Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta, kokous 17.8.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 75 Toimielinten työskentelyn arviointi 2017–2021 ja kehittämistoimenpiteet, Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta

TUUDno-2019-1176

Aikaisempi käsittely

Perustelut

Valtuusto päätti 6.6.2016 § 58, että Tuusula siirtyi johtamisessa pormestarijärjestelmään 1.6.2017 alkaen. Päätöksen perusteella valtuusto valitsi erikseen keskuudestaan kokopäivätoimisen pormestarin ja kunnanhallituksen kaksi osa-aikaista varapuheenjohtajaa (myöhemmin apulaispormestaria), jotka toimivat myös lautakunnan puheenjohtajana. Kunnanhallituksessa asiat esittelee 31.5.2019 asti kansliapäällikkö (viranhaltija) ja pormestari halutessaan. Kahden vuoden jälkeen esittelyoikeus siirtyy pormestarille ja samalla valtuusto arvioi johtamisjärjestelmää ja tekee tarvittavia muutoksia. Valtuusto päätti myös kokouksessaan 6.6.2016, että ryhdytään jatkovalmistelemaan miten asiakaslähtöisyyttä sekä käyttäjädemokratiaa ja kuntalaisten osallisuutta kehitetään Tuusulassa. 

Lisäksi valtuusto hyväksyi 6.6.2016 seuraavan toivomusponnen: Kuntalaiskuuleminen kunnan poliittisen johtamisen mallista suoritetaan siinä vaiheessa, kun valtuusto arvioi kokemuksia uudesta poliittisen johtamisen mallista ja sen jatkuvuudesta.

Valtuusto hyväksyi kokouksessaan 7.12.2016 § 116 em. muutokset toetuttavat hallintosäännön muutokset 1.6.2017 lukien. 

Tuusulan poliittisen johtamisjärjestelmän uudistuksen tavoitteena oli muuttaa seuraavia asioita:

Organisaation toimintakulttuuri

  • Luottamuksen ja avoimuuden lisääminen
  • Tiedon avoimempi jakaminen
  • Luottamuksen rakentaminen ja toisten arvostaminen ja kunnioittaminen (ei-henkilökohtaisuutta)
  • Vuorovaikutuskulttuurin kirkastaminen ml. luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välinen
  • Uusien sähköisten toimintatapojen ja kulttuurin kehittäminen poliittisten päätöksentekijöiden keskinäiseen ja viranhaltijoiden kanssa käytävään vuorovaikutukseen

 

Johtaminen ja johtamisjärjestelmä

  • Poliittisen johtamisjärjestelmän vahvistaminen ja poliittisten johtajien toimien arviointi
  • Valtuustoryhmien ja valtuustoryhmien puheenjohtajien roolin kirkastaminen
  • Poliittisten päättäjien osallisuuden lisäämistä asioiden valmisteluvaiheessa ja lisää tehokkuutta valmisteluun
  • Vaikutusten ennakkoarvioinnin lisääminen
  • Valtuuston koon ja lautakuntien määrän tarkastelu
  • Vahvempi sitoutuminen asetettuihin tavoitteisiin ja tehtyihin päätöksiin poliittisen päätöksenteon kaikilla tasoilla.

 
Kunnan ja kuntalaisen rooli

  • Kuntalaisten/käyttäjien roolin vahvistaminen
  • Kunta entistä enemmän mahdollistaja ja aktivoija kuntalaisille ja elinkeinoelämälle
  • Uusien sähköisten toimintatapojen ja kulttuurin kehittäminen kuntalaisten kanssa käytävään vuorovaikutukseen.

 
Valtuustokauden ja johtamisjärjestelmän uudistuksen väliarviointi päätettiin toteuttaa toukokuussa 2019. Arvioinnissa haluttiin huomioida eri kohderyhmät: asukkaat/kuntalaiset, 3. sektorin toimijat, henkilöstö ja luottamushenkilöt. Arvioinnit tehtiin osana Tuusulan osallistumista Kuntaliiton koordinoimaan USO-verkostoprojektiin (Uuden sukupolven organisaatiot ja johtaminen) ja sen myötä yhteistyökumppanina arvioinnin kyselytutkimusten toteuttamisessa oli FCG.
 
Arvioinnit toteutettiin verkkokyselyinä sekä 1500 satunnaisotannalla valitulle asukkaille lähetettävällä paperilomakkeella.
 
Asukkaat

  • Kuntapalvelututkimuksen yhteyteen kysymyksiä väliarviointiin liittyen (FCG)
    • Satunnaisotanta 1500 henkilöä
    • Paperilomake asukkaille lähetettiin toukokuussa 2019
    • Tulokset kesän 2019 aikana/alkusyksystä
  • Verkkokysely kunnan verkkosivuilla
    • Vastausaikaa 10.-26.5.
  • Kuntalaisten illat viikoilla 19 ja 20
    • Viisi iltaa eripuolella kuntaa
    • Pormestarin piste ja osallisuus-piste 

3. Sektori

  • Huomioitu kunnan verkkosivuilla olevassa verkkokyselyssä
    • Vastausaikaa 10.-26.5.
  • Kuntalaisten illat viikoilla 19 ja 20
    • Viisi iltaa eripuolella kuntaa
    • Pormestarin piste ja osallisuus-piste 

Henkilöstö

  • Verkkokysely kaikille kunnan työntekijöille (noin 1400)
    • Vastausaikaa 10.-26.5.

Luottamushenkilöt

  • Valtuustoseminaari 2.-3.5. – yhteinen arviointityöskentely ja –keskustelu 3.5.
  • Varmistetaan vertailukelpoisuus valtuustokauden 2013-2017 lopussa toteutettuun arviointikyselyyn (FCG)
  • Vastausaikaa 10.-26.5.

 
Arviointia tehtiin suhteessa johtamisjärjestelmän uudistuksen tavoitteisiin organisaation toimintakulttuurin muutoksesta, johtaminen ja johtamisjärjestelmän muutoksesta sekä Kunnan ja kuntalaisen roolin muutoksesta.

Kooste verkkokyselyiden arvioinneista esitellään 6.6. valtuustoinfossa ja käsitellään valtuustossa 10.6.2019.. Satunnaisotannalla valittujen asukkaiden kyselytutkimuksen tulokset saadaan kuitenkin vasta kesällä 2019 ja ne esitetään valtuustolle 3.9.2019 kokouksessa.  Kunnanhallitus käsittelee  arvioinnin tulokset ja tekee mahdolliset muutosehdotukset syksyllä pidettävään valtuuston kokoukseen.

Ehdotus

Esittelijä

Harri Lipasti, hallintojohtaja, harri.lipasti@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • ottaa asian valtuuston 10.6.2019 pidettävän kokouksen esityslistalle ja tehdä ehdotuksen valtuustolle kokouksessaan 3.6.2019.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Perustelut

Johtamisjärjestelmän arvioinnin tulokset ovat pääosin valmistuneet. Satunnaisotannalla valittujen asukkaiden kyselytutkimuksen tulokset saadaan kuitenkin vasta kesällä 2019

Arviointia on tehty suhteessa johtamisjärjestelmän uudistuksen tavoitteisiin organisaation toimintakulttuurin muutoksesta,​ johtaminen ja johtamisjärjestelmän muutoksesta sekä Kunnan ja kuntalaisen roolin muutoksesta.

Kooste verkkokyselyiden arvioinneista esitellään 6.6. valtuustoinfossa ja käsitellään valtuustossa 10.6.2019.. Satunnaisotannalla valittujen asukkaiden kyselytutkimuksen tulokset esitetään valtuustolle 3.9.2019 kokouksessa.  Kunnanhallitus käsittelee verkkokyselyjen tuloksia seminaarisaan ja kaikkea arvioinnin tuloksia kokouksessaan elokuussa.  Kunnanhallitus tekee mahdolliset muutosehdotukset 3.9.2019 pidettävään valtuuston kokoukseen.

Ehdotus

Esittelijä

Arto Lindberg, valtuuston puheenjohtaja, arto.lindberg@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • merkitä tiedokseen johtamisjärjestelmän arvioinnin tulokset (verkkokyselyt), ja
  • ehdottaa valtuustolle, että

 

VALTUUSTO päättää

  • merkitä tiedoksi johtamisjärjestelmän arvioinnin tulokset (verkkokysely), ja
  • todeta, että arvioinnin kokonaisuus ja mahdolliset muutosehdotukset tuodaan valtuuston käsittelyyn 2.9.2019 kokoukseen.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Heidi Hagman selosti asiaa kokouksessa.

Ehdotus

Valtuusto päättää

  • merkitä tiedoksi johtamisjärjestelmän arvioinnin tulokset (verkkokysely),​ ja
  • todeta,​ että arvioinnin kokonaisuus ja mahdolliset muutosehdotukset tuodaan valtuuston käsittelyyn 2.9.2019 kokoukseen.

 

Puheenjohtajan avattua asiassa keskustelun Pentti Mattila esitti, että syksyn aikana järjestetään hankintalain ja hallintolain koulutusta luottamushenkilöille ja viranhaltijoille. Esitys raukesi kannattamattomana.

Päätös

Valtuusto päätti

  • merkitä tiedoksi johtamisjärjestelmän arvioinnin tulokset (verkkokysely),​ ja
  • todeta,​ että arvioinnin kokonaisuus ja mahdolliset muutosehdotukset tuodaan valtuuston käsittelyyn 2.9.2019 kokoukseen.

Valmistelija

Heidi Hagman, kehittämispäällikkö, heidi.hagman@tuusula.fi

Perustelut

Johtamisjärjestelmän uudistuksen väliarviointi

Tuusulan johtamisjärjestelmän väliarvioinnin verkkokyselyiden vastaukset on saatu. 1500 satunnaisotannalla valitulle asukkaille lähetetyn paperilomakkeen vastaukset saadaan loppukesästä ja ne käsitellään valtuustossa 2.9.

Asukkaat

  • Verkkokysely kunnan verkkosivuilla, vastausaikaa 10.-26.5. Asukkaiden vastauksia saatiin 190.
  • Kuntalaisten illat viikoilla 19 ja 20 eripuolilla kuntaa
  • Kuntapalvelututkimus ja väliarviointikysely, satunnaisotanta 1500 henkilöä, tulokset kesän 2019 aikana/alkusyksystä

 

3. Sektori ja yrittäjät

  • Huomioitu kunnan verkkosivuilla olleessa verkkokyselyssä, vastausaikaa 10.-26.5. Yhdistysten jäsenen roolissa kyselyyn vastasi 99 henkeä, yrittäjiltä saatiin 22 vastausta.
  • Kuntalaisten illat viikoilla 19 ja 20 eripuolilla kuntaa

 

Henkilöstö

  • Verkkokysely kaikille kunnan työntekijöille (noin 1400), vastausaikaa 10.-26.5. Henkilöstöstä 160 henkeä vastasi kyselyyn.

 

Luottamushenkilöt

  • Valtuustoseminaari 2.-3.5. Yhteinen arviointityöskentely ja –keskustelu 3.5.
  • Verkkokysely kaikille luottamushenkilöille. Vastausaikaa 10.-26.5. Vastauksia 73

 

Yhteenveto vastauksista

Luottamushenkilöt

  • Vastaukset hajoavat
  • Osa kokee avoimuuden, tiedonsaannin ja vuorovaikutuksen kohentuneen
  • Osa kokee, että valta on keskittynyt muutamien käsiin, tieto ei kulje ja siiloja on.
  • Kunnanhallituksen jäsenet suhtautuvat myönteisimmin, lautakuntien jäsenet kriittisimmin. 

Kuntalaiset, 3. sektori ja yrittäjät

  • Paljon tuntuu tapahtuvan, on tekemisen meininkiä – osallisuus ja viestintä teoista ovat olleet virkeää.
  • Toisaalta toivotaan, että saadaan ”oikeat” palvelut ja kunnan vireys kuntoon: joukkoliikenneyhteydet, Hyrylän keskus eläväksi, liikuntapaikat kuntoon, jne.
  • Yhdistysten jäsenet suhtautuvat myönteisimmin. Myös yrittäjien suhtautuminen myönteistä.

Henkilöstö

  • Henkilöstö pitää siitä, että on avoimuutta, matalia raja-aitoja ja asiat etenevät. 
  • Toisaalta kritisoidaan sekavuutta, poliittisen johdon ja virkamiesten roolien epäselvyyttä tai poliittisen tunkemista virkamiesten ”tontille”.
  • Lisäksi huomautetaan isosta työmäärästä, kun kaikki yritetään saada valmiiksi kerralla.
  • Asiantuntijat erottuvat kriittisimpänä joukkona. Kunnan johdon edustajat ja esimiehet suhtautuvat uudistukseen myönteisemmin. Suurimpaan osaan työntekijöistä uudistus ei ole vaikuttanut.

 

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan työskentelyn arviointi

Johtamisjärjestelmän uudistuksen väliarvioinnin rinnalla toteutettiin luottamuselinten työskentelyn väliarviointi erillisillä kyselylomakkeilla. Jokaiselle luottamuselimelle oli oma kyselynsä (valtuusto, kunnanhallitus, lautakunnat, jaostot). Vastaava kysely toteutettiin myös vuonna 2017 edellisen valtuustokauden päätteeksi. Nyt toteutetun kyselyn tuloksia voi verrata vuoden 2017 kyselyyn sekä muiden kuntien luottamuselimissä toteutettujen kyselyiden vastausten keskiarvoihin. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta aloitti toimintansa 1/2019 ja siten lautakunnalla ei ole vertailukohtaa aiempaan. Lautakunta oli ennättänyt toimia viitisen kuukautta kyselyn toteutuksen hetkellä ja se korostui vastauksissa kommentteina.

Johtamisjärjestelmän uudistuksen ja lautakunnan työskentelyn arvioinnin tuloksia esitellään kokouksessa.

Ehdotus

Esittelijä

Heidi Hagman, kehittämispäällikkö, heidi.hagman@tuusula.fi

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta päättää

  • merkitä tiedokseen johtamisjärjestelmän uudistuksen arvioinnin tulokset
  • merkitä tiedokseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan työskentelyn arvioinnin ja sopia kehittämiskohteista.

Päätös

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta päätti

  • merkitä tiedoksi johtamisjärjestelmän uudistuksen arvioinnin tulokset
  • merkitä tiedoksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan työskentelyn arvioinnin
  • lautakunnan kehittämiskohteiksi seuraavat asiat:
    • osallistutaan 13.9. klo 13 Keusoten hyte-seminaariin
    • kokouskierto - kokoukset järjestetään jatkossa eri puolilla Tuusulaa yhteisötiloissa tai vastaavissa
    • hyvinvointisuunnitelma otetaan lautakunnan työstettäväksi
    • FinSote-tutkimuksen tuloksiin tutustutaan THL:n asiantuntijan johdolla
    • lautakuntien yhteistyöskentelyn edistäminen

Perustelut

Kunnanhallitus 19.8.2019

Keskeiset huomiot tutkimuksista 

Verkkokyselyt toukokuussa 2019 

Verkkokyselyiden tuloksia esiteltiin ja käsiteltiin kesäkuussa 2019 kunnanhallituksessa 27.5. ja 3.6., valtuustossa 10.6. ja kunnanhallituksen seminaarissa 13.-14.6. 

Seuraavaksi keskeiset huomiot verkkokyselyiden tuloksista: 
 

  • Luottamushenkilöiden kyselyiden vastaukset 
    • Vastaukset hajoavat 
    • Osa kokee avoimuuden, tiedonsaannin ja vuorovaikutuksen kohentuneen 
    • Osa kokee, että valta on keskittynyt muutamien käsiin, tieto ei kulje ja siiloja on. 
    • Kunnanhallituksen jäsenet suhtautuvat myönteisimmin, lautakuntien jäsenet kriittisimmin.  
  •  Kuntalaisten, 3. sektorin ja yrittäjien kyselyn vastaukset 
    • Paljon tuntuu tapahtuvan, on tekemisen meininkiä – osallisuus ja viestintä teoista ovat olleet virkeää. 
    • Toisaalta toivotaan, että saadaan ”oikeat” palvelut ja kunnan vireys kuntoon: joukkoliikenneyhteydet, Hyrylän keskus eläväksi, liikuntapaikat kuntoon, jne. 
    • Yhdistysten jäsenet suhtautuvat myönteisimmin. Myös yrittäjien suhtautuminen myönteistä. 
  • Henkilöstön kyselyn vastaukset 
    • Henkilöstö pitää siitä, että on avoimuutta, matalia raja-aitoja ja asiat etenevät. 
    • Toisaalta kritisoidaan sekavuutta, poliittisen johdon ja virkamiesten roolien epäselvyyttä tai poliittisen tunkemista virkamiesten ”tontille”. 
    • Lisäksi huomautetaan isosta työmäärästä, kun kaikki yritetään saada valmiiksi kerralla. 
    • Asiantuntijat erottuvat kriittisimpänä joukkona. Kunnan johdon edustajat ja esimiehet suhtautuvat uudistukseen myönteisemmin. Suurimpaan osaan työntekijöistä uudistus ei ole vaikuttanut. 

  
Kuntapalvelut Tuusulassa vuonna 2019 -tutkimus 

Kuntapalvelututkimus toteutettiin Tuusulassa kesän 2019 aikana yhteistyössä FCGn kanssa. Tutkimuksessa selvitettiin tuusulalaisten mielipiteitä kunnallisten palveluiden laadusta ja palveluiden käytöstä. Kuntapalvelututkimuksen vakioituun kysymyspatteristoon liitettiin johtamisjärjestelmän uudistuksen arviointiin liittyviä kysymyksiä. Kuntapalvelututkimuksen tulokset valmistuivat 14.8. 
 
Kysely postitettiin 1500 satunnaisesti valitulle tuusulalaiselle eripuolille kuntaa. Vastaamattomille lähetettiin yksi aktivointikirje. Vastauksia saatiin 441 vastausprosentin ollessa 29,4%. Vastaava kyselytutkimus toteutettiin Tuusula edellisen kerran vuonna 2016, jolloin kysely lähetettiin 1000 satunnaisesti valitulle tuusulalaiselle ja vastauksia saatiin 297 vastausprosentin ollessa 29,7 %. Vuonna 2011 toteutetussa kuntapalvelututkimuksessa 1000 hengestä 405 henkilöä vastasi kyselyyn, joten vastausaktiivisuus oli 40,5 %. Vastausaktiivisuuden lasku kyselytutkimuksissa on yleinen trendi. 

Kyselyyn vastanneista asukkaista 46% eli noin puolet on 40-64 –vuotiaita ja vain 11% on 18-39 –vuotiaita. 39% vastanneista on 65-79 –vuotiaita. Hyrylässä asuvia vastaajia oli 66%, jokelalaisia 15%, kellokoskelaisia 13% ja muilla alueilla asuvia 11%. Tutkimuksen tuloksia verrataan aikaisemmin Tuusulassa toteutettujen vastaavien kyselyiden tuloksiin sekä eräiden muiden kuntien ja kaupunkien tuloksiin vuosina 2015-2018. 

Kyselyssä pyydettiin antamaan kokonaisarvosana asuinkunnan palveluista asteikolla 4-10. Tuusulassa kokonaisarvosanojen keskiarvo oli 7,4, kun se vertailuryhmässä oli keskimäärin 7,2. Tuusulassa yleisin arvosana oli 8 (kuvio 1.). Laajan asuinkuntaindeksin (kuvio 2.) perusteella tyytyväisyys on lisääntynyt vuodesta 2016 ja on vertailukuntien ja kaupunkien keskiarvon tasolla. 

Kyselyn tuloksista voidaan tarkastella palvelutyytyväisyyttä palveluryhmittäin. Yleisten asioiden, turvallisuuden ja tiedottamisen (kuvio 4) osalta tulokset osoittavat, että tuusulalaiset ovat tyytyväisiä oman asuinalueensa turvallisuuteen sekä yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen. Yli puolet vastanneista oli tyytyväisiä myös rakennetun ympäristön viihtyisyyteen ja kauneuteen sekä tiedottamiseen kunnan palveluista. Suurin osa kantaa ottaneista oli tyytyväisiä virastojen asiakaspalveluun. Tyytyväisyys kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksiin (kuvio 16) on tyytyväisten osalta laskenut 4 prosenttiyksiköllä vuodesta 2016. Samaan aikaan tyytymättömien osuus on pienentynyt. Keskiarvon mukaan tyytyväisyys kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksiin on samalla tasolla kuin vuonna 2016. 

Kunnan toimintaa tarkasteltaessa huomattava osa vastaajista ei osannut muodostaa mielipidettä näihin asioihin (kuvio 9). Tyytyväisyys kunnan talousasioiden hoitamiseen oli laskenut vuoden 2016 tutkimukseen verrattuna. Kunnan talousasioiden hoitoa piti 18 % vastaajista hyvin hoidettuna (kuvio 72), 27% huonosti hoidettuna. Osuus on vertailuryhmän keskiarvoon nähden alhainen. Edellisestä tutkimuskerrasta tyytyväisten osuus on pienentynyt 13 prosenttiyksikköä. 

Kyselyyn vastanneiden asukkaiden keskuudessa tyytyväisyys kunnan omien luottamushenkilöiden toimintaan oli laskenut 0,34 prosenttiyksikköä (kuvio 9 ja 71). Luottamushenkilöiden toimintaa piti 14% vastaajista hyvänä ja 23% huonona. 63% vastaajista ei osannut ottaa kantaa kysymykseen. Edellisestä tutkimuskerrasta tyytyväisten osuus on pienentynyt yhdeksän prosenttiyksikköä. Tulos on vertailukuntien ja kaupunkien keskiarvoon nähden alhainen. 

Tutkimuksessa vastaajilta kysyttiin, missä kunnan hoitamissa tai järjestämissä asioissa palvelua tulisi parantaa (kuvio 77). Vastaajat valitsivat korkeintaan viisi kohdetta 68 asian listalta. Vastaajista 69 % nimesi vähintään yhden parannettavan asian, 3 % oli sitä mieltä, että palveluja ei tarvitse parantaa ja 28 % ei osannut ottaa asiaan kantaa. Useimmin viiden parannettavan asian joukkoon nousi julkinen liikenne, jonka parantamista piti tärkeänä 33 % kysymykseen vastanneista. 

Vastaajilta kysyttiin myös, missä kunnan hoitamissa tai järjestämissä asioissa panostuksia voitaisiin vähentää tai toimintaa tehostaa talouden tasapainottamiseksi (kuvio 78). Vastaajat valitsivat korkeintaan viisi kohdetta 68 asian listalta. Tehostamiskohteita nimettiin paljon harvemmin kuin panostuskohteita. Useimmin viiden vähennettävän/tehostettavan asian joukkoon nousi kunnan omien luottamushenkilöiden toiminta. Sen mainitsi 4 % kaikista vastanneista. 

Vastaajista koki itsensä onnelliseksi tai erittäin onnelliseksi asumisesta Tuusulassa 77,4 % (kuvio 79), onnettomaksi tai erittäin onnettomaksi 8% vastaajista. Hyryläläiset vastaajat ovat onnellisimpia asumiseen Tuusulassa ja vähiten onnettomia. Onnellisuutta asumisesta Tuusulassa koetaan vähiten ja onnettomuutta eniten Kellokoskella asuvien vastaajien keskuudessa. 

Vastaajilta kysyttiin suosittelisivatko he Tuusulaa asuinpaikkana tutuilleen (kuvio 80). Varmasti suosittelisi 46 % ja todennäköisesti suosittelisi 17 %. Tuloksista on laskettu NPS-indeksiä vastaava Suositteluindeksi vähentämällä 'Kyllä varmasti' ja 'Kyllä todennäköisesti' yhteensä osuudesta 'En varmasti' ja 'En todennäköisesti' vastanneiden osuus. Tuusulan suositteluindeksiksi tuli 51, mitä voidaan pitää korkeana. 

Johtamisjärjestelmän uudistuksen osalta asukkailta kysyttiin pormestarimallin tunnettuutta (kuvio 81). Vastaajista 83% tietää pormestarin johtavan Tuusulan kuntaa (täysin samaa mieltä ja jokseenkin samaa mieltä) ja 59% kokee hänen toimivan kunnan kasvoina asukkaiden ja sidosryhmien suuntaan. Vastaajista 40% koki apulaispormestarien toimivan kunnan kasvoina. Vastaajista 65% oli kuullut johtamisjärjestelmän uudistuksesta. 

Vastaajilta kysyttiin miten he kokevat toimintakulttuurin muuttuneen johtamisjärjestelmän uudistuksen ja pormestarimalliin siirtymisen myötä (kuvio 82). Huomionarvoista on, että yli puolella vastaajista (52-57%) ei ollut näkemystä asiaan. Vastanneista 25% toimintakulttuurin muuttuneen (täysin samaa mieltä ja jokseenkin samaa mieltä) ja 19% vastanneista oli jokseenkin tai täysin eri mieltä. Vastaajista 25% koki kunnan viestinnän muuttuneen avoimemmaksi ja 24% koki päinvastoin. Luottamuksen ja avoimuuden katsoi parantuneen 19% vastaajista ja 26% heistä oli jokseenkin tai täysin eri mieltä. 18% vastaajista koki kunnan strategian ja tavoitteiden toteutumisen vauhdittuneen ja 27% oli asiasta jokeenkin tai täysin eri mieltä. 

Asukkailta kysyttiin myös Tuusulassa käyttöönotetuista asukkaiden osallisuutta ja osallistumista edistävistä toimintatavoista ja –muodoista ja niiden käytöstä (kuvio 82). Viimeisen kahden vuoden aikana asukkaat ovat osallistuneet tai käyttäneet eniten kunnan verkkosivuja (72%), kunnan asukaslehteä Elämää Tuusulassa (37%), kunnan verkkosivujen tapahtumakalenteria (35%), koulujen ja päiväkotien yhteistyötilaisuuksia ja/tai vanhempainiltoja (18%), Tuusinfoa (17%) ja kunnan mielipide- ja palautekyselyitä (12%). Muiden osallistumisen tapojen käyttö jää alle 10 prosenttiyksikön. Kun vastauksia tarkastellaan osallistumisen ja palveluiden käytön lisäksi myös tietoisuuden mukaan ovat kunnan verkkosivut ylivoimaisesti käytetyin ja tunnetuin väylä. Vain 12% asukkaista ei ole tiennyt tai ei ole ollut kiinnostunut asiasta. 

Uudet osallistumisen tavat, kuten osallistumisalusta osallistu.tuusula.fi ja osallistuva budjetointi ovat jääneet vielä melko tuntemattomiksi isolle osalle kuntalaisia (kuvio 82). Tuusulalaisista 5% on käyttänyt sähköistä osallistumisalustaa ja 29% on ollut tietoisia alustasta. Alueellisten kehittämisverkostojen toimintaan on osallistunut 5% vastaajista ja 36% heistä on ollut tietoisia verkostoista. Kehittämisverkostojen toimintaan on hyvin tai erittäin tyytyväisiä 20% vastaajista (kuvio 85). Vastaajista 34% on tietoisia osallistuvan budjetoinnin käyttöönotosta Tuusulassa, mutta 47% kaikista vastaajista ei tunne osallistuvaa budjetointia ollenkaan (kuvio 87). Vastaajista 45% kokee, että osallistuva budjetointi lisää asukkaiden aktiivisuutta ja kiinnostusta yhteisten asioiden hoitoon ja 42% mielestä se auttaa kohdentamaan varoja oikeisiin kohteisiin (kuvio 88). 

Asukkailta kysyttiin myös kunnan roolista asukkaidenhyvinvoinnin ja osallisuuden edistäjinä (kuvio 84). Vastaajista 47% kokee, että kaikki ovat tervetulleita mukaan tekemään yhdessä uutta Tuusulaa. 15% vastaajista on jokseenkin tai täysin eri mieltä asiassa. Vastaajista 43% kokee, että uutta Tuusulaa tehdään yhdessä asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen kanssa. Eniten tietämättömyyttä tai tyytymättömyyttä on siihen miten olla yhteydessä päättäjiin ja kertoa mielipiteen valmistelussa olevista asioista sekä tietoon siitä kenen puoleen kääntyä ja mistä saada apua, kun asukkaalla on uusi idea oman asuinympäristön kehittämiseksi. 

Yhteenveto ja johtopäätökset väliarvioinnin tuloksista ja kehittämisehdotuksista 

Valtuustokauden ja johtamisjärjestelmän uudistuksen väliarviointi toteutettiin touko-kesäkuussa 2019. Arvioinnissa huomioitiin eri kohderyhmät: asukkaat/kuntalaiset, 3. sektorin toimijat, henkilöstö ja luottamushenkilöt. Arvioinnit tehtiin osana Tuusulan osallistumista Kuntaliiton koordinoimaan USO-verkostoprojektiin (Uuden sukupolven organisaatiot ja johtaminen) ja sen myötä yhteistyökumppanina arvioinnin kyselytutkimusten toteuttamisessa oli FCG. Arvioinnit toteutettiin verkkokyselyinä sekä postitse lähetetyllä kyselylomakkeella 1500 satunnaisotannalla valitulle asukkaalle. 

Kyselytutkimusten mukaan Tuusulalaiset ovat onnellisia ja tyytyväisiä elämäänsä Tuusulassa. Eniten parannettavaa nähdään joukkoliikenteen toimivuudessa. Kunnan talousasioiden hoito herättää huolta asukkaiden keskuudessa. Avoimuuden koetaan lisääntyneen ja poliittisen johtajuuden vahvistuneen uudistusten myötä. Pormestarimalli on melko tunnettu asukkaiden keskuudessa ja pormestari koetaan kunnan kasvoina asukkaiden ja sidosryhmien suuntaan. Uudet osallistumisen tavat nähdään lupaavina, mutta niiden käyttö ei ole vielä laajalle levinnyttä asukkaiden keskuudessa. Tuusulalaiset kokevat, että kaikki ovat tervetulleita mukaan tekemään yhdessä uutta Tuusulaa ja että uutta Tuusulaa tehdään yhdessä asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen kanssa. 

Palautetta ja kehittämisehdotuksia saatiin paljon. Kehittämisehdotuksia ja niiden perusteella tehtäviä toimenpiteitä on käsitelty valtuuston ja kunnanhallituksen seminaareissa. Arviointien ja luottamushenkilökäsittelyjen perusteella on valmisteltu toteutettavaksi kehittämisehdotukset ratkaisuehdotuksineen ja aikatauluineen. 

Väliarvioinnin tulosten valossa johtamisjärjestelmän rakenteen muutoksille ei ole tarvetta tai perusteita. Johtamisjärjestelmän toteutus on lähtenyt hyvin käyntiin. Luottamushenkilötoimielimien ja muiden luottamushenkilökokousten sekä toisaalta luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden työnjakoja ja rooleja tulee edelleen käydä lävitse ja tarkentaa. Jatkotoimet keskittyvät myös laajemmin toimintakulttuurin ja toimintatapojen edelleen kehittämiseen. Toimintakulttuurin muutokset vaativat pidemmän aikavälin ja muutoksia on syytä arvioida uudestaan viimeistään valtuustokauden lopulla. 

Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

  • merkitä tiedoksi johtamisjärjestelmän väliarvioinnin tulokset ja kuntapalvelut Tuusulassa 2019 -tutkimusten tulokset
  • todeta, että johtamisjärjestelmää kehitetään liitteenä olevan Toimenpiteet väliarvioinnin perusteella -asiakirjan mukaisesti.

__________

Valtuustoasiain valmistelutoimikunta 19.8.2019

Asiaa esitellään valmistelutoimikunnan kokouksessa.

Ehdotus

Valtuustoasiain valmistelutoimikunta

  • merkitsee asian tiedoksi.

Päätös

Merkittiin tiedoksi.

Heidi Hagman oli asiantuntijana kokouksessa.

Valmistelija

Harri Lipasti, hallintojohtaja, harri.lipasti@tuusula.fi

Perustelut

Keskeiset huomiot tutkimuksista 

Verkkokyselyt toukokuussa 2019 

Verkkokyselyiden tuloksia esiteltiin ja käsiteltiin kesäkuussa 2019 kunnanhallituksessa 27.5. ja 3.6., valtuustossa 10.6. ja kunnanhallituksen seminaarissa 13.-14.6. 

Seuraavaksi keskeiset huomiot verkkokyselyiden tuloksista: 
 

  • Luottamushenkilöiden kyselyiden vastaukset 
    • Vastaukset hajoavat 
    • Osa kokee avoimuuden, tiedonsaannin ja vuorovaikutuksen kohentuneen 
    • Osa kokee, että valta on keskittynyt muutamien käsiin, tieto ei kulje ja siiloja on. 
    • Kunnanhallituksen jäsenet suhtautuvat myönteisimmin, lautakuntien jäsenet kriittisimmin.  
  •  Kuntalaisten, 3. sektorin ja yrittäjien kyselyn vastaukset 
    • Paljon tuntuu tapahtuvan, on tekemisen meininkiä – osallisuus ja viestintä teoista ovat olleet virkeää. 
    • Toisaalta toivotaan, että saadaan ”oikeat” palvelut ja kunnan vireys kuntoon: joukkoliikenneyhteydet, Hyrylän keskus eläväksi, liikuntapaikat kuntoon, jne. 
    • Yhdistysten jäsenet suhtautuvat myönteisimmin. Myös yrittäjien suhtautuminen myönteistä. 
  • Henkilöstön kyselyn vastaukset 
    • Henkilöstö pitää siitä, että on avoimuutta, matalia raja-aitoja ja asiat etenevät. 
    • Toisaalta kritisoidaan sekavuutta, poliittisen johdon ja virkamiesten roolien epäselvyyttä tai poliittisen tunkemista virkamiesten ”tontille”. 
    • Lisäksi huomautetaan isosta työmäärästä, kun kaikki yritetään saada valmiiksi kerralla. 
    • Asiantuntijat erottuvat kriittisimpänä joukkona. Kunnan johdon edustajat ja esimiehet suhtautuvat uudistukseen myönteisemmin. Suurimpaan osaan työntekijöistä uudistus ei ole vaikuttanut. 

  
Kuntapalvelut Tuusulassa vuonna 2019 -tutkimus 

Kuntapalvelututkimus toteutettiin Tuusulassa kesän 2019 aikana yhteistyössä FCGn kanssa. Tutkimuksessa selvitettiin tuusulalaisten mielipiteitä kunnallisten palveluiden laadusta ja palveluiden käytöstä. Kuntapalvelututkimuksen vakioituun kysymyspatteristoon liitettiin johtamisjärjestelmän uudistuksen arviointiin liittyviä kysymyksiä. Kuntapalvelututkimuksen tulokset valmistuivat 14.8. 
 
Kysely postitettiin 1500 satunnaisesti valitulle tuusulalaiselle eripuolille kuntaa. Vastaamattomille lähetettiin yksi aktivointikirje. Vastauksia saatiin 441 vastausprosentin ollessa 29,4%. Vastaava kyselytutkimus toteutettiin Tuusula edellisen kerran vuonna 2016, jolloin kysely lähetettiin 1000 satunnaisesti valitulle tuusulalaiselle ja vastauksia saatiin 297 vastausprosentin ollessa 29,7 %. Vuonna 2011 toteutetussa kuntapalvelututkimuksessa 1000 hengestä 405 henkilöä vastasi kyselyyn, joten vastausaktiivisuus oli 40,5 %. Vastausaktiivisuuden lasku kyselytutkimuksissa on yleinen trendi. 

Kyselyyn vastanneista asukkaista 46% eli noin puolet on 40-64 –vuotiaita ja vain 11% on 18-39 –vuotiaita. 39% vastanneista on 65-79 –vuotiaita. Hyrylässä asuvia vastaajia oli 66%, jokelalaisia 15%, kellokoskelaisia 13% ja muilla alueilla asuvia 11%. Tutkimuksen tuloksia verrataan aikaisemmin Tuusulassa toteutettujen vastaavien kyselyiden tuloksiin sekä eräiden muiden kuntien ja kaupunkien tuloksiin vuosina 2015-2018. 

Kyselyssä pyydettiin antamaan kokonaisarvosana asuinkunnan palveluista asteikolla 4-10. Tuusulassa kokonaisarvosanojen keskiarvo oli 7,4, kun se vertailuryhmässä oli keskimäärin 7,2. Tuusulassa yleisin arvosana oli 8 (kuvio 1.). Laajan asuinkuntaindeksin (kuvio 2.) perusteella tyytyväisyys on lisääntynyt vuodesta 2016 ja on vertailukuntien ja kaupunkien keskiarvon tasolla. 

Kyselyn tuloksista voidaan tarkastella palvelutyytyväisyyttä palveluryhmittäin. Yleisten asioiden, turvallisuuden ja tiedottamisen (kuvio 4) osalta tulokset osoittavat, että tuusulalaiset ovat tyytyväisiä oman asuinalueensa turvallisuuteen sekä yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen. Yli puolet vastanneista oli tyytyväisiä myös rakennetun ympäristön viihtyisyyteen ja kauneuteen sekä tiedottamiseen kunnan palveluista. Suurin osa kantaa ottaneista oli tyytyväisiä virastojen asiakaspalveluun. Tyytyväisyys kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksiin (kuvio 16) on tyytyväisten osalta laskenut 4 prosenttiyksiköllä vuodesta 2016. Samaan aikaan tyytymättömien osuus on pienentynyt. Keskiarvon mukaan tyytyväisyys kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksiin on samalla tasolla kuin vuonna 2016. 

Kunnan toimintaa tarkasteltaessa huomattava osa vastaajista ei osannut muodostaa mielipidettä näihin asioihin (kuvio 9). Tyytyväisyys kunnan talousasioiden hoitamiseen oli laskenut vuoden 2016 tutkimukseen verrattuna. Kunnan talousasioiden hoitoa piti 18 % vastaajista hyvin hoidettuna (kuvio 72), 27% huonosti hoidettuna. Osuus on vertailuryhmän keskiarvoon nähden alhainen. Edellisestä tutkimuskerrasta tyytyväisten osuus on pienentynyt 13 prosenttiyksikköä. 

Kyselyyn vastanneiden asukkaiden keskuudessa tyytyväisyys kunnan omien luottamushenkilöiden toimintaan oli laskenut 0,34 prosenttiyksikköä (kuvio 9 ja 71). Luottamushenkilöiden toimintaa piti 14% vastaajista hyvänä ja 23% huonona. 63% vastaajista ei osannut ottaa kantaa kysymykseen. Edellisestä tutkimuskerrasta tyytyväisten osuus on pienentynyt yhdeksän prosenttiyksikköä. Tulos on vertailukuntien ja kaupunkien keskiarvoon nähden alhainen. 

Tutkimuksessa vastaajilta kysyttiin, missä kunnan hoitamissa tai järjestämissä asioissa palvelua tulisi parantaa (kuvio 77). Vastaajat valitsivat korkeintaan viisi kohdetta 68 asian listalta. Vastaajista 69 % nimesi vähintään yhden parannettavan asian, 3 % oli sitä mieltä, että palveluja ei tarvitse parantaa ja 28 % ei osannut ottaa asiaan kantaa. Useimmin viiden parannettavan asian joukkoon nousi julkinen liikenne, jonka parantamista piti tärkeänä 33 % kysymykseen vastanneista. 

Vastaajilta kysyttiin myös, missä kunnan hoitamissa tai järjestämissä asioissa panostuksia voitaisiin vähentää tai toimintaa tehostaa talouden tasapainottamiseksi (kuvio 78). Vastaajat valitsivat korkeintaan viisi kohdetta 68 asian listalta. Tehostamiskohteita nimettiin paljon harvemmin kuin panostuskohteita. Useimmin viiden vähennettävän/tehostettavan asian joukkoon nousi kunnan omien luottamushenkilöiden toiminta. Sen mainitsi 4 % kaikista vastanneista. 

Vastaajista koki itsensä onnelliseksi tai erittäin onnelliseksi asumisesta Tuusulassa 77,4 % (kuvio 79), onnettomaksi tai erittäin onnettomaksi 8% vastaajista. Hyryläläiset vastaajat ovat onnellisimpia asumiseen Tuusulassa ja vähiten onnettomia. Onnellisuutta asumisesta Tuusulassa koetaan vähiten ja onnettomuutta eniten Kellokoskella asuvien vastaajien keskuudessa. 

Vastaajilta kysyttiin suosittelisivatko he Tuusulaa asuinpaikkana tutuilleen (kuvio 80). Varmasti suosittelisi 46 % ja todennäköisesti suosittelisi 17 %. Tuloksista on laskettu NPS-indeksiä vastaava Suositteluindeksi vähentämällä 'Kyllä varmasti' ja 'Kyllä todennäköisesti' yhteensä osuudesta 'En varmasti' ja 'En todennäköisesti' vastanneiden osuus. Tuusulan suositteluindeksiksi tuli 51, mitä voidaan pitää korkeana. 

Johtamisjärjestelmän uudistuksen osalta asukkailta kysyttiin pormestarimallin tunnettuutta (kuvio 81). Vastaajista 83% tietää pormestarin johtavan Tuusulan kuntaa (täysin samaa mieltä ja jokseenkin samaa mieltä) ja 59% kokee hänen toimivan kunnan kasvoina asukkaiden ja sidosryhmien suuntaan. Vastaajista 40% koki apulaispormestarien toimivan kunnan kasvoina. Vastaajista 65% oli kuullut johtamisjärjestelmän uudistuksesta. 

Vastaajilta kysyttiin miten he kokevat toimintakulttuurin muuttuneen johtamisjärjestelmän uudistuksen ja pormestarimalliin siirtymisen myötä (kuvio 82). Huomionarvoista on, että yli puolella vastaajista (52-57%) ei ollut näkemystä asiaan. Vastanneista 25% toimintakulttuurin muuttuneen (täysin samaa mieltä ja jokseenkin samaa mieltä) ja 19% vastanneista oli jokseenkin tai täysin eri mieltä. Vastaajista 25% koki kunnan viestinnän muuttuneen avoimemmaksi ja 24% koki päinvastoin. Luottamuksen ja avoimuuden katsoi parantuneen 19% vastaajista ja 26% heistä oli jokseenkin tai täysin eri mieltä. 18% vastaajista koki kunnan strategian ja tavoitteiden toteutumisen vauhdittuneen ja 27% oli asiasta jokeenkin tai täysin eri mieltä. 

Asukkailta kysyttiin myös Tuusulassa käyttöönotetuista asukkaiden osallisuutta ja osallistumista edistävistä toimintatavoista ja –muodoista ja niiden käytöstä (kuvio 82). Viimeisen kahden vuoden aikana asukkaat ovat osallistuneet tai käyttäneet eniten kunnan verkkosivuja (72%), kunnan asukaslehteä Elämää Tuusulassa (37%), kunnan verkkosivujen tapahtumakalenteria (35%), koulujen ja päiväkotien yhteistyötilaisuuksia ja/tai vanhempainiltoja (18%), Tuusinfoa (17%) ja kunnan mielipide- ja palautekyselyitä (12%). Muiden osallistumisen tapojen käyttö jää alle 10 prosenttiyksikön. Kun vastauksia tarkastellaan osallistumisen ja palveluiden käytön lisäksi myös tietoisuuden mukaan ovat kunnan verkkosivut ylivoimaisesti käytetyin ja tunnetuin väylä. Vain 12% asukkaista ei ole tiennyt tai ei ole ollut kiinnostunut asiasta. 

Uudet osallistumisen tavat, kuten osallistumisalusta osallistu.tuusula.fi ja osallistuva budjetointi ovat jääneet vielä melko tuntemattomiksi isolle osalle kuntalaisia (kuvio 82). Tuusulalaisista 5% on käyttänyt sähköistä osallistumisalustaa ja 29% on ollut tietoisia alustasta. Alueellisten kehittämisverkostojen toimintaan on osallistunut 5% vastaajista ja 36% heistä on ollut tietoisia verkostoista. Kehittämisverkostojen toimintaan on hyvin tai erittäin tyytyväisiä 20% vastaajista (kuvio 85). Vastaajista 34% on tietoisia osallistuvan budjetoinnin käyttöönotosta Tuusulassa, mutta 47% kaikista vastaajista ei tunne osallistuvaa budjetointia ollenkaan (kuvio 87). Vastaajista 45% kokee, että osallistuva budjetointi lisää asukkaiden aktiivisuutta ja kiinnostusta yhteisten asioiden hoitoon ja 42% mielestä se auttaa kohdentamaan varoja oikeisiin kohteisiin (kuvio 88). 

Asukkailta kysyttiin myös kunnan roolista asukkaidenhyvinvoinnin ja osallisuuden edistäjinä (kuvio 84). Vastaajista 47% kokee, että kaikki ovat tervetulleita mukaan tekemään yhdessä uutta Tuusulaa. 15% vastaajista on jokseenkin tai täysin eri mieltä asiassa. Vastaajista 43% kokee, että uutta Tuusulaa tehdään yhdessä asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen kanssa. Eniten tietämättömyyttä tai tyytymättömyyttä on siihen miten olla yhteydessä päättäjiin ja kertoa mielipiteen valmistelussa olevista asioista sekä tietoon siitä kenen puoleen kääntyä ja mistä saada apua, kun asukkaalla on uusi idea oman asuinympäristön kehittämiseksi. 

Yhteenveto ja johtopäätökset väliarvioinnin tuloksista ja kehittämisehdotuksista 

Valtuustokauden ja johtamisjärjestelmän uudistuksen väliarviointi toteutettiin touko-kesäkuussa 2019. Arvioinnissa huomioitiin eri kohderyhmät: asukkaat/kuntalaiset, 3. sektorin toimijat, henkilöstö ja luottamushenkilöt. Arvioinnit tehtiin osana Tuusulan osallistumista Kuntaliiton koordinoimaan USO-verkostoprojektiin (Uuden sukupolven organisaatiot ja johtaminen) ja sen myötä yhteistyökumppanina arvioinnin kyselytutkimusten toteuttamisessa oli FCG. Arvioinnit toteutettiin verkkokyselyinä sekä postitse lähetetyllä kyselylomakkeella 1500 satunnaisotannalla valitulle asukkaalle. 

Kyselytutkimusten mukaan Tuusulalaiset ovat onnellisia ja tyytyväisiä elämäänsä Tuusulassa. Eniten parannettavaa nähdään joukkoliikenteen toimivuudessa. Kunnan talousasioiden hoito herättää huolta asukkaiden keskuudessa. Avoimuuden koetaan lisääntyneen ja poliittisen johtajuuden vahvistuneen uudistusten myötä. Pormestarimalli on melko tunnettu asukkaiden keskuudessa ja pormestari koetaan kunnan kasvoina asukkaiden ja sidosryhmien suuntaan. Uudet osallistumisen tavat nähdään lupaavina, mutta niiden käyttö ei ole vielä laajalle levinnyttä asukkaiden keskuudessa. Tuusulalaiset kokevat, että kaikki ovat tervetulleita mukaan tekemään yhdessä uutta Tuusulaa ja että uutta Tuusulaa tehdään yhdessä asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen kanssa. 

Palautetta ja kehittämisehdotuksia saatiin paljon. Kehittämisehdotuksia ja niiden perusteella tehtäviä toimenpiteitä on käsitelty valtuuston ja kunnanhallituksen seminaareissa. Arviointien ja luottamushenkilökäsittelyjen perusteella on valmisteltu toteutettavaksi kehittämisehdotukset ratkaisuehdotuksineen ja aikatauluineen. 

Väliarvioinnin tulosten valossa johtamisjärjestelmän rakenteen muutoksille ei ole tarvetta tai perusteita. Johtamisjärjestelmän toteutus on lähtenyt hyvin käyntiin. Luottamushenkilötoimielimien ja muiden luottamushenkilökokousten sekä toisaalta luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden työnjakoja ja rooleja tulee edelleen käydä lävitse ja tarkentaa. Jatkotoimet keskittyvät myös laajemmin toimintakulttuurin ja toimintatapojen edelleen kehittämiseen. Toimintakulttuurin muutokset vaativat pidemmän aikavälin ja muutoksia on syytä arvioida uudestaan viimeistään valtuustokauden lopulla. 

Ehdotus

Esittelijä

Arto Lindberg, valtuuston puheenjohtaja, arto.lindberg@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

  • merkitä tiedoksi johtamisjärjestelmän väliarvioinnin tulokset ja kuntapalvelut Tuusulassa 2019 -tutkimusten tulokset
  • todeta, että johtamisjärjestelmää kehitetään liitteenä olevan Toimenpiteet väliarvioinnin perusteella -asiakirjan mukaisesti.

---

Avattuaan asiassa keskustelun puheenjohtaja esitti ehdotustaan täydennettäväksi siten, että liitteenä olevaan "Toimenpiteet väliarvioinnin perusteella"-asiakirjaan lisätään pormestarin ja apulaispormestarien kanssa käytävät vuosittaiset kehityskeskustelut kauden tulostavoitteista ja että jatkotyöskentelyssä käytetään tarvittaessa konsulttia. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Päätös

Kunnanhallitus päätti ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

  • merkitä tiedoksi johtamisjärjestelmän väliarvioinnin tulokset ja kuntapalvelut Tuusulassa 2019 -tutkimusten tulokset
  • todeta, että johtamisjärjestelmää kehitetään liitteenä olevan Toimenpiteet väliarvioinnin perusteella -asiakirjan mukaisesti.

 

Harri Lipasti selosti asiaa kokouksessa.

Valmistelija

Virpi Lehmusvaara, vt. kansliapäällikkö, virpi.lehmusvaara@tuusula.fi

Perustelut

Johtamisjärjestelmän uudistuksen väliarviointi

Tuusulan johtamisjärjestelmän väliarvioinnin verkkokyselyiden vastaukset on saatu. 1500 satunnaisotannalla valitulle asukkaille lähetetyn paperilomakkeen vastaukset saadaan loppukesästä ja ne käsitellään valtuustossa 2.9.


Asukkaat

  • Verkkokysely kunnan verkkosivuilla, vastausaikaa 10.-26.5. Asukkaiden vastauksia saatiin 190.
  • Kuntalaisten illat viikoilla 19 ja 20 eripuolilla kuntaa
  • Kuntapalvelututkimus ja väliarviointikysely, satunnaisotanta 1500 henkilöä, tulokset kesän 2019 aikana/alkusyksystä


3. Sektori ja yrittäjät

  • Huomioitu kunnan verkkosivuilla olleessa verkkokyselyssä, vastausaikaa 10.-26.5. Yhdistysten jäsenen roolissa kyselyyn vastasi 99 henkeä, yrittäjiltä saatiin 22 vastausta.
  • Kuntalaisten illat viikoilla 19 ja 20 eripuolilla kuntaa


Henkilöstö

  • Verkkokysely kaikille kunnan työntekijöille (noin 1400), vastausaikaa 10.-26.5. Henkilöstöstä 160 henkeä vastasi kyselyyn.


Luottamushenkilöt

  • Valtuustoseminaari 2.-3.5. Yhteinen arviointityöskentely ja –keskustelu 3.5.
  • Verkkokysely kaikille luottamushenkilöille. Vastausaikaa 10.-26.5. Vastauksia 73
     

Yhteenveto vastauksista

Luottamushenkilöt

  • Vastaukset hajoavat
  • Osa kokee avoimuuden, tiedonsaannin ja vuorovaikutuksen kohentuneen
  • Osa kokee, että valta on keskittynyt muutamien käsiin, tieto ei kulje ja siiloja on.
  • Kunnanhallituksen jäsenet suhtautuvat myönteisimmin, lautakuntien jäsenet kriittisimmin. 
     

Kuntalaiset, 3. sektori ja yrittäjät

  • Paljon tuntuu tapahtuvan, on tekemisen meininkiä – osallisuus ja viestintä teoista ovat olleet virkeää.
  • Toisaalta toivotaan, että saadaan ”oikeat” palvelut ja kunnan vireys kuntoon: joukkoliikenneyhteydet, Hyrylän keskus eläväksi, liikuntapaikat kuntoon, jne.
  • Yhdistysten jäsenet suhtautuvat myönteisimmin. Myös yrittäjien suhtautuminen myönteistä.
     

Henkilöstö

  • Henkilöstö pitää siitä, että on avoimuutta, matalia raja-aitoja ja asiat etenevät. 
  • Toisaalta kritisoidaan sekavuutta, poliittisen johdon ja virkamiesten roolien epäselvyyttä tai poliittisen tunkemista virkamiesten ”tontille”.
  • Lisäksi huomautetaan isosta työmäärästä, kun kaikki yritetään saada valmiiksi kerralla.
  • Asiantuntijat erottuvat kriittisimpänä joukkona. Kunnan johdon edustajat ja esimiehet suhtautuvat uudistukseen myönteisemmin. Suurimpaan osaan työntekijöistä uudistus ei ole vaikuttanut.

 

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan työskentelyn arviointi

Johtamisjärjestelmän uudistuksen väliarvioinnin rinnalla toteutettiin luottamuselinten työskentelyn väliarviointi erillisillä kyselylomakkeilla. Jokaiselle luottamuselimelle oli oma kyselynsä (valtuusto, kunnanhallitus, lautakunnat, jaostot).

Johtamisjärjestelmän uudistuksen ja lautakunnan työskentelyn arvioinnin tuloksia esitellään kokouksessa. Lautakunta käy läpi kokouksessa kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan arvioinnin tulokset, antaa niistä kommenttinsa ja laatii kehittämissuunnitelman.

Ehdotus

Esittelijä

Virpi Lehmusvaara, vt. kansliapäällikkö, virpi.lehmusvaara@tuusula.fi

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päättää

  • merkitä tiedokseen johtamisjärjestelmän uudistuksen arvioinnin tulokset
  • merkitä tiedokseen kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan työskentelyn arvioinnin 
  • laatia kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan työskentelyn kehittämissuunnitelman.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Lautakunta työskenteli arviointituloksien parissa ja laati seuraavan kehittämissuunnitelman:

  • valmisteluun tulevista asioista tuodaan lautakunnalle ennakkotietoa sekä aikataulutus, laaditaan vuosikello
  • viranhaltijoiden toivotaan tiedottavan sosiaalisessa mediassa lautakunnan alaisista asioista myös enemmän viihteen keinoin…Pekka Halonen takaisin Facebookkiin

  • kaivataan enemmän tulevaisuuden pohdintaa yhdessä

  • kokoukset toivotaan pidettävän eripuolilla kuntaa

  • nuoriin keskittymistä toivotaan loppukaudelle

 

Valmistelija

Virpi Lehmusvaara, vt. kansliapäällikkö, virpi.lehmusvaara@tuusula.fi

Perustelut

Johtamisjärjestelmän uudistuksen väliarviointi

Tuusulan johtamisjärjestelmän väliarvioinnin verkkokyselyiden vastaukset on saatu. 1500 satunnaisotannalla valitulle asukkaille lähetetyn paperilomakkeen vastaukset saadaan loppukesästä ja ne käsitellään valtuustossa 2.9.


Asukkaat

  • Verkkokysely kunnan verkkosivuilla, vastausaikaa 10.-26.5. Asukkaiden vastauksia saatiin 190.
  • Kuntalaisten illat viikoilla 19 ja 20 eripuolilla kuntaa
  • Kuntapalvelututkimus ja väliarviointikysely, satunnaisotanta 1500 henkilöä, tulokset kesän 2019 aikana/alkusyksystä


3. Sektori ja yrittäjät

  • Huomioitu kunnan verkkosivuilla olleessa verkkokyselyssä, vastausaikaa 10.-26.5. Yhdistysten jäsenen roolissa kyselyyn vastasi 99 henkeä, yrittäjiltä saatiin 22 vastausta.
  • Kuntalaisten illat viikoilla 19 ja 20 eripuolilla kuntaa


Henkilöstö

  • Verkkokysely kaikille kunnan työntekijöille (noin 1400), vastausaikaa 10.-26.5. Henkilöstöstä 160 henkeä vastasi kyselyyn.


Luottamushenkilöt

  • Valtuustoseminaari 2.-3.5. Yhteinen arviointityöskentely ja –keskustelu 3.5.
  • Verkkokysely kaikille luottamushenkilöille. Vastausaikaa 10.-26.5. Vastauksia 73
     

Yhteenveto vastauksista

Luottamushenkilöt

  • Vastaukset hajoavat
  • Osa kokee avoimuuden, tiedonsaannin ja vuorovaikutuksen kohentuneen
  • Osa kokee, että valta on keskittynyt muutamien käsiin, tieto ei kulje ja siiloja on.
  • Kunnanhallituksen jäsenet suhtautuvat myönteisimmin, lautakuntien jäsenet kriittisimmin. 
     

Kuntalaiset, 3. sektori ja yrittäjät

  • Paljon tuntuu tapahtuvan, on tekemisen meininkiä – osallisuus ja viestintä teoista ovat olleet virkeää.
  • Toisaalta toivotaan, että saadaan ”oikeat” palvelut ja kunnan vireys kuntoon: joukkoliikenneyhteydet, Hyrylän keskus eläväksi, liikuntapaikat kuntoon, jne.
  • Yhdistysten jäsenet suhtautuvat myönteisimmin. Myös yrittäjien suhtautuminen myönteistä.
     

Henkilöstö

  • Henkilöstö pitää siitä, että on avoimuutta, matalia raja-aitoja ja asiat etenevät. 
  • Toisaalta kritisoidaan sekavuutta, poliittisen johdon ja virkamiesten roolien epäselvyyttä tai poliittisen tunkemista virkamiesten ”tontille”.
  • Lisäksi huomautetaan isosta työmäärästä, kun kaikki yritetään saada valmiiksi kerralla.
  • Asiantuntijat erottuvat kriittisimpänä joukkona. Kunnan johdon edustajat ja esimiehet suhtautuvat uudistukseen myönteisemmin. Suurimpaan osaan työntekijöistä uudistus ei ole vaikuttanut.

 

Kasvatus- ja sivistyslautakunnan työskentelyn arviointi

Johtamisjärjestelmän uudistuksen väliarvioinnin rinnalla toteutettiin luottamuselinten työskentelyn väliarviointi erillisillä kyselylomakkeilla. Jokaiselle luottamuselimelle oli oma kyselynsä (valtuusto, kunnanhallitus, lautakunnat, jaostot).

Lautakunta käy läpi kokouksessa kasvatus- ja sivistyslautakunnan arvioinnin tulokset, antaa niistä kommenttinsa ja laatii kehittämissuunnitelman.

Ehdotus

Esittelijä

Virpi Lehmusvaara, vt. kansliapäällikkö, virpi.lehmusvaara@tuusula.fi

Kasvatus- ja sivistyslautakunta päättää

  • merkitä tiedokseen johtamisjärjestelmän uudistuksen arvioinnin tulokset
  • merkitä tiedokseen kasvatus- ja sivistyslautakunnan työskentelyn arvioinnin 
  • laatia kasvatus- ja sivistyslautakunnan työskentelyn kehittämissuunnitelman.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Lautakunta työskenteli ryhmissä arviointitulosten parissa ja laati seuraavan kehittämissuunnitelman:

  • suurten ja pienten asioiden erottelu (esim. Agenda 1 linjakeskustelut, Agenda 2 enemmän tiedoksi-tyyppiset)
  • tiivistetään keskusteluun kuluvaa aikaa ja keskitytään olennaisiin asioihin, pidetään mielessä lautakunnan ydinsubstanssi, pidetään yllä lautakunnan vireystilaa
  • sähköisen työskentelyn vajavaisuus, keskustelualustat eivät toimi tarkoitetulla tavalla
  • lautakunnan ryhmäytyminen ja vapaamuotoisempi/syvennetty keskustelu isojen ja ajankohtaisten teemojen ympärillä
  • eri lautakuntien edustajia, koulujen rehtoreita vierailemaan kokouksissa
  • tiedonkulun tehostaminen ja ennakoitavuus, viranhaltijat tiedottavat päätöksentekoon tulevista asioista etukäteen, laaditaan vuosikello ennakoitavuuden parantamiseksi, lautakunta enemmän valmisteluun mukaan, luottamushenkilöt viestin viejinä omiin poliittisiin ryhmiin, työtekijät ovat lähettiläinä
  • joskus infoihin menee kokouksissa liikaa aikaa, ratkaisuna iltakoulut n. 2 krt vuodessa
  • päätöksentekoon joustavuutta, lisää vaihtoehtoja ja pohdintaa
  • teemaryhmätyöskentelyä yhteistyön parantamiseksi

 

Ehdotus

Esittelijä

Arto Lindberg, valtuuston puheenjohtaja, arto.lindberg@tuusula.fi

Valtuusto päättää

  • merkitä tiedoksi johtamisjärjestelmän väliarvioinnin tulokset ja kuntapalvelut Tuusulassa 2019 -​tutkimusten tulokset
  • todeta,​ että johtamisjärjestelmää kehitetään liitteenä olevan Toimenpiteet väliarvioinnin perusteella -​asiakirjan mukaisesti.

 

 

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Harri Lipasti, hallintojohtaja, harri.lipasti@tuusula.fi

Perustelut

Tuusula siirtyi pormestarijärjestelmään 1.6.2017 lukien. Samassa yhteydessä johtamisjärjestelmää ja sen tavoitteita määriteltiin laajemminkin uudelleen. Johtamisjärjestelmän väliarviointia tehtiin vuonna 2019 laajasti osallistaen. Väliarvioinnin perusteella valtuusto hyväksyi eräitä johtamisjärjestelmän kehittämistoimenpiteitä, joita on sen jälkeen viety eteenpäin.

Keväällä 2020 todettiin, että poliittista johtamisjärjestelmää on tarkoituksenmukaista arvioida ja tarpeen mukaan kehittää uutta valtuustokautta varten vielä tämän valtuustokauden loppuvaiheessa. Johtamisjärjestelmän arviointia ja kehittämistyötä tehtiin kesäkuusta 2020 alkaen laajasti kuntalaisia, henkilöstöä ja luottamushenkilöitä osallistaen. Yhteistyökumppanina arviointityössä oli FCG konsultointi oy / kehitysjohtaja Jarmo Asikainen ja johtava konsultti Anni Antila. 

Arviointi suoritettiin monitahoarviointina hyödyntäen luottamushenkilötoimielinten seminaareja sekä ryhmä- ja yksilöhaastatteluja. Aineistona hyödynnettiin johtamisjärjestelmän uudistamiselle asetettuja tavoitteita 2017 ja vuonna 2019 toteutetun väliarvioinnin tuloksia. Haastatteluissa kuultiin pormestaria ja apulaispormestareita, poliittisen johtoryhmän jäseniä, valtuustoryhmien ja lautakuntien puheenjohtajia ja muita avainhenkilöitä sekä kansliapäällikköä ja toimialueiden johtoryhmiä. Osa haastatteluista toteutettiin ryhmähaastatteluina. Arviointilaisuuksia toteutettiin neljä: valtuuston ja kunnanhallituksen seminaarit sekä lautakuntien ja johtoryhmien yhteistilaisuudet. Valtuustoseminaarin pohja-aineistona käytettiin arvioinnissa siihen mennessä koostunutta aineistoa ja sen keskeisempiä osoita. 

Työskentelystä on laadittu 26.11.2020 päivätty loppuraportti. Raportissa on johtamisjärjestelmän arviointia ja kehittämisen osa-alueita jäsennetty organisaatiouudistuksen kolmesta tavoitteesta: Organisaation toimintakulttuuri; johtaminen ja johtamisjärjestelmä sekä kunnan ja kuntalaisen rooli.  Raporttiin sisältyvät myös konkreettiset toimenpide-ehdotukset, jotka on myös jäsennetty em. kolmen tavoitteen / painopisteen alle.

Kehittämisehdotuksia, jotka sisältyvät painopisteiden "organisaation toimintakulttuuri" ja "kunnan ja kuntalaisen rooli", voidaan valmistella ja viedä tarpeen mukaan toteutukseen heti ja ilman, että ne vaatisivat hallintosäännön muutoksia.  Painopisteen "johtaminen ja johtamisjärjestelmä" alla olevat toimenpide-ehdotukset on pääosin sellaisia, joiden toteuttamista on tarkoituksenkaista arvioida seuraavan valtuustokauden alussa.  Valmistelutyötä tältäkin osin on tarpeen tehdä.      

Ehdotus

Esittelijä

Arto Lindberg, valtuuston puheenjohtaja, arto.lindberg@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • merkitä tiedoksi Tuusulan kunnan johtamisjärjestelmän vaiheen 2. raportin
  • ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO

  • merkitsee tiedoksi raportin
  • toteaa, että hallintosäännön muutoksia mahdollisesti vaativat toimenpide-ehdotukset päätetään tulevan valtuustokauden alussa.

___

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun Tuija Reinikainen esitti, että asia palautetaan valmisteluun. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.

Päätös

Asia palautetiin valmisteltavaksi.

Valmistelija

Harri Lipasti, hallintojohtaja, harri.lipasti@tuusula.fi

Perustelut

Johtamisjärjestelmän arvioinnista on laadittu 26.11.2020 päivätty loppuraportti. Raportissa on johtamisjärjestelmän arviointia ja kehittämisen osa-​alueita jäsennetty organisaatiouudistuksen kolmesta tavoitteesta: Organisaation toimintakulttuuri;​ johtaminen ja johtamisjärjestelmä sekä kunnan ja kuntalaisen rooli.  Raporttiin sisältyvät myös konkreettiset toimenpide-​ehdotukset,​ jotka on myös jäsennetty em. kolmen tavoitteen / painopisteen alle.

Kehittämisehdotuksia,​ jotka sisältyvät painopisteiden "organisaation toimintakulttuuri" ja "kunnan ja kuntalaisen rooli",​ valmistellaan ja viedänä tarpeen mukaan toteutukseen heti ja ilman,​ että ne vaatisivat hallintosäännön muutoksia.  Samoin väliarvioinnin 2019 toimenpiteitä viedään eteenpäin, siltä osin kuin niitä ei ole vielä toteutettu. 

Painopisteen "johtaminen ja johtamisjärjestelmä" alla olevat toimenpide-​ehdotukset on pääosin sellaisia,​ joiden toteuttamista on tarkoituksenkaista arvioida seuraavan valtuustokauden alussa.  Valmistelutyötä tältäkin osin on tarpeen tehdä.  

Ehdotus

Esittelijä

Arto Lindberg, valtuuston puheenjohtaja, arto.lindberg@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • merkitä tiedoksi Tuusulan kunnan johtamisjärjestelmän vaiheen 2. raportin
  • ehdottaa valtuustolle,​ että

 

VALTUUSTO

  • merkitsee tiedoksi raportin
  • toteaa,​ että hallintosäännön muutoksia mahdollisesti vaativat toimenpide-​ehdotukset päätetään tulevan valtuustokauden alussa.

---

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun Tuija Reinikainen esitti Pentti Mattilan, Annika Lappalaisen ja Jussi Salosen kannattamana asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi siten, että - apulaispormestarien toimenkuvat määritellään täsmällisemmiksi vastaamaan johtamisjärjestelmän arvioinnissa esille tulleeseen palautteeseen - kunnanhallituksen esittelyoikeus määritellään myös kansliapäällikölle niin, että nykyinen valtuusto tekee niistä vielä päätöksen. Muut kehittämistoimenpiteet jätetään suunnitelman mukaan uudelle valtuustolle.

Puheenjohtaja totesi,​ että koska oli tehty kannatettu ehdotus asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi,​ on asian käsittely ratkaistava äänestämällä. Kunnanhallitus hyväksyi puheenjohtajan esityksen,​ että ne,​ jotka kannattavat asian käsittelyä tässä kokouksessa,​ äänestävät "jaa" ja ne,​ jotka kannattavat asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi,​ äänestävät "ei".

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 8 jaa-ääntä (Pekka Heikkinen, Pasi Huuhtanen, Lilli Salmi, Karita Mäensivu, Mika Mäki-Kuhna, Mari Tienhaara, Jani Peltonen, Arto Lindberg) ja 5 ei-ääntä (Tuija Reinikainen, Jussi Salonen, Pentti Mattila, Satu Heikkilä, Annika Lappalainen).

Puheenjohtaja totesi kunnanhallituksen päättäneet käsitellä asian tässä kokouksessa.

Keskustelun jatkuessa Tuija Reinikainen esitti Pentti Mattilan kannattamana, että ehdotuksen viimeinen kohta muutetaan seuraavaksi:

  • edellyttää, että - apulaispormestarien toimenkuvat määritellään täsmällisemmiksi vastaamaan johtamisjärjestelmän arvioinnissa esille tulleeseen palautteeseen - kunnanhallituksen esittelyoikeus määritellään myös kansliapäällikölle, niin että nykyinen valtuusto tekee niistä vielä päätöksen. Muut kehittämistoimenpiteet jätetään suunnitelman mukaan uudelle valtuustolle.

 

Puheenjohtaja totesi,​ että koska oli tehty kannatettu muutosehdotus,​ on asia ratkaistava äänestämällä. Kunnanhallitus hyväksyi puheenjohtajan esityksen,​ että ne,​ jotka kannattavat pohjaehdotusta,​ äänestävät "jaa" ja ne,​ jotka kannattavat Reinikaisen tekemää muutosesitystä,​ äänestävät "ei".

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 8 jaa-ääntä (Pekka Heikkinen, Pasi Huuhtanen, Lilli Salmi, Karita Mäensivu, Mika Mäki-Kuhna, Mari Tienhaara, Jani Peltonen, Arto Lindberg) ja 5 ei-ääntä (Tuija Reinikainen, Jussi Salonen, Pentti Mattila, Satu Heikkilä, Annika Lappalainen).

Puheenjohtaja totesi pohjaehdotuksen tulleen kunnanhallituksen päätökseksi.

Tuija Reinikainen ja Jussi Salonen ilmoittivat päätöksestä eriävän mielipiteen.

Päätös

Kunnanhallitus päätti

  • merkitä tiedoksi Tuusulan kunnan johtamisjärjestelmän vaiheen 2. raportin
  • ehdottaa valtuustolle,​ että

 

VALTUUSTO

  • merkitsee tiedoksi raportin
  • toteaa,​ että hallintosäännön muutoksia mahdollisesti vaativat toimenpide-​ehdotukset päätetään tulevan valtuustokauden alussa.

 

Tuija Reinikainen ilmoitti päätöksestä seuraavan eriävän mielipiteen:
"Keväällä 2020 todettiin, että poliittista johtamisjärjestelmää on tarkoituksenmukaista arvioida ja tarpeen kehittää uutta valtuustokautta varten vielä tämän valtuustokauden loppuvaiheessa. Johtamisjärjestelmän arviointia ja kehittämistyötä on tehty yhteistyössä FCG:n konsulttien kanssa. Arvioinneissa on toistuvasti tullut esiin apulaispormestareiden puutteellinen ja epäselvä toimenkuva. Pormestarimallin tulee olla avoin ja luotettava. Sen pitää olla myös selkeä, niin äänestäjille kuin luottamushenkilöille. On asianmukaista, että valtuusto päättää apulaispormestareiden toimenkuvasta vielä ennen kevään kuntavaaleja. Esittelyoikeuksien palauttaminen kansliapäällikölle on tarpeen. Nyt ne on vain pormestarilla."

Jussi Salonen ilmoitti päätöksestä seuraavan eriävän mielipiteen:
"Tuusulan johtamisjärjestelmän uudistuksen toisessa vaiheessa tarkennettiin tavoitetta, jossa niin pormestarin ja johtavien viranhaltioiden yhdyspintaa ja sen toimivuutta kuten myös apulaispormestarien ja lautakuntien sekä toimialajohtajien ja asiantuntijoiden yhdyspinnan toimivuutta arvioidaan.

Arvioinnin yleisissä  johtopäätöksissä keskeisimmäksi kehittämiskohteeksi pormestarimallin osalta nousi apulaispormestarien roolin ja tehtävien täsmentäminen. (Tuusulan johtamisjärjestelmän arviointi, raportti 26.11.2020, khall 18.1.2020: Arvioinnin yleiset johtopäätökset 2/2)

Painopistealueena Johtamisen ja johtamisjärjestelmän osalta on kohtana 1. esitetty ”Määritellään uudelleen apulaispormestarien johtamistehtävää”.

Olen toiminut ensin kunnanhallituksen osa-aikaisen varapuheenjohtajan ja loppukauden osa-aikaisen apulaispormestarin tehtävässä. Oman kokemukseni ja tekemieni johtopäätösten sekä tehdyn arvioinnin perusteella tämä arvioinnissa esitetty tehtävä - määritellään uudelleen apulaispormestarien johtamistehtävää – pitää toteuttaa kuluvan valtuustokauden aikana.

Tuusulan johtamisjärjestelmän arviointi, raportti 26.11.2020, khall 18.1.2020: Painopistealueet: Johtaminen ja johtamisjärjestelmä sivu 16:

1.  Määritellään uudelleen apulaispormestarien johtamistehtävää

Tausta:
Apulaispormestarien toiminta toimialansa apulaispormestareina ja alueen lautakuntien puheenjohtajina on luontevaa. Tässä tapauksessa lautakuntien varapuheenjohtajien roolin vahvistaminen ja tehtävien määrittäminen sekä yhteistyö apulaispormestareiden kanssa korostuu. Toimivan johtamisen varmistamiseksi apulaispormestareiden rooli toimialuejohtajan työparina ja samalla poliittisen päätöksentekovalmiuden ennakoijana on luontevaa. Toimenpiteistä ei kuitenkaan ole selkeää yhtenäistä näkemystä, joten näiden osalta voidaan joko toteuttaa kummatkin toimenpiteet tai ainoastaan 2. toimenpide.

Toimenpide 1: Apulaispormestarien toimiminen toimialueiden apulaispormestareina ja niiden lautakuntien puheenjohtajina.

Tai pelkästään

Toimenpide 2: Apulaispormestarien toimiminen tiiviimmin toimialuejohtajan työparina strategian toteuttamisessa ja poliittisen päätöksentekovalmiuden ennakoijana"

Ehdotus

Valtuusto päättää

  • merkitä tiedoksi raportin
  • todeta,​ että hallintosäännön muutoksia mahdollisesti vaativat toimenpide-​ehdotukset päätetään tulevan valtuustokauden alussa.

---

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun pormestari esitti, että päätösehdotuksen 2. kohta muutetaan valtuustoryhmien yhdessä sovitun mukaiseksi eli


  • todeta,​ että hallintosäännön muutoksia mahdollisesti vaativat toimenpide-​ehdotukset päätetään toukokuun valtuuston kokouksessa.

 

Valtuusto hyväksyi muutoksen yksimielisesti.

Päätös

Valtuusto päätti

  • merkitä tiedoksi raportin
  • todeta,​ että hallintosäännön muutoksia mahdollisesti vaativat toimenpide-​ehdotukset päätetään toukokuun valtuuston kokouksessa.

Valmistelija

Harri Lipasti, hallintojohtaja, harri.lipasti@tuusula.fi

Perustelut

Kunnan johtamisjärjestelmän arviointia ja kehittämistä on jatkettu uudistuksen 2. vaiheen arviointiraportin 26.11.2020 toimenpide-ehdotusten pohjalta. Toimenpide-ehdotukset koottiin raporttiin vuonna 2020 toteutetun ja laajasti osallistavan prosessin lopputuloksena. 

Arviointiraportin toimenpide-ehdotukset koskevat pääosin toimintatapojen kehittämistä. Sen lisäksi raportissa on kaksi toimenpide-ehdotusta, jotka toteutuessaan vaatisivat hallintosäännön muutoksen: apulaispormestarien roolin ja tehtävien laajentaminen sekä konsernijaoston tarkoituksenmukaisuuden arvioiminen.   

Valtuustoasiain valmistelutoimikunta käsitteli arviointiraporttiin 26.11.2020 sisältyviä toimenpide-ehdotuksia ja jatkoaskeleita kokouksessaan 7.4.2021. Valtuustoryhmät ovat sen jälkeen käsitelleet ja neuvotelleet johtamisjärjestelmän kehittämisen jatkoaskeleista 4.5.2021 ja 10.5.2021. Ryhmien välisiin neuvotteluihin oli kutsuttu valtuustoryhmien puheenjohtajat, poliittinen johtoryhmä ja valtuuston varapuheenjohtajat.

Sekä valmistelutoimikunnassa että ryhmien välisissä neuvotteluissa on ryhmiltä pyydetty ryhmien kannanotot toimintatapojen muutosehdotuksiin ja mahdollisiin hallintosäännön muutosta vaativiin muutoksiin. Ryhmien kannanotot on koottu 4.5.2021 käsittelyn perusteella ryhmien erikseen toimitattamista aineistoista erilliseen koontiin. 

Valtuustoryhmien välisissä neuvotteluissa 10.5.2021 käytiin lävitse yksityiskohtaisempi ehdotus toimintatapamuutosehdotusten valmisteluaikataulusta. Ehdotuksen mukaan osa toimintatapamuutoksia valmistellaan kesäkuuhun 2021 mennessä siten, että niitä voidaan käsitellä vanhan ja uuden valtuuston yhteisseminaarissa 23.6.2021. Kesäkuussa valmisteltavat toimintatapamuutokset liittyvät lähtökohtaisesti poliittisen johtamisen ns. toisen tason johtamisrooleihin ja foorumeihin. Valmistelun etenemisestä on linjattu siten, että niitä viedään eteenpäin ryhmien välisissä neuvotteluissa/työskentelyssä. 

Kesäkuussa toteutettavat toimenpide-ehdotukset ja jatkotoimenpiteet ovat seuraavat:

  • toimenpide: Luottamushenkilöiden  sekä luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden foorumeiden ja niissä käsiteltävien asioiden kuvaus, jatkotoimenpide: Vuonna 2018 laaditun pohjatyön päivittäminen
  • toimenpide: Valtuustoasiain valmistelutoimikunnan toimintatavan kehittäminen, jatkotoimenpide: Poliittisen johtamisen 2. tason kokonaisuuden tarkastelu yhteistyössä valtuustoryhmien kanssa iltakoulussa tai ryhmien tapaamisessa
  • toimenpide: Valtuustoryhmien toimivuuden varmistaminen sekä ryhmien puheenjohtajien roolin selkeyttäminen, jatkokäsittely: Poliittisen johtamisen 2. tason kokonaisuuden tarkastelun yhteydessä. Työtä jatketaan syksyllä 2021 valtuuston puheenjohtajiston johdolla yhteistyössä valtuustoryhmien puheenjotajien kanssa 
  • toimenpide: Apulaispormestarien toimiminen tiivimmin toimialuejohtajan työparina strategian toteuttamisessa ja poliittisen päätöksentekovalmiuden ennakoijana (kaksoisjohtaminen), jatkokäsittely: Poliittisen johtamisen 2. tason kokonaisuuden tarkastelun yhteydessä tarvittavilta osin. Jatkotyöskentely syksyllä 2021 (tiedonkulku, osallistuminen johtoryhmätyöskentelyyn jne.)
  • toimenpide: Kehittämisverkoston tavoitteiden ja olennaisten tehtävien täsmentäminen arviointityön perusteella, jatkotyö: Päätetään uudesta kehittämisverkostomallista (5/2021 hyte-lautakunta, 6/2021 kunnanhallitus) ja otetaan se käyttöön syyskuussa 2021.
     

Muut kuin edellä mainitut toimintatapoihin littyvät toimenpide-ehdotukset valmisteltaisiin ja toteutettaisiin uuden valtuustokauden alussa uusien luottamushenkilöiden toimesta.  Nämä toimenpide-ehdotukset, kuten eettiset säännöt ja toimielinten toimintatavat, ovat luonteeltaan sellaisia, että uusien toimijoiden on tarkoituksenmukaista olla itse määrittelemässä niitä. 

Valtuustoryhmien kannanottojen perusteella ainoa merkittävää kannatusta saanut mahdollinen hallintosääntömuutosta vaativa ehdotus on kunnanhallituksen esittelyoikeuden jakaminen pormestarin ja kansliapäällikön kesken. Tältäkin osin kannat jakaantuivat selkeästi.     

Esittelyoikeus kunnanhallituksessa voidaan jakaa karkeasti ainakin kolmeen erilaiseen malliin: 1. pormestarilla on esittelyoikeus yksin (kuten Tuusulassa ja Pirkkalassa), 2. pormestarilla on esittelyoikeus strategian, talousarvion ja sisäisen valvonnan osalta, muuten kansliapäälliköllä (kuten Tampereella) ja 3. kansliapäälliköllä esittelyoikeus. Kahdessa viimeksi mainitussa pormestarilla olisi aina halutessaan ottaa asia esiteltäväkseen. Asian arvioinnissa on keskeisesti kyse siitä,  kuinka vahvaksi poliittinen johtaminen halutaan määritellä kunnanhallituksen käsittelyyn tuotavien asioiden osalta.  

Ehdotus

Esittelijä

Arto Lindberg, valtuuston puheenjohtaja, arto.lindberg@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • hyväksyä Tuusulan kunnan johtamisjärjestelmän uudistuksen 2. vaiheen arviointiraporttiin 26.11.2020 sisältyvät toimintatapojen kehittämistä koskevat toimenpide-ehdotukset ja niiden jatkovalmistelun aikataulun liitteen mukaisesti
  • todeta, että arviointiraportin 26.11.2020 ja sen perusteella tehdyn jatkovalmistelun perusteella ei ole aihetta tehdä muutoksia hallintosääntöön
  • ehdottaa valtuustolle, että
     

VALTUUSTO päättää

  • todeta, että Tuusulan kunnan johtamisjärjestelmän uudistuksen 2. vaiheen arviointiraporttiin 26.11.2020 sisältyviä toimintatapojen kehittämistä koskevia toimenpide-ehdotuksia ja niiden jatkovalmistelua viedään eteenpäin oheisen liitteen mukaisesti
  • merkitsee muilta osin kunnanhallituksen päätöksen tiedoksi.

 

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun Jussi Salonen teki Tuija Reinikaisen, Pentti Mattilan ja Satu Heikkilän kannattamana seuraavan muutosesityksen: 

"Ehdotamme, että

Kunnanhallitus päättää

  • hyväksyä Tuusulan kunnan johtamisjärjestelmän uudistuksen 2. vaiheen arviointiraporttiin 26.11.2020 sisältyvät toimintatapojen kehittämistä koskevat toimenpide-ehdotukset ja niiden jatkovalmistelun aikataulun liitteen mukaisesti
  • todeta, että arviointiraportin 26.11.2020 ja sen perusteella tehdyn jatkovalmistelun perusteella on aihetta tehdä muutos hallintosääntöön
  • esittää muutettavaksi hallintosäännön pykälä 3 kuulumaan seuraavasti:
  • 3 § Esittely kunnanhallituksessa
    • Kunnanhallituksen esittelijänä toimii kansliapäällikkö. Pormestari esittelee kunnanhallituksessa toimikautensa kuntastrategian, vuosittaiseen talousarvioon ja -suunnitelmaan sekä sisäiseen valvontaan liittyvät asiat. 
      Kansliapäällikön ollessa esittelijänä pormestarilla on oikeus siirtää asiat esiteltäväkseen. Kansliapäällikön ollessa poissa tai esteellinen, esittelijänä toimii hänen sijaisekseen määrätty.
  • ehdottaa valtuustolle, että


VALTUUSTO päättää

  • todeta, että Tuusulan kunnan johtamisjärjestelmän uudistuksen 2. vaiheen arviointiraporttiin 26.11.2020 sisältyviä toimintatapojen kehittämistä koskevia toimenpide-ehdotuksia ja niiden jatkovalmistelua viedään eteenpäin oheisen liitteen mukaisesti
  • muuttaa hallintosäännön pykälän 3 kuulumaan seuraavasti:
  • 3 § Esittely kunnanhallituksessa
    • Kunnanhallituksen esittelijänä toimii kansliapäällikkö. Pormestari esittelee kunnanhallituksessa toimikautensa kuntastrategian, vuosittaiseen talousarvioon ja -suunnitelmaan sekä sisäiseen valvontaan liittyvät asiat. 
      Kansliapäällikön ollessa esittelijänä pormestarilla on oikeus siirtää asiat esitelvätäkseen. Kansliapäällikön ollessa poissa tai esteellinen, esittelijänä toimii hänen sijaisekseen määrätty."
       

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosesitys, asia on ratkaistava äänestämällä. Kunnanhallitus hyväksyi puheenjohtajan äänestysesityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Jussi Salosen tekemää muutosesitystä äänestävät EI.

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 8 jaa-ääntä (Huuhtanen Pasi, Lindberg Arto, Mäki-Kuhna Mika, Mäensivu Karita, Heikkinen Pekka, Peltonen Jani, Salmi Lilli, Tienhaara Mari) ja 5 ei-ääntä (Heikkilä Satu, Lappalainen Annika, Mattila Pentti, Salonen Jussi, Reinikainen Tuija). Puheenjohtaja totesi pohjaehdotuksen tulleen kunnanhallituksen päätökseksi.

Päätös

Kunnanhallitus päätti

  • hyväksyä Tuusulan kunnan johtamisjärjestelmän uudistuksen 2. vaiheen arviointiraporttiin 26.11.2020 sisältyvät toimintatapojen kehittämistä koskevat toimenpide-ehdotukset ja niiden jatkovalmistelun aikataulun liitteen mukaisesti
  • todeta, että arviointiraportin 26.11.2020 ja sen perusteella tehdyn jatkovalmistelun perusteella ei ole aihetta tehdä muutoksia hallintosääntöön
  • ehdottaa valtuustolle, että
     

VALTUUSTO päättää

  • todeta, että Tuusulan kunnan johtamisjärjestelmän uudistuksen 2. vaiheen arviointiraporttiin 26.11.2020 sisältyviä toimintatapojen kehittämistä koskevia toimenpide-ehdotuksia ja niiden jatkovalmistelua viedään eteenpäin oheisen liitteen mukaisesti
  • merkitsee muilta osin kunnanhallituksen päätöksen tiedoksi.

 

Tuija Reinikainen, Jussi Salonen, Pentti Mattila ja Satu Heikkilä ilmoittivat päätöksestä eriävän mielipiteen.

Tuija Reinikaisen eriävä mielipide: "Kun hallintosääntöön tehdään muutos, että pormestarilla on esittelyoikeus strategian, talousarvion ja sisäisen valvonnan osalta ja muuten se on kansliapäälliköllä ja toki pormestarilla myös aina halutessaan, se tuo poliittisen johtamisen näkyväksi.  Pormestari on valtuuston valitsema poliittinen johtaja ja niin luottamushenkilöiden kuin äänestäjienkin pitää voida tunnistaa, koska esittelyn taustalla on poliittisia tavoitteita."

Jussi Salosen eriävä mielipide: "Esittelyoikeuden jakamisella kunnanhallituksessa ehdottamallani tavalla kansliapäällikön ja pormestarin kesken korostaa viranhaltijaorganisaation ja poliittisen johdon välistä suhdetta ja eroja operatiivisen ja strategisen toiminnan välillä ns. kaksoisjohtamisen mallin mukaisesti. Mikäli pormestari ottaa asian esittelyynsä kansliapäälliköltä, näin tulee näkyväksi poliittinen johtaminen ja mahdolliset asiassa olevat poliittiset tavoitteet."

Pentti Mattilan ja Satu Heikkilän eriävä mielipide: "Valtuusto päätti kokouksessaan 8.2.2021 § 5 Tuusulan johtamisjärjestelmän uudistuksen arviointi

Valtuusto päätti

  • merkitä tiedoksi raportin
  • todeta, että hallintosäännön muutoksia mahdollisesti vaativat toimenpide-ehdotukset päätetään toukokuun valtuuston kokouksessa.
     

Toimenpide ehdotuksia kerättiin moneen otteeseen, mutta niiden mahdollisista vaikutuksista sekä hyvistä ja huonoista puolista ei ole valmisteltu minkäänlaista analyysia toukokuun valtuustoon – kuten valtuuston 8.2.2021 olevassa päätöksessä edellytettiin.

Sitä vastoin kunnanhallituksessa päätettiin, että ei ole aihetta tehdä muutoksia hallintosääntöön. Tämä päätös kuuluu valtuuston päätöksen mukaan valtuustolle. Lisäksi olisi ollut toivottavaa, että valtuusto olisi päässyt aidosti pohtimaan kattavan valmistelun pohjalta esitettyjä muutostarpeita."

Ehdotus

Valtuusto päättää

  • todeta, että Tuusulan kunnan johtamisjärjestelmän uudistuksen 2. vaiheen arviointiraporttiin 26.11.2020 sisältyviä toimintatapojen kehittämistä koskevia toimenpide-ehdotuksia ja niiden jatkovalmistelua viedään eteenpäin oheisen liitteen mukaisesti
  • merkitsee muilta osin kunnanhallituksen päätöksen tiedoksi.

---

Puheenjohtajan avattua asiassa keskustelun Anna Yltävä Liisa Palvaksen ja Margita Winqvistin kannattamana teki seuraavan muutosesityksen:

”Ehdotan, että päätösehdotuksen toinen kohta ”merkitsee muilta osin kunnanhallituksen päätöksen tiedoksi” muutetaan kuuluvaksi seuraavaksi.

VALTUUSTO päättää
 1. todeta, että arviointiraportin 26.11.2020 ja sen perusteella tehdyn jatkovalmistelun perusteella on aihetta tehdä muutos hallintosääntöön
 2. muuttaa hallintosäännön pykälä 3 kuulumaan seuraavasti: ”3 § Esittely kunnanhallituksessa Kunnanhallituksen esittelijänä toimii kansliapäällikkö. Pormestari esittelee kunnanhallituksessa toimikautensa kuntastrategian, vuosittaiseen talousarvioon ja -suunnitelmaan sekä sisäiseen valvontaan liittyvät asiat. Kansliapäällikön ollessa esittelijänä pormestarilla on oikeus siirtää asiat esiteltäväkseen. Kansliapäällikön ollessa poissa tai esteellinen, esittelijänä toimii hänen sijaisekseen määrätty.”

Antti Kaikkonen Matti Alangon kannattamana teki seuraavan palautusesityksen: "Valtuusto toteaa, että Tuusulan pormestarimalli ei ole riittävällä tavalla täyttänyt sille asetettuja tavoitteita ja odotuksia. Valtuusto päättää, että aloitetaan valmistelu palaamiseksi kunnissa yleisesti käytettyyn kunnanjohtajamalliin."

Sanna Kervinen Ulla Rosenqvistin kannattamana teki seuraavan palautusesityksen: 
"Valtuusto päättää palauttaa asian uudelleen valmisteluun. Valtuustoryhmät otetaan tiiviisti mukaan valmistelutyöhön. Hallintosääntö tulee päätettäväksi Tuusulan valtuuston kesäkuun 2021 kokoukseen."

Päätös

Valtuusto päätti palauttaa asian uudelleen valmisteluun.

Antti Kaikkonen Matti Alangon ja Taina Ketvelin kannattamana esitti seuraavan toimenpidealoitteen:

"Valtuusto päättää, että vaihtoehtoiseksi etenemistavaksi aloitetaan valmistelu palaamiseksi kunnissa yleisesti käytettyyn kunnanjohtajamalliin. Uusi valtuusto tekee periaatepäätöksen, kummalla mallilla Tuusulaa jatkossa johdetaan."

Koska toimenpidealoitteen hyväksymisestä ei päästy yksimielisyyteen, oli asia ratkaistava äänestämällä. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat toimenpidealoitteen hyväksymistä, äänestävät jaa ja ne, jotka vastustavat toimenpidealoitetta, äänestävät ei.  

Suoritetusa äänestyksessä 

  • jaa-äänen antoivat Taina Ketvel, Matti Alanko, Sanna Kervinen, Anu Åberg, Satu Heikkilä, Antti Kaikkonen, Ari Nyman, Lea Ahonen, Monica Avellan, Ulla Rosenqvist
  • ei-äänen antoivat Pasi Huuhtanen, Päivö Kuusisto, Anna Yltävä, Pekka Heikkinen, Jussi Salonen, Sanna Tuhkunen, Jouko Riola, Janne Mellin, Kim Kiuru, Jorma Sulander, Johanna Sipiläinen, Ilmari Sjöblom, Seppo Noro, Liisa Palvas, Mika Mäki-Kuhna, Ulla Palomäki, Elina Väänänen, Kari Kinnunen, Ilona Toivanen, Markus Meckelborg, Ruut Sjöblom, Jere Pulska, Aila Koivunen, Elisa Laitila, Emmi Sirniö, Karita Mäensivu, Kati Lepojärvi, Veijo Viiru, Henri Koskela, Margita Winqvist, Lilli Salmi, Laura Åvall, Aarno Järvinen, Arto Lindberg, Jani Peltonen, Jukka Ahlgren, Kari Friman, Petra Kela, Sami Tamminen
  • tyhjän äänen antoivat Eeva-Liisa Nieminen ja Raimo Stenvall.

 Äänin 39-10, 2 tyhjää valtuusto päätti, ettei toimenpidealoitetta hyväksytä. 

Matti Alanko ilmoitti toimenpidealoitteen hylkäämistä koskevasta päätöksestä seuraavan eriävän mielipiteen:

"Valtuuston päätös hylätä Antti Kaikkosen toimenpidealoite vaihtoehtoisesta etenemismallista kunnanjohtajamalliin palaamiseksi osoittaa piittaamattomuutta kuntalaisten mielipiteelle. Pormestarimalli ei ole tuonut mitään sellaista hyvää kuntalaisten kannalta, mitä ei kunnanjohtajamallilla saavutettaisi." 

Valmistelija

Harri Lipasti, hallintojohtaja, harri.lipasti@tuusula.fi

Perustelut

Poliittisen johtamisjärjestelmän kehittämisen valmistelua on jatkettu 26.11.2020 laaditun arviointiraportin ja keväällä 2021 valtuustoryhmien kanssa tehdyn työskentelyn perusteella. 

Valtuustoryhmät kokoontuivat 4.6.2021, jolloin aiheena oli kesäkuussa linjattavien toimintatapamuutosten yksityiskohtaisempi käsittely ja määrittely.  Kesäkuussa linjattavat toimintatapamuutokset käsittävät kokonaisuuden, johon kuuluvat keskeisesti roolien ja vastuiden sekä toimintatapojen ja kokoonpanojen määrittely seuraavissa foorumeissa: poliittinen johtoryhmä, valtuustoasiain valmistelutoimikunta, valtuustoryhmät, kehittämistoimikunnat sekä valtuustoryhmien puheenjohtajien ja apulaispormestarien roolien selkeyttäminen. Työskentely tapahtui valtuutoryhmien ennakkoon toimittamien ehdotusten pohjalta. Yhteenveto ehdotuksista on valmistumassa.

Sen lisäksi jatkovalmistelussa on mahdollisia hallintosäännön muutoksia vaativat toimenpide-ehdotukset.

Päätösehdotus valtuustolle tehdään kunnanhallituksen kokouksessa 21.6.2021, ja tavoitteena on esitellä johtamisjärjestelmän kehittämisen muutosehdotuksia ja aikatauluja vanhan ja uuden valtuuston yhteisseminaarissa 23.6.2021.

 

Ehdotus

Esittelijä

Arto Lindberg, valtuuston puheenjohtaja, arto.lindberg@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • ottaa asian valtuuston 28.6.2021 pidettävän kokouksen esityslistalle
  • tehdä ehdotuksensa valtuustolle 21.6.2021 pidettävässä kokouksessa.

 

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Perustelut

Asiaselostus

Valtuustokauden 2017-2021 päätteeksi on toteutettu luottamuselinten työskentelyn arviointi. Arvioinnin tavoitteena on vetää yhteen päättyvän valtuustokauden onnistumisia ja kehityskohteita sekä kääntää katseita tulevaan valtuustokauteen. Arvioinnin yhteydessä vastattiin myös luottamushenkilöille suunnattuun strategiakyselyyn. Vastauksia hyödynnetään uuden kuntastrategian laadinnassa ja poliittisen johtamisjärjestelmän uudistuksen 2. vaiheen kehittämistyössä.

Arvioinnit toteutettiin 26.5.- 20.6.2021 välillä valtuuston, kunnanhallituksen, lautakuntien ja jaostojen jäsenten keskuudessa. Jokaiselle luottamuselimelle oli oma kyselynsä (valtuusto, kunnanhallitus, lautakunnat, jaostot). Toimielinten työskentelyä arvioineiden kyselyiden rinnalla toteutettiin strategiakysely, jossa arvioitiin päättyvän valtuustokauden strategiaa sekä haettiin evästystä käynnistyvän valtuustokauden strategialle. Vastaavat arvioinnit toteutettiin myös edellisen valtuustokauden päätteeksi keväällä 2017. Tämän lisäksi toteutettiin väliarviointi toimielinten työskentelystä keväällä 2019 ja tulokset käsiteltiin tuolloin luottamuselimissä.

Nyt toteutettujen kyselyiden tuloksia voi verrata vuoden 2017 ja 2019 kyselyihin sekä muiden kuntien luottamuselimissä toteutettujen kyselyiden vastausten keskiarvoihin.

Lautakunta käy läpi kokouksessa kasvatus- ja sivistyslautakunnan arvioinnin tulokset, antaa niistä kommenttinsa ja laatii kehittämissuunnitelman.

Ehdotus

Esittelijä

Virpi Lehmusvaara, vt. kansliapäällikkö, virpi.lehmusvaara@tuusula.fi

Kasvatus- ja sivistyslautakunta päättää

  • merkitä tiedokseen kasvatus- ja sivistyslautakunnan työskentelyn arvioinnin ja sopia kehittämiskohteista.

Päätös

Kasvatus- ja sivistyslautakunta päätti merkitä tiedoksi arviointikyselyn tulokset ja kehittämistoimenpiteet.

Vahvuudet ja mahdollisuudet

  • kaiken kaikkiaan sopuisa lautakunta
  • hyvä, avoin, keskusteleva ilmapiiri, keskustelukulttuuri on hyvää
  • kunnioitus kaikkia lautakunnan jäseniä kohtaan
  • asioita on viety eteenpäin ja kyetty tekemään päätöksiä, ei palautettu tai jätetty pöydälle, valmistelutyö laadukasta
  • oppimisympäristöt mahdollisuutena, millä tavalla niitä kehitetään, minkä sidosryhmien kanssa
  • digitaalisissa työvälineissä Teams on otettu kokousalustana tehokkaasti käyttöön korona-aikana
  • lautakunnan sisäisessä vuorovaikutuksessa lautakunnan fb-ryhmä on osoittautunut toimivaksi
     

Heikkoudet ja kehittämiskohteet

  • esittelyjen kesto ja kokouksien kesto, kun on isoja asioita päätettäviä, niin niihin varattava enemmän aikaa
  • enemmän kokouksia, esittelyjä kohteista, lisää tutustumisia
  • ajankäyttö, miten infoja voi tiivistää tai esittelytekstejä tiivistää
  • korona-aikana ja etäkokoukset ovat vähentäneet vuorovaikutusta
  • tiedon kulku eri foorumeiden välillä (esimerkiksi valtuusto ja lautakunnat)
  • yhteistyö lautakuntien välillä heikkoa ja sitä tulisi lisätä
  • henkilöstön sitouttaminen, työnantajakuva
  • arvioimme ja otamme oppia Kirkonkylän koulu -hankkeesta kokonaisuudessaan, myös lautakunnan osallisuuden ja viestinnän kannalta ja etenkin kuluneen vuoden aikana esille tulleesta väistötilojen problematiikasta päätöksenteon prosesseineen
  • uuden 1.8.2021 käyttöön otettavan koulukuljetusoppaan, jossa kouluteiden turvallisuuden arvioinnissa käytetään Koululiitu-alustaa, käyttöönottoon ja viestintään, prosessin ja oppaan selkeyteen liittyvät näkökulmat

Perustelut

Asiaselostus

Valtuustokauden 2017-2021 päätteeksi on toteutettu luottamuselinten työskentelyn arviointi. Arvioinnin tavoitteena on vetää yhteen päättyvän valtuustokauden onnistumisia ja kehityskohteita sekä kääntää katseita tulevaan valtuustokauteen. Arvioinnin yhteydessä vastattiin myös luottamushenkilöille suunnattuun strategiakyselyyn. Vastauksia hyödynnetään uuden kuntastrategian laadinnassa ja poliittisen johtamisjärjestelmän uudistuksen 2. vaiheen kehittämistyössä.

Arvioinnit toteutettiin 26.5.- 20.6.2021 välillä valtuuston, kunnanhallituksen, lautakuntien ja jaostojen jäsenten keskuudessa. Jokaiselle luottamuselimelle oli oma kyselynsä (valtuusto, kunnanhallitus, lautakunnat, jaostot). Toimielinten työskentelyä arvioineiden kyselyiden rinnalla toteutettiin strategiakysely, jossa arvioitiin päättyvän valtuustokauden strategiaa sekä haettiin evästystä käynnistyvän valtuustokauden strategialle. Vastaavat arvioinnit toteutettiin myös edellisen valtuustokauden päätteeksi keväällä 2017. Tämän lisäksi toteutettiin väliarviointi toimielinten työskentelystä keväällä 2019 ja tulokset käsiteltiin tuolloin luottamuselimissä.

Nyt toteutettujen kyselyiden tuloksia voi verrata vuoden 2017 ja 2019 kyselyihin sekä muiden kuntien luottamuselimissä toteutettujen kyselyiden vastausten keskiarvoihin.

Lautakunta käy läpi kokouksessa kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan arvioinnin tulokset, antaa niistä kommenttinsa ja laatii kehittämissuunnitelman.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan työskentelyn arvioinnin tuloksia esitellään kokouksessa.

Ehdotus

Esittelijä

Virpi Lehmusvaara, vt. kansliapäällikkö, virpi.lehmusvaara@tuusula.fi

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päättää

  • merkitä tiedoksi kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan työskentelyn arvioinnin ja sopia kehittämiskohteista.

Päätös

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päätti merkitä tiedoksi kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan työskentelyn arvioinnin ja sopia kehittämiskohteista.

Vahvuudet ja mahdollisuudet

  • hyvä henki ja keskusteleva ilmapiiri
  • kulttuuri- ja vapaa-aika yhdessä, hyvää toimintaa ja annettu hyviä kaavalausuntoja
  • selkeät avustusperiaatteet
     

Heikkoudet ja kehittämiskohteet

  • tiedottaminen, toiveena oma fb tai muu some-kanava
  • seminaaripäiviä ja teemakokouksia kaivataan 

Valmistelija

Harri Lipasti, hallintojohtaja, harri.lipasti@tuusula.fi

Perustelut

Poliittisen johtamisjärjestelmän kehittämisen valmistelua on jatkettu 26.11.2020 laaditun arviointiraportin ja keväällä 2021 valtuustoryhmien kanssa tehdyn työskentelyn perusteella. 

Valtuustoryhmien yhteisessä työskentelyssä 4.6.2021 linjattiin osa toimintatapamuutoksia. Kesäkuussa linjattavat toimintatapamuutokset käsittävät kokonaisuuden,​ johon kuuluvat keskeisesti roolien ja vastuiden sekä toimintatapojen ja kokoonpanojen määrittely seuraavissa foorumeissa: poliittinen johtoryhmä,​ valtuustoasiain valmistelutoimikunta,​ valtuustoryhmät,​ kehittämistoimikunnat sekä valtuustoryhmien puheenjohtajien ja apulaispormestarien roolien selkeyttäminen. Toimintatapamuutosten linjaukset on tältä osin koottu oheiseen liitteeseen. Toimintatapamuutokset otettaisiin käyttöön asteittain heti 1.8.2021 alkavan valtuustokauden alussa. Muilta osin toimintatapamuutosehdotusten käsittely ja sisällöllinen määrittely jatkuu uusien luottamustoimihenkilöiden kanssa elokuusta 2021 alkaen.

Jatkovalmistelussa on myös ollut esillä joitakin toimimenpide-ehdotuksia, jotka vaatisivat  hallintosäännön muuttamista. Valtuustoryhmien kannanotoissa ainoa merkittävää kannatusta saanut hallintosäännön muuttaamista vaativa toimenpide-ehdotus on ollut kysymys esittelyoikeuksista kunnanhallituksessa. Muita hallintosäännön muuttamista edellyttäviä toimenpide-ehdotuksia ei ole valmisteltu.

Esittelyoikeus kunnanhallituksessa voidaan jakaa karkeasti ainakin kolmeen erilaiseen malliin: 1. pormestarilla on esittelyoikeus yksin (kuten Tuusulassa ja Pirkkalassa),​ 2. pormestarilla on esittelyoikeus strategian,​ talousarvion ja sisäisen valvonnan osalta,​ muuten kansliapäälliköllä (kuten Tampereella) ja 3. kansliapäälliköllä esittelyoikeus. Kahdessa viimeksi mainitussa pormestarilla olisi oikeus aina halutessaan ottaa asia esiteltäväkseen. Asian arvioinnissa on keskeisesti kyse siitä,​  kuinka vahvaksi poliittinen johtaminen halutaan määritellä kunnanhallituksen käsittelyyn tuotavien asioiden osalta. 

Esittelijä vastaa hallintosäännön perusteella asioiden valmistelusta. Kansliapäällikön esittelyoikeus vahvistaisi ja korostaisi tätä kautta kansliapäällikön valmisteluvastuuta kunnanhallitukseen tulevissa asioissa. Toisaalta poliittisen johtamisen näkökulmasta kuntastrategia ja talousarvio ovat keskeisiä ohjauksen välineitä, joiden esittelyoikeus olisi luontevaa olla pormestarilla.  Edellä mainittuja tavoitteita johtamisvastuissa tukisi hyvin malli, jossa kansliapäälliköllä olisi esittelyoikeus, pois lukien kuntastrategia, talousarvio ja sisäinen tarkastus.  Halutessaan pormestarilla olisi aina oikeus ottaa asia esiteltäväkseen. 

Ehdotus

Esittelijä

Arto Lindberg, valtuuston puheenjohtaja, arto.lindberg@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • merkitä tiedoksi valtuustoryhmien välisissä neuvotteluissa linjatut toimintatapamuutokset sekä toimintatapamuutosten toteutuksen ja jatkovalmistelun aikataulun 
  • ehdottaa valtuustolle,​ että
     

VALTUUSTO päättää

  • merkitä tiedoksi valtuustoryhmien välisissä neuvotteluissa linjatut toimintatapamuutokset sekä toimintatapamuutosten toteutuksen ja jatkovalmistelun aikataulun 
  • muuttaa hallintosäännön pykälän 3 kuulumaan 16.8.2021 alkaen seuraavasti: 3 § Esittely kunnanhallituksessa Kunnanhallituksen esittelijänä toimii kansliapäällikkö. Pormestari esittelee kunnanhallituksessa toimikautensa kuntastrategian, vuosittaiseen talousarvioon ja -suunnitelmaan sekä sisäiseen valvontaan liittyvät asiat. Kansliapäällikön ollessa esittelijänä pormestarilla on oikeus siirtää asiat esiteltäväkseen. Kansliapäällikön ollessa poissa tai esteellinen, esittelijänä toimii hänen sijaisekseen määrätty. 

  

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Perustelut

Valtuustokauden 2017-2021 päätteeksi on toteutettu luottamuselinten työskentelyn arviointi. Arvioinnin tavoitteena on vetää yhteen päättyvän valtuustokauden onnistumisia ja kehityskohteita sekä kääntää katseita tulevaan valtuustokauteen. Arvioinnin yhteydessä vastattiin myös luottamushenkilöille suunnattuun strategiakyselyyn. Vastauksia hyödynnetään uuden kuntastrategian laadinnassa ja poliittisen johtamisjärjestelmän uudistuksen 2. vaiheen kehittämistyössä.


Arvioinnit toteutettiin 26.5.- 20.6.2021 välillä valtuuston, kunnanhallituksen, lautakuntien ja jaostojen jäsenten keskuudessa. Jokaiselle luottamuselimelle oli oma kyselynsä (valtuusto, kunnanhallitus, lautakunnat, jaostot). Toimielinten työskentelyä arvioineiden kyselyiden rinnalla toteutettiin strategiakysely, jossa arvioitiin päättyvän valtuustokauden strategiaa sekä haettiin evästystä käynnistyvän valtuustokauden strategialle. Vastaavat arvioinnit toteutettiin myös edellisen valtuustokauden päätteeksi keväällä 2017. Tämän lisäksi toteutettiin väliarviointi toimielinten työskentelystä keväällä 2019 ja tulokset käsiteltiin tuolloin luottamuselimissä.


Nyt toteutettujen kyselyiden tuloksia voi verrata vuoden 2017 ja 2019 kyselyihin sekä muiden kuntien luottamuselimissä toteutettujen kyselyiden vastausten keskiarvoihin.


Hyte-lautakunan työskentelyn arvioinnin tuloksia esitellään kokouksessa.

Ehdotus

Esittelijä

Heidi Hagman, kehittämispäällikkö, heidi.hagman@tuusula.fi

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta päättää

  • merkitä tiedokseen hyte-lautakunnan työskentelyn arvioinnin ja sopia kehittämiskohteista.
     

Päätös

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta päätti

  • merkitä tiedoksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan työskentelyn arvioinnin ja sopi kehittämiskohteista.

    Vahvuudet ja mahdollisuudet
    • keskusteleva ilmapiiri 
    • hyte-lautakunta on löytänyt oman paikkansa 
    • hyte-työ on lähtenyt hyvin käyntiin kunnassa ja sen pohjalta työtä on hyvä jatkaa käynnistyvällä valtuustokaudella
    • Koronatoimien nopea käynnistäminen ja korona-exitin valmistelun käynnistys ensimmäisenä Keusote-kunnista


Heikkoudet ja kehittämiskohteet

  • Kaavalausuntojen valmistelun kehittäminen syvällisemmin kantaa ottavaksi.
  • Seminaaripäivien ja iltakoulumaisia kokouksia neuvostojen ja muiden lautakuntien kanssa kaivataan

 

Ehdotus

Valtuusto päättää

  • merkitä tiedoksi valtuustoryhmien välisissä neuvotteluissa linjatut toimintatapamuutokset sekä toimintatapamuutosten toteutuksen ja jatkovalmistelun aikataulun 
  • muuttaa hallintosäännön pykälän 3 kuulumaan 16.8.2021 alkaen seuraavasti: 3 § Esittely kunnanhallituksessa Kunnanhallituksen esittelijänä toimii kansliapäällikkö. Pormestari esittelee kunnanhallituksessa toimikautensa kuntastrategian, vuosittaiseen talousarvioon ja -suunnitelmaan sekä sisäiseen valvontaan liittyvät asiat. Kansliapäällikön ollessa esittelijänä pormestarilla on oikeus siirtää asiat esiteltäväkseen. Kansliapäällikön ollessa poissa tai esteellinen, esittelijänä toimii hänen sijaisekseen määrätty. 

 

---

 

Puheenjohtajan avattua asiassa keskustelun pormestari Arto Lindberg Pekka Heikkisen, Mika Mäki-Kuhnan, Pasi Huuhtasen, Sami Tammisen, Ulla Palomäen ja Seppo Noron kannattamana esitti, että päätösehdotuksesta poistetaan 2. kohta. 

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosesitys, josta ei päästy yksimielisyyteen,  asia on ratkaistava äänestämällä. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat pormestarin tekemää muutosesitystä, äänestävät "ei".  

Suoritetussa äänestyksessä 

  • jaa-äänen antoivat Eeva-Liisa Nieminen, Margita Winqvist, Jussi Salonen, Elisa Laitila, Anna Yltävä, Sanna Tuhkunen, Kati Lepojärvi, Matti Alanko, Annika Lappalainen, Markus Meckelborg, Sanna Kervinen, Lea Ahonen, Liisa Palvas, Anu Åberg, Satu Heikkilä, Taina Ketvel, Pentti Mattila, Antti Kaikkonen, Laura Åvall, Ari Nyman, Kari Friman, Raimo Stenvall ja Ulla Rosenqvist
  • ei-äänen antoivat Pasi Huuhtanen, Päivö Kuusisto, Jorma Sulander, Mika Mäki-Kuhna, Aila Koivunen, Pekka Heikkinen, Jouko Riola, Kim Kiuru, Seppo Noro, Elina Väänänen, Ilmari Sjöblom, Johanna Sipiläinen, Aarno Järvinen, Jere Pulska, Ruut Sjöblom, Kari Kinnunen, Karita Mäensivu, Henri Koskela, Emmi Sirniö, Janne Mellin, Lilli Salmi, Ulla Palomäki, Arto Lindberg, Jani Peltonen, Jukka Ahlgren, Sami Tamminen ja  Annina Nuutinen


Tommi Partanen oli poissa.

Puheenjohtaja totesi muutosesityksen tulleen valtuuston päätökseksi äänin 27-23, 1 poissa.

Päätös

Valtuusto päätti

  • merkitä tiedoksi valtuustoryhmien välisissä neuvotteluissa linjatut toimintatapamuutokset sekä toimintatapamuutosten toteutuksen ja jatkovalmistelun aikataulun.

 

Kati Lepojärvi, Margita Winqvist ja Liisa Palvas ilmoittivat päätöksestä seuraavan eriävän mielipiteen:

"Olemme työstäneet johtamisjärjestelmäämme parhaimmin toimivaan suuntaan tämän valtuustokauden ajan. Tämä työ huipentui poliittisten ryhmien väliseen aktiiviseen ja hedelmälliseen työstövaiheeseen, jonka veimme läpi tämän kevään aikana. Tämän yhteistyön tulosten toimeenpano oli vaarassa kompastella matkan varrella, kun pormestari esityksellään sivuutti prosessin päätöksenteossa valtuuston näiden esille tuotujen hallintosääntö- ja toimintatapamuutosehdotusten käsittelyssä, mutta valtuusto sai palautettua asian käsittelyn pöydälleen.

Mitä tulee kansliapäällikön ja pormestarin esittelyoikeuteen, tämä kysymys käytiin myös läpi ryhmien välisissä keskusteluissa. Ryhmistä Keskiryhmät, Vihreät ja Tupu kannattivat esittelyoikeuden jakamista pormestarin ja kansliapäällikön kesken, kunnanhallituksen valtuuston 28.6.2021 kokoukselle esittämällä tavalla. Myös Kokoomus ja SDP kannattivat esittelyoikeutta joko kokonaan pormestarille tai jaetusti pormestarille ja kansliapäällikölle. Tätä enemmistön henkeä ja ryhmien välisten neuvottelujen lopputulemaa noudatti myös kunnanhallituksen 21.6.2021 tekemä yksimielinen päätösehdotus valtuustolle.

Kansliapäällikkö esitteli ryhmien välisten neuvottelujen lopputulemaa sekä kunnanhallituksen päätösehdostusta valtuutetuille, viimeksi 23.6.2021 valtuustoseminaarissa ja valtuustoinfossa. Hän perusteli esittelyoikeuden jakamisen tärkeyttä selkeästi. Tämä perustelu on kirjattu myös kunnanhallituksen 21.6.2021 tekemään esitykseen 28.6.2021 valtuustolle. Perustelun ytimessä on sekä poliittisen johtamisen kirkastaminen ja selkiyttäminen sekä vastaavasti operatiivisen viranhaltijavalmistelun johtaminen ja virkavalmistelun tuloksista vastaaminen - selkeä työnjako virka- ja poliittisen kaksoisjohtamisen perusteella, joka perustuu poliittisen ja viranhaltijajohtamisen saumattomaan yhteistyöhön. Samalla malli takaa kuitenkin pormestarille valtuudet ottaa esittelyoikeus tärkeiksi kokemiinsa esittelyasioihin. Tähän kaksoisjohtamismalliin on myös mm.Tampereella ja Helsingissä päädytty perustellusti.

Vallan keskittäminen etenkin kuntatason päätöksenteossa yksiin käsiin ilman yhteisesti sovittuja raameja on varomatonta. Tällöin kunnan toimintojen kokonaisuuden pitkäjänteinen johtaminen nojaa liiaksi yhteen henkilöön, kulloinkin neljäksi vuodeksi tehtävään sitoutuneeseen pormestariin. Keskittämällä esittelyoikeuden ja valmisteluvastuun pelkästään pormestarille tämän valtuuston enemmistö asetti tulevalle pormestarille valtavat saappaat. Siksi toivomme, että ne täytetään hyvin ja viisaasti."

Myös Matti Alanko ilmoitti päätöksestä eriävän mielipiteen.

Valmistelija

Jussi Rantala, talous- ja asiakaspalvelupäällikkö, jussi.rantala@tuusula.fi

Perustelut

Toimielinten työskentelyn arviointi 2017-2021 ja kehittämistoimenpiteet, Tekninen lautakunta

 

Valtuustokauden 2017-2021 päätteeksi on toteutettu luottamuselinten työskentelyn arviointi. Arvioinnin tavoitteena on vetää yhteen päättyvän valtuustokauden onnistumisia ja kehityskohteita sekä kääntää katseita tulevaan valtuustokauteen. Arvioinnin yhteydessä vastattiin myös luottamushenkilöille suunnattuun strategiakyselyyn. Vastauksia hyödynnetään uuden kuntastrategian laadinnassa ja poliittisen johtamisjärjestelmän uudistuksen 2. vaiheen kehittämistyössä.

Arvioinnit toteutettiin 26.5.- 20.6.2021 välillä valtuuston, kunnanhallituksen, lautakuntien ja jaostojen jäsenten keskuudessa. Jokaiselle luottamuselimelle oli oma kyselynsä (valtuusto, kunnanhallitus, lautakunnat, jaostot). Toimielinten työskentelyä arvioineiden kyselyiden rinnalla toteutettiin strategiakysely, jossa arvioitiin päättyvän valtuustokauden strategiaa sekä haettiin evästystä käynnistyvän valtuustokauden strategialle. Vastaavat arvioinnit toteutettiin myös edellisen valtuustokauden päätteeksi keväällä 2017. Tämän lisäksi toteutettiin väliarviointi toimielinten työskentelystä keväällä 2019 ja tulokset käsiteltiin tuolloin luottamuselimissä.

Nyt toteutettujen kyselyiden tuloksia voi verrata vuoden 2017 ja 2019 kyselyihin sekä muiden kuntien luottamuselimissä toteutettujen kyselyiden vastausten keskiarvoihin.

 

Teknisen lautakunnan arviointikyselyn tulokset ja kehittämistoimenpiteet

Teknisen lautakunnan työskentelyn arviointikyselyssä nousi esiin….

Vahvuudet ja mahdollisuudet

  • Työskentely lautakunnassa
  • Päätösehdotukset ovat selkeitä
  • Esittelytekstit ovat huolellisesti valmisteltuja
  • Yhteistyö lautakunnan sisällä

Heikkoudet ja kehittämiskohteet

  • Asioiden valmistelu on avointa ja läpinäkyvää
  • Yhteistyö lautakunnan ja muiden lautakuntien sekä hallituksen välillä
  • Lautakuntien ja hallituksen teematapaamiset (kehittämiskohde)

 

Teknisen lautakunnan työskentelyn arvioinnin tuloksia esitellään kokouksessa.

Ehdotus

Esittelijä

Petri Juhola, yhdyskuntatekniikan päällikkö, petri.juhola@tuusula.fi

Tekninen lautakunta päättää

  • merkitä tiedokseen Teknisen lautakunnan työskentelyn arvioinnin ja sopia kehittämiskohteista.

Päätös

 Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Leena Sjöblom, ympäristökeskuksen johtaja, leena.sjoblom@tuusula.fi

Perustelut

Perustelut

Valtuustokauden 2017–2021 päätteeksi on toteutettu luottamuselinten työskentelyn arviointi. Arvioinnin tavoitteena on vetää yhteen päättyvän valtuustokauden onnistumisia ja kehityskohteita sekä kääntää katseita tulevaan valtuustokauteen. Arvioinnin yhteydessä vastattiin myös luottamushenkilöille suunnattuun strategiakyselyyn. Vastauksia hyödynnetään uuden kuntastrategian laadinnassa ja poliittisen johtamisjärjestelmän uudistuksen 2. vaiheen kehittämistyössä.
Arvioinnit toteutettiin 26.5.- 20.6.2021 välillä valtuuston, kunnanhallituksen, lautakuntien ja jaostojen jäsenten keskuudessa. Jokaiselle luottamuselimelle oli oma kyselynsä (valtuusto, kunnanhallitus, lautakunnat, jaostot). Toimielinten työskentelyä arvioineiden kyselyiden rinnalla toteutettiin strategiakysely, jossa arvioitiin päättyvän valtuustokauden strategiaa sekä haettiin evästystä käynnistyvän valtuustokauden strategialle. Vastaavat arvioinnit toteutettiin myös edellisen valtuustokauden päätteeksi keväällä 2017. Tämän lisäksi toteutettiin väliarviointi toimielinten työskentelystä keväällä 2019 ja tulokset käsiteltiin tuolloin luottamuselimissä. Nyt toteutettujen kyselyiden tuloksia voi verrata vuoden 2017 ja 2019 kyselyihin sekä muiden kuntien luottamuselimissä toteutettujen kyselyiden vastausten keskiarvoihin.

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan arviointikyselyn tulokset ja kehittämistoimenpiteet

Anonyymi Webropol-kysely toteutettiin touko-kesäkuussa 2021. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan työskentelyn arviointikyselyyn vastasi 8 lautakunnan jäsentä, mikä on 57 % varsinaisista jäsenistä.  Raportoinnissa vastauksia verrataan Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan vuoden 2017 tulokseen, Tuusulan kaikkien lautakuntien tulokseen ja kuntavertailuaineistoon, jossa on lautakuntia seuraavista kunnista: Hollola, Oulu, Rauma, Jyväskylä, Varkaus. Vertailuaineistossa on yhteensä yli 300 vastausta. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan saama kokonaisarvio on hyvä 4.0.

Vahvuudet ja mahdollisuudet ympäristölautakunnan työskentelyssä:

  • Jäsenten oma suhtautuminen on rakentavaa, ilmapiiri on hyvä ja jäsenet kokevat, että heillä on mahdollista vaikuttaa käsiteltäviin asioihin.
  • Viranhaltijavalmistelua pidetään laadukkaana ja esittelytekstejä sekä esittelyä lautakunnassa pidetään hyvänä.

Heikkoudet ja kehittämiskohteet ympäristölautakunnan työskentelyssä:

  • Oman lautakunnan vaikutusvaltaa ei pidetä kovin suurena. 
  • Tietoa valmisteltavista asioista ei koeta saatavan riittävästi. 
  • Yhteistyötä muiden lautakuntien tai kunnanhallituksen tai valtuuston välillä ei pidetä oikein toimivana. 

Avoimissa vastauksissa tuotiin esiin viiden kunnan yhteislautakunnan hyöty ja merkille pantu valmistelijoiden suuri työmäärä, mistä seuraa viivettä lupavalmisteluun. 
”Keski-Uudenmaan 5 kunnan yhteislautakunta hyvä vaihtoehto. Siinä saa laajemman käsityksen alueen tilanteista eri kunnissa. Hyvä yhteistyö virkamiesten ja luottamushenkilöiden kanssa.”
”Viranhaltijoiden työmäärä suuri suhteessa viranhaltijoiden määrään -> lupavalmisteluissa syntyy vääjäämättä viivettä.”

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan työskentelyn arvioinnin tuloksia esitellään kokouksessa.

Ehdotus

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää

  • merkitä tiedokseen Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan työskentelyn arvioinnin ja sopia tarvittaessa kehittämiskohteista.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.


Muutoksenhaku

Päätöksestä ei saa tehdä kuntalain 136 §:n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.