Perustelut
Perustelut
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta on 2.3.2021 §13 päättänyt pyytää Tuusulan järjestösuunnitelmasta 2021-2025 lausuntoa ikäihmisten neuvostolta. Lausunto pyydetään jättämään 5.4.2021 mennessä.
Perustelut järjestösuunnitelmalle
Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla (Kuntalaki 1§). Kunta ei kuitenkaan ole tehtävässään yksin. Asukkaiden hyvinvointi ja hyvinvoinnin vahvistamisen edellytykset rakentuvat yhteistyössä eri toimijoiden ja yksilön itsensä kanssa.
Tuusulan kuntastrategian valtuustokauden 2017-2021 tavoitteena on edistää tuusulalaisten hyvinvointia, arjen sujuvuutta, elämän vireyttä ja elämänlaadun paranemista (valtuustokauden tavoite 7) ja olla edelläkävijä osallisuuden edistämisessä ja yhteisöllisessä toiminnassa uudistaen samalla toimintatapojaan, kehittämällä kumppanuuksia ja verkostojohtamista (valtuustokauden tavoite 30.). Yksi keskeisimmistä kumppaneista asukkaiden hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämisessä on 3. sektorin toimijat: järjestöt, yhdistykset ja seurat.Tuusulassa toimii noin 500 järjestöä, yhdistystä ja seuraa. Näistä noin puolet on antanut tietonsa kunnan yhdistysrekisteriin. Järjestöt, yhdistykset ja seurat edistävät toiminnassaan asukkaiden osallisuutta ja yhteisöllisyyttä, mahdollistavat harrastus-ja vapaaehtoistoimintaa, tuottavat erilaisia palveluita ja edistävät asukkaiden terveyttä, hyvinvointia ja työllisyyttä.
Tuusulan kunta ja alueella toimivat 3. sektorin toimijat tekevät yhteistyötä monella saralla monin eri tavoin. Kunnan ja 3. sektorin toimijoiden yhteistyöfoorumina toimii mm. järjestöfoorumi, jonka koollekutsujana kunta toimii. Foorumi kokoontuu kahdesti vuodessa rakentamaan kunnan ja 3. sektorin toimijoiden yhteistyötä. Järjestöfoorumin lisäksi Tuusulassa järjestetään mm. sote-järjestöjen Järjestötreffejä yhteistyössä Keski-Uudenmaan yhdistysverkoston kanssa, kunnan kulttuuritoimen ja kulttuurijärjestöjen Kulttuurikahvilaa sekä kunnan vapaa-aikapalveluiden ja urheilu- ja liikuntaseurojen säännöllisiä yhteistyötapaamisia. Tuusulan kunta tiivisti syksyllä 2020 järjestöyhteistyön koordinointia ja perusti järjestötiimin. Tiimiin nimettiin eri yhdistyskategorioiden vastuu- ja yhteyshenkilöt. Tiimiä koordinoidaan kuntatoimialan osallisuustyön yksiköstä.
Tuusulassa on myös toteutettu järjestökysely sekä työskennelty yhdessä kyselyssä nimettyjen kehittämiskohteiden parissa Järjestöfoorumissa. Tuusulassa toimivat järjestöt nimesivät toiminnan haasteiksi toimintatiloihin liittyvät vaikeudet, aktiivisia toimijoiden löytäminen, jäsenmäärän lisäämiseen ja jäsenhankintaan liittyvät haasteet. Myös taloudelliset resurssit ovat useissa yhdistyksissä riittämättömät.
Järjestösuunnitelma ja sen tavoitteet
Tuusulassa tunnistettiin myös tarve laatia pidemmän tähtäimen suunnitelma kunnan ja 3. sektorin toimijoiden kumppanuudelle. Kuntastrategian vuoden 2020 tavoitteena on ollut laatia ja viedä käytäntöön järjestöstrategian linjaukset ja käynnistää vapaaehtoistoiminnan koordinointi. Tavoitteena on ollut myös tukea kehittämisverkostojen ja järjestöjen yhteistyötä sekä organisoida vapaaehtoistoiminnan koordinointia. Järjestösuunnitelman (järjestöstrategia) laadinta käynnistyi jo vuoden 2019 aikana, mutta työn loppuunsaattaminen hidastui koronaepidemiasta johtuvista syistä.
Järjestösuunnitelman yhtenä tavoitteena on lisätä tietoisuutta järjestöjen rooleista paikallisina toimijoina ja vaikuttajina. Järjestösuunnitelma asettaa toimenpiteitä järjestöjen esittämiin tukitarpeisiin esim. koulutusten lisäämiseen, vahvistaa järjestöjen vahvuuksia sekä antaa työkaluja järjestöjen tunnistamiin heikkouksiin kuten yhteistyön puutteeseen eri toimijoiden välillä.
Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) tietokannassa on Tuusulan kotipaikkakunnaksi ilmoittanut noin 500 rekisteröityä yhdistystä. Lisäksi Tuusulassa toimii lukuisia rekisteröimättömiä ja ylikunnallisia yhdistyksiä ja järjestöjä sekä asukkaiden vapaita yhteenliittymiä. Tuusulan omaan yhdistysrekisteriin on ilmoitettu noin 250 yhdistystä, jotka on luokiteltu kansanterveysyhdistyksiin, eläkeläisyhdistyksiin, koti- ja kouluyhdistyksiin, kotiseutu- ja asukasyhdistyksiin, kulttuurijärjestöihin, liikunta- ja urheiluseuroihin, maanpuolustusjärjestöihin, mielenterveysyhdistyksiin, nuorisoyhdistyksiin, poliittisiin yhdistyksiin ja yrittäjäyhdistyksiin.
Järjestösuunnitelma sisältää tietoa Tuusulan alueella toimivista järjestöistä ja niiden tavoitteista ja toimenpideohjelman tuleville vuosille. Suunnitelma toimii myös työkaluna järjestöjen toimintaedellytysten vahvistamiseksi ja yhteistyön edistämiseksi sekä elinvoiman ja monitahoisen osallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.
Järjestösuunnitelmaa on rakennettu Järjestöfoorumissa syksyllä 2019 ja talvella 2020, järjestökyselyn saatujen vastausten sekä poikkeusajan Erätauko-dialogin pohjalta. Tuusulan järjestötiimi on valmistellut järjestösuunnitelmaa kahdessa kokouksessa syksyn 2020 aikana.
Ehdotus
Ikäihmisten neuvosto päättää
- antaa lausunnon järjestösuunnitelmasta.
Päätös
Ikäihmisten neuvosto päättää
- antaa Järjestösuunnitelma 2021-2025 alla olevan lausunnon:
Tuusulan järjestösuunnitelma 2021-2025, ikäihmisten neuvoston lausunto
Tavoitteena Suomen järjestöystävällisin kunta
Ikäihmisten neuvosto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto Tuusulan kunnan järjestösuunnitelmasta. Neuvosto kannattaa lämpimästi ajatusta, että kunta tavoittelee Suomen järjestöystävällisimmän kunnan asemaa, ja toivoo, että tämä johtaa konkreettisiin toimenpiteisiin yhdistysten toimintaedellytysten, tunnettuisuuden ja houkuttelevuuden lisäämiseksi. Järjestötiimin perustaminen, järjestöyhteistyön laajentaminen ja järjestökysely tukevat tätä tavoitetta.
Eläkeläisjärjestöjen toiminta edistää merkittävällä tavalla ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä sekä arjen sujuvuutta. Järjestötoiminnan näkyvyyden varmistaminen kunnan hyvinvointisuunnitelmassa ja hyvinvointikertomuksessa on hyvin perusteltua. Ikäihmisten neuvosto ehdottaa, että Tuusulan kunta tavoittelisi myös ikäystävällisyyttä ja lisäisi siten ikäihmisten arvostusta ja ehkäisisi ikäsyrjintää.
Eläkeläisyhdistysten merkityksestä ikäihmisten hyvinvoinnille
Eläkeläisjärjestöt edistävät toiminnassaan ikäihmisten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä, mahdollistavat harrastus- ja vapaaehtoistoimintaa ja edistävät ikäihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Aktiivisuuden ja harrastamisen tukemisella ehkäistään sairauksia ja syrjäytymistä sekä yksinäisyyttä ja lisätään sosiaalista hyvinvointia. Eläkeläisyhdistyksen jäsenyys antaa vaikuttamismahdollisuuksia myös niille ikäihmisille, joiden ääni muuten tulisi heikosti kuulluksi.
Eläkeläisjärjestöjen toiminnan vahvuuksista:
- Kaikki Tuusulan eläkeläisyhdistykset toimivat vapaaehtoisvoimin. Ikäihmisten kiinnostus ja mukaan tulevat uudet jäsenet ylläpitävät toimijoiden motivaatiota ja varmistavat jatkuvuutta.
- Ikäihmiset kokevat yhdistysten toiminnan mielekkääksi ja merkitykselliseksi.
- Yhteiset tilaisuudet ja kahvihetket tarjoavat mahdollisuuden kohdata muita samaan ikäluokkaan kuuluvia ihmisiä, saada juttuseuraa ja uusia ystäviä.
- Eläkeläisyhdistykset ovat monipuolisia ja ketteriä toimijoita; yhdistykset pitävät jäsentapaamia, ylläpitävät erilaisia harrastuskerhoja ja tekevät kulttuuriretkiä teattereihin, konsertteihin ja museoihin sekä erilaisiin tapahtumiin. Yhdessä tutustutaan myös yrityksiin tai paikkakuntiin ja niiden nähtävyyksiin. Yhteisillä matkoilla voidaan suunnata myös Suomen lähimaihin.
- Yhdistyksissä on tarjolla monipuolisesti erilaista kuntoa ylläpitävää ja ikäryhmälle sopivaa liikuntaa kävelytuokioista jumppaan, joogaan, keilailuun, mölkkyyn, bocciaan ja senioritanssiin.
- Uusia asioita opitaan esimerkiksi kokoontumisissa pidettävien asiantuntijaluentojen kautta. Useassa yhdistyksessä toimii myös muistikerho.
- Yhdistykset tukevat ja auttavat jäseniään monin tavoin. Koronarajoitusten aikana auttamistoiminta on korostunut. Jäseniä on organisoitu ja opastettu soittamaan erityisesti yksin asuville muille jäsenille ja antamaan puhelinkeskustelujen lisäksi käytännön apua kaupassa käyntiin ja tietotekniikan hallintaan. Yhteistä ulkoilua on järjestetty mahdollisuuksien mukaan.
- Osallisuuden kokemuksia on tarjottu myös etäyhteyksin ja laittamalla nettisivuille tietoja virtuaalisesti tarjolla olevista liikuntamahdollisuuksista ja kulttuuritilaisuuksista.
- Samalla paikkakunnalla asuvien eläkeläisyhdistysten jäsenten vertaistuki on tuonut monen eläkkeellä olevan elämään apua ja helpotusta.
- Yksittäisen eläkeläisyhdistyksen kautta ikäihmisillä on mahdollisuus vaikuttaa lähiympäristöönsä asukkaiden yhteisöllisyyteen ja hyvinvointiin. Ikäihmisten neuvoston kautta vaikuttamisen mahdollisuus laajenee koskettamaan kunnan ja Keusoten palveluita. Ikäihmisten neuvostossa on edustettuina seitsemän eläkeläisyhdistystä. Keski-Uudenmaan työkyvyttömyyseläkkeensaajilla ei ole siellä edustusta.
Järjestöyhteistyön työkalut
Järjestötreffit ja järjestöfoorumi
- Järjestötreffit alkoivat lupaavasti, mutta sittemmin osallistumisinto on hieman hiipunut.
- Järjestöfoorumin samoin kuin järjestötreffien toiminta on osin ollut hahmotonta eikä osallistujille ole käynyt välttämättä selväksi esimerkiksi, että tapaamisissa on oltu tekemässä järjestöstrategiaa. Tarvittaisiin enemmän työpajatyyppistä treffi- ja foorumitoimintaa.
- Järjestöfoorumit olisi hyvä järjestää niin, että koko kunnan sijasta huomioon otettaisiin kylissä esimerkiksi Jokelassa ja Kellokoskella toimivat yhdistykset.
- Tarvitaanko kaksi eri toimintamuotoa vai riittäisikö toiminta joko järjestötreffien tai järjestöfoorumin nimellä. Kunnan toimihenkilöitä on ollut mukana molemmissa.
Avustukset
- Yhdistysten tukeminen avustuksia jakamalla ja myöntämällä maksuttomia tai edullisia tiloja yhdistysten käyttöön on välttämätöntä.
- Vuosiavustusten myöntämisen perusteista pitäisi olla järjestöillä etukäteen tieto.
- Avustusten hakuajasta alkamisesta ja pituudesta pitää myös lähettää yhdistyksille etukäteen tieto kunnan yhdistysrekisteriin merkityille henkilöille. Tarvittaessa yhdistysten tulee saada kunnasta apua hakemusten täyttämiseen.
Tilat
- Eläkeläisjärjestöjen tulot muodostuvat kunnan vuosiavustuksesta ja jäsenmaksuista, jotka eivät voi olla kovin korkeita. Tämän vuoksi eläkeläisjärjestöjen tilojen pitäisi olla jatkossakin maksuttomia.
- Tiloja yhdistysten käyttöön on varattava tasaisesti kaikkialta kunnasta. Myös tilojen käyttövuoroja pitäisi lisätä. Kaappi- ja säilytystila on tarpeen, jotta kokoontumisissa tarvittavia tavaroita ei tarvitse kantaa edestakaisin. Tilojen pitää vastata hyvin yhdistysten tarpeilta, joita on kartoitettava säännöllisesti. Näin varmistetaan tilojen sopivuus yhdistyksille.
- Timmi-varausjärjestelmän vaikeakäyttöisyydestä on päästävä helppokäyttöisempään ja yhdistysystävällisempään järjestelmään. Apua järjestelmän käyttämiseen on saatava tarvittaessa kunnan nimetyiltä viranhaltijoilta.
- Näyttelytilojen lisääminen antaisi mahdollisuuksia yhdistysten toiminnan esittelyyn ja tarjoaisi monipuolisempia mahdollisuuksia esitellä esimerkiksi taidetta tai käsityökulttuuria.
- Yhdistyksille pitäisi osoittaa kunnasta myös sellaiset tilat, joihin yhdistykset voisivat toimittaa arkistoitavat asiakirjansa.
Vapaaehtoistoiminnan koordinointi
- Ikäihmisten neuvosto on jo vuosien ajan pyrkinyt siihen, että Tuusulan kunta ottaisi vapaaehtoistoiminnan koordinoinnin tehtäväkseen. Olisi todella tarpeellista ja hienoa, jos vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin tehtävä nyt perustettaisiin.
- Esimerkiksi Vantaan kaupunki, joka on koordinoinut vapaaehtoistoimintaa jo pitkään, kertoo nettisivuillaan vapaaehtoisiksi haluaville, minkälaista vapaaehtoistoimintaa on tarjolla ja kehen voi ottaa yhteyttä, kun kiinnostus herää. Myös avun tarvitsijoille pitää kertoa, mistä ja minkälaista apua on tarjolla sekä yhteyshenkilöiden tavoittamistiedot.
- On muistettava, että yli 65-vuotiaat ovat Suomessa aktiivisin vapaaehtoistoimijoiden ryhmä aivan nuorten ohella. Eläkeikäiset vapaaehtoiset toimivat usein ikäihmisten auttamiseksi hyödyntäen ainakin osittain yhteistä elämänkokemusta.
- Paikallistason yhdistystoiminta rakentuu lähes poikkeuksetta vapaaehtoisten toimijoiden varaan, mikä usein unohtuu vapaaehtoistoiminnasta puhuttaessa.
Viestintä
- Viestinnässä on otettava huomioon, että kaikilla kuntalaisilla, erityisesti ikääntyneillä, ei ole mahdollisuutta tai taitoa käyttää tietotekniikkaa. Tuusinfo on hyvä palvelu, joka pitäisi ulottaa myös Kellokoskelle ja Jokelaan ainakin niin, että palvelu olisi kuntalaisten käytettävissä vähintään yhtenä päivänä viikossa.
- Yhdistysten näkyvyyttä voi edistää esimerkiksi kunnan asukaslehdessä, jonka jokaiseen numeroon Ikäihmisten neuvosto toivoo ikäihmisiä koskevia juttuja.
- Myös kunnan nettisivuilla ja Facebookissa voidaan edistää yhdistystoiminnan saavutettavuutta ja antaa tietoa yhdistyksistä ja niiden ajankohtaistoiminnoista. Kunnan verkkosivujen yhdistyssivut kaipaavat täydennystä.
- Tapahtumakalenteria on hyvä jatkaa yhtenä keinona markkinoida yhdistyksiä.
- Kuukausittain lähetettävä yhdistyskirje on yksi hyvä viestintämuoto yhdistyksiin päin, mutta myös kuntalaisiin suuntautuvaa viestintää yhdistystoiminnasta tarvitaan.
- Kunnan tuki yhdistysten viestintään ja markkinointiin edellyttää yhdistyksille tarjottavaa koulutusta ja tietoa apua tarjoavasta yhteyshenkilöstä.
- Ikäihmisten näkökulmasta on välttämätöntä, että kunnan sivuilla ja lisäksi koteihin ja kirjastoihin jaettavissa esitteissä on selkeät tiedot, kehen voi ottaa yhteyttä, kun tiedon tarvetta esimerkiksi eri palveluista on. Tämä koskee myös päätietoja Keusotesta ja Tuusulan terveydenhuollon hoitovastaavien puhelinnumeroita.
Koulutus
- Vapaaehtoistyön koulutuskokonaisuutta kannattaa kehittää. Sen lisäksi tarvittaisiin erillinen yhdistystoiminnan koulutus, jossa voitaisiin käsitellä myös viestintää ja markkinointia.
- Kunnan pitäisi ottaa myös omaksi tehtäväkseen huolehtia Kuntalaisten digitaidoista tarvittaessa yhteistyössä koulutuksen toteuttajien kanssa. Esimerkiksi vaikeaksi arvioitua varausjärjestelmä Timmiä voitaisiin opetella käyttämään yhdessä.
- On tärkeää, että kansalaisopiston kurssit ottavat tarjonnassaan huomioon ikäihmiset ja jatkavat ikäihmisten yliopiston luentoja.
Välinelainaamo
- Välinelainaamo on tarpeellinen. Eläkeläisjärjestöjen käyttöön tarvittaisiin esimerkiksi myös ulkokäyttöön soveltuvia äänentoistolaitteita, kamera, liikuteltava valkokangas ja tykki sekä erilaisia liikuntavälineitä. Myös Karaoke-laitteille olisi käyttöä.
Osallistuva budjetointi
- Osallistuva budjetointi on tuonut uusia ideoita ja osoittautunut toimivaksi, joten sitä kannattaa jatkaa.
- Sen avulla on saatu ikäihmisillekin esimerkiksi penkkejä ja voitu lisätä ympäristön viihtyisyyttä viheristutuksilla.
- Myös Ikäihmisten neuvostossa on käyty läpi osallistuvan budjetoinnin ehdotuksia.