Perustelut
Kasvatus- ja sivistyslautakunnan talousarvioesitys on laadittu kunnanhallituksen hyväksymiä laadintaohjeita ja kuntastrategian periaatteita noudattaen. Talousarvion laadintaohjeet ovat esityslistan liitteenä. Sivistyksen toimialueen toimintaa ja kehittämistä ohjaavat Tuusulan kuntastrategia, valtuustokaudelle asetetut tavoitteet ja toimialueella laaditut kehittämissuunnitelmat sekä toimialan keskeinen lainsäädäntö ja normitasoinen ohjaus (opetussuunnitelmat ja varhaiskasvatussuunnitelmat).
Sivistyksen toimialueen toimintakate 87,2 milj. euroa paranee 0,25 milj. euroa (0,3 %) vuoden 2020 talousarvioon verrattuna. Toimialueelle kohdennettiin 1,2 milj. euroa säästöjä, josta kasvatus- ja sivistyslautakunnan alaisen toiminnan osuus on 1,1 milj. euroa.
Kasvatus- ja sivistyslautakunnan alaisen toiminnan kokonaismenot 93,1 milj. euroa kasvavat 2,8 % (2,6 milj. euroa) ja tuotot 13,5 milj. euroa kasvavat 27,6 % (2,9 milj. euroa) vuoden 2020 talousarvioon verrattuna. Toimintakate 79,6 milj. euroa paranee vuoden 2020 toimintakatteeseen verrattuna 0,4 % (0,3 milj. euroa).
Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvauksien tuloarviot 2,7 milj. euroa ja määrärahat 1,6 milj. euroa siirrettiin Sivistyksen toimialueelle valtion erilliseristä yleisjohdon- ja kunnanviraston johdon toimialueelta.
Lautakunnan alaisen toiminnan asiakkailta perittävien maksujen perusteet sekä taksat ja maksut tulivat voimaan 1.1.2018.
Vuosittaista avustusta maksetaan Taito Etelä-Suomi ry:n ylläpitämille taitokeskuksille, Jokelan kansalaisopistolle ja Keski-Uudenmaan Tanssiopistolle. Avustuksia ehdotetaan myönnettäväksi:
Hyrylän taitokeskus 14 110 euroa
Taito käsityö- ja muotoilukoulu 17 085 euroa
Jokelan Kansalaisopisto 45 645 euroa
Keski-Uudenmaan Tanssiopisto 25 000 euroa
Tämän lisäksi kunta tukee toimijoita antamalla toimintaan tiloja.
Talousarviossa on huomioitava, että hallitusohjelma sisältää paljon sivistys- ja koulutuspoliittisia tavoitteita ja uusia avauksia, joita ovat mm. esiopetuksen kaksivuotisuus, varhaiskasvatuksen 1/7 mitoitus, oppivelvollisuus laajentaminen 18 ikävuoteen, oppilaan ohjauksen ja oppilashuollon palveluiden kehittäminen sekä erityisen tuen kehittäminen ja resursointi. Nämä ovat toteutuessaan laajoja muutoksia varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa ja toisella asteella. Oppivelvollisuuden kehittämisen tarkoituksena on varmistaa, että jokainen peruskoulun päättävä suorittaa toisen asteen koulutuksen. Edellä mainitut hallitusohjelman tavoitteet voivat tarkoittaa muutoksia Tuusulan sivistyksen tarjoamiin palveluihin ja esimerkiksi varhaiskasvatuksen maksutuottoihin sekä yhteistyöhön Keudan kanssa.
Henkilöstö
Oppimisen palvelualueella esitetään erityisopettajan viran perustamista ja muutamia yläkoulun aineenopettajien tehtäviä vakinaistettavaksi päätoimisiksi tuntiopettajiksi. Suurin osa perustettavista viroista tulee Kellokosken koululle, jossa oppilasmäärä on noussut mäntsäläläisten oppilaiden myötä. Tehtäviä ei voida jatkaa määräaikaisella täytöllä eikä yläkoulun oppilasmäärä ole laskenut siten, että virkoja vapautuisi muista kouluista.
-
perusopetuksen lehtori (matemaattiset aineet)
-
3 perusopetuksen tuntiopettajaa (liikunta ja terveystieto, kielten opetus, oman äidinkielen opetus)
Investoinnit
Kasvatus- ja sivistyslautakunnan investointiesitys (sisältää koko kunnan hankkeet) on liitteenä.
Ehdotus
Esittelijä
-
Virpi Lehmusvaara, sivistysjohtaja, virpi.lehmusvaara@tuusula.fi
Kasvatus- ja sivistyslautakunta päättää
- antaa lausunnon kunnanhallitukselle talousarvioesityksestä v. 2021, taloussuunnitelmasta vv. 2021 – 2025 sekä investointiohjelmasta vv. 2021 – 2025
- hyväksyä kuntastrategian tavoitteet sekä palveluyksiköiden palvelusuunnitelmat vuodelle 2021 oppimisen palveluiden ja varhaiskasvatuksen osalta
- esittää, että perustetaan erityisopettajan virka 1.8.2021 alkaen
- esittää, että perustetaan kolme (3) päätoimista tuntiopettajan tehtävää 1.8.2021 alkaen
- esittää, että perustetaan perusopetuksen lehtorin virka 1.8.2021 alkaen.
_____________
Kokouksessa pidettiin neuvottelutauko klo 18.23-18.37.
Puheenjohtaja esitti lautakunnan lausunnoksi ennalta laadittua lausuntoa.
Puheenjohtajan avattua keskustelun, jäsen Ahonen esitti täydennyksen lausunnon kuudenteen kappaleeseen: "Pidämme erityisen haitallisina opetussuunnitelman ylimääräisiin tunteihin, tuntiresurssin leikkaamiseen, ryhmäkokojen nostamiseen sekä sijaiskulujen vähentämiseen liittyviä säästöjä. Lautakunta hyväksyi yksimielisesti lisäyksen.
Jäsen Alanko esitti seuraavan muutosesityksen: "Tässä taloudellisessa tilanteessa ja uusien oppilasmääräennusteiden valossa pitää Riihikallion ja Kirkonkylän kampusten suunnitelmat palauttaa uudelleen valmisteltavikisi ja päivittää pienemmiksi vastaamaan paremmin ennustettuja oppilasmääriä. Linjamäen ja Nahkelan koulujen yhdistämissuunnitelmat jätetään seuraavan valtuuston päätettäviksi." Jäsen Alangon muutosesitys raukesi kannattamattomana.
Päätös
Kasvatus- ja sivistyslautakunta päätti
- antaa alla olevan lausunnon kunnanhallitukselle talousarvioesityksestä v. 2021, taloussuunnitelmasta vv. 2021 – 2025 sekä investointiohjelmasta vv. 2021 – 2025
- hyväksyä kuntastrategian tavoitteet sekä palveluyksiköiden palvelusuunnitelmat vuodelle 2021 oppimisen palveluiden ja varhaiskasvatuksen osalta
- esittää, että perustetaan erityisopettajan virka 1.8.2021 alkaen
- esittää, että perustetaan kolme (3) päätoimista tuntiopettajan tehtävää 1.8.2021 alkaen
- esittää, että perustetaan perusopetuksen lehtorin virka 1.8.2021 alkaen.
Kasvatus- ja sivistyslautakunnan lausunto
Yleistä
Tuusulan kuntastrategian keskeisenä tavoitteena on olla kasvatuksen ja koulutuksen kärkikunta. Tämä Sivistyksen toimialueelle asetettu tavoite tukee muita kunnan strategisia tavoitteita. Keskeisiä keinoja tämän tavoitteen saavuttamiseksi on kuvattu nyt liitteenä olevassa Kasvatus- ja sivistyslautakunnan talousarvion palvelusuunnitelmassa vuodelle 2021.
Palvelusuunnitelmaan sisältyvien palvelujen sisällölliset tavoitteet ja toimet tukevat Tuusulan kunnan elinvoimaa ja strategisia tavoitteita.
Sivistyksen toimialueen palveluilla on lisäksi suuri merkitys hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen kunnassamme yhdessä muiden toimialueiden ja sidosryhmien sekä kuntalaistemme kanssa.
Kasvatus- ja sivistyslautakunta pitää varhaiskasvatuksen ja opetuksen kehittämistä ja sen sisältöjä erittäin tärkeinä ollaksemme kasvatuksen ja koulutuksen kärkikunta. Kasvatukseen ja koulutukseen panostaminen edistää kunnan aineetonta vetovoimaa ja lisää Tuusulan houkuttelevuutta etenkin perheiden näkökulmasta. Tuusulan tulee houkutella puoleensa juuri perheitä ja perheen perustamista suunnittelevia. Samaten meidän on kannustettava tuusulalaisia nuoria perheen perustamiseen tarjoamalla heille hyvät palvelut, mahdollisuuden turvallisessa ympäristössä perheen kasvattamiseen. Kunnan kasvu ja uudet asukkaat mahdollistavat palveluiden kehittämisen edelleen kuntaverojen kasvun myötä.
Vuositavoitteissa on esitetty tulevalle vuodelle keskeisiä tavoitteita. Näistä haluamme nostaa esille oppivelvollisuuden laajentamisen koskemaan myös 18 vuotiaita, siihen varautumisen. Varhaiskasvatuksessa tavoitteena on varhaiskasvatuksen laadun ja arvioinnin kehittäminen.
Säästöistä
Kasvatuksen ja koulutuksen kehittäminen edellyttää riittäviä taloudellisia ja henkisiä resursseja. Tiukkenevan kuntatalouden tilanteessa resurssien sijoittaminen keskeisen tavoitteen saavuttamiseksi vaatii perusteellista harkintaa sekä priorisointia tietoon perustuen. Opetuksen sisällöt, osaavat opettajat sekä terveelliset varhaiskasvatus- ja opetustilat ovat keskeisiä tavoitteita. Sivistyksen palveluverkko on sopeutettava järkevällä tavalla väheneviin lapsi- ja oppilasmääriin. Näin toimien voimme taata riittävät resurssit itse kasvatuksen ja koulutuksen sisältöihin. Sivistyksen toimialueeseen kohdistuu 1,2 miljoonan euron säästövaatimus, josta 1,1 miljoonaa euroa kasvatus- ja sivistyslautakunnan alaiseen toimintaan. Säästöjä toteutettaessa niiden on kohdistuttava muuhun kuin sivistyksen sisällöllisiä tavoitteita tukeviin toimiin. Pidämme erityisen haitallisina opetussuunnitelman ylimääräisiin tunteihin, tuntiresurssin leikkaamiseen, ryhmäkokojen nostamiseen sekä sijaiskulujen vähentämiseen liittyviä säästöjä. Yläasteilla jo pitkään toimineiden kasvatusohjaajien (ent. koulusosionomi) toiminnan jatkuminen on taattava. Sivistyksen toimialue työllistää noin 1.100 työntekijää ja työmme onnistuminen perustuu suuresti osaavan ja sitoutuneen henkilöstön toimintaan. Näin henkilöstöön kohdistuvissa säästötavoitteissa on käytettävä suurta harkintaa.
Huolemme
Huolemme kohdistuu oppilaiden tukeen. Vuoden 2020 koronapandemia jatkuu mitä todennäköisimmin pitkälle tulevaan vuoteen 2021. Jo kuluneen vuoden kokemukset ovat osoittaneet oppilaiden ja perheiden tuen tarpeen kasvun. Kouluterveyskyselyissä on noussut esiin huolestuttaa kehitystä nuorten hyvinvoinnissa.
Ylimääräinen valtionapu koronasta aiheutuneiden vaikutusten korjaamiseksi vuodelle 2020 (yhteensä noin 860.000 euroa) on ollut tarpeen ja sen voimin on voitu ongelmiin lisätyin resurssein tarttua. Tuusulan kunnan on varauduttava jatkossakin talousarviossa riittävästi lasten, oppilaiden, opiskelijoiden, nuorten ja perheiden tukemiseen. Koronaepidemia jatkuminen ja jo nyt koettu perheiden eriytymiskehitys vaatii kipeästi resursseja jatkossakin.
Palveluverkkoon liittyvät esitykset
Tuusulan kunnassa suoritetaan parhaillaan kolmen koulun; Linjamäen, Nahkelan ja Tuomalan mahdollisen sulkemisen ennakkoarviointia. Näissä käsitellään tilannetta viiden kriteerin 1 kuntalais- (ml. lapsivaikutukset) 2 ympäristö- 3 organisaatio- ja henkilöstö- 4 taloudelliset vaikutukset ja 5 strategiavaikutukset. Niin kauan kuin kyseiset evaukset, jotka valmistunevat loka-marraskuun vaihteessa, ovat kesken, kasvatus- ja sivistyslautakunta ei halua vielä ottaa kantaa talousarvioehdotuksessa oleviin palveluverkkoa koskeviin ratkaisuihin kolmen edellä mainitun koulun osalta, mahdollisesti myös muihin palveluverkkoa koskeviin ratkaisuihin. Kun evaukset valmistuvat, on myös lautakunnan aika ottaa kantaa ehdotuksiin.
Lautakunta ilmaisee kuitenkin olevansa sitoutunut palveluverkon kehittämiseksi tehtävään työhön ja näkee muutosten välttämättömyyden oppilasmääräennusteen laskiessa, jotta voimme varmistaa riittävät resurssit opetuksen sisältöön, resurssien tasapuolisen ja tehokkaan kohdistamiseen, opettajien osaamisen kehittymiseen sekä terveellisiin ja turvallisiin tiloihin. Tämä edellyttää jatkuvaa palveluverkon kehittämistä, arviointia ja valmiutta muutoksiin.