Perustelut
Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen yhteistoimintasopimuksen kohdassa 12 Talouden hoito, määritellään, että Vantaan kaupungin valtuusto asettaa ja hyväksyy Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet pelastuslaitoksen johtokunnan esityksestä sopijakuntia kirjallisesti kuultuaan kunkin kalenterivuoden toukokuun loppuun mennessä.
Kuntalaissa määritellään, että kunnan talousarviossa asetetaan liikelaitoksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Sitoviksi meno- ja tuloeriksi voidaan laittaa korvaus kunnan sijoittamasta pääomasta, kunnan toiminta-avustus liikelaitokselle sekä kunnan pääomasijoitus liikelaitokselle ja liikelaitoksen pääoman palautus kunnalle. Valtuusto voi määritellä sitoviksi eriksi myös muita kuin kuntalain määrittelemiä eriä.
Vantaan kaupungin hallintosäännön luku 15 Taloudenhoito mukaan kaupunginvaltuusto päättää tavoitteiden ja määrärahojen sitovuudesta hyväksyessään talousarvion täytäntöönpanomääräykset. Pelastuslaitoksen sitovia eriä Vantaan talousarviossa ovat olleet liikeyli-/alijäämä ja investoinnit.
Kuntalaki määrittelee 67 §:ssä johtokunnan tehtäväksi päättää toiminnan kehittämisestä valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden rajoissa sekä tavoitteiden saavuttamisen seuraamisen ja raportoinnin. Pelastuslaitoksen raportointi tehdään kolmannesvuosittain ja raportti toimitetaan kunnille sekä sairaanhoitoalueille.
Talousarvion laadinnan lähtökohtana on huomioida palvelutarpeessa olevat muutosvaatimukset sekä toimintaympäristön muuttuminen. Jotta talousarvio on tasapainossa, niin esitämme pelastustoimen kuntien ja sairaanhoitoalueiden maksuosuuden korottamista kustannustasoa vastaavaksi. Tulevat palkankorotukset on arvioitu talousarviovalmistelussa olevan 2 % palkkasummasta.
Asukasluvun ja liikennemäärien kasvun sekä rakentamisen tiivistymisen myötä pelastustoiminnan toimintavalmius ei enää vastaa alueella esiintyviä riskejä. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastustoiminnan toimintavalmiuden suurimmat puutteet ovat Vantaalla. Pelastustoiminnan saattamiseksi palvelutasopäätöksen 2021–2024 edellyttämälle tasolle perustetaan vuonna 2022 uusi kärkiyksikkö Myyrmäen tai Tikkurilan alueelle aluehallintovirastolle lähetetyn kehittämissuunnitelman mukaisesti. Uuden kärkiyksikön vuotuiset kustannukset ovat 1 M €, joka koostuu 12 henkilötyövuoden henkilöstökuluista sekä valmiusaseman vuokrakuluista sekä lisäksi investointeihin tulee lisätä 0,2 milj. € kärkiyksikön ajoneuvohankintaan.
Vuosien 2021–2024 palvelutasopäätöksen toteuttaminen edellyttää merkittäviä panostuksia pelastuslaitoksen toimintavalmiuden kehittämiseen myös tulevina palvelutasopäätöskaudella.
Pelastuslaitoksella on ollut jo vuosia vaikeuksia selviytyä lisääntyneistä asiakirja- talous-, henkilöstö- sekä yleishallinnon tehtävistä sekä käynnissä olevien kehittämishankkeiden edellyttämistä hallinnollisista tehtävistä. Tämä on aiheuttanut hallintohenkilöstön työnkuormitusta ja kiirettä, joka on puolestaan johtanut henkilöstön vaihtuvuuteen, mikä on vielä vaikeuttanut selviytymistä. Käynnistymässä oleva hyvinvointialueiden valmistelu tulee edelleen lisäämään hallinnon työmäärää merkittävästi, joten pelastuslaitos esittää hallintopäällikön palkkaamista (yksi henkilötyövuosi) tukemaan ja johtamaan pelastuslaitoksen hallintoa jo hyvinvointialueen valmistelua.
Tiedolla johtamisen vahvistamiseksi pelastuslaitos tarvitsee osaamista, joka keskittyy tiedon tuottamiseen päätöksen teon pohjaksi, analytiikkaan, seurantatietoon ja toiminnanohjauksessa tarvittavan tiedon tuottamiseen. Pelastuslaitoksen palvelujen toteutumisen sekä laadun hallinnan työvälineenä toimivan omavalvontaohjelman suunnittelu ja käyttöönotto vaatii yhden henkilötyövuoden lisäresurssin. Omavalvonta on pelastustoimen organisaatioiden lainsäädännön vaatima ehdoton toimintaedellytys, joka varmistaa palveluiden laadun ja systemaattisen kehittämisen. Toimiva laadunhallinta ja asiakaspalvelun tarkoituksenmukaisen kehittymisen varmistaminen vaatii panostusta analytiikkaan ja tiedon jalostamiseen keskittyvään osaamiseen ja henkilöresurssiin.
Lisäksi vuonna 2022 on tarpeen lisätä 4 henkilötyövuotta ensihoitoon, jotta pelastuslaitos pystyy vastaamaan HUS ensihoidon edellyttämään jatkuvaan koulutustarpeen kasvuun. Ensihoito on erittäin nopeasti kehittyvää ja yhä useammin ensihoidossa sairaalan ulkopuolella otetaan käyttöön erikoissairaanhoidon hoitotoimenpiteitä. Samoin yhä useammin hoitotason ensihoidon koulutuksiin osallistuu myös perustason sairaankuljettajat, joista enemmistö on jo ensihoitaja AMK-tutkinnon suorittaneita ja siten perehdytettävissä hoitotasolle. Vain lisäämällä ensihoitajien lukumäärää pystymme toteuttamaan laadukasta ja turvallista potilastyötä. Myös muuttuva toimintaympäristö uhkatekijöineen vaatii jatkuvaa työturvallisuutta parantavaa koulutusta.
Alustavat tavoitteet ja talousarvio lähetetään kuntiin lausunnolle ja johtokunnan toukokuun kokouksessa johtokunta päättää Vantaan valtuustolle hyväksyttäväksi esitettävät tavoitteet ja talousarvion. Sitoviksi tavoitteiksi valtuustolle ehdotetaan Vantaan hallintosäännön 15 luku Taloudenhoito mukaan eriä, liikeylijäämä ja investoinnit. Pelastuslaitos esittää vuoden 2022 suunnittelun perusteiksi liitteinä esitetyt alustava talousarvio, alustavat kuntien ja sairaanhoitoalueiden maksuosuudet, alustava investointisuunnitelma sekä alustava toimintasuunnitelma.
Lausunto
Tuusulan kunta toteaa lausuntopyynnön johdosta seuraavan:
Suunnitelman mukaan vuoden 2023 alusta hyvinvointialueet järjestäisivät kukin pelastustoimen palvelut omalla alueellaan. Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen pelastustoimen suunnittelussa tulee ottaa huomioon vuosien 2021–2024 palvelutasopäätöksen mukaiset toimet Tuusulan alueella.
Riskialueiden määrittelyssä tulee Tuusulan osalta huomioida uudet, kunnan alueelle rakennetut ja rakentuvat asuinalueet. Suunnittelussa tulee myös pitää mukana Jokelan taajaman alueen kehittäminen riskianalyysissä havaittujen toimintavalmiuden puutteiden korjaamiseksi.
Pelastustoimen uudistuksella tavoitellaan tehokkaampaa ja taloudellisempaa järjestelmää, joten pelastustoimen henkilöresurssien lisäämisestä ja tai uusista hankkeista vuodelle 2022 tulee harkita tarkkaan, ettei synny päällekkäisiä rakenteita ja lisäkustannuksia siirryttäessä hyvinvointialueisiin.
Vaikutusten palveluiden kustannuksiin jäsenkunnille tulee olla maltillisia, niissä tulee ottaa huomioon vallitsevat heikot talouden kuntatalouden näkymät.
Tuusulan kunta pitää tärkeänä, että kun järjestämisvastuun siirtyessä kunnilta hyvinvointialueille, tuki kuntien jatkuvuuden- ja riskienhallinnan tukemiseksi vahvistuu entisestään.