Perustelut
Tausta
Sulan työpaikka-alue III asemakaava hyväksyttiin valtuustossa 7.2.2022. Esisopimukset alueiden luovuttamisesta 4 kpl hyväksyttiin Tuusulan valtuustossa 9.11.2020. Alueen maanomistajien kanssa solmittiin maankäyttösopimus 8.6.2021. Maankäyttösopimus on kaikkien Sula III alueen maanomistajien yhteinen ja kiinteistöittäin tehtiin esisopimukset, maankäyttösopimuksen yhteydessä. Kiinteistöjen kauppakirjat (luovutus- ja vaihtokirjat) tehtiin 6.6.2022. EV- ja katualueet luovutettiin kunnalle ilman erillistä korvausta. Valtuuston hyväksymän maankäyttösopimuksen mukaisesti Tuusulan kunta vastaa kunnallistekniikan rakentamisesta.
Kunnalle luovutettujen maiden kauppakirjoissa on määrätty, että mikäli luovutettavalla määräalalla todetaan maaperätutkimusten tai maankaivun yhteydessä pilaantunutta maaperää tai pohjavettä tai maaperään haudattuna sinne kuulumatonta purkujätettä, purkamattomia kellareita, öljysäiliöitä yms., eikä syyllistä saada selville, vastaa purkamiskustannuksista ja maaperän sekä pohjaveden puhdistamiskustannuksista luovuttaja. Kauppakirjat sisältävät myös määräyksen siitä, että mahdollinen pilaantunut maaperä siirretään maaomistajan tontin puolelle, jossa maanomistaja suorittaa tarvittavat puhdistamistoimenpiteet.
Tuusulan kunta kilpailutti Sula III työpaikkaan rakennusurakan toukokuussa 2023. Urakka käsittää Sula III asemakaava-alueelle suunnittelun katujen ja muun kunnallistekniikan rakentamisen ja rakentamisen edellyttämät esirakennustyöt, pilaristabiloinnin. Kunnanhallitus valitsi kokouksessaan 12.6.2023 § 256 urakoitsijaksi kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen jättäneen Louhintahiekka Oy:n. Urakan kokonaishinnaksi oli annettu 9 104 000 euroa (alv 0 %). Urakkasopimus allekirjoitettiin 11.8.2023 ja urakka aloitettiin 17.8.2023.
Kaava-alueen käyttöhistoriatietojen mukaan osalla aluetta, nk. Korvenrannan tilalla, on ollut Tuusulan kunnanhallituksen vuonna 1992 antama lupa sijoittaa turpeenottoalueelle (4,3 ha) puhtaita maa-aineksia. Saastuneita maa-aineksia ja rakennusjätettä ei saanut luvan mukaan käyttää ottoalueen täytössä. Lupa oli voimassa ensin vuoden 1994 loppuun saakka, jota myöhemmin kunnanhallituksen päätöksellä jatkettiin vuoden 1999 loppuun. Ottoalueen tilavuus oli 43 000 m3.
Tuusulan kunnan Ympäristö- ja rakennuslautakunta oli myöntänyt vuonna 1998 Korvenrannan tilaa koskevan jäteluvan sijoittaa alueelle purkuasfalttia 2000 t/a, purkutiiltä 100 t/a, purkulaastia 10 t/a ja purkubetonia 100 t/a. Täyttöalueen laajuus oli lupahakemuksen mukaan 12,4 ha ja alueen sanottiin täyttyvän maksimissaan 1 ha/vuosi ja määrä olisi 1500 m3/ha. Lupahakemuksen mukaan ilmeisesti edellinen täyttöalue samalla tilaa oli jo loppuun täytetty. Ympäristöluvan voimassaolo päättyi vuonna 2006.
Korvenrannan käyttöä koskevissa valvontaraporteissa (v. 1999 ja v. 2003-2005) yhteensä tilalla olisi asfalttijätettä 7119 t, purkutiiltä 240 t, purkulaastia 26 t ja purkubetonia 1544 t, yhteensä 8929 t. Ympäristölupapäätöksen mukaan täytettyä aluetta tilalla Korvenranta on ollut v. 1998 yhteensä 4,5 ha, jossa jätettä 1500 m3/ha, yhteensä 6750 m3/11 475 t (tiheydellä 1,7 t/m3). Edellä esitetyn perusteella tilalla Korvenranta olisi kenttäsijoitettua jätettä yhteensä vähintään 20 404 t. Ympäristöviranomaisten seurantaraporttien mukaan kaava-alueella olisi jätettä muuallakin kuin Korvenrannan tilalla.
Ennen urakan alkua tutkittiin asemakaavan mukaisilla EV- ja katualueilla maaperän laatua. Alueella todettiin pieni määrä lievästi pilaantunutta maata, joka on vietävä asianmukaiseen käsittelypaikkaa. Pilaantuneen maan ohella katualueilta (pa. 4,52 ha) löytyi jätettä, jonka määrä koekuopissa vaihteli < 5…30 %:iin. Jäte oli laadultaan pääosin ympäristöluvan mukaista.
Lisä- ja muutostöiden perustelut
Urakan esirakennustöiden aikana on ilmennyt, että kaavan mukaisilla katualueilla on maaperässä jätettä huomattavia määriä syvyydellä 1…1,5 m. Jätettä oli selvästi enemmän kuin koekuoppien perusteella voitiin arvioida tai ympäristöluvalla alueelle oli voitu sijoittaa. Urakoitsijan arvion mukaan maaperässä olisi jätteen sekaista maa-ainesta noin 45 000 m3ktr, mikä painona tarkoittaa noin 75 000…80 000 tonnia. Jäte on pääosin asfalttijätettä. Paikoitellen joukossa on myös betonijätettä sekä pienempiä määriä mm. tiiltä, laastia, auton renkaita ja metallia.
Pilaantuneista maista tehtiin nk. pima-ilmoitus Uudenmaan ely-keskukselle. Pima-ilmoituksen ja siitä tehdyn päätöksen mukaan poiskuljetettava pilaantunut maa-aines siirretään em. kauppakirjan mukaisesti tontin puolelle, suojataan leviämisen estämiseksi ja maa-aines siirretään asianmukaisen ympäristöluvan omaavaan paikkaan loppusijoitettavaksi. Poiskuljettavan pilaantuneen maan jatkokäsittelykustannuksista vastaa tontin omistaja.
Urakan esirakennustöiden aikana oli katualueilta kaivettavien jätteiden osalta suunniteltu toimittavan vastaavalla tavalla. Roskaantumis- ja jäteasioissa toimivaltainen viranomainen Keski-Uudenmaan ympäristökeskus ei tätä kuitenkaan hyväksynyt. Jätteen sekaista maata saa Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen kannanoton mukaan varastoida ja käsitellä vain asemakaavan mukaisella katualueella. Jätteet on poistettava katualueelta, koska niitä ei voi hyödyntää osana katurakennetta ja ne estävät maapohjan vahvistamisen pilaristabiloinnilla.
Katujen ja maanalaisen infran perustamistavasta johtuen ympäristökeskuksen esittämä jätteensekaisen maan käsittely ja varastointi ei ollut mahdollista siten, että käsittelyn olisi suorittanut maa-alueiden luovuttaja samalla tavoin kuin pilaantuneen maan osalta toimittiin. Myöskään ympäristökeskuksen esitys hakea ympäristölupa varastoida tai käsitellä jätettä tontilla ei käytännössä ollut mahdollista, koska lupakäsittelyn ilmoitettiin kestävän noin vuoden. Työtilaa saadakseen, ja jotta työmaata ei tarvitsisi seisauttaa, urakoitsija aloitti omalla riskillä jätepitoisen maan kaivun ja jätteen erottelun siten, että katualueille voitiin rakentaa työalustat stabilointikoneille, maapohjat stabiloida ja järjestää näin varastotilaa katualueille. Tällä hetkellä katualueista on kaivettu ja puhdistettu jätteistä noin 50 %. Jäte, asfaltti, on kuljettu asfalttiasemalle, jossa se on otettu vastaan korvauksetta.
Jätteen erotteleva kaivu, jätteen erottelu maamassoista ja kuljetus vastaanottoon eivät ole kuuluneet alkuperäiseen urakkaan, vaan urakoitsija on jättänyt niistä lisätyötarjoukset. Tarjoukset on annettu yksikköhinnoilla, ja hinnat perustuvat pääosin alkuperäisen urakkatarjouksen yhteydessä annettuihin yksikköhintoihin. Tarjous perustuu oletukseen, että jätteen sekaista maata on kaivettava yhteensä n. 45 000 m3ktr ja jäte on erotettava maa-aineksesta. Erotellut jakeet toimitetaan asianmukaisiin loppusijoituskohteisiin tai hyötykäyttöön. Jätelöydöksistä aiheutuvat, urakoitsijan esittämät lisätyöt ovat (alv 0 %):
- Leikkausmaiden seassa olevien rakennusjätteiden käsittely (LMT 1C, 3.11.2023) 651 520 €
- Kaivumaiden vastaanottohinnan muutos (LMT 4B, 26.9.2023) 115 830 €
- Rakennekerrosten alapuoliset täyttötyöt (LMT 6, 11.10.2023) 560 000 €
- Seulottujen massojen jatkokäsittely (LMT 8B, 17.10.2023) 211 850 €
- PIMA-maiden käsittely työmaalla (LMT 9, 17.101.2023) 4 110 €
- Seulottujen massojen vastaanottomaksut (LMT 10A, 18.10.2023) 422 500 €
Arviohinta lisätöille on yhteensä 1 965 810 euroa (alv 0%). Todelliset kustannukset perustuvat määrämitattuihin suoritteisiin. Seulottujen maiden jatkokäsittely- ja vastaanottokustannukset riippuvat seula-alitteen laadusta ja lopullisesta sijoituspaikasta. Lisätyötarjouksissa on otettu huomioon kunnalle kuuluvia hyvityksiä. Lisätöiden sisällöistä ja määristä on käyty useita neuvotteluja urakoitsijan kanssa pyrkien löytämään kustannustehokas tapa jätteiden käsittelylle.
Välittömiä hyväksyttäviä lisätöitä ovat LMT 1C, LMT 6 ja LMT 9, yhteissummaltaan 1 215 630 euroa (alv 0%). Muiden lisätyöesitysten hyväksynnän tarve ajankohtaistuu myöhemmin.
Lopullisten lisätyökustannusten suuruuteen vaikuttaa jätteen sekaisen maan määrä sekä jätteestä erotetun maa-aineksen laatu, määrä ja sijoituspaikka. Samoin on odotettavissa lisä- ja muutostyöesityksiä, jotka liittyvät infran rakentamiseen. Niiden kustannusvaikutuksen arvioidaan olevan vähäinen. Tällä hetkellä katu-alueesta on kaivettu noin 50 % ja jätteen erottelusta aiheutuneet kulut ovat 401 920,00 euroa, jotka sisältyvät LMT 1C:n tarjoukseen.
Urakoitsijan kanssa on käyty neuvotteluja myös urakan keskeyttämisestä, mutta niitä ei pidetä tarkoituksenmukaisena ratkaisuna, koska urakoitsijalla olisi tällöin oikeus korvauksiin menetetyn katteen, tehdyn työn ja hankintojen osalta. Urakan keskeytys on perusteltua vain, jos päätetään, että asemakaava-aluetta ei toteuteta lainkaan.
Urakan jatkamisen yhteydessä tulee esiin kysymys alueella olevien jätteiden käsittelyn kustannusten määrästä ja jakautumisesta. Yhdyskuntatekniikan käsitys tähänastisten selvitysten perusteella on, että rakennettavalla katualueella saattaa olla huomattavasti enemmän jätteiksi luettavia aineksia kuin rakentamisen alkuvaiheessa oli syytä olettaa. Urakan jatkuessa riskinä on jätteistä kunnalle koituvien käsittelykustannusten (ainesten käsittelyn, kuljetusten, vastaanoton kustannukset yms.) merkittävä nousu. Nämä kustannuserät voivat muodostua huomattavan suuriksi. Kunnalle lopulta koituvien kokonaiskustannusten määrään vaikuttaa katualueiden luovuttajan korvaamien kustannusten osuus.
Katualueiden luovuttajan kanssa käydään neuvotteluja vastuukysymyksistä ja kunta pidättää itsellään oikeuden vaatia korvaukset niistä kustannuksista, jotka ovat sille aiheutuneet alueella olevien jätteiden poiskaivusta ja käsittelystä. Tällä päätöksellä kunta päättää ainoastaan oman urakkansa edistämisestä, ei lopullisesta kannastaan kustannusten jakamisesta katualueiden luovuttajan ja kunnan kesken.
Hallintosäännön maankäyttö ja rakentaminen toimivaltataulukon mukaan yhdyskuntatekniikan investointeihin liittyvistä yli 500 000 euron lisä- ja muutostöistä päättää kunnanhallitus.