Konsernijaosto, kokous 1.10.2018

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 55 Talousarvio 2019 ja taloussuunnitelma 2019 - 2023

TUUDno-2018-600

Aikaisempi käsittely

Ehdotus

Esittelijä

Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Konsernijaosto käy keskustelun talousarvion 2019 valmistelusta ja antaa tarvittavat ohjeet jatkovalmistelun pohjaksi.

Päätös

Konsernijaosto kävi keskustelua talousarvion 2019 valmistelun pohjaksi.

Perustelut

Toimintaympäristön kehitys

Vuoden 2019 talousarviokehyksen lähtökohtana on Suomen hidastuva talouden kasvu. Valtiovarainministeriö (VM) ennustaa Suomen talouden 2019 kasvun asettuvan 2,2 %:iin. Inflaation nopeutuminen ja kotitalouksien velkaantuminen laskevat palkansaajien ostovoimaa.  Työllisyys jatkaa kohenemistaan, työttömyysasteen ennustetaan alenevan 8,1 prosenttiin.

Kunnat ja kuntayhtymät ovat viime vuosina tehostaneet toimintaansa ja hillinneet toi­mintamenojen kasvua. Hyvä taloustilanne on tukenut kuntatalouden tervehtymistä.

Maakunta- ja sote-uudistus helpottaa osaltaan kuntien talouden tasapainotusta ja muutosten ennakointia. Kuntien yksikkökustannukset saattavat kuitenkin nousta, jos kunnat eivät kykene sopeuttamaan yleis- ja hallintokustannuksia yhtä paljon kuin toimintaa siirtyy maakunnille. Uudistukseen liittyvä kustannusten ja verorahoituksen siirto kunnilta maakunnille on koko maan tasolla kustannusneutraali. Uudistuksen myötä kuntien mahdollisuudet tasapainottaa talouttaan ovat nykyistä kapeammat. Kuntien tulopohjan pienentyessä säästöpotentiaalien tunnistaminen ja hyödyntäminen sekä järkevät investointipäätökset korostuvat entisestään.  

Kunnan käyttötalous ja palvelutuotanto painottuvat uudistuksen jälkeen nuoriin ikäluokkiin. Tämän vuoksi kuntien verorahoituksessa (verotulot ja valtionosuudet) tapahtuu merkittäviä kuntakohtaisia muutoksia, kun kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmässä painottuu huomattavasti aikaisempaa enemmän nuorten ikäluokkien palvelutarpeet ja osuus kunnan väestöstä. Aikaisemmin vanhemman väestörakenteen ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen vuoksi suhteellisesti paljon valtionosuutta saaneet kunnat ovat jatkossa entistä riippuvaisempia verotuloista. Samanaikaisesti nuoremman väestörakenteen kunnissa valtionosuuksien osuus verorahoituksessa kasvaa.

Valtiovarainministeriö on tehnyt uudistuksen rahoitusta koskevia kuntakohtaisia laskelmia ja vaikutusarvioita. Uudistuksen todelliset vaikutukset voivat poiketa merkittävästi VM:n arvioista sekä kokonaisuutena että yksittäisten kuntien kohdalla. Myös tulevien maakuntien talous tullee olemaan alijäämäiseksi. On hyvin mahdollista, että valtionosuuksien lisäleikkaukset otetaan käyttöön maakuntauudistuksen jälkeen.

Investointitarpeet, korjausvelka ja kasvukeskusten palvelujen ja infrastruktuurin laajentaminen muodostavat maakunta- ja sote-uudistuksen jälkeenkin haasteen kuntataloudelle. Investointimenoja kasvattavat kasvukeskusten rakennushankkeet, korjausinvestoinnit sekä erityisesti vilkas sairaalarakentaminen. Kuntatalouteen kohdistuvista sopeutustoimista huolimatta kuntatalouden lainanottotar­vetta heijastava toiminnan ja investointien rahavirta on lähivuosina negatiivinen. Kuntien suhteellinen velkaantuneisuus kasvaa, sillä samaan aikaan kun kuntatalouden tulot likimain puolittuvat, vain pieni osa velois­ta siirtyy maakuntiin.

Talousarviokehys

Talousarvion laatimisohjeessa annetaan talousarvioehdotuksen laatimista, sisältöä ja rakennetta koskevat ohjeet sekä määrärahakehys valmistelun ohjeeksi. Vuoden 2019 talousarviokehyksen perustana on Tuusulan kuntastrategia. Tulo- ja menoarviot pohjautuvat 2017 tilinpäätökseen, osavuosikatsaukseen 1/2018, Kuntaliiton vero- ja valtionosuusennusteeseen sekä kunnan toimialojen ennakoimiin tulo- ja menolisäyksiin, tuottavuustoimiin ja kehittämisprojekteihin.  

Talousarviokehys laaditaan toimialojen kokonaistuloille, kokonaismenoille ja investoinneille. Toimialat puolestaan jakavat saamansa kehyksen tulosalueille ja tarvittaessa edelleen tulosyksiköille ja kustannuspaikoille. Menettelyn tarkoituksena on varmistaa, että toimialojen talousarvioehdotukset pysyvät annetun kehyksen sisällä.

Talousarviokehys on laadittu talousarviovuodeksi 2019. Sosiaali- ja terveystoimi on edelleen mukana kehyslaskelmissa. Budjettiprosessin myöhemmässä vaiheessa, syksyllä 2018, sosiaali- ja terveystoimen toimintamenot 2019 muutetaan palveluostoiksi Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymältä.

Sosiaali- ja terveystoimen todelliset menot ja tulot vuosina 2018 ja 2019 ovat pohjana maakunta- ja sote-uudistukselle ja siihen liittyville valtionosuusmuutoksille. Kunnat, joissa pystytään hillitsemään sosiaali- ja terveystoimen nettomenoja, saavat valtionosuusjärjestelmän kautta pysyvän hyödyn maakunta- ja sote-uudistuksen jälkeisenä aikana. 

Vaikka sosiaali- ja terveystoimi siirtyy kuntayhtymän hoidettavaksi, osa kustannuksista jää edelleen kunnan hoidettavaksi. Keskitettyjä hallinnon ja tukipalvelujen menoja, osa työllisyyden hoidosta sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen jäävät kunnan vastuulle.

Käyttöomaisuuden myyntivoittojen arvioidaan alenevan 7,9 milj. euroon, laskua 2017 talousarviosta 4,0 milj. euroa. Muiden ulkoisten toimintatuottojen ennakoidaan kasvavan 1,6 milj. euroa, lähinnä maankäyttösopimuskorvausten ennakoidun kasvun (1,8 milj. euroa) myötä. Toimintatuloja pienentävät varhaiskasvatuksen maksumuutokset (0,45 milj. euroa) sekä talous- ja velkaneuvonnan siirtyminen oikeusaputoimistojen tehtäväksi vuoden 2019 alusta (tulovähennys 0,18 milj. euroa).

Toimintamenojen kasvuksi vuodelle 2018 (kunta ilman vesihuoltoliikelaitosta) esitetään talousarviokehyksessä 1,91 % talousarvioon 2018 nähden. Ulkoisten toimintamenojen lisäykseksi on esitetty 1,71 %.

Kunta-alan palkoista on sovittu sopimuskaudeksi 1.2.2018 - 31.3.2020. Vuonna 2018 työvoimakustannukset nousevat noin 0,9 % ja lisäksi erillisen kertaerän kustannusvaikutus on 0,67 %. Vuoden 2019 korotuksien on arvioitu nostavan työvoimakustannuksia 2,0 %. Palkkakustannusten nousu on huomioitu kehykseen. Kunnan toimintamenojen kasvua vähentää talous- ja velkaneuvonnan siirtyminen oikeusaputoimistoille (0,23 milj. euroa).

Toimintamenojen kasvuprosentti vuodelle 2019 annetaan toimialoille liitteenä olevassa erillisessä kehyslaskelmassa.  Toimialojen talousarviokehyksen 2019 mukainen käyttötalousmenojen ulkoisten toimintamenojen kasvu ilman siirtoja toimialojen välillä jakaantuu seuraavasti:

                                            Yleisjohto- ja konsernipalvelut                   0,61 %        

                                            Sosiaali- ja terveystoimi                           - 1,72 %

                                            Kasvatus- ja sivistystoimi                          - 2,89 %

                                            Kuntakehitys ja tekninen toimi                  - 1,23 %

                                            Kunta yhteensä                                       - 1,71 %

Toimialojen toimintamenojen kokonaiskasvut eivät ole vertailukelpoisia ehdotettujen toimialojen välisten määrärahasiirtojen vuoksi, kun henkilöstöhallinnosta siirretään toimialoille Kuel-eläkemenoperusteiset maksut, Varhe- maksut sekä työterveyshuollon maksut.

Vesihuoltoliikelaitoksen tulee omassa talousarviovalmistelussaan noudattaa kunnan tiukan talouden periaatetta. Vesihuollon toimintamenoja kasvattaa isojen aluekehityshankkeiden suunnittelu ja toteutus. Kunnan talouden suunnittelun lähtökohtana on, että vesihuoltoliikelaitoksen ulkoisten käyttötalousmenojen kasvu on vuonna 2019 enintään 2,94 %.

Kehyslaskelman lähtökohtana on ansiotuloveroprosentti 19,50 %:a sekä nykyiset kiinteistöveroprosentit. Tuusulan verotulojen arvioidaan kasvavan vuonna 2019 10,2 milj. euroa (6,8 %) vuoteen 2018 nähden. Valtionosuuksien ennakoidaan alenevan 0,1 milj. euroa. Talousarvion verotulot sekä valtionosuudet on arvioitu Kuntaliiton ennusteen mukaisiksi.

Seuraavassa taulukossa on esitetty kiinteistöveroprosenttien osalta lain sallima vaihteluväli ja kunnassa noudatettavat veroprosentit.

                         Lain sallima vaihteluväli                          Tuusulan nykyinen vero-%

Yleinen kiinteistövero                              0,93-2,00                             0,93

Vakituinen asuinrakennus                        0,41-0,90                             0,41

Muu asuinrakennus                                  0,93-1,80                            0,93

Rakentamaton rakennuspaikka               3,93-6,00                             3,93

Yleishyödyllinen yhteisö                           0,00-1,55                             0,65

Rahoituslaskelman 2018 lähtökohtana ovat noin 42 milj. euron investoinnit. Talonrakennushankkeisiin on varattu noin 15 milj. euroa, kuntatekniikan rakentamiseen noin 20 milj. euroa ja maan hankintaan 3 milj. euroa. Myöhempinä taloussuunnitelmavuosina investointien taso olisi keskimäärin yli 40 milj. euroa. Tulevien investointien mittakaavaan vaikuttaa olennaisesti suurten koulurakennushankkeiden aikataulu ja toteutustapa.

Tulorahoituksen riittämättömyydestä johtuen kunnan korollisten velkojen kasvu säilyy nopeana. Kehyslaskelmassa toiminnan ja investointien rahavirta vuonna 2019 on noin 20 milj. euroa negatiivinen.

Kuntatasoisen kehyksen lähtökohtana on käyttötalouden pysyvä tasapaino ja selkeästi ylijäämäinen talous taloussuunnitelmakaudella 2019 – 2023 sekä velkaantumisen hallittu kasvu. Tavoitteena on parantaa kunnan tulonmuodostusta vauhdittamalla tonttikauppaa ja kunnan elinvoiman kehittymistä. Lähtökohtana on, että henkilöstömäärän kasvu pidetään minimissään kunnan varautuessa sote- ja maakuntauudistukseen. Asiakasmäärien aiheuttaman kustannuspaineen kasvuun pyritään edelleen vastaamaan kevyemmillä ja ennaltaehkäisyyn painottuvilla palveluilla.

Talousarviokehyksen mukaan Tuusulan kunnan tulos asettuu vuonna 2019 noin 3,3 milj. euroa ylijäämäiseksi (kunta + vesihuoltoliikelaitos 4,5 milj. euroa). Taloussuunnitelmavuosina kunnan velkaantuminen jatkuisi nopeana, vaikka taloussuunnitelman lähtökohtana on selkeästi ylijäämäinen käyttötalous. Kunnan tulevien vuosien investointitarpeita ja aikatauluja arvioidaan budjetointiprosessin aikana kriittisesti.

Maakunta- ja sote-uudistus ja uudistukseen liittyvien rahoitusratkaisujen vaikutukset täsmentyvät edelleen. Mahdolliset muutokset otetaan huomioon budjetointiprosessin aikana.

Ehdotus

Esittelijä

Harri Lipasti, vt. hallintojohtaja, harri.lipasti@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • käynnistää vuoden 2019 talousarvion ja vuosien 2019 - 2023 taloussuunnitelman valmistelun liitteenä olevan kehyslaskelman mukaisesti
  • hyväksyä vuoden 2019 talousarvion ja vuosien 2019 - 2023 taloussuunnitelman laadintaohjeet.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Markku Vehmas oli asiantuntijana kokouksessa.

Valmistelija

Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Perustelut

Talousarvion 2019 valmisteluun liittyen kuntaorganisaatiossa on jatkettu vuoden 2019 tavoitteiden ja toimenpiteiden määrittelyä sekä indikaattoreiden lähtö- ja tavoitetasojen määrittelyä sekä em. asioiden esittämistä talousarviokirjassa. Lisäksi strategiaan ja talousarvioon tiiviisti liittyvää riskienhallinnan toimintamallia on täsmennetty sisäisen tarkastuksen suosituksiin perustuen.

Ehdotus

Esittelijä

Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Konsernijaosto käy keskustelun talousarvion 2019 valmistelusta, tavoitteiden ja indikaattoreiden esittämistavasta talousarviokirjassa, riskienhallinnan toimintamallista sekä antaa tarvittavat ohjeet jatkovalmistelun pohjaksi.

Päätös

Konsernijaosto

  • merkitsi tiedoksi v. 2019 TA:n kehysesityksen, tavoitteiden ja indikaattorien esittämistavan talousarviokirjassa ja riskienhallinnan toimintamallin. Lisäksi sovittiin talouden seurantaan liittyvien tietojen raportoinnista valtuustolle.

Heidi Hagman oli asiantuntijana kokouksessa.

Valmistelija

  • Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Perustelut

Talousarvion 2019 valmisteluun liittyen kuntaorganisaatiossa on jatkettu vuoden 2019 tavoitteiden ja toimenpiteiden määrittelyä sekä indikaattoreiden lähtö-​ ja tavoitetasojen määrittelyä sekä em. asioiden esittämistä talousarviokirjassa.

Ehdotus

Esittelijä

  • Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Konsernijaosto päättää

  • käydä keskustelun talousarvion 2019 valmistelusta tavoitteiden ja indikaattoreiden esittämistavasta talousarviokirjassa
  • linjata vuositavoitteista valtuustotason sekä muiden tasojen tavoitteet
  • antaa tarvittavat ohjeet jatkovalmistelun pohjaksi.

Päätös

Konsernijaosto linjasi vuositavoitteista valtuustotason tavoitteet ja indikaattorien tavoitetasot.

Lisäksi sovittiin, että vuositavoitteet lähetetään valtuustoryhmille kommentoitavaksi konsernijaoston priorisoinnin pohjalta.


Muutoksenhaku

Päätöksestä ei saa tehdä kuntalain 136 §:n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.