Konsernijaosto, kokous 4.12.2017

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 35 Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma 2018 - 2022

TUUDno-2017-535

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Perustelut

Toimintaympäristön kehitys

Vuoden 2017 talousarviokehyksen lähtökohtana on Suomen talouden vauhdittunut kasvu sekä julkisen talouden velkaantumisen jatkuminen. Valtiovarainministeriö (VM) ennustaa Suomen talouden kasvun hieman hidastuvan jääden 1,6 %:iin. Verotuksen kiristyminen ja inflaation nopeutuminen laskevat palkansaajien ostovoimaa.  Työllisyys jatkaa kohenemistaan, mutta työttömyysaste laskee hitaasti. Työttömyysasteen asettuvan ennustetaan alenevan 8,1 prosenttiin.

Sote- ja maakuntauudistuksen myötä kuntien järjestämisvastuulla olevat tehtävät vähen­tyvät noin puolella. Kunnan palve­lutuotanto ja käyttötalous painottuvat uudistuksen jälkeen entistä vahvemmin varhaiskas­vatukseen, esi- ja perusopetukseen sekä kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön toimialoille.

Kunnat ja kuntayhtymät ovat viime vuosina tehostaneet toimintaansa ja hillinneet toi­mintamenojen kasvua. Toimintamenojen kasvun arvioidaan jatkuvan maltillisena myös lähivuodet. So­te- ja maakuntauudistus pienentää kuntatalouden menopaineita, kun kuntataloudesta poistuu sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset, jotka ovat olleet kasvupaineiltaan suurin kun­tatalouden menoerä. Kuntien yksikkökustannukset saattavat kuitenkin nousta, jos kunnat eivät kykene sopeuttamaan esimerkiksi hallintokustannuksia yhtä paljon kuin toimintaa siirtyy maakunnille.

Investointimenoja kasvattavat kasvukeskusten rakennushankkeet, korjausinvestoinnit sekä vilkas sairaalarakentaminen. Kuntatalouteen kohdistuvista sopeutustoimista huolimatta kuntatalouden lainanottotar­vetta heijastava toiminnan ja investointien rahavirta on siksi lähivuosina negatiivinen. Kuntien suhteellinen velkaantuneisuus kasvaa, sillä samaan aikaan kun kuntatalouden tulot likimain puolittuvat, vain pieni osa velois­ta siirtyy maakuntiin.

Kuntien palkkakustannusten arvioidaan kasvavat maltillisesti lähivuosina. Tänä vuonna sopimuskorotusten ja viime vuoden palkkaperinnön kustannusvaikutuksen arvioidaan oleva keskimäärin noin 1,0 prosenttia.

Talousarviokehys

Tuusulan kunnan vuoden 2018 talousarviokehyksen pohjana ovat 2016 tilinpäätös, osavuosikatsaus 1/2017, Kuntaliiton vero- ja valtionosuusennusteet sekä kunnan toimialojen ennakoimat tulo- ja menolisäykset, tuottavuustoimet ja kehittämisprojektit.

Käyttöomaisuuden myyntivoittojen arvioidaan nousevan 10,5 milj. euroon, kasvua 2017 talousarviosta 0,4 milj. euroa. Muiden toimintatuottojen ennakoidaan supistuvan 2,0 milj. euroa lähinnä työterveyshuollon yhtiöittämisen sekä toimeentulotuen valtionosuuden ja takaisinperinnän maksujen loppumisen vuoksi (perustoimeentulon rahoituksen siirto Kelalle).

Toimintamenojen kasvuksi vuodelle 2018 (kunta ilman vesihuoltoliikelaitosta) esitetään talousarviokehyksessä 1,04 % talousarvioon 2017 nähden (0,64 % OVK1 2017). Kunnan toimintamenojen kasvupainetta vähentävät työterveyshuollon yhtiöittäminen (vaikutus 0,9 milj. euroa), toimeentulotuen vähennys (vaikutus 0,4 milj. euroa). Ulkoisten käyttötalousmenojen kasvuksi vuodelle 2018 esitetään kehyksessä 0,89 % talousarvioon 2017 (0,44 % OVK1 2017 nähden).

Toimialojen talousarviokehyksen 2018 mukainen käyttötalousmenojen kokonaiskasvu jakaantuu liitteenä olevan kehyslaskelman mukaan seuraavasti:

Yleisjohto- ja konsernipalvelut                   0,31 %
Sosiaali- ja terveystoimi                           - 2,63 %
Kasvatus- ja sivistystoimi                           2,62 %
Kuntakehitys ja tekninen toimi                 13,91 %

Toimialojen toimintamenojen kasvut eivät ole vertailukelpoisia ehdotettujen toimialojen välisten määrärahasiirtojen vuoksi, kun kuntaan jäävät palvelut siirretään mahdollisuuksien mukaan 1.1.2018 alkaen pois sosiaali- ja terveystoimialalta. Sote- ja aluehallintoalueuudistuksesta ja uudistukseen liittyvien rahoitusratkaisujen vaikutukset täsmentyvät edelleen. Sote- ja maakuntauudistuksen aiheuttamat muutokset otetaan huomioon budjetointiprosessin aikana.

Vesihuoltoliikelaitoksen tulee omassa talousarviovalmistelussaan noudattaa kunnan tiukan talouden periaatetta. Vesihuollon toimintamenoja kasvattaa käyntiin lähteneiden isojen aluekehityshankkeiden suunnittelu ja toteutus. Kunnan talouden suunnittelun lähtökohtana on, että vesihuoltoliikelaitoksen käyttötalousmenojen kokonaiskasvu on vuonna 2018 enintään -0,17 %.

Kehyslaskelman lähtökohtana on ansiotuloveroprosentti 19,50 %:a sekä nykyiset kiinteistöveroprosentit. Kuntaliiton ennusteen mukaan Tuusulan verotulojen arvioidaan kasvavan vuonna 2018 4,1 milj. euroa (2,4 %) vuoteen 2017 nähden. Valtionosuuksien ennakoidaan alenevan 0,4 milj. euroa. Talousarvion verotulot sekä valtionosuudet on arvioitu yhteisöverokertymää lukuun ottamatta Kuntaliiton ennusteen mukaisiksi vuoden 2018 osalta. Yhteisöveroja arvioidaan kertyvän 0,5 milj. euroa Kuntaliiton ennustetta enemmän. Kuntaliiton ennusteesta poiketen yhteisöveron osalta kasvuprosenttina on käytetty vuodesta 2019 alkaen 5 % ja kiinteistöverojen osalta 2 %.

Seuraavassa taulukossa on esitetty kiinteistöveroprosenttien osalta lain sallima vaihteluväli ja kunnassa noudatettavat veroprosentit.

                      Lain sallima vaihteluväli    Tuusulan nykyinen vero-%


Yleinen kiinteistövero                               0,93-1,80                             0,93
Vakituinen asuinrakennus                        0,41-0,90                             0,41
Muu asuinrakennus                                  0,93-1,80                             0,93
Rakentamaton rakennuspaikka                3,93-4,00                             4,00
Yleishyödyllinen yhteisö                           0,00-1,55                              0,65

Rahoituslaskelman 2018 lähtökohtana ovat noin 41,3 milj. euron investoinnit (kunta + vesihuoltoliikelaitos), ja myöhempinä taloussuunnitelmavuosina investointien taso olisi keskimäärin yli 30 milj. euroa. Tulevien investointien mittakaavaan vaikuttaa olennaisesti suurten kehityshankkeiden (kuten Rykmentinpuisto, Monio) aikataulu ja toteutustapa.

Tulorahoituksen riittämättömyydestä johtuen kunnan korollisten velkojen kasvu säilyy nopeana. Kehyslaskelmassa toiminnan ja investointien rahavirta vuonna 2017 on noin 23 milj. euroa negatiivinen.

Vuoden 2018 talousarvion keskeisenä tavoitteena on edelleen edistää kunnan käyttötalouden tervehtymistä, toiminnan ja toimintatapojen uudistamista sekä hidastaa velkaantumista. Tavoitteena on myös parantaa kunnan tulonmuodostusta vauhdittamalla kunnan elinvoiman kehittymistä. Lähtökohtana on, että henkilöstömäärän kasvu pidetään minimissään kunnan varautuessa sote- ja maakuntauudistukseen. Asiakasmäärien aiheuttaman kustannuspaineen kasvuun pyritään edelleen vastaamaan kevyemmillä ja ennaltaehkäisyyn painottuvilla palveluilla.

Talousarviokehyksen mukaan Tuusulan kunnan tulos painuu vuonna 2018 noin 1 milj. euroa alijäämäiseksi. Taloussuunnitelmavuosina tulos kääntyisi kokonaisuutena lievästi ylijäämäiseksi. Kunnan tulevien vuosien investointitarpeita ja toteutustapoja arvioidaan budjetointiprosessin aikana kriittisesti. Tavoitteena on varmistaa kunnan velkaantumisen hidastaminen niin, että 150 milj. euron velkakattoa ei ylitetä vuonna 2021.

Ehdotus

Esittelijä

Harri Lipasti, kansliapäällikkö, harri.lipasti@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • käynnistää vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2018 - 2022 taloussuunnitelman valmistelun liitteenä olevaan kehyslaskelmaan mukaisesti

  • hyväksyä vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2018 - 2022 taloussuunnitelman laadintaohjeet.

Päätös

Kunnanhallitus päätti

  • käynnistää vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2018 - 2022 taloussuunnitelman valmistelun liitteenä olevaan kehyslaskelmaan mukaisesti

  • hyväksyä vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2018 - 2022 taloussuunnitelman laadintaohjeet

  • todeta, että käyttöomaisuuden myyntitulojen varmistamiseksi talousarvion tulee sisältää tarkennettu myyntisuunnitelma sekä myyntitulojen toteuttamisen vaatimat investoinnit ja resurssit.

Markku Vehmas oli asiantuntijana kokouksessa.

 

 

Valmistelija

Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Perustelut

V. 2018 talousarvion valmistelun tilanne ja lähtökohdat ilmenevät liitteenä olevasta esityksestä. Talousarvion luvut täsmentyvät vielä lautakuntakäsittelyjen yhteydessä. Investointeja täsmennetään ja priorisoidaan vielä lokakuun alkupuolella.

Liitteenä on myös alustava luonnos 10 vuoden investoinneista jatkokeskustelun pohjaksi.

Ehdotus

Esittelijä

Harri Lipasti, kansliapäällikkö, harri.lipasti@tuusula.fi

Konsernijaosto päättää

  • merkitä tiedoksi v. 2018 talousarvion ja v. 2018-2022 taloussuunnitelman valmistelun tilanteen
  • käydä keskustelua 10 vuoden investoinneista ja linjata jatkovalmistelua.

Päätös

Merkittiin tiedoksi.

Valmistelija

Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Perustelut

Taustaa

Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarviovuosi on suunnitelmakauden ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä osoitetaan miten rahoitustarve katetaan.
Toukokuussa julkistetussa Tuusulan pormestariohjelmassa linjataan, että tasapainossa oleva kuntatalous on välttämätön kehityksen eturintamassa olevalle Tuusulalle. Samalla velkaantumisvauhtia on hillittävä.

Verotulot

Vuonna 2018 verotulojen kasvu vahvistuu Suomen talouden tilanteen kohentuessa.
Verotuloja ennustetaan kertyvän Tuusulan kunnalle vuonna 2018 yhteensä noin 179,8 milj. euroa. Verotulokertymän ennakoidaan kasvavan noin 3,4 milj. euroa (1,9 %) vuoden 2017 ennusteeseen nähden. Kunnallisveroprosentti on taloussuunnitelmakaudella 19,50 %.

Yhteisöveron osalta ei tällä hetkellä ole tiedossa vireillä olevia lakimuutoksia, jotka vaikuttaisivat tulevina vuosina merkittävästi yhteisöverokertymään. Yhteisöverokertymän kehitys on pitkälti sidoksissa Tuusulassa toimivien yritysten tuloskehitykseen sekä yritysten määrän kasvuun.

Vireillä olevan, kiinteistöverotukseen liittyvän hallituksen esitysluonnoksen mukaan kuntien yleisen kiinteistöveroprosentin ja muun kuin vakituisen asuinrakennuksen ylärajoja korotetaan.  Tuusulan kiinteistöveroprosentit esitetään pidettävän nykyisillä, alarajojen mukaisilla tasoilla. Tuusulan kiinteistöverotulokertymän arvioidaan pysyvän vuonna 2018 lähellä kuluvan vuoden tasoa.
 
Tuusulan verotuksen tasoa tarkastellaan suunnitelmakauden aikana, erityisesti ennakoiden Sote- ja maakuntauudistuksen taloudellisia vaikutuksia. Kunta seuraa alueen kuntien verojen ja maksujen tasoa, tavoitteena on pitää Tuusulan verotus kilpailukyisenä niin nykyiselle kuin uusille asukkaille.

Toimintatulot ja myyntivoitot

Toimintatulot kasvavat talousarviovuonna kokonaisuutena 74,6 milj. euroon (kunta ja vesihuoltoliikelaitos yhteensä), lisäystä 0,6 milj. euroa 2017 ennusteeseen (osavuosikatsaus 2 / 2017) verrattuna. Toimintatulojen kasvua vähentävät työterveyshuollon yhtiöittäminen (vaikutus 0,6 milj. euroa) sekä vuonna 2017 tapahtunut perustoimeentulotuen rahoituksen siirto Kelalle (toimeentulotuen valtionosuuden ja takaisinperinnän maksujen loppuminen, vaikutus – 0,2 milj. euroa).

Myyntivoittoja omaisuuden myynnistä on budjetoitu 12,0 milj. euroa. Myyntivoittojen ennakoidaan nousevan selvästi kuluvasta vuodesta, kun Puustellinmetsän sekä Lahelanpelto II:n tontit tulevat myyntiin.

Menokehitys ja taloussuunnitelman tasapainotus

Vuonna 2018 toimintamenot kasvavat 3,0 milj. euroa (1,6 %) vuoden 2017 ennusteeseen verrattuna (kunta ja vesihuoltoliikelaitos yhteensä). Vuoden 2018 toimintamenojen hidasta kasvua selittävät osaltaan työterveyshuollon yhtiöittämisen vaikutus sekä toimeentulotuen siirto Kelalle 1.1.2017, menovähennykset yhteensä 1,3 milj. euroa. Toimintamenojen kasvu on merkittävintä joukkoliikenteen osalta (lisäys 1,0 milj. euroa) sekä kasvatus- ja sivistystoimialalla (vertailukelpoinen ulkoisten toimintamenojen kasvu yhteensä 1,5 milj. euroa), jossa toimintamenoja kasvattavat mm. panostukset ennaltaehkäisevään oppilaan tukeen ja ohjaukseen sekä koulujen väistötilojen kustannukset. Talousarvion toimintatulojen ja -menojen erotuksena muodostuva toimintakate on -188,4 milj. euroa. Toimintakate kasvaa ainoastaan 0,4 milj. euroa vuoden 2017 ennusteen nähden. Vuoden 2018 toimintakatetta parantavat edellä kerrottujen toimintojen siirtojen/ulkoistusten ohella tiukka menotalous sekä budjetoitujen myyntivoittojen kasvu 1,8 milj. euroa talousarvioon 2017 verrattuna.

Taloudellisen toimintaympäristön positiivinen kehitys tukee kunnan taloustilannetta. Hieman parantuneesta taloustilanteesta huolimatta kunnan lähivuosien toimintamenoja tulee arvioida hyvin kriittisesti. Panostukset tulee kohdentaa hankkeisiin, joilla saavutetaan paras vaikuttavuus sekä kuntalaisten hyvinvointiin että kunnan elinvoimaan. Samaan aikaan Tuusulan tulee varautua sopeuttamaan kunnan toiminnot sote- ja maakuntauudistuksen myötä puolittuvaan tulopohjaan.  Keskiössä ovat tuottavuuden parantaminen, investointien priorisointi sekä kiinteistöomaisuuden tehokkaampi hyödyntäminen. Palvelurakenteiden keventämistä jatketaan ja kunnan palveluita järjestetään yhä enemmän digitaalisia ratkaisuja hyödyntäen. Kunnan elinvoimaisuutta ja taloutta tukevat aktiivinen elinkeinopolitiikka, kuntakeskusten kehittäminen sekä kysyntään vastaavien asunto- ja yritystonttitarjonnasta huolehtiminen, erityisesti Etelä-Tuusulan alueella.

Investoinnit ja rahoitus

Kunnan investoinnit ovat edelleen kasvussa ja kokonaismäärä nousee vuonna 2018 vesihuoltoliikelaitos mukaan lukien 40,2 milj. euroon. Infrahankkeisiin (tiet, liikenneväylät, puistot yms.) investoidaan noin 13,4 milj. euroa, vesi- ja viemäriverkostoon noin 4,7 milj. euroa. Suurimmat infrainvestoinnit kohdistuvat Puustellinmetsän, Lahelanpelto II:n ja Anttilanrannan asuinalueiden rakentamisen käynnistämiseen.

Kunnassa on suunnitteilla tai käynnissä useita koulujen perusparannus- ja uudisrakentamishankkeita. Rakennusinvestointien määrä, 11,9 milj. euroa, alenee hieman kuluvan vuoden tasosta. Suurin käynnissä oleva rakennushanke on Kellokosken yhtenäiskoulun laajennus.

Kohenevasta tulorahoituksesta huolimatta kunnan 2018 investoinneista pystytään kattamaan tulorahoituksella ainoastaan noin puolet. Kunnan tulorahoitusta vahvistavat poikkeuksellisen suuret, 4,2 milj. euron rahoitusosuudet.

Kunnan korollisten velkojen ennakoidaan kohoavan vuoden 2017 loppuun mennessä 109,4 milj. euroon. Velan määrä kohoaisi 2 791 euroon/asukas. Lähivuosina investointimenoja lisäävät osaltaan Rykmentinpuiston ja Focus-alueiden rakentuminen sekä koulu- ja päiväkotiverkon sisäilmaongelmista aiheutuvat lisäinvestoinnit.

Tavoitteena on edelleen hidastaa kunnan velkaantumista. Etusijalle asetetaan investoinnit, joilla on potentiaalia lisätä kunnan elinvoimaa ja tuloja, pienentää kustannuksia sekä parantaa toiminnan tuottavuutta. Tavoitteena on löytää keinoja, joilla kunnan ja lainamäärä saadaan käännettyä laskuun taloussuunnittelukauden loppupuolella. Vuoden 2016 joulukuussa valtuusto asetti 150 milj. euron velkakaton (kunnan ja vesihuoltoliikelaitoksen yhteenlaskettujen korollisten lainojen enimmäismäärä vuoden 2021 loppuun mennessä). Velkakatosta luovutaan toistaiseksi. Vuoden 2018 aikana tehdään kokonaisarvio kunnan 10 vuoden investoinneista sekä keinoista velkaantumisen taittamiseksi. Tehtävän kokonaisarvioinnin pohjalta velkakaton määrää tarkastellaan uudelleen vuoden 2019 talousarvion yhteydessä.

Ehdotus

Esittelijä

Arto Lindberg, pormestari, arto.lindberg@tuusula.fi

 Kunnanhallitus päättää

  • tehdä valtuustolle ehdotuksen vuoden 2018 talousarvioksi sekä vuosien 2018 - 2022 taloussuunnitelmaksi.

---

Talousjohtaja kävi läpi keskeisiä kohtia v. 2018 talousarvioesityksestä, ja toimialajohtajat mm. kävivät läpi toimialojensa osalta keskeisiä kohtia ja tekijöitä v. 2018 talousarvioesityksessä sekä muutoksia v. 2017 talousarvioon.

Vs. henkilöstöjohtaja esitteli henkilöstösuunnitelmaa, kuntasuunnittelupäällikkö kaavoitussuunnitelmaa ja asuntotoimenpäällikkö asuntorakentamista vuosina 2018 - 2022.

Päätös

Kunnanhallitus päätti

  • jättää asian pöydälle 20.11.2017 klo 16.00 pidettävään kokoukseen, jolloin talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen käsittelyä jatketaan.

Kokous keskeytettiin tauon ajaksi klo 10.20–10.30, 12.10–12.55, 14.35–14.50, 16.10–16.25 ja 17.15–17.45.

Valmistelija

Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Ehdotus

Esittelijä

Arto Lindberg, pormestari, arto.lindberg@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2018-2022 taloussuunnitelman.

-----

Pormestari teki ehdotukseensa seuraavat muutokset:

Investoinnit

  • Kellokosken koulun kalusteet       700 000 € (lisäys 600 000 €)
  •  Hiekkavarasto (tekninen ltk)           40 000 € (uusi esitys)
  •  Kuorma-auto (tekninen ltk)          250 000 € (siirto 2017 talousarviosta, varattu 230 000€)

Yhteensä                        990 000 € (lisäykset yhteensä 890 000 €)

Käyttötalous

  • Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä, 327 000 euroa (lisäys - 127 000 €), yleisjohto- ja konserni
  • Ohjaaja kehitysvammaisten tuettuun asumiseen (lisäys - 60 000, josta uusi ohjaaja -45 000 €  ja aiemmin päätetyn ohjaajan palkkaukseen – 15 000 €), määräraha siirretään ostopalveluista
  • Eläkemenoperusteisten maksujen siirto takaisin henkilöstöpalveluista Sosiaali- ja terveystoimelle, arvio n. 1 029 000 euroa
  • Tilakeskus, ilmavaihtokoneiden käyntiaikamuutokset kunnan kiinteistöissä,  lisämääräraha lämmityskustannuksiin 300 000 € ja sähkön ostoihin 200 000 €

Ulkoiset määrärahalisäykset yhteensä 627 000

Tekstilisäykset

  • Sivu 15. Tilakeskuksen määrärahat ovat nettositovia. Vuonna 2018 tehdään kunnan kiinteistöjen salkutus, jonka pohjalta päätetään erikseen tilakeskuksen hallinnoimien tyhjien ja vajaakäyttöisten kiinteistöjen kustannusrasituksen kohdentuminen
  • Sivu 27. Valtuusto antaa kunnanhallitukselle oikeuden myöntää 400 000 euroa lyhytaikaista rahoitusta Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymälle valinnanvapauskokeilun rahoittamiseksi
  • Sivu 29. Eläkemenoperusteisten maksujen siirrosta tekstikirjaus henkilöstöosaan
  • Henkilöstöosa siirretään talousarviokirjan loppupuolelle henkilöstösuunnitelman yhteyteen.

---

Kohdassa Tuusulan kuntastarategia, vuoden 2018 tavoitteet, toimenpiteet ja toteutusohjelma 6. Kasvatus ja koulutus on uuden kunnan keskeinen painopiste, 6.4. Kehitämme varhaiskasvatusta ja sen eri muotoja pormestari muutti ehdotuksensa " Palautamme perheiden subjektiivisen oikeuden saada lapsilleen päivähoitopaikan valtuustokauden aikana seuraavaksi: "Palautamme perheiden subjektiivisen oikeuden saada lapsilleen päivähoitopaikan syksyllä 2019."

Ari Nyman Ulla Rosenqvistin kannattamana esitti, että em. kohta poistetaan.

Outi Huusko esitti, että em. kohta muutetaan seuraavaksi: "Palautamme perheiden subjektiivisen oikeuden saada lapsilleen päivähoitopaikan 1.8.2018 alkaen." Esitys raukesi kannattamattomana.

Koska oli tehty kannatettu muutosesitys, oli asia ratkaistava äänestämällä. Kunnanhallitus hyväksyi pormestarin esityksen, että ne, jotka kannattavat muutettua pohjaehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Nymanin tekemää muutosesitystä, äänestävät "ei" .

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 10 jaa-ääntä (Palvas, Heiskanen, Huusko, Mäensivu, Mäki-Kuhna, Peltonen, Salmi, Salonen, Huuhtanen ja Lindberg) ja 2 ei-ääntä (Nyman ja Rosenqvist ). Yksi jäsen eli Tamminen oli poissa.  Puheenjohtaja totesi, että muutettu pohjaehdotus tuli kunnanhallituksen päätökseksi.

Kohdassa Kasvatus- ja sivistystoimi, Henkilöstösuunnitelma Jussi Salonen Sari Heiskasen ja Karita Mäensivun kannattamana esitti seuraavaa lisäystä: "Osoitetaan 60.000 euroa lisää yläkoulun oppilaiden tuen kehittämiseen koulunkäynninohjaaja/koulusosionomipalveluihin."

Koska oli tehty kannatettu muutosesitys, oli asia ratkaistava äänestämällä. Kunnanhallitus hyväksyi pormestarin esityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Salosen tekemää muutosesitystä, äänestävät "ei" .

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 5 jaa-ääntä (Mäki-Kuhna, Nyman, Rosenqvist, Salmi ja Huuhtanen) ja 7 ei-ääntä (Palvas, Heiskanen, Huusko, Mäensivu, Peltonen, Salonen ja Lindberg). Yksi jäsen eli Tamminen oli poissa.  Puheenjohtaja totesi, että Salosen tekemä muutosesitys tuli kunnanhallituksen päätökseksi.

Kohdassa Kuntakehityksen ja tekniikan toimiala, Kuntasuunnittelu, Maankäyttö Ari Nyman Ulla Rosenqvistin kannattamana esitti, että lause "Neuvotteluiden pitkittyessä myös lunastusta käytetään yhtenä keinona maanhankinnassa" poistetaan.

Mika Mäki-Kuhna usean jäsenen kannattamana esitti, että em. lause muutetaan seuraavaksi: "Neudotteluiden pitkittyessä voidaan ottaa käyttöön myös muut maankäyttö- ja rakennuslain mahdollistamat toimet."

Koska oli tehty kannatetut muutosesitykset, oli asia ratkaistava äänestämällä. Kunnanhallitus hyväksyi pormestarin esityksen, että ne, jotka kannattavat Mäki-Kuhnan tekemää muutosesitystä äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Nymanin tekemää muutosesitystä, äänestävät "ei" .

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 10 jaa-ääntä (Palvas, Heiskanen, Huusko, Mäensivu, Mäki-Kuhna, Peltonen, Salmi, Salonen, Huuhtanen ja Lindberg) ja 2 ei-ääntä (Nyman ja Rosenqvist ). Yksi jäsen eli Tamminen oli poissa. Koska kukaan jäsenistä ei kannattanut pohjaehdotusta, puheenjohtaja totesi, että Mäki-Kuhnan tekemä muutosesitys tuli kunnanhallituksen päätökseksi.

Kohdassa Kuntakehityksen ja tekniikan toimiala, Yhdyskuntatekniikka Outi Huusko esitti, että kutsuliikennettä laajennetaan käytettävyysaikaa pidentämällä. Esitys raukesi kannattamattomana.

Kunnanhallituksen em. ja yksimielisesti tekemät muutokset ilmenevät liitteestä.

Päätös

Kunnanhallitus päätti

  • hyväksyä omalta osaltaan liitteessä ilmenevin muutoksin pormestarin muutetun ehdotuksen vuoden 2018 talousarvioksi ja vuosien 2018-2022 taloussuunnitelmaksi
  • ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2018-2022 taloussuunnitelman.

Kokous keskeytettiin tauon ajaksi klo 16.45-16.55, 17.50-18, ja 19.30-19.37.

Markku Vehmas oli asiantuntijana kokouksessa.

Kim Kiuru ilmoitti olevansa esteellinen/intressijäävi henkilöstösuunnitelmaa käsiteltäessä ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. 
Seuraavat henkilöt ilmoittivat olevansa yhteisöjäävejä ja poistuivat esteellisinä kokouksesta käsiteltäessä kohtaa Tytäryhtiöt/ko. yhtiö: Kansliapäällikkö Harri Lipasti Kiinteistö Oy Riihikallion Lähipalvelukeskus ja Tuusulan Jäähalli Oy, Liisa Palvas Kellokosken Jäähalli Oy, talousjohtaja Markku Vehmas Kiinteistö Oy Kerava-Tuusula Paloasema ja Jani Peltonen ja Mika Mäki-Kuhna Tuusulan Tekonurmi Oy. 

Valmistelija

  • Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Ehdotus

Esittelijä

  • Harri Lipasti, kansliapäällikkö, harri.lipasti@tuusula.fi

Valtuusto käsittelee asiaa 11.12.2017.

Konsernijaosto päättää

  • merkitä asian tiedoksi.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.


Muutoksenhaku

Päätöksestä ei saa tehdä kuntalain 136 §:n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.