosta aina 165 000 euroon. Keväällä 2024 neuvoteltiin sopimuksen mukaisesti valtion maksaman korvauksen korottamisesta, mutta valtio ei korotusta myöntänyt. Seuraavasta korotuksesta on sopimuksen kohdan 10 mukaan mahdollista neuvotella seuraavan kerran vuonna 2026.
Yhteenveto
Kaiken kaikkiaan eri osa-alueiden arvioiden ja kuulemisten perusteella ehdotetaan, että holhoustoimen edunvalvontapalvelujen ostopalvelusopimus irtisanotaan. Jatkossa Tuusulan ja Keski-Uudenmaan alueellista edunvalvontaa hoitaisi valtion edunvalvonta- ja oikeusapupiiri ja 1.1.2025 alkaen oikeuspalveluvirasto. Samalla kahden vuoden irtisanomisaikana ja heti irtisanomisen jälkeen jatketaan neuvotteluja valtion toimijoiden kanssa asiakkaiden palvelujen jatkumisen turvaamisesta sekä henkilöstön asemasta jatkossa.
Siirtymäajan toimenpiteet irtisanomisen jälkeen
Nykyisessä ostopalvelusopimuksessa on kahden vuoden irtisanomisaika. Edelleen Tuusulan kunnan tulee sopimuksen mukaisesti järjestää korkealaatuiset holhoustoimen edunvalvontapalvelut myös irtisanomisaikana sopimusvelvoitteiden mukaisesti.