Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta, kokous 10.5.2022

Perustelut

Oikeusministeriö pyytää lausuntoa Vapaa!-Fri! -hankkeen väliraportista 12.5.2022 mennessä.Hankkeen väliraportissa kuvaillaan hankkeessa esiin nousseita havaintoja vapaaehtoistoiminnan tilasta Suomessa, siihen vaikuttavista ja sitä haastavista tekijöistä. Väliraportin tarkoituksena on ollut rakentaa kokonaiskuva vapaaehtoistoiminnan kenttään kohdistuvista haasteita ja niiden juurisyistä sekä tuoda esiin vapaaehtoistoiminnan erilaisia vaikutuksia yhteiskunnassa. Raportissa esitetään sidosryhmille kysymyksiä eri aihealueista. Saadun lausuntopalautteen perusteella hankkeessa arvioidaan, mitä esiin nousseita teemoja tulisi selvittää tarkemmin ja mistä näkökulmista.  

Tausta
Suomen väestö ikääntyy kiihtyvällä vauhdilla. Yhteiskunnan ikääntymisessä ei ole kyse vain iäkkäiden määrän kasvusta vaan koko väestön ikärakenteen muutoksesta. Keskeisenä ikääntyvän yhteiskunnan tuomana haasteena on nähty se, miten estetään julkisen talouden ajautuminen kiihtyvän velkaantumisen uralle haluttaessa huolehtia ei-työssäkäyvän väestön hyvinvoinnista kohtuullisella verotasolla. Parhaaksi ratkaisuksi haasteeseen on arvioitu olevan julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen mm. kansalaisten terveyttä ja toimintakykyä edistävillä toimilla.

Vapaaehtoistoiminta on tutkitusti ihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistävä tekijä. Vapaaehtoistoiminnasta saadut ihmisten hyvinvointia edistävät hyödyt eivät rajoitu ainoastaan vapaaehtoistoiminnasta apua saavien ihmisten hyvinvointivaikutuksiin. Myös vapaaehtoistoiminnassa mukana oleminen itsessään on ihmisten hyvinvointia edistävä tekijä. Sosiaali- ja terveysministeriön koordinoimaan kansalliseen ikäohjelmaan liittyvä Vapaa! – Fri! –hanke edistää vapaaehtoistoiminnan asemaa ikääntyvässä yhteiskunnassa.

Tuusulan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan lausunto

Vapaa!-Fri!- hankkeen väliraportissa kuvaillaan hankkeessa esiin nousseita havaintoja vapaaehtoistoiminnan tilasta Suomessa. Vapaaehtoistoiminta on tärkeä osa ikäihmisten huolenpitoa ja tarjoaa mieluisia hetkiä niin vapaaehtoistoimijalle kuin vapaaehtoistoiminnan kohteelle. 

Minkälaista tukea vapaaehtoiset tarvitsisivat digitaitojen omaksumisessa? Miten järjestöjen ja kuntien yhteistyönä voitaisiin kehittää vapaaehtoisten digitaitoja?  
Digitaitojen omaksumisessa isona haasteena on se, että ihmisten taitotasot ovat hyvin erilaiset ja käytetyt laitteet/sovellukset ovat erilaisia. Tekniikka muuttuu koko ajan ja monet tarvitsevat pientä apua useasti, saati sitten jos oikeasti haluavat kehittää taitojaan systemaattisesti paremmiksi. Tämän vuoksi hyödyllisintä olisi tarjota monipuolisesti mahdollisuuksia taitojen kehittämiseen esim. videoita, luettavaa materiaalia, henkilökohtaista digiopastusta, opintopiirejä ja luentoja. Tällainen toiminta mahdollistaa yhteistyön eli kunnassa kannattaisi olla digiverkosto, joka mm. kokoaa nettisivulle kaikkea kyseisessä kunnassa tarjolla olevaa digitukea, järjestää yhteisiä koulutustilaisuuksia ja ylipäätään tekee kunnan digitoimijoita näkyväksi ja tunnetuksi.  

Pidättekö tärkeänä, että kuntien, muiden viranomaisten sekä kansalaistoimijoiden väliselle yhteistoiminnalle kriisitilanteissa olisi mietittynä valmiita malleja? Mikä auttaisi tällaisten mallien jalkauttamisessa? 
Näkisimme hyvänä, että kuntien, muiden viranomaisten sekä kansalaistoimijoiden väliselle yhteistoiminnalle kriisitilanteissa olisi mietittynä valmiita malleja. 

Millaisia toimia järjestöissä tarvittaisiin tai on jo toteutettu, jotta iäkkäät vapaaehtoiset voivat edelleen jatkaa toimijoina? Millaista tukea järjestöt tarvitsevat siihen, että iäkkäiden toimijuutta vapaaehtoistoiminnassa voidaan tukea ja monipuolistaa?  
Järjestöt tarvitsevat vapaaehtoisten toimijuuden tukemiseen ja monipuolistamiseen rahallista tukea esimerkiksi avustuksin. Lisäksi vapaaehtoisille tarkoitetut koulutukset toisivat varmuutta vapaaehtoisena työskentelyyn sekä toisivat tunteen, että vapaaehtoisuus on tärkeää ja tarpeellista. Vapaaehtoisten palkitseminen ja kiittäminen tehdystä vapaaehtoistoiminnasta esimerkiksi virkistysmatkoin on tärkeä kannustin vapaaehtoisena toimiselle sekä tukemiselle.  

Tuusulassa toimivat järjestöt ja yhdistykset toivovat kunnalta laajempaa vapaaehtoistoiminnan koordinointia esimerkiksi kunnan toimesta.  

Tulisiko vapaaehtoistoimintaa hyödyntää nykyistä laajemmin yhtenä kotoutumisen keinona ja millä reunaehdoilla?  
Kyllä, vapaaehtoistoimintaa tulisi hyödyntää nykyistä enemmän yhtenä kotoutumisen keinona. 

Minkälaisia keinoja on kehitetty eri taustoista tulevien vapaaehtoisten vastaanottamiseksi ja sitouttamiseksi toimintaan?Tällä hetkellä kunnallamme ei ole tähän systemaattista toimintatapaa. Ukrainan kriisin myötä kunnan maahanmuuttopalvelut ovat kouluttaneet vapaaehtoisia venäjän- ja ukrainankielen tulkkeja avuksi ukrainalaisten palveluneuvontaan ja vertaisryhmätoimintaan. 

Nykyisten koto-koulutusten sisältö keskittyy kaikkein eniten suomen kielen harjoitteluun sekä ammattiin valmistavien opintojen valmiuksien saamiseen. On kiinni yksittäisestä kouluttajasta osaako hän tuoda esille yhdistysten ja vapaaehtoistoiminnan merkitystä osana kotoutumista ja sen hyödyistä. Koto-koulutusten konseptiin voisi tarjota valmiita ja paikkakuntakohtaisesti räätälöitäviä sisältöjä asian esiin nostamiseksi säännönmukaisesti. Vapaaehtoistyö kolmannella sektorilla palvelisi hyvin myös hyviä väestösuhteita, kotoutujan omaa suomen kielen oppimista sekä tutustumista suomalaiseen työelämään 

Tuusulan kunnan järjestöfoorumissa on ollut ajatusta yhdistysten sillanrakentamistoiminnasta, jossa maahanmuuttajia kannustettaisiin saattaen harrastuksiin. 

Minkälaista tukea järjestöt yms. tarvitsevat siihen, että toiminta olisi vastaanottavaisempaa?  
Järjestöt tarvitsevat koulutusta ja tukea, jotta rohkaistuisivat ottamaan mukaan nykyistä enemmän maahanmuuttajataustaisia henkilöitä toimintaan. Maahanmuuttajien omat yhdistykset pääkaupunkiseudulla toimivat tässä rohkaisevina esimerkkeinä. 

Näettekö tarvetta sille, että Suomessa selvitettäisiin vapaaehtoistoimintaa koskevan erillislain säätämistä? 
Kyllä, raportissa mainittujen kokemusten perusteella mukaan tarve selvitykselle erillislain säätämiselle on hyvin perusteltu. Ilman tätä erillislakia on hyvin todennäköistä että havaitut menettelyt työttömyysturvan epäämisessä tulevat jatkumaan, jolla on vaikutusta siihen, miten vapaaehtoistyötä voidaan markkinoida järjestöjen taholta.  

Tulisiko vapaaehtoistoimintaa hyödyntää johdonmukaisemmin erilaisissa yhteiskunnan toiminnoissa? Missä? 
Vapaaehtoistoimijoita on hyödynnetty kunnassamme jo pitkään esim. ikäihmisten matalan kynnyksen kohtaamispaikkatoiminnassa. Vapaaehtoistyö on kuitenkin viime vuosina saanut uusia modernimpia muotoja mm. maahanmuuttajien kotoutumiseen, puisto/viherkummitoimintaan ja somelähettilästoimintaan liittyen. 

Miten kehittäisitte vapaaehtoistoimintaa, jos rahoituksen reunaehdot sallisivat nykyistä laajemmin vapaaehtoistoiminnan kehittämisen?  
Vapaaehtoistoiminnan koordinaation ja kehittämisen resurssit ovat kunnassamme niukat. Hyvinvointialueuudistuksen ja väestön ikääntymisen myötä koordinaation tarve on kasvussa. Kuntien avustus/rahoitusmahdollisuuksien kehittäminen sekä ylikunnallisen/alueellisen yhdistysten yhdistyksen/kehittämiskeskuksen perustaminen olisivat kaivattuja kehittämistoimia. Myös yhteinen verkkopalvelu voisi toimia tietopankkina vapaaehtoistoiminnan tukena. 

Mistä saatte tietoa avoinna olevista toimintaanne sopivista rahoitushauista?  
Rahoitushakujen tieto on sirpaleista ja eri tahot hyötyisivät siitä, että tiedot koottaisiin keskitetysti johonkin verkkopalveluun. Tieto rahoitushauista ei tavoita nykyisellään kaikkia osallisia. 

Onko kunnissa tarvetta kunnan ja kansalaisyhteiskunnan välistä yhteistyötä kokonaisuutena kuvaavalle oppaalle tai muulle koulutusmateriaalille ja mitä materiaalin tulisi sisältää?  
Tarve kunnan ja kansalaisyhteiskunnan välistä yhteistyötä kuvaavalle oppaalle ja koulutusmateriaalille on tunnistettu. Oppaan olisi hyvä avata yhteistyön yhdyspintaa ja mahdollisuuksia sekä tarjota konkreettisia työkaluja yhteistyöhön. 

Minkälaista yhteistyötä kuntien, hyvinvointialueiden ja kansalaistoimijoiden välillä tulisi olla ja missä asioissa? 
Kuntien, hyvinvointialueiden ja kansalaistoimijoiden yhteistyö asukkaiden hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämisen yhdyspinnoilla on keskeistä. Alueille olisi hyvä perustaa alueelliset järjestöneuvottelukunnat (tai vastaavat yhteistyöelimet), joissa kuntien, hyvinvointialueiden ja kansalaistoimijoiden tiedonvaihtoa ja yhteistyötä vahvistetaan ja kehitetään. 

Ehdotus

Esittelijä

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta päättää

• omalta osaltaan hyväksyä asiaselostuksen mukaisen lausunnon Vapaa! -Fri! -hankkeen väliraportista.
• esittää, että kunnanhallitus hyväksyy asiaselostuksen mukaisen lausunnon Vapaa! -Fri! -hankkeen väliraportista.

Päätös

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta päätti 

• antaa Vapaa! -Fri! -hankkeen väliraportista alla olevan lausunnon
• esittää, että kunnanhallitus hyväksyy hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan antaman lausunnon Vapaa! -Fri! -hankkeen väliraportista.

Tuusulan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan lausunto

Vapaa!-Fri!- hankkeen väliraportissa kuvaillaan hankkeessa esiin nousseita havaintoja vapaaehtoistoiminnan tilasta Suomessa. Vapaaehtoistoiminta on tärkeä osa ikäihmisten huolenpitoa ja tarjoaa mieluisia hetkiä niin vapaaehtoistoimijalle kuin vapaaehtoistoiminnan kohteelle. 

Minkälaista tukea vapaaehtoiset tarvitsisivat digitaitojen omaksumisessa? Miten järjestöjen ja kuntien yhteistyönä voitaisiin kehittää vapaaehtoisten digitaitoja?  
Digitaitojen omaksumisessa isona haasteena on se, että ihmisten taitotasot ovat hyvin erilaiset ja käytetyt laitteet/sovellukset ovat erilaisia. Tekniikka muuttuu koko ajan ja monet tarvitsevat pientä apua useasti, saati sitten jos oikeasti haluavat kehittää taitojaan systemaattisesti paremmiksi. Tämän vuoksi hyödyllisintä olisi tarjota monipuolisesti mahdollisuuksia taitojen kehittämiseen esim. videoita, luettavaa materiaalia, henkilökohtaista digiopastusta, opintopiirejä ja luentoja. Tällainen toiminta mahdollistaa yhteistyön eli kunnassa kannattaisi olla digiverkosto, joka mm. kokoaa nettisivulle kaikkea kyseisessä kunnassa tarjolla olevaa digitukea, järjestää yhteisiä koulutustilaisuuksia ja ylipäätään tekee kunnan digitoimijoita näkyväksi ja tunnetuksi.  

Pidättekö tärkeänä, että kuntien, muiden viranomaisten sekä kansalaistoimijoiden väliselle yhteistoiminnalle kriisitilanteissa olisi mietittynä valmiita malleja? Mikä auttaisi tällaisten mallien jalkauttamisessa? 
Näkisimme hyvänä, että kuntien, muiden viranomaisten sekä kansalaistoimijoiden väliselle yhteistoiminnalle kriisitilanteissa olisi mietittynä valmiita malleja. 

Millaisia toimia järjestöissä tarvittaisiin tai on jo toteutettu, jotta iäkkäät vapaaehtoiset voivat edelleen jatkaa toimijoina? Millaista tukea järjestöt tarvitsevat siihen, että iäkkäiden toimijuutta vapaaehtoistoiminnassa voidaan tukea ja monipuolistaa?  
Järjestöt tarvitsevat vapaaehtoisten toimijuuden tukemiseen ja monipuolistamiseen rahallista tukea esimerkiksi avustuksin. Lisäksi vapaaehtoisille tarkoitetut koulutukset toisivat varmuutta vapaaehtoisena työskentelyyn sekä toisivat tunteen, että vapaaehtoisuus on tärkeää ja tarpeellista. Vapaaehtoisten palkitseminen ja kiittäminen tehdystä vapaaehtoistoiminnasta esimerkiksi virkistysmatkoin on tärkeä kannustin vapaaehtoisena toimiselle sekä tukemiselle.  

Tuusulassa toimivat järjestöt ja yhdistykset toivovat kunnalta laajempaa vapaaehtoistoiminnan koordinointia esimerkiksi kunnan toimesta.  

Minkälaista apua kaipaatte toimintaanne, jotta nuoria saataisiin houkuteltua mukaan (vapaaehtois)toimintaan?  
Esimerkit ja oikeat ihmiset toimivat aina tehokkaimmin. Olivat ne sitten kouluvierailijoita tai mahdollisuuksia päästä tutustumaan toimintaan esim. ”työharjoittelun” kautta osana jotain oppimiskokonaisuutta. 

Millä tavoin koulut, oppilaitokset, nuorisotoimi ja muut lasten ja nuorten kanssa toimivat julkisen sektorin tahot voisivat innostaa nuoria osallistumaan vapaaehtoistoimintaan? 
Esimerkkien ja oikeiden ihmisten välityksellä. Koulun arki huomioon ottaen toiminta voisi olla osana oppiaineita ja -kokonaisuuksia, joita toteutetaan yhdessä järjestöjen ja muiden vapaaehtoistoimintaa toteuttavien tahojen kanssa. Tuusulassa nämä teemat sopivat oppiaineiden lisäksi osaksi Agenda2030 portaita.

Tulisiko vapaaehtoistoimintaa hyödyntää nykyistä laajemmin yhtenä kotoutumisen keinona ja millä reunaehdoilla?  
Kyllä, vapaaehtoistoimintaa tulisi hyödyntää nykyistä enemmän yhtenä kotoutumisen keinona. 

Minkälaisia keinoja on kehitetty eri taustoista tulevien vapaaehtoisten vastaanottamiseksi ja sitouttamiseksi toimintaan?Tällä hetkellä kunnallamme ei ole tähän systemaattista toimintatapaa. Ukrainan kriisin myötä kunnan maahanmuuttopalvelut ovat kouluttaneet vapaaehtoisia venäjän- ja ukrainankielen tulkkeja avuksi ukrainalaisten palveluneuvontaan ja vertaisryhmätoimintaan. 

Nykyisten koto-koulutusten sisältö keskittyy kaikkein eniten suomen kielen harjoitteluun sekä ammattiin valmistavien opintojen valmiuksien saamiseen. On kiinni yksittäisestä kouluttajasta osaako hän tuoda esille yhdistysten ja vapaaehtoistoiminnan merkitystä osana kotoutumista ja sen hyödyistä. Koto-koulutusten konseptiin voisi tarjota valmiita ja paikkakuntakohtaisesti räätälöitäviä sisältöjä asian esiin nostamiseksi säännönmukaisesti. Vapaaehtoistyö kolmannella sektorilla palvelisi hyvin myös hyviä väestösuhteita, kotoutujan omaa suomen kielen oppimista sekä tutustumista suomalaiseen työelämään 

Tuusulan kunnan järjestöfoorumissa on ollut ajatusta yhdistysten sillanrakentamistoiminnasta, jossa maahanmuuttajia kannustettaisiin saattaen harrastuksiin. 

Minkälaista tukea järjestöt yms. tarvitsevat siihen, että toiminta olisi vastaanottavaisempaa?  
Järjestöt tarvitsevat koulutusta ja tukea, jotta rohkaistuisivat ottamaan mukaan nykyistä enemmän maahanmuuttajataustaisia henkilöitä toimintaan. Maahanmuuttajien omat yhdistykset pääkaupunkiseudulla toimivat tässä rohkaisevina esimerkkeinä. 

Näettekö tarvetta sille, että Suomessa selvitettäisiin vapaaehtoistoimintaa koskevan erillislain säätämistä? 
Kyllä, raportissa mainittujen kokemusten perusteella mukaan tarve selvitykselle erillislain säätämiselle on hyvin perusteltu. Ilman tätä erillislakia on hyvin todennäköistä että havaitut menettelyt työttömyysturvan epäämisessä tulevat jatkumaan, jolla on vaikutusta siihen, miten vapaaehtoistyötä voidaan markkinoida järjestöjen taholta.  

Tulisiko vapaaehtoistoimintaa hyödyntää johdonmukaisemmin erilaisissa yhteiskunnan toiminnoissa? Missä? 
Vapaaehtoistoimijoita on hyödynnetty kunnassamme jo pitkään esim. ikäihmisten matalan kynnyksen kohtaamispaikkatoiminnassa. Vapaaehtoistyö on kuitenkin viime vuosina saanut uusia modernimpia muotoja mm. maahanmuuttajien kotoutumiseen, puisto/viherkummitoimintaan ja somelähettilästoimintaan liittyen. 

Miten kehittäisitte vapaaehtoistoimintaa, jos rahoituksen reunaehdot sallisivat nykyistä laajemmin vapaaehtoistoiminnan kehittämisen?  
Vapaaehtoistoiminnan koordinaation ja kehittämisen resurssit ovat kunnassamme niukat. Hyvinvointialueuudistuksen ja väestön ikääntymisen myötä koordinaation tarve on kasvussa. Kuntien avustus/rahoitusmahdollisuuksien kehittäminen sekä ylikunnallisen/alueellisen yhdistysten yhdistyksen/kehittämiskeskuksen perustaminen olisivat kaivattuja kehittämistoimia. Myös yhteinen verkkopalvelu voisi toimia tietopankkina vapaaehtoistoiminnan tukena. 

Mistä saatte tietoa avoinna olevista toimintaanne sopivista rahoitushauista?  
Rahoitushakujen tieto on sirpaleista ja eri tahot hyötyisivät siitä, että tiedot koottaisiin keskitetysti johonkin verkkopalveluun. Tieto rahoitushauista ei tavoita nykyisellään kaikkia osallisia. 

Onko kunnissa tarvetta kunnan ja kansalaisyhteiskunnan välistä yhteistyötä kokonaisuutena kuvaavalle oppaalle tai muulle koulutusmateriaalille ja mitä materiaalin tulisi sisältää?  
Tarve kunnan ja kansalaisyhteiskunnan välistä yhteistyötä kuvaavalle oppaalle ja koulutusmateriaalille on tunnistettu. Oppaan olisi hyvä avata yhteistyön yhdyspintaa ja mahdollisuuksia sekä tarjota konkreettisia työkaluja yhteistyöhön. 

Minkälaista yhteistyötä kuntien, hyvinvointialueiden ja kansalaistoimijoiden välillä tulisi olla ja missä asioissa? 
Kuntien, hyvinvointialueiden ja kansalaistoimijoiden yhteistyö asukkaiden hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämisen yhdyspinnoilla on keskeistä. Alueille olisi hyvä perustaa alueelliset järjestöneuvottelukunnat (tai vastaavat yhteistyöelimet), joissa kuntien, hyvinvointialueiden ja kansalaistoimijoiden tiedonvaihtoa ja yhteistyötä vahvistetaan ja kehitetään. 

Yhteisömanageri Katja Repo esitteli Vapaa! - Fri! -hanketta kokouksessa.