Perustelut
Joenrannan uuden asuinalueen katusuunnitelmaehdotus, piir.no 2158/1-22 on ollut yleisesti nähtävillä 26.10.-8.11.2023.
Lähtökohdat
Katusuunnitelmaehdotus koskee Joenrannan asemakaava-alueen rakentamista. Alueelle rakennetaan asemakaavan mukaiset 12 katua kevyen liikenteen väylineen, kaksi erillistä kevyenliikenteen väylää, polkuverkosto, viher- ja puistorakenteet, valaistus sekä kunnallistekniikka pumppaamoineen.
Suunnittelualue sijoittuu Kellokosken taajamaan ja se on kaavoitettu omakotitalorakentamiselle. Alue on pääosin rakentamatonta pelto- ja metsäaluetta. Alueella on yksi rakennettu kiinteistö. Suunnittelualue rajautuu Linjatiehen.
Hankkeessa hyödynnetään vähähiilisiä ratkaisuja rakentamisessa ja materiaalivalinnoissa.
Hiilijalanjälkeä pienennetään mm. läjittämällä katujen rakentamisesta tulevia maamassoja viheralueiden kumpuihin, jolloin vältytään kuljetuksen aiheuttamilta päästöiltä. Katurakenteissa ja putkimateriaaleissa käytetään mahdollisuuksien mukaan vähähiilisiä ja suunnittelualueen läheltä saatavissa olevia vaihtoehtoja. Puistoalueilla hyödynnetään alueella olevaa materiaalia; risukkoa, puustoa, lohkareita, ym. Alue suunnitellaan niin että talvisin lumi voidaan läjittää alueelle eikä lumen poisajamista tarvita.
Hankkeen toteuttavaa urakoitsijaa ohjataan rakentamisen aikaisen hiilijalanjäljen pienentämiseen esim. työkoneille asetettavilla vaatimuksilla.
Liikenne- ja katutekniset ratkaisut
Jokirinteentie
Jokirinteentie on 415 m kokoojakatu, joka toimii tarvittaessa myös joukkoliikenteen katuna. Ajoradan leveys kadulla on 5,5 m ja kevyen liikenteen väylällä 3,0 m. Katualueen leveys on noin 16,0 m. Kadun ja kevyen liikenteen väylän välinen alue on nurmetettu. Kadulle on suunniteltu tilavaraus linja-autopysäkkiä varten. Kadun nopeusrajoitus on 30 km/h.
Jokihaarantie
Jokihaarantie on 520 m kokoojakatu. Ajoradan leveys kadulla on 5,5 m ja kevyen liikenteen väylällä 3,0 m. Katualueen leveys on noin 12,0–17,0 m. Osalle kadusta tulee kevyen liikenteen väylä joka on korotettu kadusta 8 cm korkealla reunakivellä. Kadun varteen on suunniteltu kampapysäköintiä puiston käyttäjille. Kadun nopeusrajoitus on 30 km/h.
Soutupolku
Soutupolku on 55 m tonttikatu. Ajoradan leveys on 4,0 m. Katualueen leveys on 6,0 m. Kadulle ei tule erillistä kevyen liikenteen väylää. Kadun nopeusrajoitus on 30 km/h.
Airokuja
Airokuja on 45 m tonttikatu. Ajoradan leveys on 4,5 m. Katualueen leveys on 9,0 m. Kadulle ei tule erillistä kevyen liikenteen väylää. Kadun nopeusrajoitus on 30 km/h. Airokujan päästä katu jatkuu jokirannassa olevalle venevalkamaan saakka (ajoväylä 1), jossa on myös veneiden vesillelaskupaikka. Katujen yhteispituus 200 m.
Kanoottipolku
Kanoottipolku on 50 m tonttikatu. Ajoradan leveys on 4,0 m. Katualueen leveys on 6,0 m. Kadulle ei tule erillistä kevyen liikenteen väylää. Kadun nopeusrajoitus on 30 km/h. Airokujan päästä katu jatkuu polkuverkostolle saakka (ajoväylä 2), josta tulevaisuudessa edelleen yhdistyen kevyen liikenteen sillalla joen toisella puolen olevaan nykyiseen rakenteeseen. Katujen yhteispituus 130 m.
Kanoottikuja
Kanoottikuja on 75 m tonttikatu. Ajoradan leveys on 5,5 m. Katualueen leveys on 9,0 m. Kadulle ei tule erillistä kevyen liikenteen väylää. Kadun nopeusrajoitus on 30 km/h. Kadun päähän suunnitellaan kääntöpaikka.
Jokihaaranpolku
Jokihaaranpolku on 75 m tonttikatu. Ajoradan leveys on 3,5 m. Katualueen leveys on 8,0 m. Kadulle ei tule erillistä kevyen liikenteen väylää. Kadun nopeusrajoitus on 30 km/h.
Jokirinteenkuja
Jokirinteenkuja on 130 m tonttikatu. Ajoradan leveys on 5,5 m. Katualueen leveys on 12,0–17,0 m. Kadulle ei tule erillistä kevyen liikenteen väylää. Kadun nopeusrajoitus on 30 km/h. Kadun päähän suunnitellaan kääntöpaikka.
Tonttirasitetiet 1,2,3,4
Tonttirasitetiet 1–4 ovat 40–60 m pitkiä. Ajoradan leveys on 3,5 m. Nopeusrajoitus on 30 km/h.
Päällysteet ja istutukset
Kaikkien katujen ajoradat päällystetään asfaltilla. Ojapainanteiden sadevesikaivot ympäröidään seulanpääkiveyksellä, jotka asennetaan paikalleen asennushiekkaan.
Jokirinteentien viherkaistalle istutetaan katupuita.
Puistoalue pääosin niittymäistä aluetta, jolla lisätään alueen luonnon monimuotoisuutta. Puistotiet ovat kivituhkapintaisia. Puistoteiden reunassa n. 1,5 m leveät hoidetummat alueet. Puistoalueelle on suunniteltu laajoja viherkumpuja, joista kahteen rakentuu värikkäät kukkaniityt. Hulevesialtaiden yhteyteen tulee pensas- ja perennaistutuksia.
Puusto on monilajinen ja joista valtaosa on kukkivia lehtipuita. Lähelle jokirantaa rakentuu nuotiopaikka puuvajoineen ja rakentamisen yhteydessä rantapuustoa raivataan niin, että näkymä joelle aukeaa. Ranta-alueelle sijoittuu myös pieni lahopuutarha. Lahopuutarhat ja lahopuu ovat elinehto monelle viheralueen eliölajille ja erityisen helppo keino lisätä kaupunkiluonnon monimuotoisuutta.
Puistoalueelle sijoittuu kaksi virkistysaluetta, eli leikkipuisto ja kuntoilupuisto alueen asukkaiden käyttöön. Lisäksi säilytettävän metsäalueen läpi raivataan kapea haketettu polku, jota pitkin pääsee pienelle näköalapaikalle. Myös täällä tehdään raivausta jokirantaan näkymien saavuttamiseksi.
Vesihuolto ja kaapelit
Kaduille tulee jäteveden vietto- ja paineviemäriä, vesijohtoa, hulevesiviemäriä, salaojia sekä sähkö- ja telekaapeleita.
Puistoalueelle suunnitellaan jäteveden pumppaamo. Pumppaamosta jätevedet johdetaan Keravanjoen ali ja liitetään Kariniementien nykyiseen jätevesiverkostoon.
Kuivatus
Katujen kuivatus toteutetaan pintakallistuksin, painanneojin sekä hulevesikaivoin- ja viemärein. Kadut kuivatetaan hulevesiviemäriin liitettävin hulevesikaivoin. Hulevesiviemärit puretaan huleveden viivytysaltaisiin. Viivytysaltaista hulevedet johdetaan avo-ojissa Keravanjokeen.
Kadun rakennekerrokset kuivatetaan salaojin. Jokaiselle kiinteistölle rakennetaan hulevesiviemäriliittymä.
Valaistus
Kaduille ja osaan puistopolkuja suunnitellaan led-valaistus.
Katusuunnitelmaehdotuksesta on jätetty 3 muistutusta nähtävillä olon aikana.
Muistutus 1, Tuusulan vammaisneuvosto
"Tuusulan vammaisneuvosto kiittää Joenrannan katusuunnitelmaa kevyen liikenteen reittien suunnittelusta sekä erityisesti viher- ja puistoalueiden esiin tuomisesta. Vammaisneuvosto muistuttaa, että niin katu-, puisto- kuin pysäköintisuunnitelmissakin tulee huomioida esteettömyys, sekä eri liikkumismuotojen, liikenneturvallisuuden ja kunnossapidon tarpeet. Turvallinen ja esteetön liikkuminen tulee varmistaa sekä kaava-alueen suunnittelussa, että varsinaisen rakentamisen aikana. Pysäköintialueilla tulee huomioida riittävä LE-paikkojen lukumäärä.Vammaisneuvosto huomauttaa lisäksi, että puistoalueiden reittien suunnittelussa, kuten pinnanmuodossa, materiaalissa ja mitoituksessa tulee huomioida apuvälineiden, kuten pyörätuolilla tai valkoisen kepin kanssa liikkuvat henkilöt. Myös riittävään valaistukseen tulee kiinnittää huomiota. Selkeät reunakiveykset auttavat merkittävästi valkoisen kepin kanssa liikkuvaa, kun kiveystä voi seurata. Esimerkiksi Rykmentinpuistossa noita kiveyksiä on paljon ja ne ovat todella hyvät."
Vastine 1
Katusuunnitelman esitteestä on päässyt unohtumaan esteettömyydestä kertova otsikko. Se ei toki tarkoita sitä, että suunnittelussa ei olisi huomioitu yleisiä esteettömyysohjeita. Esteettömyys on huomioitu erilaisilla suunnitteluratkaisuissa kuten katujen kaltevuuksissa ja suojatieylityksissä. Suojateiden suunnittelussa on käytetty esim. esteettömyysohjeiden mukaisia kiveysraitoja ja reunakivinäkymiä.
Alueen yleisiä pysäköintipaikkoja sijoittuu venerannan ja puiston läheisyyteen. Näihin pysäköintipaikkoihin ei ole erikseen merkitty LE-paikkoja vaan pysäköinnistä on pyritty tekemään käyttöasteeltaan mahdollisimman tehokasta sallimalla pysäköinti kaikille 12h-aikarajoituksella. Näin vähennetään pysäköintipaikkojen hukkakäyttöä, koska alueen kaduilla on muutoin pysäköintialue-merkki voimassa eli kadunvarsipysäköintiä ei sallita kuin merkityillä paikoilla.
Kadut ja kevyen liikenteen pääyhteydet on päällystetty asfaltilla esim. klv-yhteys Raiviotielle sekä tuleva klv-yhteys Kariniemensillalle. Muutoin puistoalueella kevyen liikenteen väylät ovat kivituhkapintaisia. Sama periaate on käytössä valaistuksen osalta. Kivituhkapolkujen reunoja ei ole suunniteltu kivetettävän, koska kohde ei sijaitse keskusta-alueella ja siltä ei ole edellytetty erityistason vaatimuksia esteettömyydelle, kuten esim. Rykmentinpuiston alueella. Polkujen kiveysreunat kasvattaisivat lisäksi alueen rakentamis- ja kunnossapitokustannuksia.
Muistutus 2, Tuusulan ikäihmisten neuvosto
"Tuusulan ikäihmisten neuvosto kiittää Joenrannan katusuunnitelmaa kevyen liikenteen reittien suunnittelusta sekä erityisesti viher- ja puistoalueiden esiin tuomisesta. On hienoa, että luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja alueiden virkistyskäyttö otetaan suunnittelussa huomioon. Myös hulevesien huomioiminen on hyvä asia.
Ikäihmisten neuvosto huomauttaa, että katusuunnitelmaehdotuksessa ei mainita esteettömyyttä. Neuvosto muistuttaa, että esteettömyyden vaatimukset tulee huomioida Joenrannan katusuunnittelussa ja -rakentamisessa sekä viher- ja virkistysalueiden toteutuksessa."
Vastine 2
Katusuunnitelman esitteestä on päässyt unohtumaan esteettömyydestä kertova otsikko. Se ei toki tarkoita sitä, että suunnittelussa ei olisi huomioitu yleisiä esteettömyysohjeita. Esteettömyys on huomioitu erilaisilla suunnitteluratkaisuissa kuten katujen kaltevuuksissa ja suojatieylityksissä. Suojateiden suunnittelussa on käytetty esim. esteettömyysohjeiden mukaisia kiveysraitoja ja reunakivinäkymiä.
Muistutus 3, Keski-Uudenmaan polkijat ry
"Katusuunnitelmaehdotus liittyy idässä nykyiseen rakennettuun alueeseen. Jokirinteenkujan päästä jatkuu yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä, joka päättyy Raiviotien ylittävään suojatiehen. Raiviotien ylittävä suojatie on epämääräisellä etäisyydellä Linjatiestä. Tienkäyttäjälle jää epäselväksi onko Linjatieltä kääntyvä ajoneuvon kuljettaja väistämisvelvollinen kyseistä suojatietä käyttävää polkupyöräilijää kohtaan.
Lisäksi edellä mainittu suojatie tulee Raiviotielle keskeltä metsää, jolloin näkyvyydet molemmin puolin ovat heikot.
Raiviotien ylittävä suojatie on syytä siirtää niin lähemmäksi Linjatietä, ja sijoittaa väistämisvelvollisuuden osoittava kärkikolmio ennen suojatietä. Näin väistämisvelvollisuuksista ei synny epäselvyyttä käännyttäessä. Lisäksi tulee huomioida turvalliset risteysnäkyvyydet suojatiellä."
Vastine 3
Raiviotiehen liittyvä kevyen liikenteen väylän yhteys on suunniteltu liittyvän katualueilta toisiinsa kaavallisesti VL- ja EV-alueiden lävitse. Kunta omistaa ja hallinnoi kyseisiä yleisiä alueita. Syy miksi suojatie ei ole aivan Raiviotien-Linjatien risteyksessä, johtuu siis maanomistusoikeuksista. Valtio omistaa Linjatien, jota ELY-keskus hallinnoi. Kunnalla ei ole oikeutta rakentaa valtion maille ja Linjatien-Raiviotien liittymän parantamisesta ei ole tehty yhteistyösopimusta ELY:n kanssa.
Suojatie ei ole aivan epämääräisellä sijainnilla vaan se on mitoitettu sijaitsemaan noin 20 metrin etäisyydelle Linjatien ajoradan reunasta. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilöautoja mahtuu noin 3-4 kpl Linjatien ja suunnitellun suojatien väliin. Suojatiellä pätee myös normaalin suojatien liikennesäännöt, koska sille ei ole osoitettu kärkikolmioilla ajoneuvoille väistämisvelvollisuutta. Suojatie ei siis ole tässä kohdassa pyörätien jatke. Kyseisellä suojatiellä pyöräilijät ovat väistämisvelvollisia ajoneuvoja kohtaan.
Näkemät suunnitellulle suojatielle parannetaan, kun EV-alueen metsikköä karsitaan ja harvennetaan kevyen liikenteen väylän rakentamisen yhteydessä. Suojatielle on suunniteltu myös uusi valaisinlamppu lisäämään näkyvyyttä. Raiviotien ajorata on leveydeltään n. 4,5 metriä, joten ylitysmatka on myös näin ollen hyvin tavanomainen eikä erityisen pitkä, jotta se tarvitsisi vielä erillistä keskisaareketta. Keskisaarekkeen rakentamiselle ei myöskään kyseisessä kohtaa ole riittävästi kadun pituussuuntaista tilaa, jotta pysyttäisiin suunnittelussa kokonaan kunnan katualueella menemättä ELY:n tiealueen puolelle. Vanhalla Valtatiellä on keskisaarekkeellinen suojatie rakennettu vastaavalle etäisyydelle Linjatien risteyksestä.
Suojatien näkyvyyttä voidaan toki aina korostaa esim. heijastinpollarein tmv. ratkaisulla, jos sille huomataan myöhemmin tarvetta.