Perustelut
HSL laatii vuosittain toiminta- ja taloussuunnitelman kolmelle seuraavalle vuodelle. HSL:n hallitus pyytää laatimastaan suunnitelmasta vuosittain jäsenkuntiensa lausunnot. Jäsenkuntien on annettava lausuntonsa suunnitelmasta viimeistään 31. elokuuta.
HSL:n hallitus käsitteli alustavaa toiminta- ja taloussuunnitelmaa vuosille 2019-2021 kokouksessaan 12.6.2018. Jäsenkuntien lausuntoa pyydetään nyt
- HSL:n strategiasuunnitelmasta,
- liikenteen palvelutasosta ja palvelutason muutoksista,
- kuntaosuuksien tasosta,
- lipputulotavoitteista TTS-kaudella,
- tarkastusmaksun korottamisesta ja
- kuntakohtaisen ylijäämän käytöstä tai alijäämän takaisin maksamisesta suunnitelmakaudella 2019-2021.
HSL:n hallituksen kokouksen 12.6.2018 pöytäkirjassa (§76) on kuvattu suunnitelmakautta. Seuraavassa on poimintoja suunnitelmakauden kuvauksesta.
Keskeisiä muutoksia suunnitelmakaudella
Strategian valmistelussa yksi tehtävistä on selkeyttää HSL:n roolia muuttuvassa maailmassa ja selvittää tulevaisuuden näkymiä ja haasteita.
HSL:n toiminta- ja henkilöstöstrategia integroidaan vahvemmin suunnitteluun, toimintaan, johtamiseen ja seurantaan.
Uusi vyöhykkeisiin perustuva hinnoittelumalli otetaan käyttöön vuonna 2019. Vyöhykemallin myötä lipputuotteet ja hinnoittelu muuttuvat merkittävästi. Muutos merkitsee laajoja muutoksia pysäkki-infraan ja matkustajainformaatioon. Muutoksesta viestiminen edellyttää kaikkien HSL:n viestintäkanavien käyttöä ja muutosviestinnän tukemista.
TTS-kaudella aloittaa seuraavia bussiliikenteen runkolinjoja:
- Runkolinjat 500 ja 510 Itäkeskus/Herttoniemi-Pasila-Meilahti- Munkkiniemi-Munkkivuori/Tapiola aloittavat elokuussa 2019.
- Linja 562 Mellunkylä-Tikkurila-Lentokenttä muutetaan runkolinjaksi 570 vuonna 2020 ja kaikkien lähtöjen reitti muutetaan päättymään lentokentälle.
- Uusi runkolinja 200 perustetaan Elielinaukion, Leppävaaran ja Espoon keskuksen välille. Tavoitteena on, että runkolinja aloittaa liikennöinnin elokuussa 2020, kun tarvittavat infraparannukset on tehty. Ennen runkolinjaksi muuttamista linja 200 liikennöi ns. normaalina bussilinjana.
- Runkolinjan 560 Rastila-Myyrmäki Matinkylän jatkeen aloitus siirtyy ajankohtaan, jolloin länsimetron jatke avautuu.
HSL:n tilaamasta lähijunaliikenteestä avataan tarjouskilpailun esivalintavaihe vuonna 2018 ja varsinainen tarjouskilpailu on tarkoitus ratkaista keväällä 2020. Uusi liikennöintisopimus astuu voimaan kesäkuussa 2021. Lähijunaliikenteen kilpailutus tulee olemaan suurin yksittäinen tarjouskilpailu, mitä joukkoliikenteestä on Suomessa järjestetty ja ensimmäinen laatuaan junaliikenteessä.
HSL:n ensimmäinen bussikilpailutus, jossa liikennöitsijän pitää tarjota liikenteeseen sähköbusseja, on Espoon Leppävaaran liityntäliikenteen kilpailutus. Kilpailutusta koskeva tarjouspyyntö julkaistaan elokuussa 2018 ja sähköbussilinjat aloittavat liikennöinnin 2019.
HSL on mukana neljässä toimialueellaan toteutettavassa automaattibussikokeilussa, joiden tarkoituksena on testata automaattiajoneuvojen teknologiaa todellisessa liikenneympäristössä. HSL toimii hankkeissa toistaiseksi sparraajana ja antaa tukea reittisuunnittelussa, matkustajainformaatiossa ja hankkeiden kytkemisessä osaksi joukkoliikennejärjestelmää.
Lähimaksaminen on askel kohti tunnistepohjaista matkustamista. Tunnistepohjaisessa järjestelmässä matkustusoikeutta hallitaan fyysisen matkakortin, rahastuslaitteen tai matkapuhelimen sijaan taustajärjestelmässä. Sekä lähimaksaminen että tunnistepohjainen matkustaminen vaativat taustajärjestelmän kehittämistä, jonka kustannusten vuosina 2019-2021 arvioidaan olevan yhteensä neljä miljoonaa euroa. Tavoitteena on rakentaa yhteinen taustajärjestelmä suurten kaupunkien (Helsingin seutu, Tampere, Turku ja Oulu) kesken yhteistyössä TVV Lippu- ja maksujärjestelmä Oy:n (LMJ Oy) kanssa.
Liikkumispalvelujen uusien toimintamallien testaamiseksi on perustettu kaksivuotinen hanke HSL IdeaLab, jossa työstetään proaktiivisesti HSL:n palveluvalikoimaa, haetaan toimintamalleja HSL:n rooliksi, käydään markkinavuoropuhelua eri toimijoiden kanssa sekä luodaan HSL:n linja ja käytännöt huolellisen arvioinnin perusteella. IdeaLabin avulla testataan HSL:n strategiaan sopivia syvempiä yhteistyön muotoja. Pilotointi tapahtuu vuoden 2019 aikana ja arviointia ja johtopäätöksiä tehdään alkuvuodesta 2020.
HSL valmistelee ja viimeistelee saatujen lausuntojen jälkeen vuoden 2019 alussa MAL 2019 -suunnitelman hyväksyttäväksi HSL:n hallituksessa ja muissa seudun yhteistyön toimielimissä. Hyväksytyn suunnitelman pohjalta tehdään MAL- sopimuksen 2020-2023 valmistelu ja käydään sitä koskevat neuvottelut. Vuoden 2019 aikana toteutetaan MAL 2019 -suunnitelmassa sovitut jatkotyöt ja varmistetaan, että runkoverkon kehittämisen tarpeet ja lisäselvitystä vaativat asiat on huomioitu niissä.
Lippulajitutkimuksilla kerätään tietoa matkustajien kotipaikka- ja matkalippujakaumista kuntien HSL-alijäämän määrittämistä varten. Syksyllä 2019 lippulajitutkimus tehdään raitiovaunuissa ja mahdollisesti myös rajoitetusti busseissa. Siuntion ja Tuusulan HSL-jäsenyyden vaikutukset selvitetään HSL:n suunnitteleman linjaston käyttöönoton jälkeen. Lippulajitutkimusten tarvetta ja mahdollista uutta tutkimustapaa vyöhykemallin käyttöönoton jälkeen selvitetään vuoden 2019 aikana.
HSL:n hallituksen kokouksen 12.6.2018 pöytäkirjassa (§76) on kuvattu taloussuunnitelmaa. Seuraavassa on poimintoja taloussuunnitelman kuvauksesta.
TALOUSSUUNNITELMA
Toimintatulot
HSL:n toimintatulot vuonna 2019 ovat yhteensä 743,4 milj. euroa. Kasvu edellisvuoden ennusteeseen verrattuna on 12,1 milj. euroa (1,7 %). Toimintatulojen arvioidaan olevat 764,0 milj. euroa vuonna 2020 ja 769,1 milj. euroa vuonna 2021.
Lipputulot
Lipputulojen arvioidaan olevan vuonna 2018 ilman ALV:ia yhteensä 374,1 milj. euroa ja 371,3 milj. euroa vuonna 2019. Laskua edellisvuoden ennusteeseen on -0,7 %. Lipputulot muodostavat 50,0 % HSL:n toimintatuloista.
Lipputulojen arvioidaan olevan 376,9 milj. euroa vuonna 2020 ja 382,6 milj. euroa vuonna 2021.
Nykytariffin mukaisia hintoja ei koroteta vuonna 2019. Vyöhyketariffin lippujen hinnat on määritelty niin, että laskennallinen lipun hintojen muutosprosentti koko ABCD alueen lippujen hinnoissa on -3,4 %. Lipun hintojen muutosprosenttia ei voida määritellä kuin laskennallisesti, koska tariffijärjestelmät poikkeavat oleellisesti toisistaan. Se, että lippujen hintoihin ei esitetä korotuksia, johtuu viime vuosien ennakoitua suuremmista lipputuloista ja kustannussäästöistä. Vuodesta 2018 vuoteen 2019 lipunmyyntiin vaikuttavan matkustajamäärän arvioidaan kasvavan keskimäärin noin 1,5 %.
Tekstiviestilippujen myyntiä esitetään lopetettavaksi vyöhy-ketariffin mukaisen taksan käyttöönottoon yhteydessä vuoden 2019 aikana.
Vyöhykkeisiin perustuva tariffijärjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2019 alussa. Aikataulu on riippuvainen uuden lippu- ja informaatiojärjestelmän valmistumisesta ja matkakorttien vaihdon toteutumisesta. Uusi järjestelmä täytyy olla täysimääräisesti käytössä ja matkakortit vaihdettu ennen kuin vyöhykkeet voidaan ottaa käyttöön. HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelmassa suunnitelmakauden lipputulot on arvioitu uuden vyöhyketariffin perusteella.
TTS-esityksessä vuonna 2019 kuntien subventioasteen ilman edellisten vuosien yli-/alijäämiä on keskimäärin 50,3 %. Kuntien HSL-ajan keskimääräinen subventiotaso pysyy kuitenkin alle 50 %:ssa (ollen 47,9 %), vaikka se vuoden 2019 osalta ylittyykin hieman.
Matkakorteista perittäviä korttimaksuja arvioidaan kertyvän vuonna 2018 0,8 milj. euroa ja korttimaksuista kertyvien tulojen laskevan vuonna 2019 0,6 milj. euroon. Laskua arvioidaan syntyvän siirtymästä mobiilituotteiden käyttöön.
Kuntaosuudet
Esitetyssä kuntaosuuslaskelmassa on oletettu, että uusi vyöhykehinnoittelumalli otetaan käyttöön vuoden 2019 alussa. Laskutettavat kuntaosuudet ovat talousarviossa 2019 yhteensä 356,0 milj. euroa ja kuntaosuudet muodostavat 47,9 % HSL:n toimintatuloista. Kuntaosuuksissa on huomioitu kunnille kertyneen ylijäämän palautusta yhteensä 24,0 milj. euroa.
Muut tulot
Valtion suurten kaupunkien joukkoliikennetuen vuosittaiseksi määräksi on arvioitu 4,7 milj. euroa vuosina 2019-2021. Tuki on kohdistettu jäsenkunnille asukaslukujen suhteessa. Muita tukia ja avustuksia arvioidaan saatavan 1,5 milj. euroa.
Tarkastusmaksutuloja arvioidaan vuonna 2019 kertyvän 5,2 milj. euroa, joista kirjataan luottotappiota ja luottotappiovarauksia yhteensä noin 2,0 milj. euroa. Tarkastusmaksun määrä voi olla 40 kertaa alin yleinen kertalipun hinta. Tarkastusmaksu on ollut vuodesta 2007 alkaen 80 euroa. Vuonna 2019 tarkastusmaksua esitetään korotettavaksi 100 euroon.
Vuokratuloja liikennöitsijöiltä laskutettavista taukotilojen, matkakorttilaitteiden ja sähköbussien vuokrista arvioidaan saatavan 2,1 milj. euroa.
Toimintamenot
HSL:n toimintamenot vuonna 2019 ovat yhteensä 747,3 milj. euroa. Toimintamenot kasvavat vuoden 2018 ennusteesta 42,5 milj. euroa (6,0 %). Vuonna 2020 toimintamenojen arvioidaan olevat 766,6 milj. euroa ja 772,9 milj. euroa vuonna 2021.
Henkilöstökulut
Henkilöstömenot ovat 23,2 milj. euroa, joka on 3,1 % toimintamenoista. Palkat ja palkkiot ovat yhteensä 18,9 milj. euroa. Eläkemenoihin ja muihin sivukuluihin on varattu yhteensä 4,3 milj. euroa. Henkilöstömenot eivät sisällä varausta mahdollisen tulospalkkion maksamiseen.
Palveluiden ostot
Palveluiden ostomenot vuonna 2019 ovat yhteensä 714,4 milj. euroa, 95,6 % HSL:n kaikista toimintamenoista.
Joukkoliikenteen operointikustannukset
Joukkoliikenteen operointikustannukset ovat 528,3 milj. euroa, 70,7 % HSL:n toimintamenoista. Joukkoliikenteen kustannustason arvioidaan nousevan keskimäärin 2,4 % edellisvuoden tasosta.
Bussiliikenteen kustannusten arvioidaan vuonna 2019 olevan yhteensä 322,8 milj. euroa. Bussiliikenteen kustannustason arvioidaan nousevan 2,4 %. Vuonna 2020 bussiliikenteen kustannusten arvioidaan olevan 347,3 milj. euroa ja 346,4 milj. euroa vuonna 2021.
Junaliikenteen kustannusten arvioidaan vuonna 2018 olevan yhteensä 90,8 milj. euroa ml. Junakalustoyhtiön vuokrat Sm5-kalustosta. HSL ja VR ovat neuvotelleet uuden hinnan HSL-lähijunaliikenteen siirtymäkauden sopimuksen loppuajalle. Sopimus on voimassa kesäkuuhun 2021 asti, minkä jälkeen HSL:n lähijunaliikenne siirtyy kilpailutettuun sopimukseen. Vuonna 2020 junaliikenteen kustannuksiksi arvioidaan 89,8 milj. euroa sekä 88,2 milj. euroa vuonna 2021.
Raitioliikenteen kustannusten arvioidaan vuonna 2019 olevan 56,2 milj. euroa. Raitioliikenteessä kusannustason muutokseksi on arvioitu 2,4 %. Kustannuksiksi arvioidaan 58,6 milj. euroa vuonna 2020 ja 62,8 milj. euroa vuonna 2021. Vuonna 2019 kustannukset nousevat uuden kaluston pääomakustannusten takia ja niiden siirtyessä vähitellen pois takuunalaisesta laskutuksesta.
Metroliikenteen kustannusten arvioidaan olevan 43,8 milj. euroa vuonna 2019. Metroliikenteessä kustannustason muutokseksi on arvioitu 2,7 %. Vuonna 2020 kustannuksiksi arvioidaan 45,1 milj. euroa ja vuonna 2021 45,8 milj. euroa. Vuosina 2020-2021 kustannukset nousevat vanhan metrokaluston peruskorjausten myötä.
Lauttaliikenteen kustannusten arvioidaan vuonna 2019 olevan 4,6 milj. euroa ja laskevan 3,6 milj. euroon vuosina 2020-2021. Vuoden 2019 kustannuksia nostaa lautan telakointikustannukset. Lauttaliikenteessä kustannustason nousuksi on arvioitu 2,0 %.
Muut palvelujen ostomenot
Muiden kuin operointipalvelujen ja infrapalvelujen ostoihin käytetään 35,4 milj. euroa vuonna 2019. Muihin palvelujen ostoon käytetään 33,8 milj. euroa vuonna 2020 ja 33,6 milj. euroa vuonna 2021. Vuonna 2019 lisäkustannuksia aiheuttaa uuden vyöhykehinnoittelun käyttöönotto ja siihen liittyvät palvelujen ostot.
Joukkoliikenteen infrakorvaukset
Kunnille joukkoliikenteen infrasta maksettava käyttökorvaus vuonna 2019 on 150,7 milj. euroa.
Vuonna 2020 infrakuluja arvioidaan maksettavan yhteensä 155,7 milj. euroa ja vuonna 2021 yhteensä 158,9 milj. euroa.
Muut kustannukset
Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin on vuodelle 2019 varattu 1,9 milj. euroa. Vuoden 2020 varaus on 1,5 milj. euroa ja vuoden 2021 varaus 1,6 milj. euroa.
Vuokramenot vuonna 2019 ovat 4,6 milj. euroa. Vuokramenot sisältävät HSL:n toimitilojen vuokrakustannusten lisäksi sähköbusseista maksettavia leasing-vuokria 1,3 milj. euroa ja kuljettajien sosiaalitiloista maksettavia vuokria 2,1 milj. euroa. Vuoden 2020 varaus vuokriin on 3,9 milj. euroa ja vuoden 2021 varaus 3,7 milj. euroa.
Muut menot vuonna 2019 ovat 3,2 milj. euroa. Muihin menoihin sisältyvät tarkastusmaksujen luottotappiot ja -varaukset, joita arvioidaan kirjattavan vuosittain yhteensä 2,0 milj. euroa. Vuodelle 2019-2020 varaus muihin menoihin on 3,3 milj. euroa molemmille vuosille.
Toimintakatteen vuonna 2019 arvioidaan olevan 3,9 milj. euroa alijäämäinen.
Rahoitustuotot ja -kulut
HSL rahoittaa investointinsa tarvittaessa lainanotolla rahoituslaitoksilta. HSL on toistaiseksi ollut velaton eikä talousarviolainaa tarvinne nostaa myöskään vuonna 2018.
Rahoituksen nettomenojen vuonna 2019 arvioidaan olevan 0,2 milj. euroa, pysyvän samalla tasolla vuonna 2020 ja nousevan 0,3 milj. euroon vuonna 2021.
Vuosikate rahoituserien jälkeen on 4,1 milj. euroa alijäämäinen.
Tilikauden 2019 alijäämäksi arvioidaan 24,0 milj. euroa ja se voidaan kattaa edellisvuosien ylijäämästä.
Investoinnit
HSL:n investointimenot ovat 16,4 milj. euroa vuonna 2019, 12,8 milj. euroa vuonna 2020 ja 8,6 milj. euroa vuonna 2021.
Edellisten vuosien merkittävin investointi LIJ-hanke valmistui pääosiltaan vuoden 2017 loppuun mennessä. Lippu- ja informaatiojärjestelmän kehittämiseen on budjetoitu käytettäväksi suunnitelmakaudella 2019-2021 vielä noin 2,0 milj. euroa, joka on varattu pääosin vuodelle 2020.
Erilaisiin digitaalisten kuluttajapalveluiden kehittämishankkeisiin on varattu suunnitelmakaudelle 5,4 milj. euroa, kullekin vuodelle noin 2 milj. euroa.
Asiakkuuden ja myynnin -sovellusten kehittämiseen on varattu suunnitelmakaudelle yhteensä 15,6 milj. euroa, josta 8,8 milj. euroa vuodelle 2019, 3,8 milj. euroa vuodelle 2020 ja 3,1 milj. euroa vuodelle 2021. Merkittävimpänä yksittäisenä kehittämishankkeena tässä ryhmässä on Lähimaksamisen kehittäminen, jolle on varattu suunnitelmakaudella yhteensä 4,1 milj. euroa. Tähän ryhmään sisältyy myös Maas IdeaLabin 1,0 milj. euron varaus liikkumispalveluiden uusien toimintamallien testaamiseen.
Joukkoliikenteen kehityshankkeisiin on varattu suunnitelmakaudella 7,2 milj. euroa, josta 2,7 milj. euroa vuodelle 2019, 2,7 milj. euroa vuodelle 2020 ja 1,8 milj. euroa vuodelle 2020. Merkittävimpänä yksittäisenä investointina Jore 4.0 -hankkeeseen on koko suunnitelmakaudelle varattu 2,7 milj. euroa.
Muihin investointeihin on varattu suunnitelmakaudelle 7,7 milj. euroa, josta merkittävimpänä yksittäisenä hankkeena 2,3 milj. euroa tietoturvan kehittämiseen.
TUUSULAN KUNNAN LAUSUNNOT KOKONAISUUTEEN
HSL:n strategiasuunnitelma
Strategiasuunnitelma perustuu HSL:n laatimaan strategiaan. Tuusulan kunta toteaa, että esitetyt painopistealueet
- erinomainen asiakaskokemus
- tehokas runkoverkko
- ennakoiva uudistuminen
- aktiivinen yhteistyö
- kestävä talous
ja niihin liittyvä mittarit ovat kannatettavia. Yleisesti mittareita tarkennettaessa tulee ottaa huomioon seudun monimuotoisuus. Mittarit tulee laatia siten, että ne palvelevat sekä ydinalueen että kehyskuntien tarpeita ja tarvittaessa mittareista tulee tuottaa myös kunnittaista tai vyöhykkeistä tietoa.
Tuusulan kunta toteaa, että HSL:n strategiasuunnitelma ei lähtökohtaisesti ole ristiriidassa kunnan oman kuntastrategian kanssa. Ristiriidattomuuden säilymiseen tulee myös kiinnittää huomiota HSL:n strategiaa viimeisteltäessä.
Tuusulan kannalta erityisen tärkeä asia on HSL strategiassa painopisteeksi nostettu tehokas runkoverkko sekä käsitteellisesti sekä toiminnallisesti. Tuusulan kunnalle on tärkeää, että tätä painopistealuetta kehitettäessä kiinnitetään erityistä huomiota myös liityntäliikenteen toimivuuteen edellytyksenä runkoverkon tarjonnan tehokkaalle toiminnalle. Liityntäliikenteen toimivuus, tai mahdollisesti asiakastyytyväisyys liityntäliikenteen toimivuuteen, tulisi olla myös runkoverkon tehokkuutta mittaava tekijä rinnan vaihtojen toimivuutta ja odottamisolosuhteita koskevan asiakastyytyväisyyden kanssa.
Yleisesti HSL-alueen reuna-alueen kuntien joukkoliikennekysynnän taso sekä maantieteellinen sijainti kuntalaisten palveluverkon ja työssäkäyntialueen sisällä kulkevine HSL-alueen rajoineen luo tilanteen, jossa runkoverkko-liityntäliikenne -suunnitteluperiaatetta tulee ensisijaisesti soveltaa tavalla, joka luo edellytykset kasvattaa joukkoliikenteen käyttöä henkilöautoilun kustannuksella.
Kunta kiinnittää strategiasuunnitelmassa myös huomiota aktiivisen yhteistyön painopistealuetta mittaroitaessa suunniteltuun Maas IdeaLab –ohjelman onnistumisen mittariin. Joulukuussa 2018 alkava ohjelman pilottivaihe kestää noin vuoden. Aktiivisuutta liikennepalvelujen kehittämistyössä tai IdeaLab –pilotin jälkeistä palvelun jatkoa ja kehittymistä tulisi myös mittaroida strategiakauden aikana. Kunta esittää, että em. mittaria muutetaan tässä mielessä strategiakauden kannalta kattavammaksi.
Liikenteen palvelutaso ja palvelutason muutokset
Tuusulan ja Keravan linjastosuunnitelman mukainen liikennöinti aloitetaan elokuussa 2019. Linjastosuunnitelman mukaisesti liityntäliikenteen määrä alueella kasvaa samalla kun Helsinki–Tuusula -yhteysvälin suorien bussivuorojen määrä vähenee. Liityntäliikenteen puolella arki-, ilta- sekä viikonloppuliikenteen palvelutaso paranee. Linjastosuunnitelman mukainen liikennöinti on arvioitu Tuusulan kunnan osalta periaatteessa kustannusneutraaliksi. Rykmentinpuiston alueen bussitarjonnan lisääminen vuonna 2020 nostaa liikennöintikustannuksia. Bussitarjonnan lisäykseen on varauduttu yhtä autopäivää vastaavalla kustannustasolla vuoden 2020 syyskaudesta alkaen. Kunta katsoo, että varauma on tämän hetken tietojen perusteella sopiva.
Kunta toteaa, että Epinkoskentien katusuunnittelutyö on Tuusulassa aloitettu ja puuttuvan katuyhteyden toteuttamiseen on varauduttu kunnan budjetissa vuonna 2019. Katuyhteyden toteutus tapahtuu yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa.
Kunta pitää myönteisenä Itäkeskus/Herttoniemi-Pasila-Meilahti-Munkkiniemi – Munkkivuori/Tapiola käytävän runkolinjojen 500 ja 510 sekä Mellunmäki-Tikkurila-Lentokenttä –runkolinjan 570 toteutumiseen tähtääviä toimenpiteitä pitäen tärkeänä em. linjojen kykyä toimia matkaketjun osana myös Tuusulan suunnan joukkoliikenteessä.
Lipputulotavoitteet TTS-kaudella
Isona muutoksena vuoden 2019 alussa on tulossa käyttöön uusi vyöhykkeisiin perustuva hinnoittelumalli. Vyöhykemallin suurimmat vaikutukset kohdistuvat pääkaupunkiseudun kuntiin ja kuntalaisiin. Vyöhykemallin yhtenä tavoitteena on vyöhykerajoilla olevien hintaportaiden merkityksen vähentäminen ja pääkaupunkiseudulla tätä toteutetaan kahden vyöhykkeen ostopakon avulla. Kehysalueelle vyöhykkeitä ei ole suunniteltu ydinaluetta vastaavalla tiheydellä, eikä kahden vyöhykkeen ostaminen ole lähtökohtaisesti tarpeen kunnan sisäisten matkojen tekemisessä.
Tuusulan kunta toteaa kuitenkin, että TTS-ehdotuksessa esitetyillä matkalipunhinnoilla kehyskuntien (D-vyöhyke) ja pääkaupunkiseudun reuna-alueiden (C-vyöhyke) väliset matkat uhkaavat muodostua kohtuuttoman kalliiksi. Tuusulan kunta edellyttää, että CD -vyöhykkeen lipun hinta irrotetaan sidoksesta ABC -lipun hintaan ja CD-lipun hintatasoa alennetaan. Tämä kohtuullistaa myös niiden Tuusulan kunnan sisäisten matkojen hintoja, jotka tehdään kunnan eteläisimmiltä, C-vyöhykkeelle sijoittuvilta alueilta muualle Tuusulaan. CD –vyöhykkeen lipun hinnan alentaminen tasaa hintaportaita kehyskunnan suunnasta kun TTS-ehdotuksessa kohtuullisen pieneksi esitetty CD-vyöhykkeen (30 pvn kausilippu 107,50 €) ja BCD-vyöhykkeen (30 pvn kausilippu 115,80 €) lippujen välinen hintaero kasvaa. Tuusulan kunnan ehdotus CD lipun hinnaksi on 98 €/30 vrk ja 4,20 €/mobiililippu. Muiden saman vyöhykkeen lipputuotteiden hintatasot tulee suhteuttaa näihin hintoihin.
CD-vyöhykkeen merkitys kehyskunnille on lipunmyyntitilastojen perusteella lisääntynyt merkittävästi Kehäradan valmistumisen myötä ja merkityksen kasvu tulee jatkumaan, kun pääkaupunkiseudun vaihto- ja poikittaisyhteyksiä edelleen kehitetään tulevina vuosikymmeninä. Viime vuosien positiivista kehitystä, joka on kytkenyt mm. Aviapoliksen ja lentoaseman alueet aiempaa tiiviimmin osaksi kehyskuntien asukkaiden joukkoliikennematkustamisen aluetta, tulee tukea myös vyöhykehinnoittelulla.
Tuusulan kunta katsoo myös, että vyöhykemalliin sisällytetystä AB, BC ja D -vyöhykkeiden sisäisten lippujen hintojen sidoksesta toisiinsa tulee jatkossa luopua. Tällöin esimerkiksi ensisijaisesti AB ja/tai BC -vyöhykkeitä koskeva lipun hinnan muutostarve ei automaattisesti johtaisi vastaavaan muutokseen D-vyöhykkeellä. D-vyöhykkeelle sijoittuvissa kunnissa, vyöhykkeen tai kunnan sisäisessä liikkumisessa joukkoliikenteen kulkutapaosuus ja joukkoliikennetarjonta ovat eri tasolla kuin AB tai BC -vyöhykkeillä. Joukkoliikennetarjonnan ja –käytön kehittämisessä D-vyöhykkeen matkalippujen hinnoittelua tulee voida käsitellä selvemmin omana asianaan ilman suoraa sidosta hintoihin AB ja BC -vyöhykkeillä.
Kuntaosuuksien taso sekä kuntakohtaisen ylijäämän käyttö tai alijäämän takaisin maksaminen suunnitelmakaudella
Tuusulan kunnalle toiminta- ja taloussuunnitelmassa esitetty vuoden 2019 kuntaosuuden taso (2,6 M€) on alhaisempi kuin vuoden 2018 kuntaosuus (n. 3,0 M€). Vuosille 2020 ja 2021 Tuusulan kuntaosuuden on puolestaan arvioitu kasvavan vuoden 2018 tasosta (vuosi 2020: 3,6 M€, vuosi 2021: 3,5 M€). Kuntaosuuden tasoon vuonna 2019 vaikuttaa ensisijaisesti se, että vuoden 2019 liikennetarjonta siirtyy Tuusulan ja Keravan linjastosuunnitelman mukaiseksi vasta elokuussa 2019. Vuosien 2020 ja 2021 kuntaosuusasrvioissa suunnitelman mukainen liikennetarjonnan vaikutus koskee koko vuotta ja varautuminen Rykmentinpuiston alueen lisätarjontaan on otettu huomioon. Tuusulan kunnalla ei yleisesti ole huomautettavaa Tuusulan kuntaosuusarvioista.
Vuodelle 2019 esitetyllä kuntaosuuden tasolla kunnan subventio-osuus on 37,8 %. Tuusulan kunta on valmis nostamaan kuntaosuuden tasoa enintään 50 000 €:lla edellä mainitun CD-vyöhykkeen lippujen hintatason alentamiseksi.
On todennäköistä, että Tuusulan kunnan kuntaosuusmaksut vuonna 2018 synnyttävät jonkin verran Tuusulan kunnalle kohdentuvaa ylijäämäkertymää. Kuluvan vuoden 2018 kustannukset tulevat todennäkisesti olemaan jonkin verran alhaisempia kuin vuoden kuntaosuusmaksut. TTS:ää 2019-2021 laadittaessa ei ole otettu huomioon vuoden 2018 mahdollista kuntaosuuden ali- tai ylijäämää. Se otetaan huomioon seuraavassa, vuosien 2020-2022 TTS-suunnitelmassa.
Tuusulan kunta kiinnittää myös kriittistä huomiota infrakustannusten kehittymiseen. Infrahankkeiden aiheuttamaa kustannuspainetta matkalippujen hintojen korottamiseen tulisi jatkossa selvästi laskea. Infrasopimuskäytäntöä tulisi edelleen uudistaa, investointien poistamattoman pääoman 5 % korkoa, kuten myös uusien joukkoliikenneinvestointien rakennusaikaista korkoa, laskea ja koron määrittelyperustetta ajanmukaistaa. Tuusulan kunta kehotta HSL:ää jatkamaan jäsenkuntien välisiä neuvotteluja korvauksiin liittyvistä kysymyksistä.
Tarkastusmaksun korottaminen
Tuusulan kunta ei vastusta tarkastusmaksun korottamista nykyisestä 80 €:sta 100 €:oon vuonna 2019. Nykyinen tarkastusmaksun taso on alhainen suhteessa lähiseutu 3 –vyöhykkeen kuukausilipun hintaan.