Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta, kokous 9.2.2021

Perustelut

Lausuntopyyntö   

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) pyytää 4.12.2020 päivätyllä kirjeellään Nurmijärven kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselta lausuntoa Louhintahiekka oy:n Nukarin kiviainesten ottoaluetta ja pilaantumattomien maa-ainesten loppusijoitusta koskevasta ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Lausunnon jättämiselle on pyydetty lisäaikaa 15.2.2021 asti. Lausuntopyynnön diaari on UUDELY/4370/2019. 

Hankkeen kuvaus 

Louhintahiekka oy:n hankkeen tarkoituksena on perustaa kiviaineksen ottoalue, jota käytetään myös pilaantumattomien maa-ainesten loppusijoitukseen. Hanke sisältää myös rakennustoiminnassa syntyvien jätteiden ja materiaalien, kuten purkubetonin ja kantojen, käsittelyn uudelleenkäyttöä varten. Hankealue sijoittuu Nurmijärven kunnan koillisosaan kantatie 45:n varrelle, Raalan kylään Hämeentien ja Hynnänkorventien väliselle alueelle. Alue koostuu läntisestä (Linnamäki, pinta-ala noin 6,7 ha) ja itäisestä (Lumikallio, pinta-ala noin 22,2 ha) kaivualueesta sekä niiden välisestä varasto- / tukitoimintakentästä. Hankealueen kokonaispinta-ala on noin 60 ha. Toiminnat sijoittuvat kiinteistöille 543-412-1-356, 543-412-1-874 ja 543-412-1-873. Hankkeen sijainti on esitetty liitekartoissa. Liitekartoilla on esitetty myös eri toimintojen sijoittuminen hankealueella, lähimmät häiriintyvät kohteet ja talousvesikaivot sekä liikennöintireittivaihtoehdot.

Kiviainesta on suunniteltu otettavan vuodesta 2021 tai 2022 alkaen noin 200 000 m³ktr vuodessa. Lisäksi hankkeessa vastaanotettaisiin pilaantumatonta maata sekä käsiteltäisiin ja varastoitaisiin maa-aineksia, kantoja, energiapuuta, betonia ja asfalttia. Hankkeen alavaihtoehtoihin VE1.2 ja VE2.2 sisältyy myös mahdollinen asfaltin ja betonin valmistus. Kalliokiviainesta louhitaan vaihtoehdossa 1 tasoon +70 m mpy eli nykyisen pellon pinnan tasolle. Vaihtoehdossa 2 kiviainesta louhitaan tasolle +60 m mpy ja louhinta ulottuu todennäköisesti osittain pohjaveden pinnan alapuolelle. Ottamisen ja murskauksen on arvioitu kestävän 15–32 vuotta, riippuen otettavan maa-aineksen määrästä. Muut toiminnot jatkuvat tämän jälkeen vielä joitakin vuosia. Hankkeen loppuvaihe sisältää maan vastaanottoa, täyttöä ja maisemointia. Toiminta alueella jatkuu arviolta vuosiin 2041–2061, riippuen otettavan kiviaineksen ja loppusijoitettavan maa-aineksen määrästä. 

Hankealueelle vastaanotettavien, käsiteltävien, välivarastoitavien ja sijoitettavien materiaalien ja jätteiden arvioidut enimmäismäärät on esitetty arviointiselostuksessa seuraavasti:  

• pilaantumaton maa-aines: vastaanotto 200 000 m³/v, loppusijoitus yhteensä 6 000 000 m³ 

• Pilaantumaton jätteen sekainen maa-aines (ns. Helsinki-moreeni): vastaanotto 35 000 m³/v, loppusijoitus 500 000 m³ 

• stabiloitu savi: vastaanotto 50 000 m³/v, loppusijoitus 500 000 m³ 

• kannot ja risut: vastaanotto 10 000 m³/v 

• energiapuu: vastaanotto 10 000 m³/v 

• asfaltti: vastaanotto 40 000 m³/v 

• betoni: vastaanotto 30 000 m³, loppusijoitus 4 000 m³ 

YVA-menettelyssä tarkasteltavia hankevaihtoehtoja on kolme, vaihtoehto 0 (VE0), vaihtoehto 1 (VE1) ja vaihtoehto 2 (VE2). Mahdollisten lisätoimintojen mukaisesti vaihtoehdot VE1 ja VE2 on jaettu alavaihtoehtoihin (VE1.1, VE1.2, VE2.1 ja VE2.2). Eri liikennöintireitit on tarkasteltu omina alavaihtoehtoinaan joidenkin vaikutusten yhteydessä (reitit A, B, C ja A+B). 

• Vaihtoehdossa VE0 kohteen maankäyttöön ei tule muutoksia. Alueella ei tehdä kiviaineksen ottoa, jätteen vastaanottoa, käsittelyä tai välivarastointia, eikä ylijäämämaan loppusijoitusta. Hankealueen maankäyttö jatkuu entisellään maa- ja metsätalouskäytössä. 

• Vaihtoehdossa VE1 maa-ainesta otetaan sekä Linnamäen että Lumikallion alueilla ottoalueiden välissä olevan pellon pinnan tasolle (+70 m mpy). YVA-ohjelmassa suunnitellut ottotasot olivat Linnamäen alueella +73 m mpy ja Lumikallion alueella +80 m mpy, mutta ottotasoja muutettiin suunnittelun aikana matalammiksi. Kallion louhinta ei todennäköisesti ulotu pohjavedenpinnan alapuolelle.

Suunniteltujen toimintojen osalta vaihtoehdossa VE1 arvioidaan kahta eri vaihtoehtoa (VE1.1 ja VE1.2). Vaihtoehdossa VE1.1 suunniteltuja toimintoja ovat: 

• irtomaa-aineksen ja kalliokiviaineksen ottaminen (yhteensä 3 133 000 m³ktr) 
• maa-aineksen murskaus ja seulonta 
• pilaantumattoman maa-aineksen vastaanotto, käsittely ja sijoitus 
• kalkilla ja sementillä stabiloitujen savien vastaanotto ja sijoitus  
• asfaltin, betonin, jätteensekaisen pilaantumattoman maa-aineksen vastaanotto, käsittely ja välivarastointi 
• kantojen ja energiapuun vastaanotto, käsittely ja välivarastointi

Vaihtoehdossa VE1.2. suunniteltuja toimintoja ovat edellä mainittujen lisäksi: 

• asfaltin ja betonin valmistus 

Hankkeen lopussa kaivualueet on täytetty pilaantumattomalla maa-aineksella nykyiseen korkotasoon asti. Hankkeen kesto vaihtoehdon VE1 mukaisesti on noin 20 vuotta. 

• Vaihtoehdossa VE2 maa-ainesten ottaminen ulotetaan ympäröivän maan pinnan alapuolelle tasoon +60 m mpy. YVA-ohjelmavaiheessa suunniteltu ottotaso Lumikallion alueella oli +50 mpy, mutta se muutettiin hankkeen suunnittelun aikana korkeammaksi. Kallion louhinta ulottuu todennäköisesti osittain pohjaveden pinnan alapuolelle. 

Myös vaihtoehdossa VE2 arvioidaan suunniteltujen toimintojen osalta kahta eri vaihtoehtoa (VE2.1 ja VE2.2). 

Vaihtoehdossa VE2.1 suunniteltuja toimintoja ovat: 

• irtomaa-aineksen ja kalliokiviaineksen ottaminen (yhteensä 6 142 000 m³ktr) 
• maa-aineksen murskaus ja seulonta 
• pilaantumattoman maa-aineksen vastaanotto, käsittely ja sijoitus 
• kalkilla ja sementillä stabiloitujen savien vastaanotto ja sijoitus 
• asfaltin, betonin, jätteensekaisen pilaantumattoman maa-aineksen vastaanotto, käsittely ja välivarastointi 
• kantojen ja energiapuun vastaanotto, käsittely ja välivarastointi 

Vaihtoehdossa VE2.2. suunniteltuja toimintoja ovat edellä mainittujen lisäksi: 

• asfaltin ja betonin valmistus 

Hankkeen lopussa kaivualueet on täytetty pilaantumattomalla maa-aineksella nykyiseen korkotasoon asti. 

Hankkeen kesto vaihtoehdon VE2 mukaisesti on noin 40 vuotta. 

• Liikennevaihtoehto A:ssa liikennöinti tapahtuu Hämeentieltä, liikennevaihtoehto B:ssä Raalantieltä Korvenniityntien kautta ja liikennevaihtoehto C:ssä Hynnänkorventieltä. Liikennevaihtoehto A+B:ssä liikennöinti tapahtuu sekä Hämeentien että Raalantien liittymien kautta. 

Hankkeen arvioidut vaikutukset 

Meluvaikutusten on arvioitu olevan hankkeen merkittävin kielteinen vaikutus ja vaikutuksen on arvioitu olevan merkittävyydeltään kohtalainen molemmissa hankevaihtoehdoissa.  Vaikutukset voivat kuitenkin yksittäisten kiinteistöjen osalta olla merkittäviä erityisesti vaihtoehdossa VE2 toiminnan pitkän keston vuoksi. Meluhaittojen vähentämiseksi tulee toiminnan melunhallinta toteuttaa huolellisesti. Louhintaräjäytyksistä aiheutuvaa tärinää on lähinnä tarkasteltu rakennusten vaurioriskien kannalta. Yhteenvedossa louhintatärinää ei ole nostettu esiin lainkaan ja vaikutusten merkittävyyden arviointi on keskittynyt liikenteestä aiheutuvaan tärinään, jonka merkittävyys riippuu kuljetusreitistä. Tärinävaikutusten on arvioitu kokonaisuutena olevan vähäisiä, joskin liikenteestä aiheutuvaa tärinää voidaan yksittäisten Korvenniityntien alussa sijaitsevien kiinteistöjen osalta pitää merkittävinä.  Hankeen vaikutukset alueen ilmanlaatuun on arvioitu vähäiseksi, vaikka kiviaineshankkeissa ilmanlaatuvaikutuksena pölyäminen on olennainen ilmanlaatuun vaikuttava päästö.  

Hankkeen mukaisella toiminnalla voisi olla merkittäviä vaikutuksia pohjaveteen, pintaveteen ja kalastoon, ellei suunniteltuja vedenkäsittelyratkaisuja ja muita hallintakeinoja toteutettaisi. Suunniteltujen päästöjen hallintatoimien lisäksi pohjaveden, pintaveden ja kalaston seuranta tulee toteuttaa huolellisesti, ja mahdollisiin muutoksiin pitää reagoida nopeasti.  

Vaihtoehdoilla VE1 ja VE 2 arvioidaan olevan myönteisiä vaikutuksia luonnonvarojen hyödyntämiseen.  Mahdollisuudella säännellä puroihin laskevan veden määrää on katsottu olevan myönteinen vaikutus alueen purovesistöille. Samoin myönteisenä vaikutuksena on kirjattu hankealueen ja sen itäpuolelle jäävän puuston toimiminen hiilinieluna ja ekologisena yhteytenä.  

Betoni- ja asfalttiasemien perustamisella hankealueelle (alavaihtoehdot 1.1., 1.2, 2.1. ja 2.2.) ei selvityksen mukaan ole suurta merkitystä hankkeen ympäristövaikutusten kannalta. Kokonaisuudessaan vaihtoehdolla VE 2 on erittäin pitkän keston vuoksi joiltain osin vaihtoehtoa VE1 merkittävämmät vaikutukset. Vaihtoehdon VE2 vaikutuksien arvioidaan siltä korkeintaan kohtalaisiksi. 

Arvioinnin perusteella liikennereiteistä Hämeentien liittymä (A) aiheuttaa kokonaisuutena tarkasteltuna vähäisemmät ympäristövaikutukset kuin muut vaihtoehdot. Raalantien kautta (B) kulkeva liikenne voi arvioinnin mukaan aiheuttaa merkittäviä kielteisiä tärinävaikutuksia Korvenniityntiellä. Liikennevaihtoehto A on melu- ja pölyvaikutuksiltaan vähäisin.  Kaikki arvioidut reittivaihtoehdot vaihtoehtoa A lukuun ottamatta voivat lisätä turvattomuuden tunnetta lisääntyvän liikenteen vuoksi. Melun ohjearvot eivät kuitenkaan missään reittivaihtoehdoissa arvioida ylittävän melun ohjearvoja. Reittivaihtoehdoissa A+B, B ja C asutuksen läheisyys ja meluvaikutuksen muutos suhteessa nykytilanteeseen lisää vaikutuksen merkittävyyttä.  Tärinävaikutukset ovat vähäisiä liikennereittivaihtoehdoilla A ja C, mutta voivat olla merkittävän kielteisiä vaihtoehdoissa B ja A+B. Ilmastovaikutusten kannalta reitti A on vähäpäästöisin ja reitti B suuripäästöisin.   

Arvioinnin mukaan molemmat vaihtoehdot VE1 ja VE2 ovat toteuttamiskelpoisia.  Tämä edellyttäen, että hanke toteutuu suunnitellulla tavalla ja mahdollisiin poikkeustilanteisiin reagoidaan nopeasti. Tärkeää on myös, että vaikutuksia seurataan riittävästi ja seurannan perusteella toteutetaan tarvittavat muutokset toimintaan. Hankkeesta ei oikein suunniteltuna ja toteutettuna arvioida aiheutuvan maa-aineslaissa tai ympäristönsuojelulaissa luvan myöntämisen esteeksi säädettyjä vaikutuksia. Liikennereiteistä A ja C ovat toteuttamiskelpoisia. Reittin B ja A+B osalta toteuttamiskelpoisuus edellyttää tarkempien tärinäselvitysten laatimista.   

YVA-selostus on nähtävissä kokonaisuudessaan osoitteessa: 

https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Asiointi_luvat_ja_ymparistovaikutusten_arviointi/Ymparistovaikutusten_arviointi/YVAhankkeet/Louhintahiekka_Oyn_Nukarin_kiviainesalue_Nurmijarvi

Ehdotus

Esittelijä

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää antaa Louhintahiekka oy:n Nukarin kiviainesten ottoaluetta ja pilaantumattomien maa-ainesten loppusijoitusta koskevasta ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta seuraavan lausunnon.  

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan lausunto  

Yleistä 

YVA-menettelyssä koottu ja tuotettu tieto palvelee hankkeen suunnittelua ja hanketta koskevaa päätöksentekoa. Hankkeen toteutuminen ja sen ehdot ratkaistaan erikseen lupamenettelyssä. Hankkeeseen liittyvät tiedot täsmentyvät ja tarkentuvat mm. ympäristövaikutusten osalta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja ne tulee esittää viimeistään vireille tulevissa lupahakemuksissa. 

YVA-selostuksessa kuvattujen lähialueen muiden hankkeiden yhteydessä on lueteltu Mustajoen Multajaloste oy:n mullanvalmistus. Tältä osin puuttuu kuitenkin maininta, että Mustajoen Multajaloste oy:llä on vesilain mukainen lupa pohjaveden muuttamiskiellosta poikkeamiseen asiassa, joka koskee mullan jalostuspaikan rakentamista (ESAVI/60/04.09/2011).  Alueen toimintojen luvanvaraisuutta kuvaavassa kappaleessa on todettu betoniaseman olevan luvanvarainen toiminta, vaikka betoniasema on ympäristönsuojelulain liitteen 2 tarkoittamaa rekisteröintiä edellyttävää toimintaa.  

Arviointiselostuksessa esitettyjen lupien ja päätöksien (kohta 3.9.) lisäksi voi tulla haettavaksi myös vesilain 3 luvun tarkoittama vesitalouslupa tai vesilain 2 luvun 11 §:n mukainen lupa vesiluontotyypin suojelusta poikkeamiseen.  Erityisesti tulee harkittavaksi vesilain 2 luvun 11 §:n mukainen luvantarve luonnontilaisessa Linnanojassa, sillä hankealueen vesienkäsittelyjärjestelmä sijoittuu Linnanojan luonnontilaiselle uomaosuudelle. Ympäristökeskuksen maastokäynnin perusteelle uoma on luonnontilainen noin 1,4 km Vantaanjoesta yläosan peltoalueelle (tarkastuskertomus 3.6.2020 liitteenä).  Vaikka Linnanoja on arviointiselostuksen mukaan alaosaltaan puroluokan vesistö, on se hankealueen hulevesien purkukohdassa ympäristökeskuksen käsityksen mukaan noro. Myös uoma hankealueella kuviolla 15 saattaa olla vesilain nojalla suojeltava noro, joten myös sen osalta tulee selvittää vesilain luvan tarve vesiluontotyypin suojelusta poikkeamiseen, etenkin kun uoman alueelle on esitetty vesienkäsittelyrakenteita. Männistönojan osalta vesilain luvan tarve liittyy sen hydrologisiin muutoksiin, jotka voivat liittyä myös hankkeen kuivattavaan vaikutukseen. Toisaalta hankkeen päätyttyä hulevesien määrä jälleen saattaa lisääntyä verrattuna nykytilanteeseen. Hankkeen kaltaiselle toiminnalle, jossa on sekä kiviaineksen ottoa että maan läjitystä, voi olla ominaista hulevesien suuri määrän ja laadun vaihtelu, ja tämä tulisi tunnistaa hankkeen mahdollisena vaikutuksena.  Asiassa on arvioitava myös toiminnan mahdolliset vaikutuksen luonnonsuojelulain luvun 6 mukaisille suojelluille eliölajeille. 

Melu, tärinä ja ilmanlaatu    

Kivenlouhimojen, muun kiven louhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (MURAUS 800/2010) 3 §:ssä on säädetty asetusta koskevien toimintojen sijoittelusta. Kivenlouhimo, muu kivenlouhinta ja kivenmurskaamo on sijoitettava siten, että melua tai pölyä aiheuttavan toiminnon etäisyys asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä. Kivenmurskaamo voidaan sijoittaa alle 300 metrin päähän häiriöille alttiista kohteesta ainoastaan, jos toiminnanharjoittaja voi sijoittamalla toiminta rakennukseen tai muita teknisiä keinoja käyttäen luotettavasti ja ympäristölupaviranomaisen hyväksymällä tavalla osoittaa, että toiminta häiriöille alttiissa kohteessa ei ylitä asetuksen 7 §:ssä tarkoitettuja melutason arvoja. Lisäksi toiminnasta ei saa aiheutua sellaista ilmanlaadun heikkenemistä, joka vaarantaa asetuksen 5 §:ssä tarkoitetun ilmanlaadusta annetun valtioneuvoston asetuksen noudattamisen. Tukitoiminta-alue voidaan sijoittaa lähemmäksi kuin 300 metrin päähän häiriöille alttiista kohteesta.  

Arviointiselostuksessa on esitetty selvityksiä toiminnan melu- ja tärinävaikutuksista sekä vaikutuksesta ilman laatuun. Näiden päästöjen vaikutusarvioinnissa on tuotu esille myös toimintojen kokonaiskesto eri hankevaihtoehdoissa. Erityisesti meluntorjuntatoimenpiteiden laaja toteuttaminen jo toiminnan käynnistyessä on hankkeen pitkäaikaisuuden vuoksi tärkeää. Melumallinnuksen mukaan melutason ohjearvot alittuvat. Alue on kuitenkin arviointiselostuksen mukaan äänimaailmaltaan hiljaista aluetta. Hankkeen mukaisesta toiminnan aiheutuva melu saattaa siten ohjearvot alittavanakin aiheuttaa lähinaapurustossa häiriötä. Melun kokeminen on hyvin yksilöllistä ja alueen vallitseva äänimaailma vaikuttaa melun häiritsevyyteen. Sääolosuhteet vaikuttavat voimakkaasti melun leviämiseen.  Arviointiselostuksessa kiviaineksen ottamisen sanottiin alkavan Linnamäellä ja Lumikalliolla samanaikaisesti. Meluselvityksessä louhinta- ja murskaustoiminnasta aiheutuva melua ei ole mallinnettu Linnamäellä ja Lumikalliolla tapahtuvassa yhtäaikaisessa louhinta- ja murskaustilanteessa.  Yleisötilaisuudessa 17.12.2020 konsultti tarkensi, että louhintaa ja murskausta ei aloiteta yhtäaikaisesti kyseisillä alueilla, vaan että YVA- selostuksessa olisi tältä osin virhe. Mikäli louhintaa ja murskausta tehdään Linnamäellä ja Lumikalliolla yhtäaikaisesti, tulee siitä laatia oma melumallinnus. Melu- ja tärinäseurannan suunnitteluun ja toteutukseen on jatkosuunnittelussa tarpeen kiinnittää erityistä huomiota. Erityisesti meluvaikutusten osalta on kiinnitettävä huomiota yhteisvaikutuksiin alueella olevan tai sinne suunnittelun aikana sijoittuvan uuden toiminnan osalta. 

YVA-selostuksessa tärinävaikutusten arviointi keskittyy liikenteestä aiheutuvan tärinän arviointiin ja louhintatärinän osalta vaikutusten tarkastelussa arvioidaan vain tärinän vaikutusta rakennuksiin eikä vuosien ajan kestävien toistuvien louhintaräjäytysten vaikutusta ihmisten terveyteen ja viihtyisyyteen ole lainkaan arvioitu. Vaikka Suomessa ei ole asetettu ohje- tai raja-arvoja louhintatärinän viihtyvyys ja terveysvaikutuksille, ei niiden vaikutusta tule vähätellä. Maa-ainestenoton valvonnassa saadun kokemuksen mukaan kymmeniä vuosia kestävät louhintatärinät koetaan merkittävänä viihtyvyyshaittana, johon olisi myös YVA-selvityksessä tullut kiinnittää huomiota. Louhintaräjäytyksestä aiheutuva tärinä ja ilmanpaineisku leviää laajalle alueelle ja siltä osin hankkeen vaikutusalue on paljon laajempi kuin muiden toiminnasta aiheutuvien päästöjen osalta. Liikennöintivaihtoehtoja arvioitaessa on syytä kiinnittää erityishuomiota liikennöinnin aiheuttamiin tärinähaittoihin lähimmissä asuinrakennuksissa.  

Ilmanlaadun arvioinnissa olisi oleellista, että voimassa oleviin ilmanlaadun raja- ja ohjearvoihin vertaamisen lisäksi arvioidaan muutosta suhteessa alueen nykyisiin pitoisuustasoihin. Tuuli vaikuttaa voimakkaasti hiukkasten ja hajuhaittojen leviämiseen. YVA-selostuksen ilmanlaatuarvioinnista puuttuu kuitenkin kokonaan tuuliruusu, josta olisi ollut apua alueelle tyypillisen tuulensuunnan ja voimakkuuden hahmottamiseen. Tuuliolosuhteet tulee jatkosuunnittelussa ottaa huomioon. Toiminnan aikana tulee lähimmällä asuinrakennuksella suorittaa mittauksin tehtävää hiukkaspitoisuuden tarkkailua, jonka tulisi sisältää myös lähtötasoa koskevat mittaukset.  

Asfalttiaseman aiheuttamat hajupäästöt on arvioitu satunnaisiksi. Hajupäästöjä syntyy bitumisäiliöitä täytettäessä ja hetkellisesti valmiin massan lastauksessa autoihin. Bitumin haju on voimakas ja sen haju koetaan usein vähäisinäkin pitoisuuksina huomattavan haitalliseksi. Myös asfalttiaseman hajuhaittojen arviointia auttaisi edellä mainittu tuuliruusu. 

Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen 

Arviointiselostuksessa on esitetty maatäyttöön sijoitettavien pilaantumattomia maa-aineksia enimmäismääräksi 6 000 000 m³, jonka lisäksi täyttöön sijoitettaisiin pilaantumatonta jätteen sekaista maa-ainesta (ns. Helsinki-moreenia) enintään noin 500 000 m3 ja stabiloituja maa-aineksia enintään 500 000 m³. Hankevaihtoehdon VE2 louhintatason ollessa +60 on mahdollista, että louhitulle alueelle sijoitettavan maatäytön alaosa tulee jäämään alueelle kerääntyvän pohjavedenpinnan alapuolelle. Ympäristölautakunta katsoo, että maankaatopaikkatoiminta voi aiheuttaa muutoksia myös pohjavesiin erityisesti tapauksissa, joissa maa-aineksia sijoitetaan louhintakaivantoihin pohjaveden pinnan alapuolelle. Maankaatopaikalle esitetään tuotavaksi rakennuskohteista peräisin olevia maa-aineksia erityisesti pääkaupunkiseudulta ja lähialueelta. Rakennetuilla alueilla maaperässä voi olla ihmisen toiminnan seurauksena haitallisia aineita, vaikka maaperää pidetään selkeästi pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan puuttuessa lähtökohtaisesti puhtaana. Rakennetulta alueelta kaivetun jätteen sekaisen maa-aineksen (Helsinki-moreeni) käsittelyssä ja loppusijoittamisessa riski maaperän pilaantuneisuudesta on vielä normaalia suurempi. Vastaavasti myös stabiloidun maa-aineksen loppusijoittamisen ympäristövaikutukset ovat suuremmat kuin tavanomaisella ylijäämämaalla.  

Alueelle vastaanotettavien ja siellä käsiteltävien ja loppusijoitettavien jätteiden jäteluettelon mukainen koodi olisi hyvä esittää arviointiselostuksessa. Arviointiselostuksessa tulisi myös tarkemmin esittää rakennettavan maavallin koko, sijainti- ja rakennekerrostietoja.  Erityisesti jätteen sekaisen maa-aineksen (Helsinki-moreeni) koostumus tulisi selventää tarkemmin. Työmaateiden rakennekerroksiin sijoitettavat jätteet (betonijäte) tulee esittää jätteen hyödyntämisenä, ei loppusijoituksena. Käsiteltävän, loppusijoitettavan ja hyödynnettävän jätteen tarkempi eritteleminen ja niiden laatua koskevat tiedot ovat lautakunnan näkemyksen mukaan keskeisiä hankkeen vaikutusten arvioinnin kannalta, sillä jätejakeet eroavat merkittävästi toimistaan niiden mahdollisesti sisältämien haitta-aineiden ja niiden liukoisuuksien osalta. Ympäristölautakunta katsoo, että jätteen sekaisen maa-aineksen sijoittaminen pohjaveden alaiseen täyttöön aiheuttaa merkittävää riskiä pohjaveden laadulle. 

Pohjavesivaikutukset 

Maankaatopaikalle pohjaveden pinnan alle sijoitettavien ylijäämämaiden osalta on myös otettava huomioon, että jopa neitseellisiltä alueilta tuotavat puhtaat ylijäämämaat voivat sisältää luontaisesti esimerkiksi arseenia, vanadiinia ja humusta siinä määrin, että ne voivat vaikuttaa haitallisesti pohjaveden laatuun. Arseenin liukoisuus veteen lisääntyy olosuhteissa, joissa pH on poikkeuksellisen korkea tai hyvin alhainen. Olosuhteiden hapellisuus tai hapettomuus sekä raudan tai rikin läsnäolo vaikuttavat myös arseenin liukoisuuteen. Tämän tiedon perusteella maankaatopaikan täytöissä voi muodostua arseenin pohjaveteen liukenemiselle otolliset olosuhteet. Pohjavesivaikutuksia arvioitaessa on hyvä ottaa huomioon myös lopullisen louhintatason alapuolelle jäävä ja ohiporauksen aiheuttama irtilouhintakerros (syvyys yleensä 1-2 metriä), joka on kallion rikkonaisuuden vuoksi hyvin vettä johtavaa. Selostuksen pinta- ja pohjavesivaikutusarvioinnissa pilaantumattoman maa-aineksen loppusijoittamisen ja erityisesti pilaantumattoman jätteen sekaisen maan sekä stabiloidun maa-aineksen ympäristövaikutuksia on käsitelty hyvin suppeasti. Jätteen loppusijoittamisen aiheuttaman pohja- ja pintaveden pilaantumis- ja päästöriskin tarkemman selvityksen puuttuessa selostuksen vaikutusarviointi jää tältä osin puutteelliseksi.  

Hankkeen pohjavesivaikutusten selvittämiseksi ei suunnitellulle ottoalueella ole tehty havaintoputkia vaan arviot pohjavedenpinnan tasosta alueella pohjautuvat alueen talousvesikaivoista tehtyihin mittauksiin. Hankealueen läheisyydessä olevien kaivojen kartoitus on rajoittunut vain vedenpinnan korkeuksien mittaukseen eikä niiden vedenlaadunselvitystä ole vielä tehty. Kaivovesien laatu on tärkeää selvittää hankkeen lupahakemusta varten. Myös kaivojen alkuperäinen kunto on syytä arvioida. Vaihtoehdossa VE 2 toiminnasta on arvioitu kulkeutuvan maa-aineksen sisältämää hienoainesta pohjaveteen, aiheuttaen pohjaveden samentumista. Maan sisältämän orgaanisen aineksen on arvioitu voivan muuttaa veden väriä ja/tai aiheuttaa haju- ja makuhaittaa pohjaveteen. Kaivovesiin sovellettavassa STM:n asetuksessa 401/2001 liitteessä 1 on asetettu sameuden laatusuositukseksi enimmäispitoisuus 1,0 NTU. Hajun ja maun osalta laatu suosituksena on “ei selvää vierasta hajua tai makua”. Mikäli hienoaines voi kulkeutua alueen pohjaveteen pääsevät maa-aineksen sisältämät haitalliset aineetkin kulkeutumaan pohjaveteen.  

Pohjavesivaikutusten arvioinnin perusteena on karttatarkastelu ja GTK:n ruhjevyöhykeaineisto. YVA-selostuksen mukaan lähtötietoihin liittyy epätarkkuutta, jonka vuoksi arvioinnissa ei haluttu sulkea pois mahdollisuutta, että alueella voisi olla myös hyvin vettä johtavia kalliorakoja. Ympäristölautakunta katsoo, että hankkeen mahdolliset pohjavesivaikutukset erityisesti ottoalueen pohjaveden pinnan korkeusasema sekä ottoalueen kalliopohjaveden ja läheisten porakaivojen välinen virtausyhteys olisi tullut selvittää tarkemmin. Pohjavesiolosuhteiden selvittämiseksi ei ole asennettu yhtään havaintoputkea hankealueelle, eikä laatunäytteitä alueen pohjavesistä ole otettu.  Hankkeen mahdolliset kielteiset pohjavesivaikutukset ovat lupaharkinnan kannalta keskeisiä seikkoja ja siten vaikuttavat suoraan hankkeen toteutuskelpoisuuden arviointiin.  

Pintavesivaikutukset 

Kiviaineksen louhinnalla ja pilaantumattoman ylijäämämaan maankaatopaikkatoiminnalla sekä jätteiden hyödyntämis- ja käsittelytoiminnolla on vaikutuksia toiminta-alueen pintavesiin. Esimerkiksi betonijätteen käsittely ja hyödyntäminen vaikuttaa olennaisesti hulevesien laatuun ja saattaa aiheuttaa vesistössä pH:n kasvua, mikä etenkin pitkällä aikavälillä saattaa vaikuttaa vesieliöstöön. Toiminnan pintavesivaikutuksia voidaan vähentää käyttämällä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoituksenmukaisinta ja kustannustehokkainta toimien yhdistelmää ja ympäristön kannalta parhaita tekniikoita. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on esitetty kattavasti erilaisia kiviaines- ja jätteenkäsittelyalueiden jätevesien käsittelyjärjestelmiä (pH:n säätö, lasketus- ja tasausaltaat, kosteikko) ja niiden yhdistelmiä, jotka ovat kyseessä olevalle toiminnalle vakiintuneita ja lupamenettelyissä yleisesti hyväksyttyjä. Tulevassa yksityiskohtaisessa suunnittelussa oikean ja riittävän jätevesien käsittelyjärjestelmän valinta ja mitoitus tulee määrittää suunnittelualueen alapuolisen uomaston ympäristöolosuhteet ja luonnontilaisuus huomioiden.  

Arviointiselostuksessa on esitetty, että vesienkäsittelyjärjestelmän kautta voidaan pumpata puhdistettua lisävettä molempiin puroihin alhaisen virtaaman aikaan, jolloin kalojen kulku uomissa helpottuu erityisesti matalan veden aikana. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristövalvonnan kiviainesalueilla tekemässä valvonnassa on kuitenkin havaittu, että vaikka lupamenettelyssä alueella muodostuvien hulevesien määrän on yleensä arvioitu toiminnan seurauksena kasvavan alkuperäisestä, on alueelta poisjohdetun veden määrä jäänyt todellisuudessa usein huomattavasti suunniteltua vähäisemmäksi. Pölyntorjuntaan käytetty vesi, haihdunta ja veden purkautuminen irtilouhintapatjan kautta edelleen kalliorakosysteemiin vaikuttavat merkittävästi alueelta johdettavien hulevesien määrään.  Erityisesti alhaisen virtaaman aikana muodostuu tilanteita, joissa kiviainesalueilla ei ole lainkaan pois johdettavia hulevesiä.    

Luonnon ydinalue ja ekologiset yhteydet 

Hankealueen itäosassa olevan Lumikallion alueen metsät on arvioitu Nurmijärven ekologista yhteyksistä tehdyssä selvityksessä (Enviro 2012) yhdeksi luonnon ydinalueista. Luonnon ydinalueiksi on merkitty selvityksessä arvokkaimmat luontoalueet sekä laajimmat yhtenäiset ja rakentamattomat metsäalueet. Hankealueen itäosan poikki on selvityksessä osoitettu maakunnallinen yhteystarve. Toteutuessaan hanke pienentää ydinaluetta ja heikentää ekologisen yhteyden toimivuutta.   

Arviointiselostuksessa on todettu, että hankkeen vaikutuksia voidaan lieventää jättämällä riittävän suuri metsäalue hankealueen itäpuolelle. Selostuksen mukaan alueelle jätettävän metsäkaistaleen leveys olisi noin 150-200 m ja sen arvioidaan olevan riittävän suuri ekologisen yhteyden säilyttämiseksi sekä linnustoon kohdistuvien vaikutusten vähentämiseksi. Selostuksessa ei ole mainittu mihin tutkimusaineistoon tämä arvio riittävyydestä perustuu. Ekologista yhteyksistä tehdyissä tutkimuksissa (mm. Väre) on arvioitu, että maakunnallisesti tärkeiden yhteyksien vähimmäisleveytenä voidaan pitää 500-1000 metriä. Tämä on leveys, joka mahdollistaa hirvieläinten sekä suurpetojen liikkumisen. Ekologiset yhteydet toimivat sitä paremmin mitä laajempia ja yhtenäisempiä ne ovat. Tällä hetkellä ilman rakentamistakin metsäalueen leveys on vain noin 800 metriä.  

Selostuksessa esitetyissä lieventämistoimenpiteissä ei ole huomioitu seuraavia hankkeen itäpuolelle jäävän metsäalueen yhteyden toimivuutta heikentäviä tekijöitä: metsäalue rajautuu valtatiehen, metsäalueella on asutusta, osa metsästä on jo avohakattu, metsän poikki itä-länsisuunnassa on rakennettu tie. Selostuksen sivulla 39 on esitetty vaihtoehtoisia liikennereittejä hankealueelta. Reitti A kulkee hankealueelta suoraan metsäalueen poikki itään kantatielle 45, pirstoen metsäalueen, joka toimisi eläinten kulkureittinä pohjoiseen hankkeen toteutuessa. Liikennevaihtoehdon A:n kohdalla on vuosina 2014-2018 esiintynyt useita kymmeniä peura/hirvionnettomuuksia.  

Hankkeen itäpuolelle jäävän metsäalueen on katsottu selostuksessa riittäväksi myös linnustoon kohdistuvien vaikutusten vähentämiseen. Tätä näkemystä ei ole perusteltu riittävästi. Hankealueelle tehdyssä linnustoselvityksessä on todettu, että arvokkaimmat lajit alueella ovat metsäkanalinnut, kuten direktiivilajeihin kuuluvat alueellisesti uhanalainen metso, teeri ja vaarantunut (VU) pyy. Erittäin uhanalaiselta (EN) hömötiaiselta löytyi lisäksi hankealueelta viisi reviiriä. Metso tarvitsee laajoja elinpiirejä, monimuotoista metsäympäristöä ja peitteistä metsäpinta-alaa menestyäkseen. Jäljellä olevien yhtenäisten laajojen metsäydinalueiden pirstomisen vaikutukset metsoon Uudenmaan alueella ovat väistämättä negatiivisia. Hömötiaiselle ei kelpaa mikä tahansa metsä, vaan se on riippuvainen metsän laadullisista tekijöistä, lahopuusta ja sopivien pesäpaikkojen esiintyvyydestä.  

Valtioneuvoston vuonna 2017 asettamien alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueiden käytöllä edistetään mm. luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden säilymistä. Myös luonnon monimuotoisuutta ylläpitävien ekologisten yhteyksien turvaaminen on alueidenkäytön keskeisiä tavoitteita.  

Ympäristölautakunta toteaa, että hankkeen vaikutusten lieventämistoimenpiteitä metsäisen ydinalueen supistamiselle ja maakunnallisen tärkeän ekologisen yhteyden katkaisemiselle ei ole selvitetty riittävästi ja tämä tulisi huomioida hankkeen mahdollisessa jatkosuunnittelussa. 

Kirjojokikorento  

Luontoselvityksessä (kirjojokikorentoselvitys, Miikka Friiman 2020) hankealueelta tavattiin seitsemästä paikasta direktiivilajeihin kuuluvaa kirjojokikorentoa. Selvityksessä todetaan, että hankealue ei sisällä kirjojokikorennolle sopivia lisääntymispaikkoja, mutta osa lajin havaintopaikoista saattaa olla lajin levähdyspaikkoja. Levähdyspaikkojen heikentäminen on lisääntymispaikkojen tavoin kiellettyä.  

Kirjojokikorennon levähdyspaikkojen määrittely ei ole yksiselitteistä, sillä kuten selvityksessä mainitaan, lisääntymispaikkojen ulkopuolisten levähdyspaikkojen erottaminen esim. ruokailualueista on vaikeaa. Lisäksi levähdyspaikat saattavat vaihdella vuorokaudenajan ja esim. tuulen suunnan mukaan. Selvitys tehtiin perustuen kahteen käyntikertaan, mikä on varsin vähän, etenkin kun lajin päälentokausi on varsin pitkä, kesäkuusta syyskuuhun. Jotta levähdyspaikoista saataisiin selkeämpi kuva, tulisi tutkimukset olla pitkäkestoisempia. Lisäksi tutkimusalueen tulisi olla hankealuetta paljon laajempi, jotta saataisiin kuva myös hankealueen ulkopuolisten alueiden merkityksestä lajin levähdyspaikkana. Jatkosuunnittelussa tulee varmistaa, että hankkeen toteutuessa kirjojokikorennolle turvataan lajille soveltuvia levähdyspaikkoja muualta kompensoimalla menetettyjä alueita. Ympäristölautakunta toteaa, että mahdollinen kompensointi vaatii kuitenkin lisää tutkimusta kirjojokikorennon käyttäytymisestä ja levähdyspaikoista hankealueella ja hankealueen ulkopuolisilla alueilla.  

Tutkimuksessa on arveltu, että laji voi siirtyä pitkiäkin matkoja lisääntymisalueiltaan ja sen on epäilty saapuneen hankealueelle Vantaanjoelta tai sen sivu-uomista tai Palojoelta. Näille on matkaa hankealueelta muutama kilometri. Luontokartoituksista ei käy ilmi selvitettiinkö lajin mahdollista lisääntymistä hankealueen läheisellä Linnaojalla. Virtavesitutkimus näyttäisi kohdistuvan vain pohjaeläimiin, vuollejokisimpukkaan ja kalastoon.  

Taimen ja vuollejokisimpukka 

Sähkökoekalastusraportin (Vahanen 2020) mukaan Linnanojan sähkökoekalastuksen saaliiden tulokset olivat hyviä. Taimenen (0+) saalis oli jälkimmäisessä pyynnissä 25,4 yksilöä/100 m². Parempia taimensaaliita saatiin vuonna 2019 ja 2020 vain viidellä Vantaanjoen vesistön koskialueella tai sivupurossa. Ympäristölautakunta katsoo, että erittäin uhanalaisen meritaimenen lisääntymisen turvaamiseksi Linnanojassa on tärkeää, että uoman hydrologia ei hankkeen myötä äärevöidy. Äärevöitymisen myötä tapahtuva uoman kuivuminen, pohjan jäätyminen ja soran huuhtoutuminen voivat tuhota taimenen mädin. Ympäristökeskuksen havaintojen mukaan Linnanoja on jo nykytilanteessa ajoittain hyvin vähävetinen. Lisäksi ympäristölautakunta huomauttaa, että Vahasen raportissa mainittu taimenen tiheys (Linnanojassa 25,4 yksilöä/100 m² ja Männistönojassa 3,4 yksilöä/100 m²) ei ole tiheys vaan saalis yksilöä /100m². Tiheys on laskennallinen arvo, ja Linnanojassa se oli sähkökoekalastusrekisterin mukaan 63,49 yksilöä /100m² ja Männistönojassa 5,48 yksilöä /100m².  

Sähkökoekalastusportin perusteella yhteysviranomaisen YVA-ohjelman lausunnossa mainittu kolmas koskialue jätettiin kalastamatta, koska maastokarttaan merkittyä aluetta ei löydetty. Koskialue löytyy Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen Vantaanjoen vesistön lohikalojen lisääntymisalueita ja kalojen vaellusesteitä koskevasta paikkatietoaineistosta (VHVSY ry:n maastokäynti 16.10.2019). Paikkatietoaineiston koskialue sijaitsee alle 100 metriä alempana kuin maastokartan koskialue. On hyvin todennäköistä, että tuolla koskialueella esiintyy myös vuollejokisimpukkaa.   

Lahokaviosammal 

Erittäin uhanalaisen (EN) ja erityisesti suojeltavan lahopuulla elävän lahokaviosammalen tilanne jää alueelle tehdyssä luontoselvityksessä (Nurmijärven Lumikallion ja Linnamäen luontoselvitys, Yrjölä 2019) epäselväksi. Luontoselvityksessä laji on mainittu, mutta vaikuttaa siltä, ettei lajin osalta tehty maastotutkimuksia. Selvityksen mukaan alueella on lahopuuta ja alueella havaittiin erityisen paljon lahopuusta riippuvaisia hyönteisiä. Ympäristölautakunta toteaa, että lahokaviosammalen osalta luontoselvitys ei anna selkeää kuvaa lajin esiintyvyydestä ja selvityksiä tulee näiltä osin tarkentaa.  

Norot 

Alueelle tehdyssä luontoselvityksessä mainitaan, ettei alueella ole luonnontilaisia noroja. Kuitenkin selvityksen sivulla 12 mainitaan, että uoma kuviolla 15 on osittain luonnontilaisen kaltainen. Vesilaki 2 luvun 11 § suojaa myös luonnontilaisen kaltaisia uomia, mikäli esimerkiksi luonnontila on palautunut luonnollisen kehityksen tuloksena.  Luontoselvityksen perusteella jää epäselväksi, onko uoman eteläosa vesilain suojaama kohde. Noron luonnontilaisuuden arviointi on oleellinen asia, sillä noron alueelle on hankkeessa suunnitteilla vesienkäsittelyyn liittyviä altaita (s. 101, kuva 18).  

Liikenne  

Arviointiselostuksen liikennevaihtoehdoista (s.39, kuva 18) vaihtoehdot A, B ja C sijoittuvat alueille, joita ei ole tutkittu luontoselvityksessä. Luontoselvityksiä tulee täydentää tielinjausten osalta. Liikennöinnin toteuttava vaihtoehto tulee ratkaista ennen toimintoja koskevaa lupamenettelyä.   

Vaikutusten merkittävyys 

YVA -yhteysviranomainen on vastaanottanut arviointiohjelman perusteella 107 mielipidettä, joissa on yhteensä 737 allekirjoittajaa.  Mielipiteissä korostuivat huoli asutuksen läheisyydestä, pöly-, melu- ja tärinähaitoista, pinta- ja pohjavesiin kohdistuvasta kuormituksesta sekä liikenneturvallisuuden heikentymisestä. Myös mm. hankkeen luontovaikutuksista ja vaikutuksista elinolosuhteisiin, alueen virkistyskäyttöön ja asukkaiden terveyteen oltiin huolissaan. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että ottaen huomioon arviointiohjelmasta saadun palautteen määrä ja arviointiselostuksessa esitetyt toiminta-ajat (VE1 20 vuotta, VE2 40 vuotta), tulisi arviointiselostuksessa kohdassa 13 esitetyt muut vaikutukset ihmisten elinoloihin, terveyteen ja viihtyvyyteen arvioida nykyistä suuremmiksi (kohtalainen ja merkittävä vaikutus).

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Asta Juntunen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana.