Valmistelija
Tapio Reijonen, ympäristönsuojelupäällikkö, tapio.reijonen@tuusula.fi
Perustelut
Nurmijärven kunta pyytää Kirkonkylän osayleiskaavaehdotuksesta Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan lausuntoa. Kirkonkylä on kunnan toiseksi suurin taajama ja sen väestön ennustetaan kasvavan vuoteen 2035 mennessä yli 9300 asukkaaseen nykyisestä 8500 asukkaasta
Osayleiskaava on yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, joka ohjaa alueen asemakaavojen laatimista ja muuta maankäyttöä. Osayleiskaavassa on esitetty alueiden pääkäyttötarkoitukset. Aluevarausmerkinnän mukaisen pääkäyttötarkoituksen ohella alueelle voidaan sijoittaa muita kuin pääkäyttötarkoituksen mukaisia toimintoja, mikäli ne on tarkoitettu pääasiassa alueen omiin tarpeisiin, sopivat alueen luonteeseen eikä niistä aiheudu haittaa pääkäyttötarkoituksen mukaiselle käytölle. Esimerkiksi erillisiä palveluille varattuja alueita ei kaavassa juuri ole, vaan palvelut kuten päiväkodit ja koulut voivat sijoittua joustavasti pääkäyttötarkoitukseltaan muille alueille. Tämä mahdollistaa kaavan joustavuuden ajan kuluessa myös muuttuvissa olosuhteissa.
Maakuntakaava
Maakuntakaava ohjaa yleiskaavojen suunnittelua. Suunnittelualueella on voimassa Uudenmaan maakuntakaava sekä sitä täydentävät 1., 2. ja 4. vaihemaakuntakaava. Voimassa olevissa maakuntakaavoissa keskustaajaman alue, Härkähaanmäki sekä osa Heinojaa on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Ilvesvuori ja Karhunkorven alue on varattu työpaikka-alueeksi. Taajaman ydinalueet on osoitettu tiivistettäviksi keskustatoimintojen alueiksi. Ilvesvuoreen on osoitettu merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö. Kaavassa on osoitettu olemassa oleva yhdyskuntatekninen verkosto sekä kaksi kiviaineisvarojan kannalta merkittävää aluetta. Keskustasta Parkkimäelle ja Hämeenlinnanväylän yli Ilvesvuoren pohjoisosissa on osoitettu viheryhteystarpeet, jotka jatkuvat ulkoilureitteinä. Lisäksi ulkoilureitti on osoitettu etelästä Pukkilan alueelle. Klaukkalan radan ja suunnittelualueen välille on osoitettu liikenteen yhteystarve. Metsä-Tuomelan kiertotalousalue on osoitettu jätteidenkäsittelyalueeksi. Kaavakartalla on osoitettu myös Kirkonmäen RKY-alue sekä pohjavesialueet.
Yleispiirteisempi Helsingin seudun vaihemaakuntakaava tulee korvaamaan aiempia maakuntakaavoja, mutta ei ole vielä lainvoimainen. Ilvesvuoren kaupan mitoitusta on siinä nostettu voimassa olevien maakuntakaavojen 30 000 kerrosneliömetristä 50 000 kerrosneliömetriin. Uusina merkintöinä Ilvesvuoreen on osoitettu liityntäpysäköintialue ja suunnittelualueen lounaiskulmaa viistävä liikenteen yhteystarve. Yhteystarve on suuntaa antava varaus Tallinnan-tunneliin liittyvälle yhteydelle Hanko-Hyvinkääradalta Helsinki-Vantaan lentoaseman pohjoispuolelle.
Osayleiskaava
Kirkonkylän osayleiskaava mahdollistaa enimmillään 3000 - 4000:n uuden asunnon rakentamisen ja noin 3000 uuden työpaikan sijoittumisen alueelle. Merkittävimmät rakentamispotentiaalit sijaitsevat Heinojan alueella, Härkähaanmäellä sekä Ilvesvuoren työpaikka-alueella. Myös keskustan alueella on kohtuullisesti täydennysrakentamismahdollisuuksia. Kaavan mahdollistama kasvu tulee jakautumaan useamman vuosikymmenen ajalle. Kaupalliset palvelut sijoittuvat osayleiskaavassa kokonaisuudessaan pääosin Helsingintien varrelle. Keskusta-alueen ydin on rakenteeltaan niin pienipiirteistä, ettei sinne ole helposti sijoitettavissa vähittäiskaupan suuryksiköitä.
Virkistysalueet
Voimassa olevien asemakaavojen laajat virkistysalueet sekä rakenteen sisällä olevat virkistykseen soveltuvat alueet on osoitettu merkinnällä V-1. Virkistysalueina on osoitettu Parkkimäen alue, Ihantolan puistoalue ja Mutaanmäen asemakaavan mukainen virkistysalue. Kaavassa osoitettujen viheralueiden lisäksi maa- ja metsätalousalueiksi osoitetut alueet toimivat virkistysalueina jokamiehenoikeudella. Rakentamiseen osoitetuilla alueilla aluevaraukset sisältävät myös virkistysalueet, jotka ovat tarpeen kunkin alueen lähivirkistysalueina. Osayleiskaavan virkistysalueet toimivat myös ekologisina käytävinä, mikä tulee ottaa huomioon asemakaavoja laadittaessa.
Luonnosuojelualueet SL-1
Alueet, jotka on tarkoitus perustaa luonnonsuojelualueiksi, on osoitettu merkinällä SL-1. Alueita on kolme:
- 1) Mutaanmäellä sijaitsevan noron ympäristö, joka yhdistyy itäpuolella olevaan yksityisen suojelualueseen
- 2) Toreenin pohjoispuolinen metsä, jossa esiintyy lahokaviosammalta ja joka on liitooravien lisääntymis- ja levähdyspaikka sekä lepakoiden tärkeä ruokailualue ja siirtymäreitti. Lahokaviosammalen säilymisen kannalta on tärkeää, että alueella säilyy riittävä lahopuujatkumo, ja että alueen kosteus- ja valaistusolosuhteet eivät muutu.
- 3) Heinojan puronvarsilehto, joka on pääosin lehtokorpea ja kosteaa lehtoa. Heinoja kuuluu kokonaisuudessaan luontotyyppinä savimaiden puroihin, joka on äärimmäisen uhanalainen luontotyyppi.
SL-alueilla ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. Alueilla on voimassa MRL 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus. Suojelumääräys ja toimenpiderajoitus ovat voimassa, kunnes alue on muodostettu luonnonsuojelulain mukaiseksi suojelualueeksi.
Pohjavesialueet PV-7
Valkojan 1-luokan pohjavesialue on osoitettu kaavassa alueen osana, joka on vedenhankintaa varten tärkeää pohjavesialuetta. Kaavamääräyksen tavoitteena on turvata pohjaveden laatu ja määrä.
Suojellut kohteet (S) ja luonnonsuojelullisesti arvokkaat alueet (sl)
S-merkinnällä on esitetty suojellut kohteet (pähkinäpensaslehto). Sl-mekinnällä on luonnonsuojelullisesti arvokaat tai erittäin arvokkaat kohteet, kuten luonnonmuistomerkit (sl-11), liito-orava-alueet (sl-12, -12 ja -14), kasvistoltaan arvokaat alueet (sl-15 ja -16), arvokkaat pienvedet (sl-17), lepakoiden elinalueet (sl-17 ja -18). Alueilla on mm. voimassa MRL 128:n mukainen toimenpiderajoitus. Puiden kaatamista koskeva rajoitus ei ole voimassa maa- ja metsätalousvaltaisilla alueilla.
Maisemallisesti arvokkaat alueet (ma-7/x)
Osayleiskaavassa on osoitettu paikallisesti arvokkaina maisema-alueina maisemaselvityksen mukaiset peltoalueet Kyläjoen laaksossa (ma-7/2), Luhtajokilaaksossa (ma-7/3) sekä Uusikylässä (ma-7/1).
Viheryhteydet
Osayleiskaavassa on osoitettu viheryhteystarpeina maakunnalliset ja paikalliset ekologiset yhteydet. Maakuntakaavan viheryhteystarve Mutaanmäen virkistysalueelta Vantaanjokivarteen on merkitty kaavaan kahtena paikallisena ekologisena yhteytenä. Maakuntakaavan viheryhteystarve Parkkimäeltä taajaman keskustaan on esitetty viheraluemerkinnöin (V-1 ja VU-1). Lisäksi Parkkimäestä on osoitettu paikallinen viheryhteystarve Rajamäentien ylitse länteen. Alueita pääkäyttötarkoituksen mukaan suunniteltaessa ja käytettäessä tulee turvata ekologisen käytävän riittävä leveys ja jatkuvuus. Ekologisten yhteyksien toimivuus edellyttää yhteyksien säilymistä riittävän leveinä ja mahdollisimman katkottomina.
Yhdyskuntatekniikka
Kirkonkylän jätevedenpuhdistamo ja Valkojan vedenottamo on osoitettu yhdyskuntateknisen huollon laitoksina. Kirkonkylän jätevesien hallinnan ensisijaisena kehittämisvaihtoehtona on päätösten mukaisesti siirtoviemärin rakentaminen Klaukkalan jätevedenpuhdistamolle, jolloin aluetta voidaan käyttää laajemmin aluevarauksen mukaisesti työpaikkarakentamiseen. Kirkonkylä-Klaukkala-siirtoviemärille on osayleiskaavassa osoitettu kaksi ohjeellista/vaihtoehtoista linjausta. Toinen linjaus kulkee Hämeenlinnanväylän varressa, toinen Kirkkotien vieressä.
Lentomelu
Kirkonkylän alueella melua aiheuttavat pääasiassa lento- ja tieliikenne. Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristöluvan liitteen mukaiset lentokonemelualueet on osoitettu kaavassa lentokonemelualue 1 ja lentokonemelualue 2 - merkinnöillä. Lentokonemelualue 1:nä on osoitettu ns. uuden verhokäyrän mukainen LDEN 55 – 60 dBA -alue. Alueelle ei saa sijoittaa herkkiä toimintoja. Käytännössä tämä vyöhyke ulottuu vain vähäisesti Ilvesvuoren työpaikka-alueelle eikä sillä ole tarkempaan suunnitteluun juuri vaikutusta. Lentokonemelualue 2:na on osoitettu uuden verhokäyrän mukainen LDEN 50 – 55 dBA -alue. Alueella ja sen välittömässä läheisyydessä tulee kiinnittää huomiota rakenteiden ääneneristävyyteen. Asuinrakennusten ja muiden herkkien toimintojen ääneneristävyys lentomelua vastaan tulee olla vähintään 32 dBA. Lentokonemelualue 2 ulottuu laajalti keskustaajaman itäosiin. Lentokoneiden laskeutumisvyöhyke on esitetty lisäksi omana merkintänään. Asuinrakennusten ja muiden herkkien toimintojen ääneneristävyys lentomelua vastaan tulee tällä alueella olla vähintään 35 dBA. Laskeutumisvyöhyke ulottuu luode-kaakko-suunnassa Toreenista Ilvesvuoren alueelle.
Ilmastovaikutukset
Kasvava väestö- ja työpaikkamäärä lisää myös liikenteen absoluuttisia ilmastopäästöjä. Liikenteen ilmastovaikutukset ovat voimakkaasti kytköksissä siihen, miten Kirkonkylän taajaman alueella pystytään edistämään asukkaiden joukkoliikenteen käyttöä sekä kävelyä ja pyöräilyä. Kaavassa uusi maankäyttö on osoitettu mahdollisimman lähelle kuntakeskusta, pääsääntöisesti alle 2 kilometrin etäisyydelle keskustasta. Keskustahakuinen kauppa ja palvelut on osoitettu saavutettavuudeltaan parhaimmille alueille keskustan jalankulkuvyöhykkeellä.
Kaava-aineisto on nähtävillä osoitteessa https://www.nurmijarvi.fi/kuntalaisen-palvelut/maankaytto-ja-liikenne/kaavoitus/yleiskaavat/vireilla-olevat-yleiskaavat/kirkonkylan-osayleiskaava/
Ympäristökeskuksen osayleiskaavan luonnokseen aiemmin antama lausunto ja kaavoituksen vastine ovat ehdotuksen liitteenä: https://www.nurmijarvi.fi/wp-content/uploads/2021/08/Liite22_KKOYK_vastineet_kaavaluonnoksesta_annettuihin_lausuntoihin.pdf
Ehdotus
Esittelijä
Leena Sjöblom, ympäristökeskuksen johtaja, leena.sjoblom@tuusula.fi
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää antaa Nurmijärven yleiskaava 2050 luonnoksesta seuraavan lausunnon.
Ympäristölautakunta toteaa, että osayleiskaavaehdotus on laadittu huolella ja ympäristövaikutukset on kaavassa huomioitu hyvin. Kaavaehdotukseen on tehty luonnoksesta annetun lausunnon perusteella täydennyksiä ja muutoksia ympäristönsuojelun edistämiseksi, kuten selvitysten päivittämistä ja tarkistamista sekä kaavamääräysten ja selostuksen tarkentamista. Kiitosta ansaitsee myös se, että paikallisesti arvokkaat luontokohteet on osoitettu kaavakartalla. Kaikki kohteet on esitetty loogisesti ja yhdenmukaisesti tehtyjen luontoselvitysten kanssa ja kaavaehdotuksen tulkitseminen on sujuvaa. Samoin lentomelumääräykset vastaavat nyt hyvin meluntorjuntatarpeeseen.
Lautakunta esittää osayleiskaavaan vielä seuraavia muutoksia ja lisäyksiä.
Pohjavedet
Osayleiskaavaehdotuksessa on esitetty Valkojan pohjavesialueen länsiosaan uusi pientalovaltainen asuinalue (AP-12) tällä hetkellä pääosin rakentamattomalle alueelle. Uusi asuinalue ulottuu myös osin pohjaveden muodostumisalueelle ja Valkojan vedenottamon kaukosuojavyöhykkeelle. Alueella sijaitsee vanha maankaatopaikka, joka on PIMA-kohde. Kaavan vaikutusten arvioinnissa on todettu, että Valkojan pohjavesialueelle osoitettu uusi asuinalue on pieni suhteessa pohjavesialueen kokoon, joten asemakaavoituksen ja tarkemman hulevesisuunnittelun yhteydessä on mahdollista varmistaa, ettei alueen rakentumisesta aiheudu haitallisia vaikutuksia pohjavedelle. Valkojan pohjavesialueen suojelusuunnitelmassa (Pöyry, 2010) todetaan, että pohjavesialueen kaavoituksessa on huolehdittava, että riittävä osa kaavoitetusta pohjavesialueesta jätetään luonnontilaiseksi tai vettä läpäiseväksi. Rakentaminen saattaa vaikuttaa pohjaveden laatuun ja määrään. Ympäristökeskus katsoo, että asuinalueen tarkemman suunnittelun yhteydessä tulee tarkemmin selvittää rakentamisen vaikutukset muodostuvan pohjaveden määrään ja laatuun. Pohjaveden muodostumisalueelle tulee jättää riittävästi luonnontilaista maanpintaa sekä kiinnittää erityishuomiota hulevesien käsittelyyn ja johtamiseen. Jatkokäytön kannalta on tärkeää selvittää tarkasti alueella sijaitsevat pilaantuneet maat. Lisäksi tulee huomioida Valkojan vedenottamon kaukosuojavyöhykkeelle annetut määräykset. Ympäristökeskus suosittelee, ettei uutta asuinrakentamista sijoitettaisi Valkojan vedenottamon kaukosuojavyöhykkeelle.
Kaavaehdotuksessa suuri osa Valkojan pohjavesialueesta on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M-10). Kaavan yleisten määräysten mukaan ”hevostallin ja maneesin voi sijoittaa maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle hyvien liikenneyhteyksien varteen ja mahdollisuuksien mukaan joukkoliikenteellä, jalan ja pyöräillen saavutettavaksi. Lisätieto: Hevostallin ja maneesin sijoittamisessa tulee ottaa huomioon rakennusjärjestyksen määräykset.” Ympäristökeskus katsoo, että uusien hevostallien perustamista tulee välttää pohjavesialueelle.
Alueella sijaitsevista vedenottamoista yhdyskuntateknisiksi huollon laitoksiksi on osoitettu vain Valkojan vedenottamo. Nurmijärven Veden Pellonperän vedenottamo on tällä hetkellä pois käytöstä, mutta se on määritelty Kirkonkylän ja Klaukkalan varavedenottamoksi. Mahdolliset vaikutukset Pellonperän vedenottamoon tulee myös arvioida tapauskohtaisesti.
Joet ja pienvedet
Kaavaselostuksen kaavaratkaisun kuvauksessa esitetään purojen ja norojen uomille minimissään 10 metrin suojavyöhykettä molemmin puolin. Jotta puusto tarjoaisi riittävästi varjostusta ja otollisen pienilmaston sekä edistäisi pienveden monimuotoisuutta, tulisi suojavyöhykkeen suositusleveyden olla keskipuuston korkeus, mieluiten ainakin 20 metriä. Kaavaselostusta ehdotetaan muutettavaksi tältä osin. Samaan yhteyteen selostukseen on syytä lisätä myös viittaus pienvesiä koskeviin vesi- ja metsälain säädöksiin.
Taimen ja vuollejokisimpukka
Kaavaselostuksen nykytilassa ja kaavan vaikutusten arvioinnissa on tuotu yleispiirteisesti esille Vantaanjoen ja Luhtajoen merkitys erittäin uhanalaisen taimenen lisääntymis- ja elinalueena. Taimenen esiintymistä kaava-alueen vaikutusalueella voisi kuitenkin vielä avata uomittain ja esittää vaelluskalojen lisääntymiseen soveltuvat virta-alueet teemakartalla. Hyvänä lähtöaineistona toimii Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen vaelluskalojen potentiaalisia lisääntymisalueita koskeva paikkatietoaineisto sekä sähkökoesähkökoekalastustiedot. Aineisto on tarvittaessa saatavissa Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksesta. Paikkatietoaineisto on tarkemmin raportoitu VHVSY:n raporteissa 24/2015, 2/2017, 21/2017, 20/2018 ja 18/2020. Erityisesti on tärkeää korostaa, että Vantaanjoessa on Kissanojan alapuolisissa koskissa (Niittukoski, Tamppikoski, Vuohenpäänkoski ja Myllykoski) elinvoimainen luontaisesti lisääntyvä meritaimenkanta ja että myös Viitastenojassa on todettu taimenen luontaista lisääntymistä. Myös Matkunojan ja Koiransuolenojan kalastolliset arvot on syytä tuoda esille kaavaselostuksessa. Niiden alapuolinen Kuhakoski Luhtajoessa on kalannousueste, mutta Matkunojalla ja Koiransuolenojalla on merkitystä paikalliselle taimenelle.
Vuollejokisimpukan elinympäristöä on koko Vantaanjoen virtaavan veden osuus Vanhankaupungin koskelta aina Nukarinkoskelle saakka. Kaavaselostuksessa mainitut vuollejokisimpukan esiintymispaikat ovat tutkimuslinjoja, joiden perusteella on tehty arvio lajin esiintymisalueesta joessa. Vuollejokisimpukan elinympäristöt muodostavat jatkumon Vanhankaupungin kosken ja Nukarinkoksen välillä. Käytännössä koko tätä osuutta tulee tarkastella uhanalaisen vuollejokisimpukan elinympäristönä.
Hulevedet
Lisääntynyt ja nopeutunut pintavalunta huuhtoo valumapinnoilta mukaansa erilaisia epäpuhtauksia, kuten kiintoainesta, ravinteita sekä bakteereita. Korkeita pitoisuuksia esiintyy lyhytkestoisten, rankkojen sateiden aikana. Pienimmät pitoisuudet esiintyvät pitkäkestoisissa, suuren sademäärän tapahtumissa. Erilaisten sadetapahtumien näkökulmasta moniportainen ja hajautettu ratkaisu on toimintavarmin. Hulevesien hallintaa koskeviin yleisiin määräyksiin ehdotetaankin lisättäväksi määräys moniportaisesta hulevesien hallinnasta. Käytännössä tämä tarkoittaa hulevesien käsittelyä/viivytystä esimerkiksi tonteilla, kortteleissa sekä katu- ja viheralueilla.
Ekologiset yhteydet
Kaavaehdotuksessa ekologinen verkosto on osoitettu vuonna 2017 valmistuneen Nurmijärven kirkonkylän ekologiset yhteydet -selvityksen pohjalta. Selvityksen valmistumisen jälkeen on vuonna 2018 ilmestynyt maakunnallinen aineisto Uudenmaan ekologiset verkostot Zonation-analyysin perusteella, joka on ladattavissa paikkatietoaineistoineen osoitteessa: https://avoinaineisto-uudenmaanliitto.opendata.arcgis.com/documents/ekologiset-verkostot-2018/about (kts. mm. yhteenvetokartta s. 131). Aineistossa on jonkin verran eroavaisuuksia yllämainittuun aineistoon verrattuna ja nämä eroavaisuudet tulisi käydä läpi ja selvittää, tuleeko kaavamerkintöjen sijaintia vielä sen perusteella tarkastella uudelleen.
Kaavaehdotuksen esittämistapa on yleisesti ottaen selkeä, mutta ekologisen verkoston osalta sitä voisi vielä parantaa. Yhteydet tulisi osoittaa jatkuvana verkostona. Maakunnalliset ja paikalliset yhteydet ovat hankalasti toisistaan erotettavissa. Kaikki virtavedet olisi hyvä osoittaa kokonaisuutena myös osaksi ekologista verkostoa, sillä ne toimivat tärkeinä leviämisyhteyksinä monille kasvi- ja eläinlajeille. Lisäksi huomiota tulisi kiinnittää kaava-alueen rajojen yli jatkuvien ekologisten yhteyksien osoittamiseen esim. nuolimerkinnällä, jotta yhteyden laajempaan seudulliseen verkostoon tulevat huomioiduksi.
Liito-oravaan liittyvät merkinnät (sl-12, sl-13 ja sl-14)
Määräysten lisätiedoissa todetaan, että liito-oravien kulkuyhteystarpeet on kuvattu kaavaselostuksen liitekartalla. Tätä tulisi täydentää samoin kuin lepakoiden ja luontoarvojen merkintöjen osalta on toimittu, eli lisätiedossa todeta lisäksi, että kaavaselostuksessa on kuvattu liito-orava-alueiden säilymisedellytyksiä. Tällä hetkellä kaavaselostuksessa todetaan, että: Liito-oravat tarvitsevat pesäpaikoiksi kuusten suojaamia puiden koloja, pönttöjä tai oravan pesiä. Lisäksi liito-orava tarvitsee eri-ikäistä lehtipuustoa ruokailuun. Erityisesti haapa ja lepät ovat liito-oravan suosimia ruokailupuita. Liito-oravien lisääntymispaikkojen ja lehtipuustoisten ruokailumetsiköiden välillä tulle olla puustoinen yhteys. Puuttomat alueet ja nuoret taimikot eivät sovellu liito-oravan liikkumiseen. Alueella, jolla liito-oravien tiedetään elävän, tulee suunnittelussa ottaa huomioon edellä mainitut tekijät, jotta liito-oravan reviirin säilyminen aluetta rakennettaessa ja käytettäessä olisi mahdollista.
Selostuksen tekstiä tulisi täydentää seuraavilla asioilla:
- Liito-oravan suojelu edellyttää tarpeeksi korkeiden puiden (yli 10 m) säilyttämistä ja sitä, ettei aukkoisella paikalla reunapuiden etäisyys toisistaan saa ylittää reunapuiden korkeutta. Lisäksi tulee mahdollisen rakentamisen ajaksi suojata säästettävät puut.
- Jos liito-oravan käyttämä alue rajoittuu hakattavan/rakennettavan alueen reunaan, on huomioitava uuden metsänrajan vaikutukset: hakatun alueen reunassa reunimmaiset puut usein kuolevat tai ovat alttiimpia kaatumaan myrskytuhoissa. Tämän takia on tärkeää jättää suojavyöhykettä rakennettavan alueen ja liito-oravan käyttämän alueen välille.
Kasvillisuudeltaan arvokkaat alueet (sl-15 ja sl-16)
Määräysten lisätiedoissa todetaan, että luontoarvojen säilymisedellytyksiä on kuvattu kaavaselostuksessa. Tällä hetkellä selostuksessa todetaan, että: Metsänhoidossa tulisi välttää avohakkuita ja voimakasta metsänharvennusta, poikkeuksena Mutaanmäen pähkinäpensaikko (sl-15/9), joka hyötyisi varjostavan kuusikon poistamisesta. Asemakaavasuunnittelussa alueet tulee pyrkiä säilyttämään luonnontilaisina, eikä rakentamista tule ohjata aivan alueiden välittömään läheisyyteen.
Selostuksen tekstiä tulisi täydentää vielä lajistolle tärkeän lahopuuston säilyttämisen osalta seuraavasti, joka vastaa mysö Metsäkeskuksen Kestävän metsänhoidon suosituksia: Metsänhoidossa tulee säilyttää lahopuuta sekä maa- että pystypuina ja turvata lahopuujatkumon säilyminen. Uhanalaisten lajien säilyminen on turvattava.
Melu
Ilvesvuoren työpaikka-alueella Hämeenlinnanväylän varrella arvioidaan olevan korkeammat tieliikenteen aiheuttamat melutasot. Meluselvityksen mukaan Ilvesvuori pohjoisen uuden työpaikka-alueen aiheuttama lisääntyvä liikenne maantiellä 130 lisäisi yöaikaista melua Kielovaaran asuinalueella. Melupäästöjen on alitettava Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 yleiset ohjearvot. Tämän lisäksi lähiympäristön asuinrakennuksiin kulkeutuvan melun tulee alittaa asuntojen sisätiloissa asumisterveysasetuksen (545/2015, § 11–13) toimenpiderajat. Myös muut alueella melua aiheuttavat toiminnot tulee huomioida melualtistuksessa. Mikäli melupäästöjen arvioidaan ylittävän toimenpiderajat, tulee melua torjua esimerkiksi toimintaa rajoittamalla tai tarpeellisella melusuojauksella. Hämeenlinnanväylän länsireunalla onkin nyt Kielovaaran alueelle osoitettu suojaviheralueet, jotka mahdollistavat myös meluntorjuntarakenteiden sijoittamisen. vastaavaa suojavihealuemerkintää tulisi harkita myös etelämpänä olevan Härkähaamäen asutusreservialueen kohdalla (AP-12/res2)
Maa-ainesten otto
Osayleiskaavaehdotusta koskevalla alueella on kaksi maakuntakaavassa merkittäviä kiviainesvarantoja sisältävää aluetta. Merkinnällä osoitetaan alueet, joilla sijaitsee maakunnan kiviaineshuollon kannalta merkittäviä sora-, hiekka- tai kalliokiviainesvaroja. Alueiden rajaukset ovat yleispiirteisiä ja ne tarkentuvat arvioitaessa ottamisedellytyksiä maa-aineslain edellyttämällä tavalla. Maakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaan alueen maankäyttöä suunniteltaessa on kiinnitettävä huomiota kiviainesten ottoedellytysten säilymiseen. Maakuntakaavassa suunnittelualueen kaakkoispuolelle merkityt kiviainekset on otettu maa-aineslain mukaisella maa-ainesluvalla ja alue on kaavan mukaisessa työpaikka-aluekäytössä. Osayleiskaavan suunnittelualueella ainoastaan Metsä-Tuomelan kiertotalousalueella (kiinteistö 543-2-141-2) harjoitetaan kiviainesten ottoa maa-aineslain tarkoittamalla ottoluvalla.
Pilaantunut maaperä, PIMA
Osayleiskaavaehdotuksen selostuksessa on esitetty pilaantuneen maaperän (PIMA) osalta joitakin suunnittelualueelle sijoittuvia maaperän tilan tietojärjestelmän (MATTI) kohteita, yhteensä 26 kpl, joiden lajiluokaksi rekisterissä on osoitettu selvitystarve tai maankäyttörajoite. Selvitystarpeella tarkoitetaan kohdetta, jossa maaperään mahdollisesti pilaava toiminta on loppunut eikä maaperän tilasta ole tutkimustietoa. Maankäyttörajoitemerkintä koskee kohteita, joissa harjoitetaan toimintaa, josta voi aiheutua maaperän pilaantumista sekä kohteita, joissa maaperää mahdollisesti pilaava toiminta on loppunut ja kohteen maaperässä on todettu haitta-aineita siinä määrin, että maaperän pilaantuneisuus on arvioitava. MATTI -rekisterissä on osoitettu osayleiskaavaa koskevalle suunnittelualueelle yhteensä 42 rekisterimerkintää, josta 14:n lajiluokaksi on osoitettu ”ei puhdistustarvetta”. Eri kohteiden lajiluokitusta vaikeuttaa PIMA -tietojen hidas päivittyminen rekisteriin. Todennäköisesti myös osa rekisterimerkintää edellyttävistä kiinteistöistä ei löydy rekisteristä lainkaan. Osayleiskaavaehdotukseen kirjatut MATTI -kohteet lienevät osayleiskaavatyön kannalta merkityksellisimpiä, mutta maankäytön jatkosuunnittelussa tulee huomioida kuitenkin kaikki alueella olevat MATTI -rekisterimerkinnät. Osayleiskaavaehdotuksen kaavaselostusosaa voisikin tarkentaa siten, että tieto myös muista, kuin osayleiskaavaan kirjatuista MATTI -rekisterimerkinnöistä tulee huomioiduksi jatkosuunnittelussa. Suosisttelemme kaavaselostuksessa esitettyjen tärkeimpien MATTI –kohteiden sijainnin esittämistä myös kaavakartalla.
Kaavamerkinnät/yleistä
Kaavakartassa on Heinojan purouoman alueella useita päällekkäisiä kaavamerkintöjä (SL-1, sl-16, sl-19). Samoin Heinojan pohjoispuolella on V-1 alueella päällekkäisiä merkintöjä (sl-12, sl-14, sl.19). Nykyisellä esitystavalla aluevarauksista on vaikea erottaa, mitä alueita rajaukset koskevat. Merkintöjen mahdollista selkeyttämistä tältäosin tulisi vielä tarkastella.
Osayleiskaavan esittelyn mukaan alueella sijaitsee neljä Nurmijärven Veden vedenottamoa. Liittekarttaan 12 oli merkitty alueella olevia vedenottamoita kuitenkin viisi kappaletta. Kartassa oli yksi ylimääräinen vedenottamoa kuvaava piste etelässä.
Päätös
Ehdotus hyväksyttiin.
Larissa Aksinovits saapui tämän pykälän käsittelyn aikana.