Perustelut
Lausuntopyyntö
Etelä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt Nurmijärven kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisen lausuntoa Louhintahiekka oy:n Nurmijärven Nukarin kiviainesalueen maa-aineslupa- ja ympäristölupahakemuksesta. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on pyytänyt lisäaikaa lausunnon jättämiselle 20.6.2022 asti.
Hanketta koskevat tiedot
Lupahakemuksia koskeva toiminta sijaitsee Nurmijärven kunnassa Raalan kylässä kiinteistöillä 543-412-1-356 ja 543-412-1-874.
Maa-aineslupaa haetaan kalliokiviaineksen ottamiseen. Kiviaineksia otettaisiin kahdelta erilliseltä alueelta (ottamisaluealue A/Lumikallio ja ottamisalue alue B/Linnanmäki)). Alueella A louhittavan alueen pinta-ala olisi n. 10,4 ha ja otettavan kiviaineksen määrä olisi yhteensä 2 080 000 m3. Alueella B louhinta-alueen pinta-ala olisi n. 7,1 ha ja alueelta otettaisiin yhteensä 1 170 000 m3 kiviaineksia. Kummallakin alueella louhinta ulotettaisiin tasoon 60 m mpy (N2000). Louhinta aloitettaisiin alueelta A ja sitä tehtäisiin vain yhdellä alueella kerrallaan. Louhinnan päätyttyä louhinta-alueita käytettäisiin maankaatopaikkana.
Ympäristölupaa haetaan ottamistoimintaan liittyvälle kivenlouhinnalle ja kivenmurskaukselle sekä muualta tuotavan ylijäämämaan, betoni- ja tiilijätteen, puujätteen sekä risujen ja kantojen käsittelylle. Betoni- ja tiilijätettä on tarkoitus murskata ja murske toimittaa hyödynnettäväksi. Puujäte, risut ja kannot haketettaisiin ja toimitettaisiin energiana hyödynnettäväksi. Betoni- ja tiilijätettä otettaisiin vastaan enintään 18 000 tonnia ja käsiteltäisiin enintään 30 000 tonnia vuodessa. Kantoja ja risuja otettaisiin vastaan ja käsiteltäisiin enintään 3 000 tonnia vuodessa ja puujätettä samoin enintään 3 000 tonnia vuodessa. Betoni- ja tiilijätteen, puujätteen ja kantojen ja risujen käsittelyä tehtäisiin ottamisalueen väliin rakennettavalla murskepintaisella kentällä. Louhittavan kiviaineksen määrä olisi noin 200 000 m3/a ja kiviainesta murskattaisiin enintään 530 000 t/a.
Ylijäämämaita (pilaantumaton maa-aines, pilaantumaton jätteen sekainen maa-aines ja stabiloitu savi) loppusijoitettaisiin louhittaville alueille (maankaatopaikkatoiminta), käytettäisiin toiminta-alueella em. kentän ja toiminta-alueen ympärille rakennettavan suojavallin rakentamisessa sekä jalostettaisiin muualla hyödynnettäväksi seulomalla, murskaamalla ja sekoittamalla. Ylijäämämaita otettaisiin vastaan enintään 320 000 tonnia (200 000 m3) vuodessa. Kenttärakenteisiin maa-aineksia käytettäisiin yhteensä 29 500 m³ ja valleihin 105 500 m³. Louhinta-alueille loppusijoitettavan maa-aineksen määrä olisi kokonaisuudessaan enintään 3 870 000 m3 (alueelle A 2 480 000 m3 ja alueelle B 1 390 000 m3). Täyttötoiminnan päätyttyä täyttöalueet muotoiltaisiin ympäröiviin maastomuotoihin sulautuviksi ja metsitettäisiin. Alueella A täyttömäen lopullinen lakikorkeus olisi 89 m mpy (N2000) ja alueella B vastaavasti 90 m mpy (N2000). Täyttötoiminnan päätyttyä maavalleihin käytetty maa-aines sijoitettaisiin suurelta osin täyttöalueille.
Toiminta-ajoiksi on esitetty seuraavaa: kallion poraus ma–pe klo 7–21, louheen rikotus ma–pe klo 8–18, louheen ja betonin murskaus, puuaineksen haketus sekä maa-ainesten seulota ma–pe klo 7–22, kuljetusliikenne ja kuormien lastaus ma–pe klo 6–22. Haketusta, seulontaa ja murskausta valmistelevia töitä on esitetty voitavan tehdä myös klo 6.30–7.00.
Alueelle liikennöidään pohjoisesta Raalantieltä (yhdystie 1321), uutta tieyhteyttä pitkin. Toiminnasta aiheutuvan liikennemäärän on arvioitu olevan keskimäärin 60 raskaan ajoneuvon käyntiä työpäivässä.
Maa-aineslain mukaista lupaa haetaan 20 vuodeksi. Ympäristönsuojelulain mukaista lupaa maankaatopaikkatoiminnalle ja muulle jätteenkäsittelytoiminnalle haetaan toistaiseksi voimassa olevaksi.
Toiminnasta aiheutuu melua, pölyä ja tärinää. Melua aiheutuu louhinnasta (poraus ja räjäytykset), louheen rikotuksesta ja murskauksesta, alueella vastaanotettavien materiaalien käsittelystä (murskaus, haketus ja seulonta) sekä siirroista ja kuljetuksista. Melun leviämistä on selvitetty mallintamalla. Meluhaittoja on esitetty ehkäistävän mm. melulähteiden ja varastokasojen sijoittelulla sekä tarvittaessa väliaikaisin meluestein.
Pölypäästöjä aiheutuu erityisesti kallion porauksesta ja räjäytyksistä, louheen rikotuksesta ja murskauksesta sekä maa-aineksen seulonnasta. Pölyämistä aiheutuu myös materiaalien siirroista, varastoinnista, lastaamisesta ja kuljetuksista. Pölypäästöjä on esitetty vähennettävän mm. kastelemalla, säätämällä putoamiskorkeutta ja koteloimalla käsittelylaitteistojen merkittävimpiä pölylähteitä. Porauksen pölypäästöjen vähentämiseksi on esitetty voitavan käyttää poraa, jossa on pölynkeräyslaitteisto.
Tärinää aiheutuu louhintaräjäytyksistä ja liikenteestä. Räjäytysten aiheuttamaa tärinää on esitetty hallittavan räjähdeainemäärää säätelemällä. Liikenne voi aiheuttaa tärinää lähinnä hankealueelle johtavalla uudella tieosuudella. Tärinää pyritään vähentämään perustamalla tie asianmukaisesti, pitämällä tien pinta kunnossa sekä nopeusrajoituksin. Melua, pölyä ja tärinää on esitetty tarkkailtavan mittauksin.
Alueella muodostuvat hulevedet kootaan yhteen, käsitellään ja johdetaan Männistönojaan. Hulevedet sisältävät erityisesti kiintoainesta, orgaanista ainesta ja räjähdysaineista liukenevaa typpeä. Betonijätteen käsittely voi nostaa lisäksi huleveden pH-arvoa ja sulfaattipitoisuutta. Hulevedet on esitetty käsiteltävän kolmiosaisessa vesienkäsittelyjärjestelmässä (viivytysallas, biosuodatusalue ja kosteikko).
Pohjavesiolosuhteita ja vaikutuksia pohjaveteen ja sen käyttöön on selvitetty kaivokartoituksin ja vesimenekkikokein. Toiminnan ei ole arvioitu muuttavan merkittävästi alueen pohjavesiolosuhteita eikä sillä ole arvioitu olevan vaikutusta talousvesikaivojen antoisuuteen tai veden laatuun. Pohjavesiä on esitetty tarkkailtavan niin, että mahdolliset vaikutukset voidaan todeta jo ennen talousvesikaivoissa havaittavia muutoksia. Mikäli lähikiinteistöjen kaivoissa havaitaan muutoksia, on hakija ensisijaisesti varautunut syventämään kaivoja. Mikäli kaivojen veden laatua ja antoisuutta ei voida korjata on hakija valmis liittämään kiinteistöt vesijohtoverkostoon.
Hankkeesta on toteutettu ympäristövaikutusten arviointimenettely. Toimintakokonaisuus, jolle lupaa haetaan vastaa arviointiselostuksessa esitettyä vaihtoehtoa VE2.1. Hankkeeseen liittyen haetaan myös Uudenmaan ELY-keskukselta ympäristönsuojelulain 49 §:n mukaista lupaa erityisesti suojeltavan lajin esiintymispaikan muuttamiskiellosta poikkeamiseen.
Ehdotus
Esittelijä
-
Marjo Alho, ympäristövalvontapäällikkö, marjo.alho@tuusula.fi
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan lausunto
Luonnon ydinalue ja ekologiset yhteydet
Ympäristölautakunta toistaa YVA-vaiheessa annetuista lausunnoista seuraavia ekologisiin yhteyksiin ja lajistoon liittyviä näkökulmia, jotka tulee huomioida edelleen jatkosuunnittelussa riittävin lieventämis- ja kompensointitoimenpitein:
Hankealueelle on osoitettu selvityksissä ekologisen verkoston luonnon ydinalue sekä maakunnallinen yhteystarve, ja toteutuessaan hanke pienentää ydinaluetta ja heikentää ekologisen yhteyden toimivuutta. Hakemuksessa on todettu, että hankealueen itäpuolelle jätettävän metsäkaistaleen leveys olisi noin 150–200 m ja sen arvioidaan olevan riittävän suuri ekologisen yhteyden säilyttämiseksi. Lisäksi todetaan, että vaikutuksia ekologiseen yhteyteen ja yhtenäisen metsäalueen säilymiseen pyritään vähentämään sillä, että ottamisalueiden täyttö aloitetaan ottamistoiminnan ollessa yhä käynnissä ja maisemointi toteutetaan välittömästä ottamis- ja täyttötoiminnan päätyttyä ja suurimpien painumien tapahduttua ottamisalueella. Ekologista yhteyksistä tehdyissä tutkimuksissa (mm. Väre) on arvioitu, että maakunnallisesti tärkeiden yhteyksien vähimmäisleveytenä voidaan pitää 500–1000 metriä. Tämä on leveys, joka mahdollistaa hirvieläinten sekä suurpetojen liikkumisen. Ekologiset yhteydet toimivat sitä paremmin mitä laajempia ja yhtenäisempiä ne ovat. Tällä hetkellä ilman rakentamistakin metsäalueen leveys on vain noin 800 metriä.
Lajistosta
Kirjojokikorento
Alueella on havaittu EU:n luontodirektiivin liitteessä IV(a) tiukasti suojeltua kirjojokikorentoa (Ophiogomphus cecilia). Kirjojokikorentojen osalta toteutettiin lisäselvitys (Friman 2020, liite 22), jonka perusteella alueelta löytyi kaksi kirjojokikorennon todennäköistä levähdyspaikkaa. Selvityksen perusteella hankealueella ei sijaitse kirjojokikorennolle sopivia lisääntymispaikkoja. Linnamäen kalliorinteen pienialainen ja suojainen aukkopaikka ja Lumikallion kaakkoispuolen metsäaukea ovat kuitenkin kirjojokikorennon mahdollista levähdyspaikkoja. Linnamäen puolella sijaitseva mahdollinen levähdyspaikka sijaitsee ottamisalueen ulkopuolella ja voidaan säilyttää. Lumikallion ottamisalueen sisäpuolella oleva mahdollinen levähdyspaikka tulee kuitenkin hankkeen toteutuessa häviämään ja hankkeen toteuttamiseksi haetaan Uudenmaan ELY-keskukselta luonnonsuojelulain 47 §:n mukaista lupaa erityisesti suojeltavan lajin esiintymispaikan muuttamiskiellosta poikkeamiseen.
Poikkeamisluvan hakemisen yhteydessä tulee varmistaa, että hankkeen toteutuessa kirjojokikorennolle turvataan lajille soveltuvia levähdyspaikkoja muualta kompensoimalla menetettyjä alueita. Mahdollinen kompensointi vaatii kuitenkin lisää tutkimusta kirjojokikorennon käyttäytymisestä ja levähdyspaikoista hankealueella ja hankealueen ulkopuolisilla alueilla.
Linnusto
Hankealueelle tehdyssä linnustoselvityksessä on todettu, että arvokkaimmat lajit alueella ovat metsäkanalinnut, kuten direktiivilajeihin kuuluvat alueellisesti uhanalainen metso, teeri ja vaarantunut (VU) pyy. Erittäin uhanalaiselta (EN) hömötiaiselta löytyi lisäksi hankealueelta viisi reviiriä. Metso tarvitsee laajoja elinpiirejä, monimuotoista metsäympäristöä ja peitteistä metsäpinta-alaa menestyäkseen. Jäljellä olevien yhtenäisten laajojen metsäydinalueiden pirstomisen vaikutukset metsoon Uudenmaan alueella ovat väistämättä negatiivisia. Hömötiaiselle ei kelpaa mikä tahansa metsä, vaan se on riippuvainen metsän laadullisista tekijöistä, lahopuusta ja sopivien pesäpaikkojen esiintyvyydestä.
Lahokaviosammal
Erittäin uhanalaisen (EN) lahopuulla elävän lahokaviosammalen tilanne jää alueelle tehdyssä luontoselvityksessä (Nurmijärven Lumikallion ja Linnamäen luontoselvitys, Yrjölä 2019) epäselväksi. Luontoselvityksessä laji on mainittu, mutta vaikuttaa siltä, ettei lajin osalta tehty maastotutkimuksia. Selvityksen mukaan alueella on lahopuuta ja alueella havaittiin erityisen paljon lahopuusta riippuvaisia hyönteisiä. Lahokaviosammalen osalta luontoselvitys ei anna selkeää kuvaa lajin esiintyvyydestä ja selvityksiä tulee näiltä osin tarkentaa. Hanke-alueelle tehdyssä uudessa tielinjauksen luontovaikutuksia käsittelevässä selvityksessä havaittiin myös lahokaviosammalta koko tielinjauksen alueelta.
Toimintojen sijoittuminen
Kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (80072010, ns. MURAUS-asetus) on määrätty asetuksen soveltamisalaan liittyvien toimintojen suojaetäisyyksistä. Asetuksen 3 §:n mukaan kivenlouhinta ja muu kivenlouhinta on sijoitettava siten, että melua tai pölyä aiheuttavan toiminnon etäisyys asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä. Vireillä olevan yhteislupahakemuksen asemapiirroksissa on esitetty 300 metrin suojaetäisyyden toteutuminen kahden asuinrakennuksen osalta. MURAUS-asetuksen mukaisia suojaetäisyyksiä tulisi tarkentaa lupahakemuksen asemapiirroksiin kaikkien lähimpien häiriintyvien kohteiden osalta ja siten, että suojaetäisyys on määritetty oleskeluun tarkoitetun piha-alueen rajasta.
Toiminnan melupäästöt
Lupahakemuksessa on esitetty toimenpiteitä louhinnan ja murskauksen aiheuttaman melun torjumiseksi. Hakemuksen mukaan melua torjutaan toiminta-alueen ympärillä rakennettavilla maavalleilla sekä tilapäisillä meluesteillä (materiaali- ja tuoteaumat tms.). Lupahakemuksen liitteenä on esitetty ympäristömeluselvitys (Promethor 13.11.2020), jossa erilaisia melutapahtumia on mallinnettu ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä esitetyille hankevaihtoehdoille VE 1 ja VE 2. Mallinnusten mukaan meluntorjuntatoimenpiteillä hankevaihtoehdon VE 2 mukaiset toiminnat on toteutettavissa siten, että toiminnan melutasot alittavat valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset ohjearvot. Mallinuksessa ei ole kuitenkaan huomioitu louhinnan, rikotuksen ja murskauksen, puuaineksen ja betonin murskauksen, maankaatopaikkatoiminnan sekä liikennöinnin yhteismelua. Yhteislupapäätöksessä toiminnalle tulee antaa melun torjuntaan liittyvät MURAUS-asetuksen mukaiset meluntorjuntamääräykset.
Toiminnalle tulee antaa MURAUS-asetuksen mukaisia melu- ja ilmanlaadun tarkkailuun liittyviä määräyksiä.
Vastaanotettavat jätteet
Lupahakemuksen mukaan pohjaveden pinnantason alapuolelle sijoitetaan puhtaita ylijäämämaita, joiden haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 asettuja kynnysarvoja. Pohjaveden pinnantason alapuolelle ei sijoiteta humuspitoista pintamaata tai turvetta. Runsaasti orgaanista ainesta sisältävä ylijäämämaa pyritään ohjaamaan mullan valmistukseen tai se tullaan käyttämään täyttöalueen pintaverhoiluun. Lupahakemuksen mukaan hankealueelta ei ole käytettävissä valtakunnalliseen korkeusjärjestelmään sidottua tietoa pohjaveden pinnan tasosta, koska hankealueen sisällä ei ole kaivoja tai pohjavesiputkia. Hankealueen pohjaveden taso selvitetään pohjavesiputkien asennuksen ja vesimenekkikokeiden yhteydessä. Hakemuksessa on lisäksi todettu, että hankealueen itäosassa Lumikallion ja Käärmekallion välisellä alueella sekä Lumikallion pohjois- ja lounaispuolella sijaitsevien soistumien ja pintavesiuomien vedenpinnan taso vastaa todennäköistä paikallista pohjavedenpinnan tasoa. Yhteislupapäätöksessä tulee antaa pohjaveden pinnan alapuolelle sijoitettavien ylijäämämaiden vastaanottoon ja tarkkailuun liittyviä määräyksiä. Humuspitoisen pintamaan ja turvemaan sijoittamisen lisäksi lupapäätöksessä tulee harkita myös koheesiomaiden sijoittamisedellytykset pohjaveden pinnan alapuolelle.
Lupahakemuksen mukaan pohjaveden pinnantason yläpuolelle sijoitetaan ns. Helsinki-moreenia, joka sisältää vähäisiä määriä tiili- ja betonijätettä (alle 2 %). Helsinki-moreenin jätepitoisuus voi kuitenkin tapauskohtaisesti vaihdella lupahakemuksessa esitetystä ja keskimääräisenä jätepitoisuutena on pidetty 10 %:a. .
Yhteislupahakemuksen taulukkoa 4 alueelle vastaanotettavista jätteistä tulee tarkentaa vastaanotettavien jätteiden yksilöinnin ja jäteluokan osalta. Taulukkoa tulee täydentää mm. hakemuksessa esitettyjen betoniasemien ja betonin kuljetuksen jätteiden sekä suihkubetonointijätteiden nimikkeillä ja jäteluokilla. Stabiloidun saven osalta tulee tarkistaa, onko kyseessä jäteluokan 19 03 mukainen jäteveronalain jäte.
Lupahakemuksen mukaan purkutyömailta vastanotettavan betonijätteen tulee täyttää asetuksen eräiden jätteiden hyödyntämisestä maanrakennuksessa 843/2017 liitteessä 2 esitetyt vaatimukset. Toiminnanharjoittajan tulee esittää jätteiden vastaanottoon liittyvässä tarkkailusuunnitelmassa edellä mainitun laatuvaatimuksen toteutuminen etenkin tilanteissa, joissa vastaanotettu betonijäte rikotetaan ja pulveroidaan vasta lupahakemuksessa esitetyllä varasto- ja toimintakentällä.
Jätelain 120 §:n mukainen seuranta- ja tarkkailusuunnitelma tulee päivittää vastaamaan nykyisen jäteasetuksen (978/2021) 41 §:n mukaisia vaatimuksia.
Taimen ja vuollejokisimpukka
Vantaanjoen vesistöalue on koko Suomenlahden alueen merkittävimpiä erittäin uhanalaisen taimenen elinympäristöjä vuosikymmeniä kannan elpymisen eteen tehdyn työn seurauksena. Männistönojassa alajuoksulla (n. 2 kilometriä hankealueelta) havaittiin sähkökoekalastuksessa (Vahanen 2020) useita uhanalaisia taimenia. Koko Männistönojalle Vantaanjokeen laskevasta uomasta hankealueelle saakka on tehty nousuestekartoitus (Alleco 2021), jonka mukaan Männistönojassa on ensimmäiset täysin varmat nousuesteet hankealueelle suunnitellun hulevesijärjestelmän kohdalla. Tämä tarkoittaa, että Männistönojassa havaitulla taimenella on nousupotentiaalia aina hankealueen tuntumaan saakka, ja koko oja saattaa toimia kalan luontaisena lisääntymis- ja elinympäristönä. Taimenen elinympäristön vaarantuminen hankealueen päästöjen seurauksena tulee selvittää ja käsitellä tarkemmin jatkosuunnittelussa.
Uhanalaisen vuollejokisimpukan osalta Männistönojassa ei ole tehty uusia tutkimuksia aiemmin puutteellisena pidetyn ja pelkkiin kertaluontoisiin näköhavaintoihin perustuneen virtavesi-inventoinnin (Vahanen 2020) jälkeen. Vantaanjoen Natura-alueeseen kohdistuneiden vaikutusten selvityksessä (Alleco 2021) mainitaan, että virtavesi-inventoinnissa simpukoita oli havainnoitu rannalta tähystäen, mikä ei ole luotettava menetelmä.
Pienvedet ja hulevedet
Hankealueen pohjoispuolelle suunnitellusta uudesta tieyhteydestä on laadittu luontoselvitys (Luontoselvitys Metsänen 2021), jonka mukaan tieyhteyden alle jäävä Linnanoja on linjauksen vaikutusalueella sekä sen länsipuolella vesilain (587/2011) 2:11:n mukainen noro. Lisäksi noron välittömässä lähiympäristössä on niin ikään vesilain suojaamia tihkupintoja sekä metsälain (1093/1996) 10 §:n suojaama lehto. Lupahakemuksessa ei ole esitetty tieyhteyden osalta arviointia siitä, millaisia vaikutuksia tiellä on näille uhanalaisille luontotyypeille. Vesilain 2:11:n mukaisten pienvesien luonnontilan vaarantaminen on kielletty. Mikäli arvioidaan, etteivät vesiluontotyypin suojelutavoitteet huomattavasti vaarannu, poikkeamista kiellosta selvityksineen haetaan AVIlta. Lähempänä laskua Vantaanjokeen Linnanoja on arvioitu puroksi, jolloin kysymykseen saattaa tulla myös vesilain 3:2:n mukainen vesilupa, mikäli tiehanke vaarantaa puron vesitaloutta. Hakemuksessa tulee täydentää tieyhteyden vaikutusten arviointia luontoselvityksessä todettujen uhanalaisten luontotyyppien osalta.
Hankkeen hulevesijärjestelmä on muuttunut aiemmin YVA-selostuksessa esitetystä, ja uusi suunniteltu vesienkäsittelyjärjestelmä laskee hulevesiä ainoastaan Männistönojaan sekä Linnanojan että Männistönojan sijaan. Aivan hankealueen tuntumassa sijaitsevan Linnanojan suojeleminen on erittäin tärkeä päätös. Muuttuneen suunnitelman myötä hakemuksessa tulee kuitenkin tarkemmin avata, millaisia vaikutuksia entisestään lisääntyvällä hulevesimäärällä on Männistönojalle. Hakemuksessa on mainittu, että ”YVA-selostuksen perusteella alueella tavattuun taimenkantaan ei hankkeella ole negatiivisia vaikutuksia, sillä vesienkäsittelyjärjestelmän avulla ehkäistään hienoaines- ja ravinnepäästöt Männistönojaan”. Hakemuksessa tulee avata lisää, miten vesienkäsittelysuunnitelma on muuttunut sekä millaisia vaikutuksia muutoksella on Männistönojan veden laatuun ja määrään sekä sitä kautta esimerkiksi uhanalaiseen taimenkantaan.
Lisäksi luontoselvityksen (Ympäristötutkimus Yrjölä 2019) mukaan hankealueella on mahdollisesti luonnontilaisen kaltainen noro juuri suunniteltujen viivytysaltaiden kohdalla. Myös luonnontilaisen kaltaiset norot ovat vesilain suojaamia, mistä syystä luonnontilaisuus on syytä selvittää tarkemmin. Vantaanjoen ja Palojoen sivu-uomat ovat yleisesti hyvin eroosioherkkiä, joten hankealueen hulevesien hallinnan suunnittelun lähtökohtana tulee olla eroosion estäminen Männistönojassa ja niiden vesitaseen säilyttäminen nykyisellään.
Talousvesi
Päivitetystä yhteyskäsittelylupahakemuksesta ei ilmennyt, mitkä tutkimukset sisältyvät ”laajan talousvesianalyysi” -pakettiin. Paketeissa voi olla laboratoriokohtaisia eroja. Pakettiin kuuluvat analyysit on vielä syytä kirjata auki hakemukseen/tarkkailuohjelmaan.
Lähimpien talousvesikaivojen etäisyydet suhteessa ottamisalueeseen olivat hakemuksessa ristiriitaiset. Lähin talousvesikaivo sijaitsee hakemuksen mukaan 60 metrin päässä hankealueesta. Hakemuksessa oli tästä huolimatta todettu myöhemmin, että lähimmät talousvesikaivot sijaitsisivat noin 300 metrin päässä ottamisalueesta, eikä näin ollen toiminnan etäisyyden takia kaivoille oleteta aiheutuvan laatuhaittaa.