Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta, kokous 17.8.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 74 Tuusulan laaja hyvinvointikertomus 2017-2020, Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan lausunto

TUUDno-2021-125

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Heidi Hagman, kehittämispäällikkö, heidi.hagman@tuusula.fi
Marjo-Kaisa Konttinen, osallisuus- ja hyvinvointikoordinaattori, marjo-kaisa.konttinen@tuusula.fi

Perustelut

Kunnan laaja hyvinvointikertomus valtuustokaudesta 2017-2021

Hyvinvointikertomus on tiivis kuvaus hyvinvoinnista ja terveydestä sekä niiden edistämisestä kunnassa. Kunnassa valmistellaan laaja hyvinvointikertomus kerran valtuustokaudessa ja sen tavoitteita ja toimenpiteitä päivitetään vuosittain osana kuntasuunnittelua.

Hyvinvointikertomus on kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnittelun, seurannan, arvioinnin ja raportoinnin työväline. Se auttaa tiivistämään eri alojen asiantuntijoiden näkemykset ja yhteiset tavoitteet. Lisäksi kertomus kokoaa tietoa kunnan toimenpiteistä, joilla kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä on tuettu. Tärkeää on tunnistaa myös ne alueet, joihin ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota. Tämä tehdään koostamalla kunnan toimintaa ohjaavat hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvät asiakirjat ja ohjelmat. 

Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on lakisääteistä työtä, jolla turvataan kunnan elinvoimaisuus. Kuntien toimintaympäristössä tapahtuvat suuret muutokset haastavat kunnat sekä laajemmin julkisen hallinnon uudistumaan sekä uudistamaan toimintatapoja. Kuntastrategia ohjaa kunnan toimintaa ja kertoo kunnan tulevaisuuden tavoitetilasta. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn tulee olla kiinteä osa kuntastrategiaa sekä talouden ja toiminnan suunnittelua. Ennakoinnilla on yhä suurempi merkitys toimintaympäristön muutoksessa.

Tuusulassa valtuustokautta 2017-2021 kuvaavan laajan hyvinvointikertomuksen laadinta aloitetaan kevään 2021 aikana. Hyvinvointikertomuksen luonnos tuodaan luottamuselinten käsittelyyn ja lausuttavaksi toukokuussa ja hyväksymiskäsittelyyn elo-syyskuussa 2021. Hyvinvointikertomuksen runko muodostuu hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden seurannasta sekä THLn määrittämän hyvinvointikertomuksen minimitietosisällön indikaattoreiden seurannasta. Hyvinvointikertomusta tehdessä tarkastellaan myös koronaepidemian aiheuttamia alueellisia vaikutuksia arkielämään, hyvinvointiin ja palveluiden käyttöön.

Kunnan laatimaa hyvinvointikertomusta täydentää Keusoten kokoama hyvinvointikertomus alueellisen hyvinvointisuunnitelman toteutumisesta ja hyvinvoinnin indikaattoreista. Alueellisen hyvinvointikertomuksen on määrä valmistua kevään 2021 aikana.


Koronan vaikutukset arkielämään ja hyvinvointiin FinSote-tutkimuksen valossa

THL:n joka toinen vuosi toteuttaman FinSote-kyselytutkimuksen alustavat tulokset vuoden 2020 osalta ovat valmistuneet. Kyselyn tuloksissa Keusote-alueen kuntia käsitellään kokonaisuutena. Kuntakohtaisia erillisotoksia ei toteutettu kustannussyistä.

Kansallisen terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus FinSoten avulla seurataan väestön hyvinvoinnissa ja terveydessä tapahtuneita muutoksia eri väestöryhmissä ja alueittain. Tutkimus tuottaa myös seuranta- ja arviointitietoa väestön palvelutarpeiden tyydyttymisestä sekä väestön näkemyksistä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmästä, palveluiden saatavuudesta, laadusta ja käytöstä. FinSote-tutkimus tuottaa tärkeän osan sote-uudistuksen seurantaan ja arviointiin tarvittavista tiedoista, mahdollistaa maakuntien keskinäisen vertailun sekä vertailun koko maan tilanteeseen sekä vastaa väestön koettua hyvinvointia, palvelujen tarvetta ja käyttöä koskeviin kysymyksiin, joihin muut aineistot ja rekisterit eivät tuota tietoa.

FinSote-tutkimuksen kysymyspatteristoon lisättiin syksyllä 2020 osio, jossa selvitettiin koronaepidemian vaikutuksia arkielämään ja palveluiden käyttöön. Kyselyyn vastaajat olivat 20 vuotta täyttäneitä Suomessa vakituisesti asuvia henkilöitä. Yläikärajaa ei ollut. Julkaistut tulokset perustuvat marraskuun loppuun mennessä saatuihin 16 600 vastaukseen.

Syksyn 2020 aikana kerätyistä FinSote-kyselyn tuloksista ilmenee, että koronaepidemian ja -rajoitusten vaikutukset väestön hyvinvointiin ja palveluihin vaihtelevat selvästi eri puolilla Suomea. Hyvinvointialueiden välillä on havaittavissa selkeitä eroja siinä, miten hoitokäyntejä on siirretty tai peruttu, miten epidemia on heikentänyt väestön taloudellista ja sosiaalista tilannetta ja miten epidemia on vaikuttanut elintapoihin. 

Koronaepidemian vaikutukset lääkärikäynteihin
Vaikutukset lääkärikäynteihin ja arkielämään korostuvat Uudenmaan alueella, jossa koronaepidemia on ollut vakavin. Itä-Uudellamaalla joka kolmas hoitokäynti lääkärillä tai hoitajalla ei ole toteutunut suunnitellusti maaliskuun 2020 alun jälkeen, kun vastaava luku koko maassa on 22 prosenttia. Keski-Uudellamaalla toteutumattomat lääkäri-/hoitajakäynnit ovat koko Suomen tasolla. Peruuntuneita tai siirtyneitä käyntejä raportoi myös joka neljäs 55 vuotta täyttänyt Helsingistä, Vantaa-Keravalta ja Länsi-Uudeltamaalta. Vähiten muutoksia suunniteltuihin hoitokäynteihin raportoitiin Pohjois-Pohjanmaalta, jossa luku on noin 15 prosenttia.

Taloudellinen tilanne on heikentynyt
Tulosten mukaan joka viides 20−74-vuotiaista kokee, että koronaepidemia on heikentänyt taloudellista tilannetta vähintään jonkin verran. Taloudelliset vaikutukset eivät rajaudu vain pahimmalle epidemia-alueelle pääkaupunkiseudulle, vaan myös Varsinais-Suomessa ja Lapissa taloudellisen tilanteen heikentyminen on hieman yleisempää kuin maassa keskimäärin. Keski-Uusimaalla (22,6%) koronan vaikutukset taloudelliseen tilanteeseen ovat hieman suuremmat kuin koko maassa (21,4%)

Yksinäisyys lisääntynyt koko maassa
Sosiaalisen kanssakäymisen vähentyminen ja yksinäisyyden kokemuksen lisääntyminen näkyy kaikkialla Suomessa. Eniten yksinäisyys on kuitenkin lisääntynyt Helsingissä, missä noin 44 prosenttia vastaajista kokee yksinäisyyden lisääntyneen, mikä on selkeästi suurempi osuus kuin koko maassa (32 %). Keski-Uudellamaalla 32,9% koki yksinäisyyden lisääntyneen. Vastaavasti etätyön lisääntymisessä on suuret alue-erot: helsinkiläisistä etätyötä koronaepidemian aikana on lisännyt keskimäärin 74 prosenttia, kun vastaava osuus koko maassa on 48 prosenttia ja Keski-Uudellamaalla 52,1%. 

Liikunta vähentynyt erityisesti yli 80-vuotiailla
Keski-Uusimaalla viidennes ilmoitti liikunnan vähentyneen koronaepidemian vuoksi. Koko maan arvo on 21,6%. Vastaavasti 16,4% keski-uusimaalaisista ilmoitti liikunnan lisääntyneen epidemian aikana. 

Ikääntyneistä erityisesti yli 80-vuotiaat ovat vähentäneet päivittäistä liikuntaa koronaepidemian vuoksi. Vaikka sosiaaliset rajoitukset koskivat myös 70–80-vuotiaita, he pystyivät todennäköisesti helpommin ulkoilemaan tavanomaiseen tapaan. Lyhytkin tauko liikunnassa voi alentaa toimintakykyä, vaikeuttaa arjessa selviytymistä ja lisätä avuntarvetta. Toisaalta noin 10 prosentilla yli 80-vuotiaista liikunta oli jopa lisääntynyt, mikä kertoo, että osalla iäkkäistä on ollut voimavaroja reagoida muuttuneeseen tilanteeseen.

Erityisesti toimintarajoitteisten ihmisten hyvinvointi heikentynyt
Monet hyvinvointiin liittyvät ongelmat ovat yleisempiä toimintarajoitteisilla ihmisillä verrattuna muuhun väestöön. Koronaepidemia ja sen rajoitustoimet ovat entisestään heikentäneet heidän tilannettaan.

Ehdotus

Esittelijä

Heidi Hagman, kehittämispäällikkö, heidi.hagman@tuusula.fi

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta päättää merkitä tiedoksi

  • hyvinvointikertomuksen laadinnan aikataulun
  • Finsote-tutkimuksen alustavat tulokset koronapandemian vaikutuksista hyvinvointiin ja palveluiden käyttöön.

Päätös

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta päätti merkitä tiedokseen

  • hyvinvointikertomuksen laadinnan aikataulun
  • Finsote-tutkimuksen alustavat tulokset koronapandemian vaikutuksista hyvinvointiin ja palveluiden käyttöön.

Valmistelija

Marjo-Kaisa Konttinen, osallisuus- ja hyvinvointikoordinaattori, marjo-kaisa.konttinen@tuusula.fi
Heidi Hagman, kehittämispäällikkö, heidi.hagman@tuusula.fi

Perustelut

Tuusulan kunnassa on kevään 2021 aikana laadittu poikkihallinnollisena yhteistyönä laaja hyvinvointikertomus vuosilta 2017-2021. Hyvinvointikertomus käsitellään lautakunnissa touko- ja kesäkuussa ja viedään valtuuston käsittelyyn syksyn aikana 2021.

Mikä on hyvinvointikertomus ja –suunnitelma?
Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma on tiivis kuvaus hyvinvoinnista ja terveydestä sekä niiden edistämisestä. Se on kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnittelun, seurannan, arvioinnin ja raportoinnin työväline. Sen laadintaprosessi tukee hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaamista ja näkyväksitekemistä kunnassa.

Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma on johtamisen työväline. Se toimii strategiatyön sekä vuotuisen kuntasuunnittelun ja seurannan välineenä. Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma kokoaa yhteen eri tietolähteistä saatavaa monialaista tietoa kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä niihin yhteydessä olevista tekijöistä. Hyvinvointikertomus auttaa tiivistämään eri alojen asiantuntijoiden näkemykset ja yhteiset tavoitteet. Lisäksi kertomus kokoaa tietoa kunnan toimenpiteistä, joilla kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä on tuettu. Tärkeää on tunnistaa myös ne alueet, joihin ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota.

Kuntalain 1§ mukaan kunnan tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan.  Terveydenhuoltolaki (1326/2010, § 12) velvoittaa kuntia raportoimaan valtuustolle vuosittain kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä niitä edistävistä toimenpiteistä. Tämän lisäksi valtuustolle on laadittava kerran valtuustokaudessa laajempi hyvinvointikertomus. Hyvinvointikertomuksen pohjalta asetetaan paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat hyvinvoinnin edistämisen painopisteet ja niihin liittyvät toimenpiteet. Hyvinvointikertomukset ja -suunnitelmat tulee laatia sekä kunnittain, että alueittain/maakunnittain.

Hyvinvointikertomuksen käsittelyn rinnalla osana kuntastrategian valmistelua käynnistyy hyvinvointisuunnitelman laatiminen tulevan valtuustokauden vuosille 2021-2025. 

Ehdotus

Esittelijä

Heidi Hagman, kehittämispäällikkö, heidi.hagman@tuusula.fi

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta päättää

  • antaa omat kommenttinsa Tuusulan hyvinvointikertomukseen 2017-2021
  • pyytää muilta lautakunnilta lausuntoa hyvinvointisuunnitelmasta 15.8.2021 mennessä.

Päätös

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta 

  • antoi omat kommenttinsa Tuusulan hyvinvointikertomukseen 2017-2021
  • päätti pyytää muilta lautakunnilta lausuntoa Tuusulan hyvinvointikertomuksesta 2017-2021 15.8.2021 mennessä.

Valmistelija

Tiina Simons, sivistysjohtaja vs., tiina.simons@tuusula.fi
Markus Torvinen, opetuspäällikkö, markus.torvinen@tuusula.fi
Hannamari Halinen, varhaiskasvatuspäällikkö, hannamari.halinen@tuusula.fi

Perustelut

Perustelut

Tuusulan kunnassa on kevään 2021 aikana laadittu poikkihallinnollisena yhteistyönä laaja hyvinvointikertomus vuosilta 2017-2021. Hyvinvointikertomus käsitellään lautakunnissa touko- ja kesäkuussa ja viedään valtuuston käsittelyyn syksyn aikana 2021. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta pyytää kasvatus- ja sivistyslautakunnalta lausuntoa Tuusulan hyvinvointikertomukseen 2017-2021 15.8.2021 mennessä.

 

Mikä on hyvinvointikertomus ja –suunnitelma?
Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma on tiivis kuvaus hyvinvoinnista ja terveydestä sekä niiden edistämisestä. Se on kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnittelun, seurannan, arvioinnin ja raportoinnin työväline. Sen laadintaprosessi tukee hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaamista ja näkyväksi tekemistä kunnassa.

Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma on johtamisen työväline. Se toimii strategiatyön sekä vuotuisen kuntasuunnittelun ja seurannan välineenä. Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma kokoaa yhteen eri tietolähteistä saatavaa monialaista tietoa kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä niihin yhteydessä olevista tekijöistä. Hyvinvointikertomus auttaa tiivistämään eri alojen asiantuntijoiden näkemykset ja yhteiset tavoitteet. Lisäksi kertomus kokoaa tietoa kunnan toimenpiteistä, joilla kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä on tuettu. Tärkeää on tunnistaa myös ne alueet, joihin ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota.

Kuntalain 1§ mukaan kunnan tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan.  Terveydenhuoltolaki (1326/2010, § 12) velvoittaa kuntia raportoimaan valtuustolle vuosittain kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä niitä edistävistä toimenpiteistä. Tämän lisäksi valtuustolle on laadittava kerran valtuustokaudessa laajempi hyvinvointikertomus. Hyvinvointikertomuksen pohjalta asetetaan paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat hyvinvoinnin edistämisen painopisteet ja niihin liittyvät toimenpiteet. Hyvinvointikertomukset ja -suunnitelmat tulee laatia sekä kunnittain, että alueittain/maakunnittain.

Hyvinvointikertomuksen käsittelyn rinnalla osana kuntastrategian valmistelua käynnistyy hyvinvointisuunnitelman laatiminen tulevan valtuustokauden vuosille 2021-2025. 


Kasvatus- ja sivistyslautakunnan lausunto:

Sivistyksen toimialueen lautakunnat, kasvatus- ja sivistyslautakunta sekä kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta näkevät hyvinvointisuunnitelman ja -kertomuksen keskeisenä hyvinvoinnin johtamisen, ohjaamisen ja seurannan työkaluna, jolla voidaan arvioida tuusulalaisten hyvinvointia ja terveyttä sekä suunnata ja kehittää palveluita indikaattoreista saadun tiedon perusteella. Nyt valmistunut laaja hyvinvointikertomus 2017-2021 kokoaa koko valtuustokaudelta tuusulalaisten hyvinvoinnin ja terveyden keskeisiä havaintoja ja tunnuslukuja.

Nyt käsittelyssä oleva hyvinvointikertomus 2017-2021 on valmisteltu melko pian edellisen hyvinvointikertomuksen ja nyt voimassa olevan hyvinvointisuunnitelman hyväksymisen perään. Kaikilta osin käytettävissä ei ole ollut uutta seurantatietoa ja esimerkiksi THL:n Kouluterveyskyselyn tulokset saadaan käyttöön vasta syksyllä 2021. Jatkossa onkin hyvä aikatauluttaa hyvinvoinnin asiakirjojen valmistelu- ja hyväksyntäprosessi niin, että käytössä on ajantasaista tutkimustietoa, jotta saavutetaan todellista hyötyä hyvinvointityön johtamiseen ja palvelujen kehittämiseen. Mittareiden valintaan, seurantaan ja tuloksista johdettujen kehittämistoimenpiteiden valintoihin on hyvä pysähtyä ja tehdä tiivistä sekä monialaista yhteistyötä.

Laajan hyvinvointikertomuksen perusteella on tärkeä edelleen panostaa ennaltaehkäisevään työhön ja varhaiseen tukeen lasten ja nuorten hyvinvoinnin varmistamiseksi. Yhteistyötä Keusoten kanssa on tärkeää kehittää ja vahvistaa, jotta sote-palvelut ja kunnan muut palvelut täydentävät toisiaan ja voidaan vahvemmin toimia laaja-alaisessa ja moniammatillisessa yhteistyössä kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden eteen.

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut tarjoavat monipuolisia ja tärkeitä palveluita kaikenikäisten kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.  Näiden palveluiden kehittämiseen tulee panostaa ja resurssoinnin turvaamisesta pitää huolehtia jatkossakin. Kulttuuri- ja vapaa-aikasektorin palveluissa hyvinvoinnin palveluiden suunnittelu on laaja-alaista. Sosiaalisten kohtaamisten mahdollistaminen eri toimintamuodoissa on saanut uusia merkityksiä. Vapaa-aikaan ja kulttuuriin liittyvien palveluiden kehittäminen on tärkeää ja ennaltaehkäisevät toimet kannattavat. Asukkaat ja paikalliset yhteisöt ottavat vastuuta toiminnasta ja kolmannen sektorin työtä tulee tukea. Tuloksia saadaan aikaiseksi yhteistyötä tekemällä. Toiminta saa rinnalleen tukimuotoja, jossa yksilön arvomaailmaa peilaamalla saadaan aikaan positiivisia elämäntapamuutoksia. Hyvinvointiviestintää uusista näkökulmista kannattaa lisätä ja kehittää.

Hyvinvointialueille siirryttäessä on tärkeää tarkastella palveluiden erityisesti kulttuurisen hyvinvoinnin näkökulmista. Koronan jälkeen palveluiden käyttäminen täysmääräisesti on myös tärkeää.

Tuusulan hyvinvointikertomukseen tulisi tulevaisuudessa ottaa osia kulttuurin Tea-viisarista, joka tuotetaan joka toinen vuosi. Se tuottaa tietoa erityisesti kulttuurin ja taiteen terveyttä ja hyvinvointia tuottavista vaikutuksista.

Sivistyksen toimialueella on pohdittu Tuusulan sitoutumista lapsiystävälliseksi kunnaksi, joka määrittäisin lisää sitä, kuinka lasten ja nuorten osallisuutta ja hyvinvointia kehitetään. Valtakunnallisen lapsistrategian toteuttaminen on tärkeää myös Tuusulassa. Alueellinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on laadittu vuoden 2021aikana. Suunnitelmassa erityisen hyvää on se, että siinä on kuvattu alueen yhteiset tavoitteet lasten ja nuorten kanssa tehtävään työhön ja lisäksi kuvattu Keusoten kuntien toimenpiteitä.

Ehdotus

Esittelijä

Tiina Simons, sivistysjohtaja vs., tiina.simons@tuusula.fi

Kasvatus- ja sivistyslautakunta päättää antaa Tuusulan hyvinvointikertomuksesta 2017-2021 asiaselostuksessa esitetyn lausunnon.

Ennen kokousta klo 17-18 asian esittely Heidi Hagmanin ja Marjo-Kaisa Konttisen toimesta.

 

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Tiina Simons, sivistysjohtaja vs., tiina.simons@tuusula.fi
Ulla Kinnunen, kulttuuri- ja museotoimenjohtaja, ulla.kinnunen@tuusula.fi
Risto Kanerva, vapaa-aikapalveluiden päällikkö, risto.kanerva@tuusula.fi

Perustelut

Perustelut

Tuusulan kunnassa on kevään 2021 aikana laadittu poikkihallinnollisena yhteistyönä laaja hyvinvointikertomus vuosilta 2017-2021. Hyvinvointikertomus käsitellään lautakunnissa touko- ja kesäkuussa ja viedään valtuuston käsittelyyn syksyn aikana 2021. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta pyytää kulttuuri- ja vapaa.aikalautakunnalta lausuntoa Tuusulan hyvinvointikertomukseen 2017-2021 15.8.2021 mennessä.

 

Mikä on hyvinvointikertomus ja –suunnitelma?
Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma on tiivis kuvaus hyvinvoinnista ja terveydestä sekä niiden edistämisestä. Se on kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnittelun, seurannan, arvioinnin ja raportoinnin työväline. Sen laadintaprosessi tukee hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaamista ja näkyväksi tekemistä kunnassa.

Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma on johtamisen työväline. Se toimii strategiatyön sekä vuotuisen kuntasuunnittelun ja seurannan välineenä. Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma kokoaa yhteen eri tietolähteistä saatavaa monialaista tietoa kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä niihin yhteydessä olevista tekijöistä. Hyvinvointikertomus auttaa tiivistämään eri alojen asiantuntijoiden näkemykset ja yhteiset tavoitteet. Lisäksi kertomus kokoaa tietoa kunnan toimenpiteistä, joilla kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä on tuettu. Tärkeää on tunnistaa myös ne alueet, joihin ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota.

Kuntalain 1§ mukaan kunnan tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan.  Terveydenhuoltolaki (1326/2010, § 12) velvoittaa kuntia raportoimaan valtuustolle vuosittain kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä niitä edistävistä toimenpiteistä. Tämän lisäksi valtuustolle on laadittava kerran valtuustokaudessa laajempi hyvinvointikertomus. Hyvinvointikertomuksen pohjalta asetetaan paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat hyvinvoinnin edistämisen painopisteet ja niihin liittyvät toimenpiteet. Hyvinvointikertomukset ja -suunnitelmat tulee laatia sekä kunnittain, että alueittain/maakunnittain.

Hyvinvointikertomuksen käsittelyn rinnalla osana kuntastrategian valmistelua käynnistyy hyvinvointisuunnitelman laatiminen tulevan valtuustokauden vuosille 2021-2025. 


Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan lausunto:

Sivistyksen toimialueen lautakunnat, kasvatus- ja sivistyslautakunta sekä kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta näkevät hyvinvointisuunnitelman ja -kertomuksen keskeisenä hyvinvoinnin johtamisen, ohjaamisen ja seurannan työkaluna, jolla voidaan arvioida tuusulalaisten hyvinvointia ja terveyttä sekä suunnata ja kehittää palveluita indikaattoreista saadun tiedon perusteella. Nyt valmistunut laaja hyvinvointikertomus 2017-2021 kokoaa koko valtuustokaudelta tuusulalaisten hyvinvoinnin ja terveyden keskeisiä havaintoja ja tunnuslukuja.

Nyt käsittelyssä oleva hyvinvointikertomus 2017-2021 on valmisteltu melko pian edellisen hyvinvointikertomuksen ja nyt voimassa olevan hyvinvointisuunnitelman hyväksymisen perään. Kaikilta osin käytettävissä ei ole ollut uutta seurantatietoa ja esimerkiksi THL:n Kouluterveyskyselyn tulokset saadaan käyttöön vasta syksyllä 2021. Jatkossa onkin hyvä aikatauluttaa hyvinvoinnin asiakirjojen valmistelu- ja hyväksyntäprosessi niin, että käytössä on ajantasaista tutkimustietoa, jotta saavutetaan todellista hyötyä hyvinvointityön johtamiseen ja palvelujen kehittämiseen. Mittareiden valintaan, seurantaan ja tuloksista johdettujen kehittämistoimenpiteiden valintoihin on hyvä pysähtyä ja tehdä tiivistä sekä monialaista yhteistyötä.

Laajan hyvinvointikertomuksen perusteella on tärkeä edelleen panostaa ennaltaehkäisevään työhön ja varhaiseen tukeen lasten ja nuorten hyvinvoinnin varmistamiseksi. Yhteistyötä Keusoten kanssa on tärkeää kehittää ja vahvistaa, jotta sote-palvelut ja kunnan muut palvelut täydentävät toisiaan ja voidaan vahvemmin toimia laaja-alaisessa ja moniammatillisessa yhteistyössä kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden eteen.

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut tarjoavat monipuolisia ja tärkeitä palveluita kaikenikäisten kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.  Näiden palveluiden kehittämiseen tulee panostaa ja resurssoinnin turvaamisesta pitää huolehtia jatkossakin. Kulttuuri- ja vapaa-aikasektorin palveluissa hyvinvoinnin palveluiden suunnittelu on laaja-alaista. Sosiaalisten kohtaamisten mahdollistaminen eri toimintamuodoissa on saanut uusia merkityksiä. Vapaa-aikaan ja kulttuuriin liittyvien palveluiden kehittäminen on tärkeää ja ennaltaehkäisevät toimet kannattavat. Asukkaat ja paikalliset yhteisöt ottavat vastuuta toiminnasta ja kolmannen sektorin työtä tulee tukea. Tuloksia saadaan aikaiseksi yhteistyötä tekemällä. Toiminta saa rinnalleen tukimuotoja, jossa yksilön arvomaailmaa peilaamalla saadaan aikaan positiivisia elämäntapamuutoksia. Hyvinvointiviestintää uusista näkökulmista kannattaa lisätä ja kehittää.

Hyvinvointialueille siirryttäessä on tärkeää tarkastella palveluiden erityisesti kulttuurisen hyvinvoinnin näkökulmista. Koronan jälkeen palveluiden käyttäminen täysmääräisesti on myös tärkeää.

Tuusulan hyvinvointikertomukseen tulisi tulevaisuudessa ottaa osia kulttuurin Tea-viisarista, joka tuotetaan joka toinen vuosi. Se tuottaa tietoa erityisesti kulttuurin ja taiteen terveyttä ja hyvinvointia tuottavista vaikutuksista.

Sivistyksen toimialueella on pohdittu Tuusulan sitoutumista lapsiystävälliseksi kunnaksi, joka määrittäisin lisää sitä, kuinka lasten ja nuorten osallisuutta ja hyvinvointia kehitetään. Valtakunnallisen lapsistrategian toteuttaminen on tärkeää myös Tuusulassa. Alueellinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on laadittu vuoden 2021aikana. Suunnitelmassa erityisen hyvää on se, että siinä on kuvattu alueen yhteiset tavoitteet lasten ja nuorten kanssa tehtävään työhön ja lisäksi kuvattu Keusoten kuntien toimenpiteitä.

Ehdotus

Esittelijä

Virpi Lehmusvaara, vt. kansliapäällikkö, virpi.lehmusvaara@tuusula.fi

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päättää antaa Tuusulan hyvinvointikertomuksesta 2017-2021 asiaselostuksessa esitetyn lausunnon.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Hyvinvointikertomuksen esittely klo 17-18 Heidi Hagmanin ja Marjo-Kaisa Konttisen toimesta.

 

Valmistelija

Jussi Rantala, talous- ja asiakaspalvelupäällikkö, jussi.rantala@tuusula.fi

Perustelut

Perustelut

Tuusulan kunnassa on kevään 2021 aikana laadittu poikkihallinnollisena yhteistyönä laaja hyvinvointikertomus vuosilta 2017-2021. Hyvinvointikertomus käsitellään lautakunnissa touko- ja kesäkuussa ja viedään valtuuston käsittelyyn syksyn aikana 2021.

Mikä on hyvinvointikertomus ja –suunnitelma?
Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma on tiivis kuvaus hyvinvoinnista ja terveydestä sekä niiden edistämisestä. Se on kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnittelun, seurannan, arvioinnin ja raportoinnin työväline. Sen laadintaprosessi tukee hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaamista ja näkyväksi tekemistä kunnassa.

Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma on johtamisen työväline. Se toimii strategiatyön sekä vuotuisen kuntasuunnittelun ja seurannan välineenä. Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma kokoaa yhteen eri tietolähteistä saatavaa monialaista tietoa kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä niihin yhteydessä olevista tekijöistä. Hyvinvointikertomus auttaa tiivistämään eri alojen asiantuntijoiden näkemykset ja yhteiset tavoitteet. Lisäksi kertomus kokoaa tietoa kunnan toimenpiteistä, joilla kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä on tuettu. Tärkeää on tunnistaa myös ne alueet, joihin ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota.

Kuntalain 1§ mukaan kunnan tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan.  Terveydenhuoltolaki (1326/2010, § 12) velvoittaa kuntia raportoimaan valtuustolle vuosittain kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä niitä edistävistä toimenpiteistä. Tämän lisäksi valtuustolle on laadittava kerran valtuustokaudessa laajempi hyvinvointikertomus. Hyvinvointikertomuksen pohjalta asetetaan paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat hyvinvoinnin edistämisen painopisteet ja niihin liittyvät toimenpiteet. Hyvinvointikertomukset ja -suunnitelmat tulee laatia sekä kunnittain, että alueittain/maakunnittain.

Hyvinvointikertomuksen käsittelyn rinnalla osana kuntastrategian valmistelua käynnistyy hyvinvointisuunnitelman laatiminen tulevan valtuustokauden vuosille 2021-2025. 

Ehdotus

Esittelijä

Heikki Lonka, kuntakehitysjohtaja, heikki.lonka@tuusula.fi

Kuntakehityslautakunta päättää

  • todeta lausuntonaan, että se näkee hyvinvointikertomuksen tärkeänä työkaluna arvioitaessa tuusulalaisten hyvinvointia ja terveyttä. Palvelujen edellyttämistä resursseista on huolehdittava myös jatkossa.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Jussi Rantala, talous- ja asiakaspalvelupäällikkö, jussi.rantala@tuusula.fi

Perustelut

Perustelut

Tuusulan kunnassa on kevään 2021 aikana laadittu poikkihallinnollisena yhteistyönä laaja hyvinvointikertomus vuosilta 2017-2021. Hyvinvointikertomus käsitellään lautakunnissa touko- ja kesäkuussa ja viedään valtuuston käsittelyyn syksyn aikana 2021.

 

Mikä on hyvinvointikertomus ja –suunnitelma?


Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma on tiivis kuvaus hyvinvoinnista ja terveydestä sekä niiden edistämisestä. Se on kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnittelun, seurannan, arvioinnin ja raportoinnin työväline. Sen laadintaprosessi tukee hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaamista ja näkyväksi tekemistä kunnassa.

Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma on johtamisen työväline. Se toimii strategiatyön sekä vuotuisen kuntasuunnittelun ja seurannan välineenä. Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma kokoaa yhteen eri tietolähteistä saatavaa monialaista tietoa kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä niihin yhteydessä olevista tekijöistä. Hyvinvointikertomus auttaa tiivistämään eri alojen asiantuntijoiden näkemykset ja yhteiset tavoitteet. Lisäksi kertomus kokoaa tietoa kunnan toimenpiteistä, joilla kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä on tuettu. Tärkeää on tunnistaa myös ne alueet, joihin ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota.

Kuntalain 1§ mukaan kunnan tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan.  Terveydenhuoltolaki (1326/2010, § 12) velvoittaa kuntia raportoimaan valtuustolle vuosittain kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä niitä edistävistä toimenpiteistä. Tämän lisäksi valtuustolle on laadittava kerran valtuustokaudessa laajempi hyvinvointikertomus. Hyvinvointikertomuksen pohjalta asetetaan paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat hyvinvoinnin edistämisen painopisteet ja niihin liittyvät toimenpiteet. Hyvinvointikertomukset ja -suunnitelmat tulee laatia sekä kunnittain, että alueittain/maakunnittain.

Hyvinvointikertomuksen käsittelyn rinnalla osana kuntastrategian valmistelua käynnistyy hyvinvointisuunnitelman laatiminen tulevan valtuustokauden vuosille 2021-2025. 

Ehdotus

Esittelijä

Heikki Lonka, kuntakehitysjohtaja, heikki.lonka@tuusula.fi

Tekninen lautakunta päättää

  • todeta lausuntonaan, että se näkee hyvinvointikertomuksen tärkeänä työkaluna arvioitaessa tuusulalaisten hyvinvointia ja terveyttä. Palvelujen edellyttämistä resursseista on huolehdittava myös jatkossa.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Leena Sjöblom, ympäristökeskuksen johtaja, leena.sjoblom@tuusula.fi

Perustelut

Perustelut

Tuusulan kunnassa on kevään 2021 aikana laadittu poikkihallinnollisena yhteistyönä laaja hyvinvointikertomus vuosilta 2017–2021. Hyvinvointikertomus käsitellään lautakunnissa kesän aikana ja viedään valtuuston käsittelyyn syksyllä 2021. 
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta pyytää lautakunnilta lausuntoa Tuusulan hyvinvointikertomukseen 2017–2021 viimeistään 15.8.2021. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on saanut lisäaikaa lausunnolle elokuun kokoukseen saakka. 

Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma on tiivis kuvaus hyvinvoinnista ja terveydestä sekä niiden edistämisestä. Se on kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnittelun, seurannan, arvioinnin ja raportoinnin työväline. Sen laadintaprosessi tukee hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaamista ja näkyväksi tekemistä kunnassa.

Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma on johtamisen työväline. Se toimii strategiatyön sekä vuotuisen kuntasuunnittelun ja seurannan välineenä. Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma kokoaa yhteen eri tietolähteistä saatavaa monialaista tietoa kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä niihin yhteydessä olevista tekijöistä. Hyvinvointikertomus auttaa tiivistämään eri alojen asiantuntijoiden näkemykset ja yhteiset tavoitteet. Lisäksi kertomus kokoaa tietoa kunnan toimenpiteistä, joilla kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä on tuettu. Tärkeää on tunnistaa myös ne alueet, joihin ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota.

Kuntalain 1§ mukaan kunnan tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan.  Terveydenhuoltolaki (1326/2010, § 12) velvoittaa kuntia raportoimaan valtuustolle vuosittain kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä niitä edistävistä toimenpiteistä. Tämän lisäksi valtuustolle on laadittava kerran valtuustokaudessa laajempi hyvinvointikertomus. Hyvinvointikertomuksen pohjalta asetetaan paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat hyvinvoinnin edistämisen painopisteet ja niihin liittyvät toimenpiteet. Hyvinvointikertomukset ja -suunnitelmat tulee laatia sekä kunnittain, että alueittain/maakunnittain. Hyvinvointikertomuksen käsittelyn rinnalla osana kuntastrategian valmistelua käynnistyy hyvinvointisuunnitelman laatiminen tulevan valtuustokauden vuosille 2021–2025. 

Ehdotus

Esittelijä

  • Leena Sjöblom, ympäristökeskuksen johtaja, leena.sjoblom@tuusula.fi

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää antaa seuraavan lausunnon Tuusulan laajasta hyvinvointikertomuksesta 2017–2021.

Laaja hyvinvointikertomus kuvaa menneen valtuustokauden hyvinvointia, siinä tapahtuneita muutoksia ja toimenpiteitä. Hyvinvointikertomuksen ja –suunnitelman pohjalta asetetaan paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat hyvinvoinnin edistämisen painopisteet ja niihin liittyvät toimenpiteet. Suurimmat laajan hyvinvointikertomuskauden asukkaiden hyvinvointiin vaikuttavat muutokset olivat sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisen ja järjestämisen siirtyminen Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymälle (Keusote) vuonna 2019 sekä koronaepidemian alkaminen vuonna 2020. 

Laaja hyvinvointikertomus sisältää runsaasti tuusulalaisten hyvinvointia ja terveyttä kuvaavia seurantatietoja, jotka on ryhmitelty seuraaviin osa-alueisiin:
-    Yhdenvertaisuus, identiteetti ja elämänlaatu
-    Elämäntapa, esteettömyys ja osallisuus
-    Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky
-    Ympäristö, liikenne ja turvallisuus
-    Kulttuuri, sivistys ja oppiminen

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta pitää myönteisenä, että Tuusulan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta on tunnistanut seudullisesta ympäristöterveydenhuollosta ja ympäristönsuojelusta vastaavat Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan ja ympäristökeskuksen terveyttä ja hyvinvointia edistävinä toimijoina kunnan alueella. Yllä mainituista osa-alueista erityisesti ympäristö, liikenne ja turvallisuus -kokonaisuudella on paljonkin kosketuspintaa ympäristökeskuksen ja ympäristölautakunnan toiminnan kanssa. Ympäristökeskuksessa kaikilla palveluyksiköillä onkin oma roolinsa hyvinvoinnin edistäjänä, mistä seuraavassa esitetään muutamia esimerkkejä. 

Ympäristönsuojelun palveluyksikkö: Hyvinvointikertomuksen mukaan lähivirkistysalueiden saavutettavuus Tuusulassa on edelleen erinomaisella tasolla. Ympäristönsuojelun työ luonnonsuojelun ja kaavoituksen luontoarvojen vaalimisen tukijana näkyy myös viher- ja virkistysalueiden huomioimisena kuntasuunnittelussa. Myös pitkäjänteinen yhteistyö Tuusulanjärven ja sen vedenlaadun eteen sekä Tuusulanjärven rantojen virkistyskäytön edistämistyö parantaa kuntalaisten mahdollisuutta virkistyä lähiluonnossa ja siten ylläpitää sekä psyykkistä että fyysistä toimintakykyä lisäten myös hyvinvointia.  

Ympäristövalvonnan palveluyksikkö: Ympäristövalvonnan kunnassa hallinnoimat ympäristö- ja maa-aineslupaprosessit sekä ympäristökeskuksen jatkuva valvontatyö varmistavat, ettei erilaisista toiminnoista aiheudu ympäristön pilaantumista, millä on oma roolinsa myös kuntalaisten hyvinvoinnin kokonaisuudessa. 

Terveysvalvonnan palveluyksikkö: Tuusulassa on tehty systemaattista työtä esimerkiksi koulujen ja päiväkotien sisäilmatyöryhmissä ja siinä ympäristökeskuksen terveysvalvonnan palveluyksikön panos on sisäilmaongelmien ehkäisijänä ja ratkojana merkittävä. Lautakunta pitää hyvänä, että sen arvo hyvinvoinnin edistäjänä on tunnistettu ja sisäilmatyö Tuusulan palvelukiinteistöissä on aktiivista.  

Eläinlääkintähuollon palveluyksikkö: Ympäristökeskus vastaa sopijakuntiensa alueella kunnallisesta eläinsuojelun valvonnasta sekä siihen liittyvästä opastuksesta ja valistuksesta. Lemmikkieläimet ovat monille ensiarvoisen tärkeitä hyvinvoinnin lisääjiä ja ylläpitäjiä ja erityisesti koronapandemian alkuvaiheessa uutisoitiin lemmikkieläinbuumista, kun erityisesti koiria hankittiin moniin perheisiin. Mikäli jatkossa hyvinvointikertomusta halutaan täydentää eläinten hyvinvointia kuvaavilla eläinsuojelun tunnusluvuilla, kuten eläinsuojelutarkastusten tai -päätösten lukumäärän kehittymisellä, ympäristökeskus voi olla asiassa avuksi. 

Edellä esitetyn lisäksi Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta esittää, että kunnan hyvinvointisuunnitelmissa ja -kertomuksissa hyödynnettäisiin soveltuvin osin muutakin Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen hyvinvointiin ja terveydentilaan liittyvää osaamista ja ympäristökeskuksessa koottavia seuranta- ja valvontatietoja koskien esimerkiksi talousveden, elintarvikkeiden ja uimavesien laatua, vesistöjen ja pohjavesien tilaa, yhdyskuntamelua ja melulähteitä sekä ilmanlaatua ja kasvihuonekaasujen pitoisuuksia. 

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Tuusulan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta

Muutoksenhaku

Päätöksestä ei saa tehdä kuntalain 136 §:n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.