Perustelut
Lainsäädännöllinen tausta ja määräykset
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 on Opetushallituksen varhaiskasvatuslain (580/2015) 9 §:n mukaan antama määräys, jota varhaiskasvatuksen järjestäjät ja muut palvelujen tuottajat ovat velvollisia noudattamaan paikallisia varhaiskasvatussuunnitelmia laatiessaan ja varhaiskasvatusta toteuttaessaan. Kunta, kuntayhtymä tai muu palveluntuottaja ei voi jättää noudattamatta tätä määräystä tai poiketa siitä. Paikallinen suunnitelma voi tarkentaa valtakunnallisia perusteita, mutta ei voi sulkea pois mitään lain, asetuksen tai varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden edellyttämää tavoitetta tai sisältöä.
Varhaiskasvatuslain viides luku käsittelee varhaiskasvatuksen suunnittelua ja arviointia. Varhaiskasvatuslain mukaan varhaiskasvatuksen järjestäjiä ja toimintamuotoja koskee itsearviointivelvoite, jolla tarkoitetaan järjestäjän tekemää suunnitelmallista ja säännöllistä arviointia omasta toiminnastaan, sen vahvuuksista ja kehittämistarpeista. Varhaiskasvatuksen arvioinnin tarkoituksena on turvata varhaiskasvatuslain tarkoituksen toteuttamista ja tukea varhaiskasvatuksen kehittämistä ja edistää lapsen kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin edellytyksiä. Varhaiskasvatuksen järjestäjän ja tuottajan tulee sekä arvioida antamaansa varhaiskasvatusta, että osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Arviointien keskeiset tulokset tulee julkistaa. (Varhaiskasvatuslaki 540/2018, 24 §)
Perustelut
Laadun, johtamisen ja arvioinnin kehittämishankkeen toimenpiteiden ja Valssi järjestelmän käyttöönoton johdosta Tuusulan varhaiskasvatuksen arviointityö on jäsentynyt, selkeytynyt sekä muuttunut ja vastaa nyt entistä paremmin ohjaavia velvoitteita. Näiden muutosten ja tarkennuksien pohjalta paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma pitää päivittää.
Vanha teksti
7.2 Tuusulan varhaiskasvatuksen tarkennukset
Toimintaa arvioidaan itsearvioinnin lisäksi yhteistyössä huoltajien ja ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Observointeja käytetään toiminnan arvioimiseksi ja kehittämiseksi. Tuusulan varhaiskasvatuksen kehittämiskohteet valitaan observointitulosten yhteenvedon pohjalta. Henkilöstön osaamiskartoituksia hyödynnetään koulutussuunnittelussa.
Lapsiryhmien kasvattajat arvioivat ja päivittävät koko toimintakauden ajan lapsiryhmän Ryhmävasua. Lapsen vasua arvioidaan ja tarkennetaan yhdessä huoltajien kanssa vähintään puolivuosittain.
uusi teksti.
Lasten huoltajien näkemykset ja arvioinnit lapsiryhmän toiminnasta kartoitetaan joka toinen vuosi tehtävällä asiakastyytyväisyyskyselyllä.
Tuusulassa teemme kaikissa varhaiskasvatusyksiköissä Toiminnan arviointi- ja kehittämissuunnitelman (TAK-suunnitelma). TAK-suunnitelma laaditaan syksyllä toimintakautta varten päiväkodin johtajan tai perhepäivähoidon ohjaajan johdolla. TAK-suunnitelmassa huomioidaan sekä Tuusulan varhaiskasvatuksen yhteiset kehittämiskohteet, että kunkin yksikön omat kehittämiskohteet. TAK-suunnitelma käsitellään yhdessä henkilöstön kanssa ja sitä arvioidaan ja päivitetään koko toimintakauden ajan.
Uusi teksti
7.2. Tuusulan varhaiskasvatuksen tarkennukset
Tuusulan varhaiskasvatuksen arvioinnin kokonaisuus on kuvattu arvioinnin vuosikellossa. Vuosikello ohjaa arviointien toteuttamista ja aikataulua. Arvioinnin ja laadun käsikirja tukee henkilöstä ja johtajia arviointityössä sekä arvioinnin tulosten hyödyntämisessä ja arviointia seuraavassa kehittämistyössä. Arviointia toteutetaan monella tasolla ja monipuolisin menetelmin. Arvioinnin tehtävänä on tarkastella, vastaako toimintamme sille asetettuja tavoitteita. Arvioinnin avulla voidaan seurata sekä seurata tavoitteiden toteutumista, löytää toiminnan vahvuudet, puuttua epäkohtiin, että kehittää toimintaa. Kehittämistavat ja -kohteet määräytyvät kunkin arvioinnin tavoitteen mukaan.
Varhaiskasvatuksen toimintaa arvioidaan kuntatasoisesti Kehittävän palautteen menetelmällä, joka perustuu observointiin ja jonka kautta saamme tietoa toimintamme nykytilasta. Nykytilan analyysin pohjalta luodaan Tuusulan varhaiskasvatuksen painopistealueet, joita kehitetään aktiivisesti kahden toimintavuoden ajan. Valssi laadunhallintajärjestelmän tarjoamilla itsearviointityökaluilla arvioimme vuosittain pedagogisen toiminnan eri aihealueita. Valssi järjestelmää käytetään myös laadun rakennetekijöiden arvioinnissa.
Tuusulassa teemme kaikissa varhaiskasvatusyksiköissä Toiminnan arviointi- ja kehittämissuunnitelman (TAK-suunnitelma). Yksikön johtotiimi laatii TAK-suunnitelman syksyllä toimintavuotta varten. TAK-suunnitelmassa huomioidaan sekä Tuusulan varhaiskasvatuksen yhteiset kehittämiskohteet, että kunkin yksikön omat kehittämiskohteet. TAK-suunnitelma käsitellään yhdessä henkilöstön kanssa ja sen toteutumista arvioidaan tammikuussa ja kesäkuussa.
Henkilöstön kehittävä itsearviointi on tärkeä osa arviointia. Jokaisessa ryhmässä tehdään lapsiryhmän varhaiskasvatussuunnitelma, jota päivitetään ja arvioidaan koko toimintavuoden ajan. Päivittäiset keskustelut ja tiimin yhteinen aika sisältävät pedagogisen toiminnan ja tavoitteiden toteutumisen jatkuvaa arviointia. Jokaiselle lapselle tehdään varhaiskasvatussuunniteilma ja lapsen vasua arvioidaan ja tarkennetaan yhdessä lapsen ja huoltajien kanssa vähintään puolivuosittain. Lapsen tuen toteuttaminen, arviointi ja kehittäminen sisältyvät lapsen vasuun.
Lasten huoltajien näkemykset ja arvioinnit lapsiryhmän toiminnasta kartoitetaan joka toinen vuosi tehtävällä asiakastyytyväisyyskyselyllä. Varhaiskasvatuksessa aloittaneille perheille on omat erilliset asiakastyytyväisyyskyselyt. Lasten osallisuus arviointiin mahdollistetaan osana lapsiryhmien pedagogista toimintaa.
Arviointien tulokset julkaistaan laajuudesta ja tavoitteista riippuen huoltajille, henkilöstölle ja/tai kuntapäättäjille.
Ehdotus
Esittelijä
-
Tiina Simons, sivistysjohtaja, tiina.simons@tuusula.fi
Kasvatus- ja sivistyslautakunta päättää hyväksyä päivitetyn Tuusulan kunnan varhaiskasvatussuunnitelman.