Perustelut
Helsingin hallinto-oikeus pyytää 3.4.2025 päivätyllä lähetteellä lausuntoa Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan päätöksestä § 12, 13.12.2024 tehtyyn valitukseen. Päätös koskee Ruutosuonpolku 6 terveydensuojelulain mukaisen tapauksen käsittelyn päättämistä.
Kuvaus
Osoitteen Ruutosuonpolku 6 asukkaat valittivat Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle vuoden 2023 joulukuussa naapurikiinteistöjen seiniin asennettujen ilmalämpöpumppujen aiheuttavan meluhaittaa Ruutosuonpolku 6 asuinrakennuksen nukkumiseen tarkoitetuissa tiloissa. Asukkaiden kertoman mukaan asunnossa havaittava melu on matalataajuista ja häiritsee erityisesti nukkumista.
Terveystarkastaja suoritti 9.2.2024 asunnossa ilmoituksen takia, terveydensuojelulain mukaisen asunnontarkastuksen, jossa terveystarkastaja suoritti suuntaa-antavia äänitasomittauksia asunnon olohuoneessa ja makuuhuoneessa. Asunnontarkastuksella suoritetussa äänitasomittauksessa ei havaittu terveydensuojelulain mukaista terveyshaittaa. Asukkaat halusivat uuden asunnontarkastuksen, koska kokivat toisen naapurin ilmalämpöpumpun olleen vajaalla teholla ja näin antaneen puutteellisen tuloksen. Terveystarkastaja ehdotti asukkaille suoritettavaksi pitkäaikaismittausta, jossa äänitasomittari olisi jätetty huoneistoon mittaamaan mitä äänitasot ovat, kun paikalla ei ole ketään. Vastauksessaan asukkaat ilmaisivat suostumustaan pitkäaikaismittauksen suorittamiseen. Terveystarkastajan ehdottaessa mittausajankohtaa asukkaat kieltäytyivätkin mittauksesta, vedoten siihen, että ensimmäisellä tarkastuksella laitteet eivät olleet yhtä suurella teholla ja terveystarkastajan tulisi todentaa näiden äänitasot.
Maaliskuussa 2024 edellinen terveystarkastaja eläköityi ja tapaus siirtyi seuraavan terveystarkastaja käsittelyyn väliaikaisesti. Asukkaat esittivät tällöin myös oikaisuvaatimuksen tarkastuskertomukseen, johon ei ole muutoksenhakuoikeutta. Vastauksessa terveystarkastaja toisti ehdotuksen pitkäaikaismittauksesta, jonka asukkaat hylkäsivät epävarmana tapana todentaa havaitsemansa haitan. Viestissään asukkaat haluavat, että laitteiden äänitasot todennetaan ja verrataan valmistajan antamiin arvoihin, kun ne ovat täydellä lämmitysteholla. Jatkoviestittelyssä terveystarkastaja tarjosi pitkäaikaismittausta neljä kertaa, joista asukkaat kieltäytyvät.
Tapauksen käsittely siirtyi marraskuussa 2024 seuraavalle terveystarkastajalle, joka toisti ehdotuksen pitkäaikaismittauksesta. Asukkaat kieltäytyivät tästäkin tarjouksesta. Terveystarkastajat ja terveysvalvonnan päällikkö ovat tarjonneet pitkäaikaismittausta sähköpostiviestinnässä päivämäärillä 29.2.2024, 1.3.2024, 20.3.2024, 27.3.2024, 8.4.2024, 22.4.2024 ja 4.11.2024.
Tämän jälkeen Keski-Uudenmaan ympäristökeskus päätti lopettaa tapauksen käsittelyn. Tapauksen käsittely päätettiin terveysvalvonnan päällikön päätöksellä (TUUDno-2024-2205) 13.12.2024. Asukkaat valittivat päätöksestä Tuusulan kunnan ympäristölautakunnalle. Ympäristölautakunta hylkäsi oikaisuvaatimuksen 18.2.2025 (§ 21).
Valitukset
Helsingin hallinto-oikeudelle toimitetussa valituksessa asukkaat vaativat, että hallinto-oikeus kumoaa valituksenalaisen ympäristölautakunnan 18.2.2025 (§ 21) päätöksen, jolla on pysytetty alkuperäinen viranhaltijapäätös 13.12.2024 (§ 12), palauttaa asian Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen terveysvalvonnalle terveydensuojelulain (763/1994) ja sen nojalla annettujen säännösten mukaisten tarkastustointen jatkamiseksi ja velvoittaa Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen jäsenkunnat eli Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven ja Tuusulan kunnat valittajan oikeudenkäyntikulut hallinto-oikeudessa, oikeudenkäyntimaksu mukaan lukien, myöhemmin esitettävän laskun mukaan korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen yhden kuukauden kuluttua hallinto-oikeuden tuomion antamisesta.
Valitusten perustelut
Valituksessaan asukkaat esittävät, että;
”Valittajan pyynnöstä huolimatta asunnontarkastuksessa tehty sisämelumittaus ei ole kattanut molempien naapureiden ulkoyksiköiden tutkintaa, vaan Ruutosuonpolku x:n laite on jätetty mittaamatta lämmitysteholla. Myöskään Ruutosuonpolku x:n lämpöpumpun lämmitystehon asetusarvoa tai ulkoyksikön tuottamaa äänenpainetasoa ei ole todennettu ennen sisämittausten tekoa.”
Asukkaat esittävät valituksessaan myös, että ensimmäinen tapausta käsitellyt terveystarkastaja olisi ollut tarkastuksen aikana esteellinen tapausta käsittelemään tuntiessaan Ruutosuonpolku xasukkaan. Asukkaat myös esittävät mittaustulosten olevan virheellisiä, tarkastuskertomuksessa esitettyjen asunnon ja ulkoilmayksikön etäisyyksien olevan virheellisiä.
Valituksessa esitetään, että asukkaat eivät olisi esittäneet ulkona suoritettavia mittauksia ilmalämpöpumppujen äänitasojen selvittämiseksi. Valituksessa myös vaaditaan todentamaan ilmalämpöpumppujen äänitasojen vastaavan mitä ne todellisuudessa ovat lämmitysteholla.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Miia Suurkuukka, terveysvalvonnanpäällikkö, miia.suurkuukka@tuusula.fi
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää:
- antaa valitusten (1750/2025, T2, ELV) johdosta Helsingin hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon:
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan lausunto
Terveysvalvonnan päätöksessä päätettiin lopettaa tapauksen käsittely, koska asukkaat eivät toiminnallaan edistäneet terveyshaittaepäilyn selvittämistä. Vaatiessaan terveysvalvontaa todentamaan ilmalämpöpumppujen äänitasoja (että ne vastaavat maksimaalista lämmitystasoa) asukkaat vaativat terveysvalvontaa suorittamaan äänitehotasomittauksia ilmalämpöpumpuille. Asukkaiden vaatimia mittauksia ei voida suorittaa heidän asunnossaan, vaan ne tulisi suorittaa ilmalämpöpumpun läheisyydessä ulkotiloissa. Terveydensuojeluviranomasen tehtävä on selvittää sitä, onko valittajien asunnnossa melua, joka ylittää asumisterveysasetuksen toimenpiderajat. Terveydensuojelulain ja asumisterveysasetuksen pohjalta ei ole annettu raja-arvoja teknistenlaitteiden tuottamalle äänelle ulkotiloissa eikä näiden mittaaminen ole ensisijaisesti terveydensuojelulain nojalla tehtävä toimenpide.
Asukkaat esittävät asunnontarkastuksen yhteydessä suoritettujen äänitasomittauksien olleen virheellisiä, koska tarkastuskertomuksessa olleet äänitasolukemat ovat olleet jatkoselvityksessä poikkeavia. Toinen terveystarkastaja selvitteli aikaisempia mittauksia ja oli huomannut poikkeavan hyvin lyhytkestoisen kolahdusmaisen häiriöäänen, joka nosti äänitasoja. Näiden poistaminen laskisi mittauksen keskiäänitasotulosta matalammaksi.
Asukkaat esittävät alkuperäisen terveystarkastajan olleen jäävi suorittamaan asunnontarkastuksen, koska hän tuntee toisen naapurin asukkaan. Asukas on Nurmijärven kunnan työntekijä, joten he ovat antaneet toisilleen virka-apua silloin, kun se on ollut tarpeen. Tämä ei kuitenkaan tee terveystarkastajasta jääviä mittaamaan melua vireille panijan asunnossa. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus toteaa myös, että muutkin terveystarkastajat ovat käsitelleet asiaa.
Yhteenvetona lautakunta toteaa, että toisin kuin valittaja valituksessaan väittää, hän on tosiasiallisesti toistuvasti vaatinut naapureiden ilmalämpöpumppujen äänenpainetasojen mittausta ennen sisämelun mittausta, valittaja on myös viesteissään vedonnut rakentamislainsäädäntöön kuuluvaan rakennusten ääniympäristöstä annettuun asetukseen 796/2017, jossa toimivaltainen viranomainen on rakennusvalvontaviranomainen. Valittajalle on tuotu useita kertoja esiin terveysvalvonnan rooli ja toimivalta asiassa sekä ehdotettu terveydensuojelulain nojalla tehtävää asumisterveyshaitan selvittämistä ja melun mittausta asunnon sisätiloissa. Terveydensuojelulain nojalla mittaukset tulisi tehdä normaaliolosuhteissa eikä näihin mittauksiin kuulu ilmalämpöpumppujen äänenpainetasomittaukset ulkotiloissa, vaan sen selvittäminen onko asunnon sisätiloissa melua, joka ylittää terveydensuojelulain nojalla annetun asumisterveysasetuksen toimenpiderajat. Valittaja ei ole kuitenkaan tähän suostunut eikä hän ole täten myötävaikuttanut vireille panemansa asian selvittämistä. Tämän vuoksi Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että päätöksestä 18.2. 2025 § 21 tehty valitus tulee hylätä.