Tarkastuslautakunta, kokous 13.2.2023

§ 14 Tuusulan kunnan palveluverkko 2018-2028, esittely tarkastuskunnalle

TUUDno-2018-752

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Virpi Lehmusvaara tuulehmuvi
Harri Lipasti
Markku Vehmas
Ritva Lappalainen

Perustelut

Kasvatus- ja sivistyslautakunta 22.5.2018

Tuusulan kunnan palveluverkon kehittäminen on välttämätöntä talouden, kiinteistöjen kunnon ja sisäilmaongelmien johdosta.  Kunnan palveluverkon keskeisen rungon muodostavat varhaiskasvatuksen ja koulujen palveluverkko. Varhaiskasvatuksen suunnitelmien ja perusopetuksen opetussuunnitelmien asettamat vaateet puoltavat palveluverkon kehittämistä. Osa kouluista ei myöskään enää sijaitse tarkoituksenmukaisissa paikoissa väestön sijoittumiseen nähden ja niiden tilalliset suunnitteluratkaisut ovat opetuksen näkökulmasta katsottuina vanhentuneet.

Sosiaali- ja terveystoimen käytössä olevien tilojen osalta ei Tuusulan kunnan näkökulmasta ole tässä vaiheessa tarkoituksenmukaista tehdä erityisiä kehittämistoimia, koska palveluverkkoon liittyvät ratkaisut tehdään käytännössä Keski-Uudenmaan sote- kuntayhtymässä ja mahdollisesti vuoden 2020 alussa voimaan tulevassa maakunnassa. Sosiaali- ja terveystoimen tilojen osalta on tarkoituksenmuikaista ylläpitää niiden käytettävyyttä nykyisiin toimintoihin.    

Tuusulan kunnan kiinteistösalkkuun kohdistuva laskennallinen korjausvelka on noin 21 milj. Euroa (Trellum raportti 2017). Rakennuksen korjausvelka kuvaa sitä rahamäärää, joka rakennuksen kunnossapidosta on tingitty, jotta se olisi kohtuullisessa, mutta kuitenkin käyttökelpoisessa kunnossa. Korjausvelan laskennassa nykykunnon lähtö- ja tavoitetasona käytetään 75 % kuntoluokkaa. Kun rakennuksen kuntoluokka laskee alle määritellyn 75 % tavoitetason, lasketaan kuinka paljon rahaa tekniseen arvoon ja nykykuntoon tulisi lisätä, jotta määritelty 75 % tavoitetaso saavutetaan. Tästä nykykunnon ja tavoitekunnon erotuksesta voidaan määrittää yksittäisen rakennuksen korjausvelka.

Kiinteistösalkkuun kohdistuva peruskorjaustarve on noin 23 milj. euroa ja välitön perusparannustarve noin 43 milj. euroa. Peruskorjaus- ja perusparannustarve lasketaan sitten, kun rakennusten nykykunto alittaa 60 prosentin. Tämän jälkeen lasketaan, kuinka paljon rahaa näihin rakennuksiin tulisi investoida, jotta rakennukset saataisiin alkuperäiseen (peruskorjaustarve) tai tämän päivän täysin uuden käyttötarkoitukseltaan vastaavan rakennuksen mukaiseen tavoitekuntoon (perusparannustarve). Peruskorjaustarve sisältää fyysisen kulumisen johdosta tarvittavat investoinnit (tavoitekunto 90%) ja perusparannustarve (tavoitekunto yleensä 120%) fyysisen kulumisen lisäksi myös ajanmukaistamisen vaatimat investoinnit eli toiminnalliset muutokset, jolla rakennuksen laatutasoa nostetaan alkuperäistä tasoa korkeammaksi. Rakennuskannan korjausvelkalaskenta on suuntaa antava arvio rakennuskannan tilasta eikä välttämättä kuvaa kovin tarkasti yksittäisen rakennuksen tilannetta.

Yksittäisen rakennuksen todellinen kunto saattaa poiketa laskennallisesta riippuen mm. rakennuksen käytöstä ja ylläpidon asteesta. Tarkempaan tarkasteluun tulee käyttää esim. rakennuskohtaisia kuntotutkimuksia ja rakennusosakohtaisia kuntoarviointeja.

Tilakonsultit Oy;n tekemän varhaiskasvatuksen ja koulujen palveluverkkoselvityksen (7.2.2018) johtopäätösten mukaan Tuusulan kunnan palveluverkko on vanhentunut teknisesti, toiminnallisesti ja suhteessa kunnan väestörakenteeseen. Palvelukapasiteettia on liikaa pienissä kyläkouluissa, jotka eivät kykene tarjoamaan uudistetun opetussuunnitelman mukaisia tiloja. Taajamien koulut ovat täynnä ja niihin kohdistuu laajentamistarvetta. Vanhentuneen kouluverkon uudistaminen on järkevää palvelun laadun, koulujen sisältämien riskirakenteiden ja talouden kannalta. Tilakonsultit esittivät kolme vaihtoehtoista mallia palveluverkon kehittämiseksi. Kaikki muutetut tulivat nykyistä palveluverkkoa edullisimmiksi (liite 1).

Jos palveluverkkoa ei saada uudistettua ja supistettua, niin yhä useamman rakennuksen kohdalla joudutaan tinkimään ylläpidosta, jolloin riskinä on, että korjausvelka ja sisäilmaongelmat lisääntyvät. Kiinteistönylläpidon saattaminen kestävälle pohjalle edellyttää, että palveluverkko on mitoitettu vastaamaan kuntalaisten tarpeita sekä kunnan taloudellista kantokykyä. Tilankäytön tehostaminen vaikuttaa ajan mittaan vähentävästi myös investointitarpeisiin. Lisäksi säästöjä saadaan aikaan, kun rakennusten energiatehokkuus paranee uusinvestointien myötä. Uusilla rakennushankkeiden toteuttamismalleilla on mahdollisuus saada aikaan kustannussäästöjä sekä parantaa rakennusten koko elinkaaren aikaista hoitoa ja ylläpitoa. Kaikkiaan uusilla rakennushankkeilla voidaan parantaa kunnan palveluverkon kokonaistehokkuutta ja -kustannuksia. Tilankäytön tehostuminen vaikuttaa ajan mittaan vähentävästi investointitarpeisiin. Lisäksi säästöjä saadaan aikaan, kun rakennusten energiatehokkuus paranee uusinvestointien myötä.

Uusilla rakennushankkeiden toteuttamismalleilla on mahdollisuus saada aikaan kustannus-säästöjä sekä parantaa rakennusten koko elinkaaren aikaista hoitoa ja ylläpitoa. 

Uutta päiväkotia suunniteltaessa lähtökohtana on vähintään 9-ryhmäinen päiväkoti, jonka yhteyteen voidaan toteuttaa tilat myös perhekeskustoiminnalle tai avoimen varhaiskasvatuksen toiminnoille ja esimerkiksi taiteen perusopetukselle- Vastaavasti luovutaan pienistä ja huonokuntoisista yksiköistä. Uusien rakentuvien asuinalueiden päiväkodit sijoitetaan koulujen tai muiden palveluiden läheisyyteen esimerkiksi ikäihmisten palveluiden läheisyyteen. Päiväkotien tila- ja rakennesuunnittelussa huomioidaan myös mahdollisuus varhaiskasvatuksen ja vanhusten asumispalvelujen yhdistämisestä tulevaisuudessa. 

Uudet päiväkotien tilalliset ratkaisut suunnitellaan siten, että ne ovat monimuotoisia ja tehokkaita toiminnan ja tilankäytön suhteen. Piha-alueiden ja ympäristön kasvatukselliseen sisältöön ja käytön turvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota helppohoitoisuuden ohella.

Tuusulan kunnan perusopetuksen palveluverkon lähtökohtana on, että erillistä ala- ja yläkouluista siirrytään kohti yhtenäisiä peruskouluja, jossa annetaan kaikkien luokka-asteiden opetusta turvaten mahdollisimman yhtenäisen koulupolku.

Perusopetusryhmien muodostamisen lähtökohtana ovat vähintään 22 oppilaan ryhmät. Opetusryhmien sijoittelu tehdään huomioiden tilojen tehokas käyttö. Koululaisten iltapäivätoiminta sekä koulukerhotoiminta järjestetään pääsääntöisesti alakouluilla ja myös esiopetusryhmät pyritään sijoittamaan koulujen tiloihin alaluokkien läheisyyteen.

Kouluverkkoselvitys ja uusinvestoinnit perustuvat pääosin 4 sarjaisiin yhtenäiskouluihin ja 22 oppilaan perusopetusryhmiin. Myös iltapäivätoiminnalle ja esiopetusryhmille varataan toimitilat kouluilta. Nykyisiä hyväkuntoisia koulukiinteistöjä hyödynnetään mahdollisimman paljon kuitenkin siten, että tilaratkaisuissa otetaan huomioon sisäilmaan liittyvät riskit. Suunniteltaessa yhtenäiskoulu-investointeja tarkastellaan myös lähikoulujen oppilasvirtoja uudelleen ja samalla arvioidaan mahdollisuutta luopua korjaustarpeessa olevista kiinteistöistä.

Koulunjohtajakoulut on yhdistetty lähikouluun. Pienien yksiköiden tulee olla vähintään kahden ryhmän kokoisia eli oppilasmäärän tulee olla vähintään 40 oppilasta. Koulun ylläpito tulee tarkasteluun, jos rakennus vaatii isoja korjausinvestointeja.

Kasvatus- ja sivistystoimessa on yhteistyössä tilakeskuksen kanssa laatinut kevään 2018 aikana aiempien selvitysten pohjalta ehdotuksen, jossa Tuusulan kunnan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkko kehitetään seuraavien rakennushankkeiden kautta:

  • Etelä –Tuusulan päiväkoti uudisrakennus (10 ryhmää)
  • Kirkonkylän kampukseen päiväkoti uudisrakennus (9 ryhmää)
  • Kirkonkylän kampus uudisrakennus(vuosiluokat 1-6)
  • MONIO lukio-kulttuurikeskus uudisrakennus
  • Riihikallion koulun peruskorjaus ja laajennus (nelisarjaisuus)
  • Rykmentinpuiston monitoimitalo uudisrakennus
  • Lahelan monitoimitalo uudisrakennus
  • Jokelan koulukeskus (yhtenäinen peruskoulu / yläkoulu + lukio, mahdollisesti kuudennet vuosiluokat) peruskorjaus ja laajennus (oletus)
  • Jokaisen päiväkoti- ja kouluyksikön toiminnalliset muutokset (kalustus, pihat) perus- ja vuosikorjaukset

Hankkeet toteutuisivat ns. kahdessa aallossa. Ensin rakentuisivat Etelä-Tuusulan päiväkoti, Kirkonkylän koulukampus, lukio- ja kulttuuritalo Monio ja Riihikallion koulun peruskorjaus ja laajennus. Toisessa aallossa Rykmentinpuiston monitoimitalo, Lahelan monitoimitalo ja Jokelan koulukeskuksen peruskorjaus. Koko investointikaudelle varataan määrärahaa muidenkin päiväkoti- ja koulutilojen oppimisympäristöjen kehittämiseen vuosittain.  Liitteessä 3 on perustelut jokainen hanke erikseen.

Uudistetun palveluverkon myötä kunta luopuu seuraavista koulu- ja päiväkotikiinteistöistä: Mattilan päiväkoti, Hyrylän ja Väinölän päiväkodit, Etelärinteen päiväkoti, Kievarin päiväkoti, Mikkolan päiväkoti, Hyrylän koulukeskus, Hyökkälän koulukeskus ja Vaunukankaan koulu.

Tilakeskuksen laatiman koulu- ja päiväkotitonttien karkean jalostusarvoarvion mukaan poistuvista kiinteistöistä ja tonteista voidaan saada 16-23 M€ riippuen rakennusoikeuksien määrittelyistä, rakennustyypeistä ja markkinatilanteesta.

Hallinnon palveluverkossa on kyse lähinnä kunnantaloon sijoittuvien toimintojen tulevasta sijoittumisesta. 1980-luvun alussa valmistunut Tuusulan kunnantalo on peruskorjauksen tarpeessa. Erityisesti sisäilmaongelmat ovat talossa yleisiä, ilmanvaihto ei ole riittävä ja rakenneosissa on vaurioita. Rakennuksen talotekniikka on tullut teknisen käyttöikänsä loppuun ja erilaisia korjaussuunnitelmia on tehty jo viiden vuoden ajan. Talon toimivuus ei vastaa tämän hetken tavoitteita (energiatehottomuus, kunnan toimintojen hajauttaminen, tilan käytön tehottomuus ja muuntojoustamattomuus). Valtuusto on kokouksessaan 29.5.2017 § 88 päättänyt luopua kunnantalon peruskorjaamisesta ja jatkossa budjetoida kunnantalolle ylläpitokorjauksia ja mahdollisia toiminnan tehostamisen edellyttämiä muutostöitä varten tilakeskukselle noin 60.000– 100.000 €/vuosi, kunnes on löydetty uusi ratkaisu Tuusulan kunnan toimitiloiksi. Lisäksi valtuusto valtuutti kuntakehityksen ja tekniikan toimialan käynnistämään teoreettisen tilatarpeen laadinnan sekä sijaintivaihtoehtojen ja pysäköintitarpeen selvityksen sekä hakemaan nykyisen kunnantalon purkulupaa.  Kunnan hallinnollisten toimintojen ratkaisu liittyy vireillä olevaan Hyrylän keskustan yleissuunnitelman valmisteluun, jossa kunnantalon toiminnot sijoitettaisiin keskustan uusien kaupallisten palvelujen yhteyteen ja vuokraamalla tarvittavat tilat kunnan hallinnon käyttöön.  

Kasvatus- ja sivistyslautakunta päättää

  • hyväksyä osaltaan Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelman vuosille 2018-2028
  • ehdottaa kunnanhallitukselle, että

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelman vuosille 2018-2028

__________

Kunnanhallitus 21.5.2018

Ehdotus

Esittelijä

Harri Lipasti, vt. hallintojohtaja, harri.lipasti@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • ottaa asian 4.6.2018 pidettävän valtuuston kokouksen  esityslistalle
  • tehdä ehdotuksensa valtuustolle 28.5.2018 pidettävässä kokouksessa.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Virpi Lehmusvaara tuulehmuvi
Markus Torvinen
Hannamari Halinen tuuhalinha
Ritva Lappalainen

Perustelut

Tuusulan kunnan palveluverkon kehittäminen on välttämätöntä talouden, kiinteistöjen kunnon ja sisäilmaongelmien johdosta.  Kunnan palveluverkon keskeisen rungon muodostavat varhaiskasvatuksen ja koulujen palveluverkko. Varhaiskasvatuksen suunnitelmien ja perusopetuksen opetussuunnitelmien asettamat vaateet puoltavat palveluverkon kehittämistä. Osa kouluista ei myöskään enää sijaitse tarkoituksenmukaisissa paikoissa väestön sijoittumiseen nähden ja niiden tilalliset suunnitteluratkaisut ovat opetuksen näkökulmasta katsottuina vanhentuneet. Sosiaali- ja terveystoimen käytössä olevien tilojen osalta ei Tuusulan kunnan näkökulmasta ole tässä vaiheessa tarkoituksenmukaista tehdä erityisiä kehittömistoimia, koska palveluverkkoon liittyvät ratkaisut tehdään käytännössä Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymässä ja mahdollisesti vuoden 2020 alussa voimaan tulevassa maakunnassa. Sosiaali- ja terveystoimen tilojen osalta on tarkoituksenmuikaista ylläpitää niiden käyettävyyttä nykyisiin toimintoihin.    

Tuusulan kunnan kiinteistösalkkuun kohdistuva laskennallinen korjausvelka on noin 21 milj. Euroa (Trellum raportti 2017). Rakennuksen korjausvelka kuvaa sitä rahamäärää, joka rakennuksen kunnossapidosta on tingitty, jotta se olisi kohtuullisessa, mutta kuitenkin käyttökelpoisessa kunnossa. Korjausvelan laskennassa nykykunnon lähtö- ja tavoitetasona käytetään 75 % kuntoluokkaa. Kun rakennuksen kuntoluokka laskee alle määritellyn 75 % tavoitetason, lasketaan kuinka paljon rahaa tekniseen arvoon ja nykykuntoon tulisi lisätä, jotta määritelty 75 % tavoitetaso saavutetaan. Tästä nykykunnon ja tavoitekunnon erotuksesta voidaan määrittää yksittäisen rakennuksen korjausvelka.

Kiinteistösalkkuun kohdistuva peruskorjaustarve on noin 23 milj. euroa ja välitön perusparannustarve noin 43 milj. euroa. Peruskorjaus- ja perusparannustarve lasketaan sitten, kun rakennusten nykykunto alittaa 60 prosentin. Tämän jälkeen lasketaan, kuinka paljon rahaa näihin rakennuksiin tulisi investoida, jotta rakennukset saataisiin alkuperäiseen (peruskorjaustarve) tai tämän päivän täysin uuden käyttötarkoitukseltaan vastaavan rakennuksen mukaiseen tavoitekuntoon (perusparannustarve). Peruskorjaustarve sisältää fyysisen kulumisen johdosta tarvittavat investoinnit (tavoitekunto 90%) ja perusparannustarve (tavoitekunto yleensä 120%) fyysisen kulumisen lisäksi myös ajanmukaistamisen vaatimat investoinnit eli toiminnalliset muutokset, jolla rakennuksen laatutasoa nostetaan alkuperäistä tasoa korkeammaksi. Rakennuskannan korjausvelkalaskenta on suuntaa antava arvio rakennuskannan tilasta eikä välttämättä kuvaa kovin tarkasti yksittäisen rakennuksen tilannetta.

Yksittäisen rakennuksen todellinen kunto saattaa poiketa laskennallisesta riippuen mm. rakennuksen käytöstä ja ylläpidon asteesta. Tarkempaan tarkasteluun tulee käyttää esim. rakennuskohtaisia kuntotutkimuksia ja rakennusosakohtaisia kuntoarviointeja.

Tilakonsultit Oy;n tekemän varhaiskasvatuksen ja koulujen palveluverkkoselvityksen (7.2.2018) johtopäätösten mukaan Tuusulan kunnan palveluverkko on vanhentunut teknisesti, toiminnallisesti ja suhteessa kunnan väestörakenteeseen. Palvelukapasiteettia on liikaa pienissä kyläkouluissa, jotka eivät kykene tarjoamaan uudistetun opetussuunnitelman mukaisia tiloja. Taajamien koulut ovat täynnä ja niihin kohdistuu laajentamistarvetta. Vanhentuneen kouluverkon uudistaminen on järkevää palvelun laadun, koulujen sisältämien riskirakenteiden ja talouden kannalta. Tilakonsultit esittivät kolme vaihtoehtoista mallia palveluverkon kehittämiseksi. Kaikki muutetut tulivat nykyistä palveluverkkoa edullisimmiksi (liite 1).

Jos palveluverkkoa ei saada uudistettua ja supistettua, niin yhä useamman rakennuksen kohdalla joudutaan tinkimään ylläpidosta, jolloin riskinä on, että korjausvelka ja sisäilmaongelmat lisääntyvät. Kiinteistönylläpidon saattaminen kestävälle pohjalle edellyttää, että palveluverkko on mitoitettu vastaamaan kuntalaisten tarpeita sekä kunnan taloudellista kantokykyä. Tilankäytön tehostaminen vaikuttaa ajan mittaan vähentävästi myös investointitarpeisiin. Lisäksi säästöjä saadaan aikaan, kun rakennusten energiatehokkuus paranee uusinvestointien myötä. Uusilla rakennushankkeiden toteuttamismalleilla on mahdollisuus saada aikaan kustannussäästöjä sekä parantaa rakennusten koko elinkaaren aikaista hoitoa ja ylläpitoa. Kaikkiaan uusilla rakennushankkeilla vidaan parantaa kunnan palveluverkon kokonasitehokkuutta ja -kustannuksia. Tilankäytön tehostuminen vaikuttaa ajan mittaan vähentävästi investointitarpeisiin. Lisäksi säästöjä saadaan aikaan, kun rakennusten energiatehokkuus paranee uusinvestointien myötä.

Uusilla rakennushankkeiden toteuttamismalleilla on mahdollisuus saada aikaan kustannus-säästöjä sekä parantaa rakennusten koko elinkaaren aikaista hoitoa ja ylläpitoa. 

Uutta päiväkotia suunniteltaessa lähtökohtana on vähintään 9-ryhmäinen päiväkoti, jonka yhteyteen voidaan toteuttaa tilat myös perhekeskustoiminnalle tai avoimen varhaiskasvatuksen toiminnoille ja esimerkiksi taiteen perusopetukselle- Vastaavasti luovutaan pienistä ja huonokuntoisista yksiköistä. Uusien rakentuvien asuinalueiden päiväkodit sijoitetaan koulujen tai muiden palveluiden läheisyyteen esimerkiksi ikäihmisten palveluiden läheisyyteen. Päiväkotien tila- ja rakennesuunnittelussa huomioidaan myös mahdollisuus varhaiskasvatuksen ja vanhusten asumispalvelujen yhdistämisestä tulevaisuudessa. 

Uudet päiväkotien tilalliset ratkaisut suunnitellaan siten, että ne ovat monimuotoisia ja tehokkaita toiminnan ja tilankäytön suhteen. Piha-alueiden ja ympäristön kasvatukselliseen sisältöön ja käytön turvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota helppohoitoisuuden ohella.

Tuusulan kunnan perusopetuksen palveluverkon lähtökohtana on, että erillistä ala- ja yläkouluista siirrytään kohti yhtenäisiä peruskouluja, jossa annetaan kaikkien luokka-asteiden opetusta turvaten mahdollisimman yhtenäisen koulupolku.

Perusopetusryhmien muodostamisen lähtökohtana ovat vähintään 22 oppilaan ryhmät. Opetusryhmien sijoittelu tehdään huomioiden tilojen tehokas käyttö. Koululaisten iltapäivätoiminta sekä koulukerhotoiminta järjestetään pääsääntöisesti alakouluilla ja myös esiopetusryhmät pyritään sijoittamaan koulujen tiloihin alaluokkien läheisyyteen.

Kouluverkkoselvitys ja uusinvestoinnit perustuvat pääosin 4 sarjaisiin yhtenäiskouluihin ja 22 oppilaan perusopetusryhmiin. Myös iltapäivätoiminnalle ja esiopetusryhmille varataan toimitilat kouluilta. Nykyisiä hyväkuntoisia koulukiinteistöjä hyödynnetään mahdollisimman paljon kuitenkin siten, että tilaratkaisuissa otetaan huomioon sisäilmaan liittyvät riskit. Suunniteltaessa yhtenäiskoulu-investointeja tarkastellaan myös lähikoulujen oppilasvirtoja uudelleen ja samalla arvioidaan mahdollisuutta luopua korjaustarpeessa olevista kiinteistöistä.

Koulunjohtajakoulut on yhdistetty lähikouluun. Pienien yksiköiden tulee olla vähintään kahden ryhmän kokoisia eli oppilasmäärän tulee olla vähintään 40 oppilasta. Koulun ylläpito tulee tarkasteluun, jos rakennus vaatii isoja korjausinvestointeja.

Kasvatus- ja sivistystoimessa on yhteistyössä tilakeskuksen kanssa laatinut kevään 2018 aikana aiempien selvitysten pohjalta ehdotuksen, jossa Tuusulan kunnan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkko kehitetään seuraavien rakennushankkeiden kautta:

  • Etelä –Tuusulan päiväkoti uudisrakennus (10 ryhmää)
  • Kirkonkylän kampukseen päiväkoti uudisrakennus (9 ryhmää)
  • Kirkonkylän kampus uudisrakennus(vuosiluokat 1-6)
  • MONIO lukio-kulttuurikeskus uudisrakennus
  • Riihikallion koulun peruskorjaus ja laajennus (nelisarjaisuus)
  • Rykmentinpuiston monitoimitalo uudisrakennus
  • Lahelan monitoimitalo uudisrakennus
  • Jokelan koulukeskus (yhtenäinen peruskoulu / yläkoulu + lukio, mahdollisesti kuudennet vuosiluokat) peruskorjaus ja laajennus (oletus)
  • Jokaisen päiväkoti- ja kouluyksikön toiminnalliset muutokset (kalustus, pihat) perus- ja vuosikorjaukset

Hankkeet toteutuisivat ns. kahdessa aallossa. Ensin rakentuisivat Etelä-Tuusulan päiväkoti, Kirkonkylän koulukampus, lukio- ja kulttuuritalo Monio ja Riihikallion koulun peruskorjaus ja laajennus. Toisessa aallossa Rykmentinpuiston monitoimitalo, Lahelan monitoimitalo ja Jokelan koulukeskuksen peruskorjaus. Koko investointikaudelle varataan määrärahaa muidenkin päiväkoti- ja koulutilojen oppimisympäristöjen kehittämiseen vuosittain.  Liitteessä 3 on perustelut jokainen hanke erikseen.

Uudistetun palveluverkon myötä kunta luopuu seuraavista koulu- ja päiväkotikiinteistöistä: Mattilan päiväkoti, Hyrylän ja Väinölän päiväkodit, Etelärinteen päiväkoti, Kievarin päiväkoti, Mikkolan päiväkoti, Hyrylän koulukeskus, Hyökkälän koulukeskus ja Vaunukankaan koulu.

Tilakeskuksen laatiman koulu- ja päiväkotitonttien karkean jalostusarvoarvion mukaan poistuvista kiinteistöistä ja tonteista voidaan saada 16-23 M€ riippuen rakennusoikeuksien määrittelyistä, rakennustyypeistä ja markkinatilanteesta.

Hallinnon palveluverkossa on kyse lähinnä kunnantaloon sijoittuvien toimintojen tulevasta sijoittumisesta. 1980-luvun alussa valmistunut Tuusulan kunnantalo on peruskorjauksen tarpeessa. Erityisesti sisäilmaongelmat ovat talossa yleisiä, ilmanvaihto ei ole riittävä ja rakenneosissa on vaurioita. Rakennuksen talotekniikka on tullut teknisen käyttöikänsä loppuun ja erilaisia korjaussuunnitelmia on tehty jo viiden vuoden ajan. Talon toimivuus ei vastaa tämän hetken tavoitteita (energiatehottomuus, kunnan toimintojen hajauttaminen, tilan käytön tehottomuus ja muuntojoustamattomuus). Valtuusto on kokouksessaan 29.5.2017 § 88 päättänyt luopua kunnantalon peruskorjaamisesta ja jatkossa budjetoida kunnantalolle ylläpitokorjauksia ja mahdollisia toiminnan tehostamisen edellyttämiä muutostöitä varten tilakeskukselle noin 60.000– 100.000 €/vuosi, kunnes on löydetty uusi ratkaisu Tuusulan kunnan toimitiloiksi. Lisäksi valtuusto valtuutti kuntakehityksen ja tekniikan toimialan käynnistämään teoreettisen tilatarpeen laadinnan sekä sijaintivaihtoehtojen ja pysäköintitarpeen selvityksen sekä hakemaan nykyisen kunnantalon purkulupaa.  Kunnan hallinnollisten toimintojen ratkaisu liittyy vireillä olevaan Hyrylän keskustan yleissuunnitelman valmisteluun, jossa kunnantalon toiminnot sijoitettaisiin keskustan uusien kaupallisten palvelujen yhteyteen ja vuokraamalla tarvittavat tilat kunnan hallinnon käyttöön.  

Oheismateriaali:

  1. Tilakonsultit; palveluverkkoselvitys 7.2.2018
  2. Tilakeskus; Koulu- ja päiväkotitonttien jalostusarvoarvio
  3. Kasvatus- ja sivistystoimi; varhaiskasvatuksen ja opetuksen palveluverkko 2018
  4. Aikataulu keskeisille hankkeille
  5. Etelä-Tuusulan varhaiskasvatuksen palveluverkon tulevaisuus

 

Ehdotus

Esittelijä

Virpi Lehmusvaara tuulehmuvi

Kasvatus- ja sivistyslautakunta päättää

  • hyväksyä osaltaan Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelman vuosille 2018-2028
  • ehdottaa kunnanhallitukselle, että

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelman vuosille 2018-2028

Päätös

__________

Puheenjohtaja avasi keskustelun. Keskustelun ja neuvottelutauon päätteeksi lautakunta päätti yksimielisesti tehdä seuraavan muutosesityksen:

Kasvatus- ja sivistyslautakunta päättää tehdä seuraavat linjaukset Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelmasta:

1
Lautakunta merkitsee tiedoksi pykälän liitteenä olevat selvitykset ja palveluverkosta tehdyn muun valmisteluaineiston.

2
Lautakunta linjaa, että Kasvatus- ja sivistystoimen kiireisimpänä kokonaisuutena eteläisessä Tuusulassa edetään kolmen yhtenäiskoulun mallilla. Yhtenäiskoulut sijoittuvat Riihikallioon, Rykmentinpuistoon ja Lahelan alueelle.

3
Lautakunta edellyttää, että kolmen yhtenäiskoulun hankkeita valmistellaan pikaisesti tekemällä tarvittavat asemakaavat/asemakaavan muutokset ja ryhtymällä hankesuunnitteluun ja muihin tarvittaviin toimiin hankkeiden toteuttamiseksi.

4
Uudisrakentamishankkeissa ensimmäisenä on Kirkonkylän koulukampuksen rakennushanke sekä eteläisen Tuusulan päiväkoti. Muiden hankkeiden osalta päätöksiä voidaan tehdä vielä avoinna olevien sisäilmatutkimusten valmistuttua, väistötilaratkaisujen selvittyä sekä tarkentuvien väestöennusteiden myötä.

5
Palveluverkkosuunnitelman jatkovalmistelu ja muut tarvittavat päätökset tehdään myöhemmin mm kohdassa 4 esitettyjen seikkojen tultua selvemmiksi.

6
Jatkovalmistelun yhteydessä ennen lopullisten päätösten tekemistä järjestetään kuntalaisten kuuleminen alueellisesti Kellokoskella, Jokelassa ja Hyrylässä.

 

Lautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä tehdyn muutosesityksen.

Kasvatus- ja sivistyslautakunta päätti yksimielisesti

  • hyväksyä yllämainitut linjaukset Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelmasta
  • ehdottaa kunnanhallitukselle, että

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä yllämainitut linjaukset Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelmasta.

 

Lautakunta päätti tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta välittömästi kokouksessa.

Lautakunta piti neuvottelutauon asian käsittelyn yhteydessä klo 19.20-19.54.

 

Valmistelija

Virpi Lehmusvaara tuulehmuvi
Ritva Lappalainen
Markus Torvinen
Hannamari Halinen tuuhalinha

Perustelut

 

Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelmaa vuosille 2018 - 2028 on kevään 2018 aikana valmisteltu tehtyjen selvitysten ja aiempien linjausten pohjalta toimialojen yhteistyönä. Palveluverkkosuunnitelma on perusta mm. kunnan 10 vuoden investointiohjelmalle. Palveluverkon kehittäminen on välttämätöntä talouden,​ kiinteistöjen kunnon ja sisäilmaongelmien johdosta.  Kunnan palveluverkon keskeisen rungon muodostavat varhaiskasvatuksen ja koulujen palveluverkko. 

Valtuusto on jo kokouksessaan 7.5.2018 § 49 päättänyt Etelä-Tuusulan varhaiskasvatuksen palveluverkon osalta, että 

  • Tuusulaan rakennetaan kaksi (2) uutta päiväkotia,​ Etelä-​Tuusulan päiväkoti ja Kirkonkylän kampuksen päiväkoti,​ korvaamaan seuraavat kuusi (6) päiväkotia: Mikkola,​ Etelärinne,​ Mattila,​ Hyrylä,​ Väinölä ja Kievari.
  • Etelä-​Tuusulan päiväkoti sijoitetaan Mikkolan koulun eteläpuoliselle alueelle.

Koko kunnan palveluverkon kattava palveluverkosuunnitelma 2018 - 2028 on jo hyvin pitkälle edenneessä luonnosvaiheessa.  Koulujen palveluverkon osalta suunnitelma on jo hyvinkin valmis ja sen perusteella on mahdollista linjata kouluverkon välttämätöntä kehittämistä. Keskeiset perusteet koulujen palveluverkon kehittämiselle on kuvatttu palveluverkkosuunnitelman kohdissa 5.1. ja 6.

Varhaiskasvatuksen ja koulujen palveluverkon ensimmäisen vaiheen (v. 2018 - 2021) kaavoituksen, suunnittelun ja toteuttamisen vaatimat resurssit on arvioitu. Kaavoituksen osalta on mahdollista edetä suunnitelman kohdassa 6. kuvatun mukaisesti. Hankesuunnittelun, kilpailutuksen ja toteuttamisen osalta on tarve lisäresurssille.  Arvion mukaan lisäresurssitarve olisi kuluvana vuonna yksi lisäresurssi ja vuoden 2019 alusta lukien toinen lisäresurssi toteuttamaan suunnittelua, kilpailutusta ja toteutusten valvontaa.  Lähtökohtana resurssiarviolle on se, että Monion lukio- ja kulttuuritalo -hanke toteutetaan elinkaarimallilla.

Ehdotus

Esittelijä

Harri Lipasti, vt. hallintojohtaja, harri.lipasti@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

  • merkitä tiedoksi liitteenä olevat luonnoksen kunnan palveluverkkosuunnitelmaksi vuosille 2018 - 2028 sekä  palveluverkosta laaditut selvitykset ja muun valmisteluaineiston
  • että kasvatus-​ ja sivistystoimen palveluverkon uudisrakentamishankkeista Kirkonkylän koulukampuksen, Monion lukio- ja monitoimitalon, sekä Riihikallion, Rykmentinpuiston ja Lahelan yhtenäiskoulujen suunnittelun ja toteutuksen osalta sekä Jokelan koulukeskuksen laajennus- ja peruskorjaushankkeen esi- ja hankesuunnittelun osalta edetään liitteenä olevan palveluverkkosuunnitelmaluonnoksen 6. kohdasta ilmenevän aikataulun mukaisesti
  • että muilta osin palveluverkkosuunnitelman valmistelua jatketaan ja se tuodaan erikseen valtuuston hyväksyttäväksi
  • että jatkovalmistelussa ja toteutuksissa järjestetään vielä tarpeen mukaisesti kuntalaisten kuulemisia ja osallistamista.

---

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun Jussi Salonen teki seuraavan muutosesityksen:

Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

  • merkitä tiedoksi liitteenä olevat luonnoksen kunnan palveluverkkosuunnitelmaksi vuosille 2018 - 2028 sekä palveluverkosta laaditut selvitykset ja muun valmisteluaineiston
  • että kasvatus- ja sivistystoimen palveluverkon uudisrakentamishankkeista ensimmäisiä ovat Kirkonkylän koulu- ja päiväkotikampus nykyiselle paikalleen, Etelä-Tuusulan päiväkoti sekä Monion lukio- ja monitoimitalo
  • että lisäksi kiireisenä kokonaisuutena eteläisessä Tuusulassa edetään kolmen yhtenäiskoulun mallilla. Yhtenäiskoulut sijoittuvat Riihikallioon, Rykmentinpuistoon ja Lahelan alueelle
  • että näitä hankkeita valmistellaan pikaisesti tekemällä tarvittavat asemakaavat/asemakaavan muutokset ja ryhtymällä hankesuunnitteluun ja muihin tarvittaviin toimiin hankkeiden toteuttamiseksi. Palveluverkkosuunnitelman jatkovalmistelu ja muut tarvittavat päätökset tehdään vielä avoinna olevien sisäilmatutkimusten valmistuttua, väistötilaratkaisujen selvittyä sekä tarkentuvien väestöennusteiden myötä
  • että Jokelan koulukeskuksen laajennus- ja peruskorjaushankkeessa edetään esi- ja hankesuunnittelun osalta
  • että jatkovalmistelun yhteydessä ennen lopullisten päätösten tekemistä järjestetään kuntalaisten kuuleminen alueellisesti Kellokoskella, Jokelassa ja Hyrylässä.

Päätös

Kunnanhallitus päätti ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

  • merkitä tiedoksi liitteenä olevat luonnoksen kunnan palveluverkkosuunnitelmaksi vuosille 2018 - 2028 sekä  palveluverkosta laaditut selvitykset ja muun valmisteluaineiston
  • että kasvatus- ja sivistystoimen palveluverkon uudisrakentamishankkeista ensimmäisiä ovat Kirkonkylän koulu- ja päiväkotikampus nykyiselle paikalleen, Etelä-Tuusulan päiväkoti sekä Monion lukio- ja monitoimitalo
  • että lisäksi kiireisenä kokonaisuutena eteläisessä Tuusulassa edetään kolmen yhtenäiskoulun mallilla. Yhtenäiskoulut sijoittuvat Riihikallioon, Rykmentinpuistoon ja Lahelan alueelle
  • että näitä hankkeita valmistellaan pikaisesti tekemällä tarvittavat asemakaavat/asemakaavan muutokset ja ryhtymällä hankesuunnitteluun ja muihin tarvittaviin toimiin hankkeiden toteuttamiseksi. Palveluverkkosuunnitelman jatkovalmistelu ja muut tarvittavat päätökset tehdään vielä avoinna olevien sisäilmatutkimusten valmistuttua, väistötilaratkaisujen selvittyä sekä tarkentuvien väestöennusteiden myötä
  • että Jokelan koulukeskuksen laajennus- ja peruskorjaushankkeessa edetään esi- ja hankesuunnittelun osalta
  • että jatkovalmistelun yhteydessä ennen lopullisten päätösten tekemistä järjestetään kuntalaisten kuuleminen alueellisesti Kellokoskella, Jokelassa ja Hyrylässä.

Virpi Lehmusvaara, Marko Härkönen ja Markku Vehmas olivat asiantuntijoina kokouksessa.

Ehdotus

Valtuusto päättää

  • merkitä tiedoksi liitteenä olevat luonnoksen kunnan palveluverkkosuunnitelmaksi vuosille 2018 -​ 2028 sekä  palveluverkosta laaditut selvitykset ja muun valmisteluaineiston
  • että kasvatus-​ ja sivistystoimen palveluverkon uudisrakentamishankkeista ensimmäisiä ovat Kirkonkylän koulu-​ ja päiväkotikampus nykyiselle paikalleen,​ Etelä-​Tuusulan päiväkoti sekä Monion lukio-​ ja monitoimitalo
  • että lisäksi kiireisenä kokonaisuutena eteläisessä Tuusulassa edetään kolmen yhtenäiskoulun mallilla. Yhtenäiskoulut sijoittuvat Riihikallioon,​ Rykmentinpuistoon ja Lahelan alueelle
  • että näitä hankkeita valmistellaan pikaisesti tekemällä tarvittavat asemakaavat/asemakaavan muutokset ja ryhtymällä hankesuunnitteluun ja muihin tarvittaviin toimiin hankkeiden toteuttamiseksi. Palveluverkkosuunnitelman jatkovalmistelu ja muut tarvittavat päätökset tehdään vielä avoinna olevien sisäilmatutkimusten valmistuttua,​ väistötilaratkaisujen selvittyä sekä tarkentuvien väestöennusteiden myötä
  • että Jokelan koulukeskuksen laajennus-​ ja peruskorjaushankkeessa edetään esi-​ ja hankesuunnittelun osalta
  • että jatkovalmistelun yhteydessä ennen lopullisten päätösten tekemistä järjestetään kuntalaisten kuuleminen alueellisesti Kellokoskella,​ Jokelassa ja Hyrylässä.

---

Puheenjohtajan avattua asiassa keskustelun Kati Lepojärvi esitti Sanna Tuhkusen kannattamana, että päätökseen lisätään seuraava toimenpidealoite:
"Esitän, että korjataan valmisteluaineistoa niiltä osin, että Lahelan yhtenäiskoulun rakentamista aikaistetaan siten, että kuten valmisteluaineistossa määritellään, Lahelan yhtenäiskoulu ja Rykmentinpuiston yhtenäiskoulu lähtevät liikkeelle samassa aallossa, eli samaan aikaan, koska - Lahelan koulujen kohdalla ei suunnitelmassa vastata Lahelan tämänhetkisten koulutilojen ongelmiin (mm. Ruotsinkylän suurilta osin suljettu koulu ja Vaunukankaan koulun sisäilmaoireiluihin vastaaminen); - Kouluhankkeita suunnitellaan näin alusta lähtien yhdessä; - Kaavoitus alueella on lähdössä liikkeelle, joten kaavoitus ei estä hankkeen aikaistamista (vrt. Mikkolan päiväkodin alueella ei kaavaa, mutta päiväkoti taas on aikajanalla merkitty valmistuvaksi 2021) - Lahelan koululaiset menevät Koulukeskuksen yhtenäiskouluun, mutta valmisteluaineiston mukaan Koulukeskuksesta luovutaan Rykmentinpuiston yhtenäiskoulun valmistuttua, joten Lahelan koululaisille ei ole Rykmentinpuiston valmistuttua yläkoulua tarjolla. - Lahelan koululaiset ovat valmistelussa jääneet epätasa-arvoiseen asemaan."

Pekka Heikkinen esitti Seppo Noron kannattamana, että päätökseen lisätään seuraava toimenpidealoite:

 "Valtuusto edellyttää, että palveluverkkosuunnitelman jatkovalmistelussa selvitetään ja tehdään esitykset Tuusulan tavoitteellisesta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkosta ja, että palveluverkkosuunnitelmaa täydennetään tekemällä kokonaisuuteen arvioi kunnan investointiohjelmasta seuraavalle kymmenelle vuodelle."

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Lisäksi valtuusto hyväksyi seuraavat toimenpidealoitteet:

  • korjataan valmisteluaineistoa niiltä osin, että Lahelan yhtenäiskoulun rakentamista aikaistetaan siten, että, kuten valmisteluaineistossa määritellään, Lahelan yhtenäiskoulu ja Rykmentinpuiston yhtenäiskoulu lähtevät liikkeelle samassa aallossa, eli samaan aikaan, koska - Lahelan koulujen kohdalla ei suunnitelmassa vastata Lahelan tämänhetkisten koulutilojen ongelmiin (mm. Ruotsinkylän suurilta osin suljettu koulu ja Vaunukankaan koulun sisäilmaoireiluihin vastaaminen); - Kouluhankkeita suunnitellaan näin alusta lähtien yhdessä; - Kaavoitus alueella on lähdössä liikkeelle, joten kaavoitus ei estä hankkeen aikaistamista (vrt. Mikkolan päiväkodin alueella ei kaavaa, mutta päiväkoti taas on aikajanalla merkitty valmistuvaksi 2021) - Lahelan koululaiset menevät Koulukeskuksen yhtenäiskouluun, mutta valmisteluaineiston mukaan Koulukeskuksesta luovutaan Rykmentinpuiston yhtenäiskoulun valmistuttua, joten Lahelan koululaisille ei ole Rykmentinpuiston valmistuttua yläkoulua tarjolla. - Lahelan koululaiset ovat valmistelussa jääneet epätasa-arvoiseen asemaan
  • valtuusto edellyttää, että palveluverkkosuunnitelman jatkovalmistelussa selvitetään ja tehdään esitykset Tuusulan tavoitteellisesta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkosta ja, että palveluverkkosuunnitelmaa täydennetään tekemällä kokonaisuuteen arvioi kunnan investointiohjelmasta seuraavalle kymmenelle vuodelle.

 

Valmistelija

Virpi Lehmusvaara
Ritva Lappalainen
Harri Lipasti
Markku Vehmas
Marko Härkönen

Perustelut

Kuvaus

Palveluverkkosuunnitelman valmistelua on jatkettu valtuuston 4.6.2018 § 63 käsittelyn perusteella. Valmistelussa on otettu huomioon valtuuston hyväksymissä toimenpidealoitteissa ehdotettu muutos Lahelan yhtenäiskoulun valmistelun aikaistamisesta samaan aikatauluun Rykmentinpuiston yhtenäiskoulun valmistelun kanssa. Palveluverkkosuunnitelman toimenpiteet muodostavat keskeisen osan tulevan 10 vuoden investointiohjelmasta. 10 vuoden investointiohjelma laaditaan vuoden 2019 talousarvion laadinnan osana. 

Palveluverkkosuunnitelma ohjaa kunnan palveluverkon pitemmän aikavälin suunnittelua ja antaa perustan keskeiselle osalle pidemmän aikavälin investointisuunnitelmaa. Päätökset palveluverkkosuunnitelmaan sisältyvistä investoinneista tehdään aina erikseen. Palveluverkkosuunnitelman sisältöä arvioidaan aina vähintään vuosittain talousarviovalmistelun yhteydessä.

Palveluverkkosuunnitelmaan sisältyy myös ehdotuksia vapautuvien tilojen jatkojalostamisesta, käytöstä ja myynnistä (kohta 8.). Linjaukset ohjaavat jatkovalmistelua. Näiltäkin osin varsinaiset päätökset tehdään erikseen. 

Toimenpidealoitteessa esitettiin selvityksen ja esitysten laatimista kunnan tavoitteelliseksi sosiaali- ja terveystoimen palveluverkoksi. Kunnan palveluverkosta tältä osin päättää Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymä. Sen vuoksi tulevan sotepalveluverkon perusteiden ja sisällön määrittely on viime kädessä kuntayhtymän tehtävä. Tuusulan kunnan omistajaohjauksessa tullaan kiinnittämään erityistä huomiota tulevan sotepalveluverkon valmisteluun ja päätöksentekoon.

Kuntalaiskuulemiset on jo järjestetty Jokelassa ja Riihikalliossa, ja järjestetään tämän vuoden loppuun mennessä vielä ennen valtuuston päätöksentekoa Kellokoskella ja Hyrylässä.

Suunnitelma kunnan puistojen ja liikuntapaikkojen pidemmän aikavälin kehittämisestä ja niihin kohdistuvista investointitarpeista laaditaan erikseen.

Ehdotus

Esittelijä

Ritva Lappalainen, projektijohtaja

Tekninen lautakunta päättää

  • hyväksyä osaltaan Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelman vuosille 2018-​2028
  • ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle,​ että

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelman vuosille 2018-​2028.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Virpi Lehmusvaara tuulehmuvi
Ritva Lappalainen
Marko Härkönen
Harri Lipasti
Markku Vehmas

Perustelut

Kuvaus

Palveluverkkosuunnitelman valmistelua on jatkettu valtuuston 4.6.2018 § 63 käsittelyn perusteella. Valmistelussa on otettu huomioon valtuuston hyväksymissä toimenpidealoitteissa ehdotettu muutos Lahelan yhtenäiskoulun valmistelun aikaistamisesta samaan aikatauluun Rykmentinpuiston yhtenäiskoulun valmistelun kanssa. Palveluverkkosuunnitelman toimenpiteet muodostavat keskeisen osan tulevan 10 vuoden investointiohjelmasta. 10 vuoden investointiohjelma laaditaan vuoden 2019 talousarvion laadinnan osana. 

Palveluverkkosuunnitelma ohjaa kunnan palveluverkon pitemmän aikavälin suunnittelua ja antaa perustan keskeiselle osalle pidemmän aikavälin investointisuunnitelmaa. Päätökset palveluverkkosuunnitelmaan sisältyvistä investoinneista tehdään aina erikseen. Palveluverkkosuunnitelman sisältöä arvioidaan aina vähintään vuosittain talousarviovalmistelun yhteydessä.

Palveluverkkosuunnitelmaan sisältyy myös ehdotuksia vapautuvien tilojen jatkojalostamisesta, käytöstä ja myynnistä (kohta 8.). Linjaukset ohjaavat jatkovalmistelua. Näiltäkin osin varsinaiset päätökset tehdään erikseen. 

Toimenpidealoitteessa esitettiin selvityksen ja esitysten laatimista kunnan tavoitteelliseksi sosiaali- ja terveystoimen palveluverkoksi. Kunnan palveluverkosta tältä osin päättää Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymä. Sen vuoksi tulevan sotepalveluverkon perusteiden ja sisällön määrittely on viime kädessä kuntayhtymän tehtävä. Tuusulan kunnan omistajaohjauksessa tullaan kiinnittämään erityistä huomiota tulevan sotepalveluverkon valmisteluun ja päätöksentekoon.

Kuntalaiskuulemiset on jo järjestetty Jokelassa ja Riihikalliossa, ja järjestetään tämän vuoden loppuun mennessä vielä ennen valtuuston päätöksentekoa Kellokoskella ja Hyrylässä.

Suunnitelma kunnan puistojen ja liikuntapaikkojen pidemmän aikavälin kehittämisestä ja niihin kohdistuvista investointitarpeista laaditaan erikseen.

Ehdotus

Esittelijä

Virpi Lehmusvaara tuulehmuvi

Kasvatus- ja sivistyslautakunta päättää

  • hyväksyä osaltaan Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelman vuosille 2018-​2028
  • ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle,​ että

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelman vuosille 2018-​2028.

Päätös

Kasvatus- ja sivistyslautakunta hyväksyi päätösehdotuksen seuraavin muutoksin:

- s.10 poistetaan virke: rakentamisen ennusteessa ei osoiteta uutta rakentamista haja-asutusalueille ja se on huomioitava osa-alueittaisia ja kouluja koskevissa ennusteissa

- s.16 alakouluissa Vaunukankaan oppilaat opiskelevat Lahelan yhtenäiskouluissa (Ruotsinkylä pois)

- s. 24 uusien päiväkotien ja koulujen tilojen mitoitus

- s. 24 perusopetuksessa opettajaa kohden

- s. 27 Vaunukankaan ja Mikkolan koulukiinteistöstä luopuminen (Ruotsinkylä pois)

- s. 34 ensimmäisen kappaleen loppuun: urheilukeskuksen hankkeiden yhteydessä on mahdollistettava opetustilojen rakentaminen

- s. 45 Ruotsinkylän koulun tulevaisuus ratkaistaan Lahelan monitoimitalon hankesuunnitelun yhteydessä

 

Kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Mäki-Kuhna poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen klo 22.22.

Valmistelija

Virpi Lehmusvaara tuulehmuvi
Ritva Lappalainen
Marko Härkönen
Harri Lipasti
Markku Vehmas
Risto Kanerva
Ulla Kinnunen

Perustelut

Kuvaus

Palveluverkkosuunnitelman valmistelua on jatkettu valtuuston 4.6.2018 § 63 käsittelyn perusteella. Valmistelussa on otettu huomioon valtuuston hyväksymissä toimenpidealoitteissa ehdotettu muutos Lahelan yhtenäiskoulun valmistelun aikaistamisesta samaan aikatauluun Rykmentinpuiston yhtenäiskoulun valmistelun kanssa. Palveluverkkosuunnitelman toimenpiteet muodostavat keskeisen osan tulevan 10 vuoden investointiohjelmasta. 10 vuoden investointiohjelma laaditaan vuoden 2019 talousarvion laadinnan osana. 

Palveluverkkosuunnitelma ohjaa kunnan palveluverkon pitemmän aikavälin suunnittelua ja antaa perustan keskeiselle osalle pidemmän aikavälin investointisuunnitelmaa. Päätökset palveluverkkosuunnitelmaan sisältyvistä investoinneista tehdään aina erikseen. Palveluverkkosuunnitelman sisältöä arvioidaan aina vähintään vuosittain talousarviovalmistelun yhteydessä.

Palveluverkkosuunnitelmaan sisältyy myös ehdotuksia vapautuvien tilojen jatkojalostamisesta, käytöstä ja myynnistä (kohta 8.). Linjaukset ohjaavat jatkovalmistelua. Näiltäkin osin varsinaiset päätökset tehdään erikseen. 

Toimenpidealoitteessa esitettiin selvityksen ja esitysten laatimista kunnan tavoitteelliseksi sosiaali- ja terveystoimen palveluverkoksi. Kunnan palveluverkosta tältä osin päättää Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymä. Sen vuoksi tulevan sotepalveluverkon perusteiden ja sisällön määrittely on viime kädessä kuntayhtymän tehtävä. Tuusulan kunnan omistajaohjauksessa tullaan kiinnittämään erityistä huomiota tulevan sotepalveluverkon valmisteluun ja päätöksentekoon.

Kuntalaiskuulemiset on jo järjestetty Jokelassa ja Riihikalliossa, ja järjestetään tämän vuoden loppuun mennessä vielä ennen valtuuston päätöksentekoa Kellokoskella ja Hyrylässä.

Suunnitelma kunnan puistojen ja liikuntapaikkojen pidemmän aikavälin kehittämisestä ja niihin kohdistuvista investointitarpeista laaditaan erikseen.

Ehdotus

Esittelijä

Virpi Lehmusvaara tuulehmuvi

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päättää

  • hyväksyä osaltaan Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelman vuosille 2019-​2026.
  • ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle,​ että

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelman vuosille 2019-​2026.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

 

Varajäsen Erkki Vähämäki saapui kokoukseen tämän asian käsittelyn aikana klo 17.12.

Nuorisovaltuuston edustaja Jussi Simola saapui kokoukseen tämän asian käsittelyn aikana klo 17.24.

Kunnanhallituksen edustaja Pasi Huuhtanen saapui kokoukseen tämän asian käsittelyn aikana klo 17.30.

 

 

Perustelut

Asiaa on esitelty valtuustoasiain valmistelutoimikunnan 22.10.2018 pidetyssä  kokouksessa. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta käsittelee asiaa kokouksessaan 25.10.2018.

Ehdotus

Esittelijä

Harri Lipasti, vt. hallintojohtaja, harri.lipasti@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • ottaa asian valtuuston 12.11.2018 pidettävän kokouksen esityslistalle
  • tehdä ehdotuksensa valtuustolle 5.11.2018 pidettävässä kokouksessa.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Virpi Lehmusvaara

Perustelut

Palveluverkkosuunnitelman valmistelua on jatkettu valtuuston 4.6.2018 § 63 käsittelyn perusteella. Valmistelussa on otettu huomioon valtuuston hyväksymissä toimenpidealoitteissa ehdotettu muutos Lahelan yhtenäiskoulun valmistelun aikaistamisesta samaan aikatauluun Rykmentinpuiston yhtenäiskoulun valmistelun kanssa. Palveluverkkosuunnitelman toimenpiteet muodostavat keskeisen osan tulevan 10 vuoden investointiohjelmasta. 10 vuoden investointiohjelma laaditaan vuoden 2019 talousarvion laadinnan osana. 

Palveluverkkosuunnitelma ohjaa kunnan palveluverkon pitemmän aikavälin suunnittelua ja antaa perustan keskeiselle osalle pidemmän aikavälin investointisuunnitelmaa. Päätökset palveluverkkosuunnitelmaan sisältyvistä investoinneista tehdään aina erikseen. Palveluverkkosuunnitelman sisältöä arvioidaan aina vähintään vuosittain talousarviovalmistelun yhteydessä.

Palveluverkkosuunnitelmaan sisältyy myös ehdotuksia vapautuvien tilojen jatkojalostamisesta,​ käytöstä ja myynnistä (kohta 8.). Linjaukset ohjaavat jatkovalmistelua. Näiltäkin osin varsinaiset päätökset tehdään erikseen. 

Toimenpidealoitteessa esitettiin selvityksen ja esitysten laatimista kunnan tavoitteelliseksi sosiaali-​ ja terveystoimen palveluverkoksi. Kunnan palveluverkosta tältä osin päättää Keski-​Uudenmaan sote -​kuntayhtymä. Sen vuoksi tulevan sotepalveluverkon perusteiden ja sisällön määrittely on viime kädessä kuntayhtymän tehtävä. Tuusulan kunnan omistajaohjauksessa tullaan kiinnittämään erityistä huomiota tulevan sotepalveluverkon valmisteluun ja päätöksentekoon.

Kuntalaiskuulemiset on jo järjestetty Jokelassa, Riihikalliossa ja Hyrylässä​ ja järjestetään vielä 4.12. Kellokoskella.

Suunnitelma kunnan puistojen ja liikuntapaikkojen pidemmän aikavälin kehittämisestä ja niihin kohdistuvista investointitarpeista laaditaan erikseen.

Ehdotus

Esittelijä

Harri Lipasti, vt. hallintojohtaja, harri.lipasti@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • hyväksyä osaltaan Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelman vuosille 2019-​2026.
  • ehdottaa valtuustolle,​ että

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelman vuosille 2019-​2026.

---

Puheenjohtajan avattua asiassa keskustelun Jussi Salonen Veikko Seunan kannattamana esitti, että kunnanhallitus hyväksyy osaltaan palveluverkkosuunnitelman seuraavin muutoksin:

kohta 3.3.1 Tuusulan kunnan väestösuunnite (s.10) poistetaan virke: rakentamisen ennusteessa ei osoiteta uutta rakentamista haja-asutusalueille ja se on huomioitava osa-alueittaisia ja kouluja koskevia ennusteita tarkasteltaessa.

kohta 5.1.1 Varhaiskasvatuspalvelut (s.24) otsikko Uusien päiväkotien ja koulujen mitoitus muutetaan muotoon Uusien päiväkotien ja koulujen tilojen mitoitus ja ko. kohdan viimeinen lause Perusopetuksessa kasvattajaa kohden on noin 20-24 oppilasta muutetaan muotoon Perusopetuksessa opettajaa kohden on noin 20-24 oppilasta

kohta 5.1.7 Kirjastopalvelut, Kellokosken kirjasto (s. 32) poistetaan 2. ja 3. kappale  

kohta 5.1.8 vapaa-aikapalvelut (s.34) ensimmäisen kappaleen loppuun lisätään: Urheilukeskuksen hankkeiden yhteydessä on mahdollistettava opetustilojen rakentaminen.

kohta 8 (sivut 42-47) Jalostettavat kiinteistöt ja tontit poistetaan

Em. muutosesitykset hyväksyttiin yksimielisesti.

Jussi Salonen Veikko Seunan kannattamana teki lisäksi seuraavat muutosesitykset:

kohta 3.3.3 Oppilasennusteet 2025 palveluverkolla, alakoulut (s.16lauseesta Alakouluissa Ruotsinkylän ja Vaunukankaan oppilaat opiskelevat Lahelan yhtenäiskouluissa poistetaan sanat Ruotsinkylän ja

Koska oli tehty kannatettu muutosesitys, oli asia ratkaistava äänestämällä. Kunnanhallitus hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattava pohjaehdotusta, äänestävät "jaa" ,ja ne, jotka kannattavat Salosen tekemää muutosesitystä, äänestävät "ei". Suoritetussa äänestyksessä annettiin 8 jaa-ääntä (Lappalainen, Koivunen, Mäki-Kuhna, Peltonen, Rosenqvist, Salmi, Sipiläinen ja Lindberg) ja 4 ei-ääntä (Friman, Seuna, Nyman ja Salonen). Tamminen oli poissa. Puheenjohtaja totesi pohjaehdotuksen tulleen päätökseksi.

kohta 5.1.2 Perusopetuspalvelut, perusopetuksen keskeiset hankkeet suunnittelukaudella 2019-2026 (s. 27) kohta Vaunukankaan ja Ruotsinkylän  koulukiinteistöstä luopuminen muutetaan muotoon Vaunukankaan ja Mikkolan koulukiinteistöstä luopuminen

Koska oli tehty kannatettu muutosesitys, oli asia ratkaistava äänestämällä. Kunnanhallitus hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattava pohjaehdotusta, äänestävät "jaa" ,ja ne, jotka kannattavat Salosen tekemää muutosesitystä, äänestävät "ei". Suoritetussa äänestyksessä annettiin 8 jaa-ääntä (Lappalainen, Koivunen, Mäki-Kuhna, Peltonen, Rosenqvist, Salmi, Sipiläinen ja Lindberg) ja 4 ei-ääntä (Friman, Seuna, Nyman ja Salonen). Tamminen oli poissa. Puheenjohtaja totesi pohjaehdotuksen tulleen päätökseksi.

Päätös

Kunnanhallitus päätti

  • hyväksyä osaltaan Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelman vuosille 2019-2026 seuraavilla muutoksilla:
    • kohta 3.3.1 Tuusulan kunnan väestösuunnite (s.10) poistetaan virke: rakentamisen ennusteessa ei osoiteta uutta rakentamista haja-asutusalueille ja se on huomioitava osa-alueittaisia ja kouluja koskevia ennusteita tarkasteltaessa.
    • kohta 5.1.1 Varhaiskasvatuspalvelut (s.24) otsikko Uusien päiväkotien ja koulujen mitoitus muutetaan muotoon Uusien päiväkotien ja koulujen tilojen mitoitus ja ko. kohdan viimeinen lause Perusopetuksessa kasvattajaa kohden on noin 20-24 oppilasta muutetaan muotoon Perusopetuksessa opettajaa kohden on noin 20-24 oppilasta 
    • kohta 5.1.7 Kirjastopalvelut, Kellokosken kirjasto (s. 32) poistetaan 2. ja 3. kappale
    • kohta 5.1.8 vapaa-aikapalvelut (s.34) ensimmäisen kappaleen loppuun lisätään: Urheilukeskuksen hankkeiden yhteydessä on mahdollistettava opetustilojen rakentaminen
    • kohta 8 (sivut 42-47) Jalostettavat kiinteistöt ja tontit poistetaan
  • ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä kunnanhallituksen päätöksen mukaisen Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelman vuosille 2019-2026.

Valmistelija

Virpi Lehmusvaara tuulehmuvi

Ehdotus

Valtuusto päättää

  • hyväksyä kunnanhallituksen päätöksen mukaisen Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelman vuosille 2019-​2026.

---

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun Pekka Heikkinen Seppo Noron, Anu Åbergin ja Ilmari Sjöblomin kannattamana esitti, että palveluverkkosuunnitelman kohdan 5.2. ensimmäiseksi kappaleeksi kirjataan seuraavaa: "Tuusulan hyvinvointipalvelujen kehittämisen kannalta ja kaikkien tuusulalaisten hyvän elämän turvaamiseksi on tärkeää, että myös pitkällä aikavälillä sosiaali- ja terveyspalveluja on tarjolla Hyrylän, Jokelan ja Kellokosken taajamissa."

Jussi Salonen Eeva-Liisa Niemisen, Anu Åbergin ja Matti Alangon kannattamana esitti, että 

  • palveluverkkosuunnitelman kohta 3.3.3 Oppilasennusteet 2025 palveluverkolla, alakoulut (s.16) lauseesta Alakouluissa Ruotsinkylän ja Vaunukankaan oppilaat opiskelevat Lahelan yhtenäiskouluissa poistetaan sanat: Ruotsinkylän ja
  • palveluverkkosuunnitelman kohta 5.1.2 Perusopetuspalvelut, perusopetuksen keskeiset hankkeet suunnittelukaudella 2019-2026 (s. 27) kohta Vaunukankaan ja Ruotsinkylän koulukiinteistöstä luopuminen muutetaan muotoon: Vaunukankaan ja Mikkolan koulukiinteistöstä luopuminen. Ruotsinkylän koulun tulevaisuutta tarkastellaan Lahelan monitoimitalon hankesuunnittelun yhteydessä

 

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatetetut muutosesitykset, on asia ratkaistava äänestämällä. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotuksen hyväksymistä, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Heikkisen tekemää muutosesitystä äänestävät "ei".

Suoritetussa äänestyksessä

  • jaa-äänen antoi Eetu Niemelä
  • ei-ääniä antoivat Pasi Huuhtanen, Ruut Sjöblom, Kim Kiuru, Kati Lepojärvi, Aarno Järvinen, Aila Koivunen, Anna Yltävä, Antti Kaikkonen, Anu Åberg, Ari Nyman, Arto Lindberg, Eeva-Liisa Nieminen, Elisa Laitila, Emmi Sirniö, Ilmari Sjöblom, Ilona Toivanen, Jani Peltonen, Janne Mellin, Jere Pulska, Jerry Airikka, Johanna Sipiläinen, Jorma Sulander, Jouko Riola, Jukka Ahlgren, Jussi Salonen, Kari Friman, Kari Kinnunen, Karita Mäensivu, Laura Åvall, Lea Ahonen, Liisa Palvas, Lilli Salmi, Margita Winqvist, Matti Alanko, Merja Kuusisto, Mika Mäki-Kuhna, Pekka Heikkinen, Raimo Stenvall, Sanna Kervinen, Sanna Tuhkunen, Satu Heikkilä, Satu Taiveaho, Seppo Noro, Taina Ketvel, Ulla Palomäki, Ulla Rosenqvist, Arto Nätkynmäki, Kirsi Viitanen, Markus Meckelborg, Vesa Lundberg.

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 1 jaa-ääni ja 50 ei-ääntä. Puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen Pekka Heikkisen tekemän muutosesityksen.

Em. äänestyksen jälkeen valtuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattava pohjaehdotusta Heikkisen esittämällä lisäyksellä, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Salosen tekemää muutosesitystä, äänestävät "ei".

Suoritetussa äänestyksessä 

  • jaa-ääniä antoivat Pasi Huuhtanen, Ilona Toivanen, Kim Kiuru, Ruut Sjöblom, Aarno Järvinen, Aila Koivunen, Arto Lindberg, Emmi Sirniö, Ilmari Sjöblom, Jani Peltonen, Janne Mellin, Jere Pulska, Jerry Airikka, Johanna Sipiläinen, Jorma Sulander, Jouko Riola, Jukka Ahlgren, Kari Kinnunen, Laura Åvall, Lilli Salmi, Merja Kuusisto, Mika Mäki-Kuhna, Pekka Heikkinen, Sanna Kervinen, Sanna Tuhkunen, Satu Taiveaho, Seppo Noro, Ulla Palomäki, Ulla Rosenqvist, Arto Nätkynmäki, Vesa Lundberg
  • ei-ääniä antoivat Matti Alanko, Markus Meckelborg, Kati Lepojärvi, Anna Yltävä, Antti Kaikkonen, Anu Åberg, Ari Nyman, Eeva-Liisa Nieminen, Elisa Laitila, Jussi Salonen, Kari Friman, Karita Mäensivu, Lea Ahonen, Liisa Palvas, Margita Winqvist, Raimo Stenvall, Satu Heikkilä, Taina Ketvel, Kirsi Viitanen
  • tyhjän äänen antoi Eetu Niemelä.

 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 31 jaa-ääntä, 19 ei-ääntä ja 1 tyhjä ääni. Puheenjohtaja totesi valtuuston päätökseksi tulleen pohjaehdotuksen Heikkisen esittämällä muutoksella/lisäyksellä.

Keskustelun jatkuessa Arto Nätkynmäki Anu Åbergin kannattamana esitti valtuuston hyväksyttäväksi seuraavan toimenpide-aloitteen:

"Tausta

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti lapsen etu on arvioitava ja otettava ensisijaisesti huomioon kaikissa lapsia koskevissa päätöksissä. Lapsivaikutusten arviointia (LAVA) voidaan tehdä kolmessa, toisiaan täydentävässä eri vaiheessa: ennakkoarviointina, prosessiarviointina ja seuranta-arviointina. Lapsivaikutusten arviointi tulee tehdä myös kunnallisista esityksistä silloin kun ne koskevat lapsia. Sopimus on oikeudellisesti velvoittava.

Palveluverkkosuunnittelu Tuusulassa

Tuusulassa on kuluvan vuoden 2018 aikana valmisteltu ja osin jo tehtykin kauaskantoisia päätöksiä mm. varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkosta. Näyttää siltä, että lapsivaikutusten arviointia ei vielä ole nimenomaisesti sisällytetty palveluverkon valmisteluun sillä sisällöllä, muodolla tai laajuudella, jota em. sopimuksessa tai suosituksissa esitetään. Tämä ei siis tarkoita, ettei lapsivaikutuksia olisi valmistelussa huomioitu mitenkään.

Tuusulassa on 7.11.2018 järjestetty työpaja lapsivaikutusten arvioinnista.

Kokoomuksen valtuustoryhmä esittää, että Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelmaa vuosille 2019-​2026 koskevaan päätökseen liitetään

- toimenpidealoite, jonka mukaan jatkossa lapsia koskevien palveluverkkoasioiden ja –hankkeiden 1) valmisteluun sisällytetään riittävän laajuinen lapsivaikutusten arviointi ja 2) päätösesityksiin sisällytetään nimenomaisena osana selvitys suoritetusta lapsivaikutusten arvioinnista ja siinä saaduista havainnoista/tuloksista."

Eetu Niemelä vastusti toimenpidealoitteen hyväksymistä.

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu esitys toimenpidealoitteen hyväksymisestä, on asia ratkaistava äänestämällä. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat toimenpidealoitteen hyväksymistä, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat sitä, äänestävät "ei".

Suoritetussa äänestyksessä

  • jaa-ääniä antoivat Pasi Huuhtanen, Anna Yltävä, Ruut Sjöblom, Kim Kiuru, Kati Lepojärvi, Aarno Järvinen, Aila Koivunen, Antti Kaikkonen, Anu Åberg, Ari Nyman, Arto Lindberg, Eeva-Liisa Nieminen, Elisa Laitila, Emmi Sirniö, Ilmari Sjöblom, Ilona Toivanen, Jani Peltonen, Janne Mellin, Jere Pulska, Jerry Airikka, Johanna Sipiläinen, Jorma Sulander, Jouko Riola, Jukka Ahlgren, Jussi Salonen, Kari Friman, Kari Kinnunen, Karita Mäensivu, Laura Åvall, Lea Ahonen, Liisa Palvas, Lilli Salmi, Margita Winqvist, Merja Kuusisto, Mika Mäki-Kuhna, Pekka Heikkinen, Raimo Stenvall, Sanna Kervinen, Sanna Tuhkunen, Satu Heikkilä, Satu Taiveaho, Seppo Noro, Taina Ketvel, Ulla Palomäki, Ulla Rosenqvist, Arto Nätkynmäki, Kirsi Viitanen, Markus Meckelborg, Vesa Lundberg
  • ei-äänen antoi Eetu Niemelä
  • tyhjän äänen antoi Matti Alanko.

 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 49 jaa-ääntä, 1 ei-ääni ja 1 tyhjä ääni. Puheenjohtaja totesi valtuuston päättäneen hyväksyä esitetyn toimenpidealoitteen.

Päätös

Valtuusto päätti

  • hyväksyä kunnanhallituksen päätöksen mukaisen Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelman vuosille 2019-​2026 siten täydennettynä, että kohdan 5.2. ensimmäiseksi kappaleeksi kirjataan seuraavaa: Tuusulan hyvinvointipalvelujen kehittämisen kannalta ja kaikkien tuusulalaisten hyvän elämän turvaamiseksi on tärkeää, että myös pitkällä aikavälillä sosiaali- ja terveyspalveluja on tarjolla Hyrylän, Jokelan ja Kellokosken taajamissa

Lisäksi valtuusto

  • päätti hyväksyä seuraavan toimenpidealoitteen: Jatkossa lapsia koskevien palveluverkkoasioiden ja –hankkeiden 1) valmisteluun sisällytetään riittävän laajuinen lapsivaikutusten arviointi ja 2) päätösesityksiin sisällytetään nimenomaisena osana selvitys suoritetusta lapsivaikutusten arvioinnista ja siinä saaduista havainnoista/tuloksista.

 

Eetu Niemelä ilmoitti päätöksestä seuraavan eriävän mielipiteen: 
"Kuten kokouskäyttäytymisestäni saattaa päätellä, olen erimieltä valtuuston päätöksestä §124 / 12.11.2018.

Heikkisen esittämä lisäys on täysin turha, koska järjestämisvastuu sote-palveluissa on jo, ja tuottamisvastuukin tulee olemaan ensi vuonna kuntayhtymällä, eikä Tuusulan kunnalla."

Matti Alanko ilmoitti päätöksestä seuraavan eriävän mielipiteen:
"Kasvatus- ja sivistyslautakunta kokouksessaan 23.10.2018 yksimielisesti §102 päätti, että vaihtoehdon 1 mukaisesti Ruotsinkylän kouluun vuokrataan lisärakennus alkaen elokuussa 2019 kuitenkin siten, että Ruotsinkylän koulun tulevaisuutta tarkastellaan Lahelan monitoimitalon hankesuunnittelun yhteydessä.

§103 Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelman hyväksyminen vuosille 2018-2028 lautakunta yksimielisesti päätti poistaa Ruotsinkylän koulun lakkauttamiseen viittaavat kohdat pykälästä.

Valtuuston päätökseen on osaltaan vaikuttanut valmistelun yhteydessä annetut lausunnot mm. Ruotsinkylän Koti ja Koulu ry:ltä ja koulun henkilökunnalta. Huoltajille informoitiin ennen lausunnon antamista, että koulu lakkautetaan joka tapauksessa ja henkilökunnan kokoukseen eivät kaikki henkilöt voineet osallistua aikataulusyistä ja osa ei saanut edes kutsua kokoukseen.

Oppilasmääräennusteet eivät aiemminkaan ole osuneet oikeaan ja kouluun eivät joka vuosi kaikki halukkaat ole mahtuneet.

Koulun lakkautuspäätös on siten ennenaikainen."

Valmistelija

Kirsi Paananen
Virpi Lehmusvaara

Perustelut

Lausuntopyyntö

Tuusulan kunnanvaltuusto on kokouksessaan 12.11.2018 hyväksynyt Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelman vuosille 2019-​2026 päätöksellään § 124. Valittaja on tehnyt kunnanvaltuuston päätöksestä kunnallisvalituksen Helsingin hallinto-oikeuteen 30.11.2018.

Helsingin hallinto-oikeus on pyytänyt Tuusulan kunnanhallitusta hankkimaan kunnanvaltuuston lausunnon hallinto-oikeuteen saapuneen valituksen johdosta. Tuusulan kunnan hallintosäännön 24 §:n 5 -kohdan mukaan kunnanhallitus antaa lausunnon tai selityksen valtuuston päätöksestä tehdystä valituksesta, jos kunnanhallitus katsoo, ettei valtuuston päätöstä ole valituksessa esitetyillä perusteilla kumottava.

Kunnallisvalitus

Valituksessa vaaditaan, että kunnanvaltuuston päätös 12.11.2018 § 124 on kumottava.

Kunnallisvalituksen perustelut

Valituksen perustelut ilmenevät yksityiskohtaisesti liitteenä olevasta valituskirjelmästä.

Valittaja katsoo, että kunnanvaltuuston päätös on tehty virheellisen valmistelun perusteella. Valittajan näkemyksen mukaan Ruotsinkylän koulun henkilöstön lausunto syntyi tilaisuudessa, johon kaikki eivät pystyneet osallistumaan. Tilaisuuteen ei oltu kutsuttu koko henkilöstöä eikä siellä ollut paikalla koulussa pitkään työskennelleitä, joiden tiedettiin olevan lakkauttamista vastaan. Valittajan mukaan vanhempainyhdistyksen lausunto muodostui kunnan sivistystoimen antamien tietojen pohjalta nojautuen käsitykseen siitä, että koulun toiminta joka tapauksessa lakkaa.

Lausunto

Tuusulan kunta katsoo, että kunnallisvalitus on perusteeton ja vaatii, että valitus hylätään seuraavilla perusteilla:

Kuntalain (2015/410) 29 §:n mukaan kunnan toiminnasta on tiedotettava asukkaille, palvelujen käyttäjille, järjestöille ja muille yhteisöille. Kunnan tulee antaa riittävästi tietoja kunnan järjestämistä palveluista, taloudesta, kunnassa valmistelussa olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä päätöksistä ja päätösten vaikutuksista. Kunnan on tiedotettava, millä tavoin päätösten valmisteluun voi osallistua ja vaikuttaa.

Kuntalain tiedottamissäännöstä täydentää yksittäisen asian vireilläolosta ilmoittamista koskeva hallintolain (434/2003) 41 §. Valmistelussa tulee noudatettavaksi hallintolain 41 §:n säännös vaikuttamismahdollisuuksien varaamisesta asiaan osallisille. Päätettäessä kunnan palveluverkosta ei asian käsittelyssä katsota olevan varsinaisia asianosaisia, joita tulisi kuulla siten kuin hallintolain 34 §:ssä säädetään asianosaisen kuulemisesta.

Hallintolain 41 §:n 1 momentin mukaan, jos asian ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus muiden kuin asianosaisten elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin, viranomaisen tulee varata näille henkilöille mahdollisuus saada tietoja asian käsittelyn lähtökohdista ja tavoitteista sekä lausua mielipiteensä asiasta. Saman pykälän 2 momentin mukaan asian vireilläolosta ja vaikuttamismahdollisuuksien käyttämisestä on ilmoitettava asian merkityksen ja laajuuden kannalta sopivalla tavalla.

Vaikutusmahdollisuuksien varaamisen osalta kunta toteaa seuraavaa:

Ruotsinkylän koululla pidettiin kaksi erillistä kuulemistilaisuutta. Ensin järjestettiin kuuleminen koulun henkilökunnalle tiistaina 11.9.2018 kello 8.00-9.00. Paikalla olivat asiaa esittelemässä kasvatus- ja sivistystoimenjohtaja, opetuspäällikkö, koulun rehtori sekä koulun henkilökunta lähes kokonaan. Asiaa haluttiin ensin esitellä koulun henkilökunnalle, jotta heillä olisi riittävästä aikaa tehdä asiasta oma lausuntonsa ja käydä keskustelua asiasta ennen kuulemistilaisuutta koulun huoltajille. Koulun henkilökunta piti asiassa oman kokouksensa kuulemistilaisuuden jälkeen 18.9.2018 kello 8.00-8.55. Tässä tilaisuudessa paikalla oli myös pääluottamusmies.

Huoltajille järjestettiin kuulemistilaisuus Ruotsinkylän koululla tiistaina 24.9.2018 kello 18.00-19.30. Paikalla olivat esittelijöinä kasvatus- ja sivistystoimenjohtaja, opetuspäällikkö, kasvatus- ja sivistystoimen kehittämispäällikkö ja kasvatus- ja sivistyslautakunnan puheenjohtaja. Tilaisuuteen osallistui laaja joukko huoltajia.

Huoltajien kuulemistilaisuutta täydentämään järjestettiin erillinen sähköinen kysely kodin ja koulun väliseen viestintään tarkoitetulla Wilma -järjestelmällä, jotta kaikilla huoltajilla olisi mahdollisuus esittää asiasta mielipiteensä, ja erityisesti niillä, jotka eivät päässeet osallistumaan kuulemistilaisuuteen. Lausuntonsa asiasta antoi myös Ruotsinkylän koti ja koulu ry, joka on Ruotsinkylän koulun vanhempainyhdistys.

Kunnanhallituksen kokouksessa 5.11.2018 § 381 käsiteltiin Ruotsinkylän koulun tulevaisuuden ratkaisuja. Asiasta annetut lausunnot ja kommentit ovat olleet asiaa käsitelleen Tuusulan kunnanhallituksen päätösesityksen liitteenä.

Hallintolain 31 §:n 1 momentin mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset. Kunta itse viime kädessä arvioi, mitä selvityksiä päätöksen valmistelemiseksi tarvitaan.

Tuusulan kunta on tehnyt palveluverkkoselvityksensä ja siitä seuranneen päätöksenteon valmistelunsa siten, että luottamushenkilöiden ja asianosaisten käytössä on ollut riittävät, asianmukaiset ja tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Selvityksen tekotapaan, rajauksiin, kiinteistöjen kuntoarvioihin ja kustannuslaskelmiin liittyvä valmistelu on kunnan harkintavaltaan kuuluva kokonaisuus. Tuusulan kunta on toteuttanut poikkeuksellisen laajan ja kattavan selvityksen, jossa on huomioitu tavanomaista huomattavasti runsaammin erilaisia näkökohtia ja laskelmia.

Tuusulan kunta on toiminut palveluverkkosuunnitelmaa edeltäneessä valmistelussa, kuten vaikutusmahdollisuuksien varaamisessa, kuntalain ja hallintolain edellyttämällä tavalla.

Ehdotus

Esittelijä

Harri Lipasti, vt. hallintojohtaja, harri.lipasti@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • merkitä tiedoksi hallinto-oikeuden lausuntopyynnön
  • antaa perusteluosion mukaisen lausunnon hallinto-oikeudelle ja vaatia, että valitus hylätään perusteettomana
  • tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta heti kokouksessa.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Harri Lipasti

Perustelut

Kunnan palveluverkkosuunnitelma on hyväksytty valtuustossa 10.12.2018. Valtuuston päätökseen perusteluosassa linjattiin, että palveluverkkosuunnitelman sisältöä arvioidaan aina vähintään vuosittain talousarviovalmistelun yhteydessä.

Palvelusuunnitelman päivittämistä on nyt valmisteltu ottaen huomioon muuttuneet olosuhteet.  

Palveluverkkosuunnitelman toimenpiteet muodostavat keskeisen osan kunnan investointiohjelmasta. Palveluverkkosuunnitelman päivityksen yhteydessä on myös laadittu kunnan kasvun ja talouden hallintaohjelma vuosille 2020 - 2029.  Ohjelman keskeisen osan muodostavat palveluverkkosuunnitelman toteuttamiseen liittyvät keskeiset Sivistys toimialueen palveluverkkoinvestoinnit, arviot kunnan tarpeettomien kiinteistöjen luovutuksista saatavista korvauksista ja käyttötalouden säästöistä sekä arviot väistötilojen kustannussäästöistä. 

Päätökset palveluverkkosuunnitelmaan sisältyvistä investoinneista tehdään aina erikseen. 

Palveluverkkosuunnitelman päivityksessä on mm.

  • päivitetty väestöennusteet 
  • päivitetty ja tarkennettu kouluverkon toteutuksen aikatauluja, sisältöjä ja kustannuksia
  • Laadittu ehdotuksia toteutettavista ennakkovaikutusten arvioinneista
  • päivitetty ja tarkennettu hallinnon käytössä olevien tilojen käyttöä ja kustannuksia
  • lisätty yhteisön käytössä olevien tilojen periaatteet ja kuvattu erilliset yhteisötilat

Jatkossakin palveluverkkosuunnitelmaa tullaan päivittämään vuosittain talousarviokäsittelyn yhteydessä.

Esityslistan liitteinä ovat 10.12.2018 hyväksytty palveluverkkosuunnitelma 2019 - 2026 ja ehdotus päivitetyksi palveluverkkosuunnitelmaksi 2019 - 2026.

Ehdotus

Kunnanhallitus päättää

  • hyväksyä osaltaan Tuusulan kunnan päivitetyn palveluverkkosuunnitelman vuosille 2019-​2026.
  • ehdottaa valtuustolle,​ että

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä Tuusulan kunnan päivitetyn palveluverkkosuunnitelman vuosille 2019-​2026.

---

Puheenjohtajan avattua asiassa keskustelun Pekka Heikkinen Pentti Mattilan kannattamana esitti, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun.

Kunnanhallitus hyväksyi puheenjohtajan äänestysesityksen, että ne, jotka kannattavat asian käsittelyä tässä kokouksessa, äänestävät  "jaa" ja ne, jotka kannattavat asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi, äänestävät "ei". Suoritetussa äänestyksessä annettiin 8  jaa-ääntä: Huuhtanen, Lappalainen, Mäensivu, Mäki-Kuhna, Riola, Salmi, Peltonen, Lindberg ja 5 ei-ääntä: Heikkilä, Heikkinen, Mattila, Reinikainen, Salonen. Puheenjohtaja totesi, että asia käsitellään tässä kokouksessa.

 

Tuija Reinikainen Satu Heikkilän kannattamana esitti, ettei Etelärinteen päiväkotia lakkauteta ennenkuin päiväkoti Martta Wendelin valmistuu.

Kunnanhallitus hyväksyi puheenjohtajan äänestysesityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät  "jaa" ja ne, jotka kannattavat tehtyä muutosesitystä, äänestävät "ei". Suoritetussa äänestyksessä annettiin 9  jaa-ääntä: Huuhtanen, Lappalainen, Mäensivu, Mäki-Kuhna, Riola, Salmi, Salonen, Peltonen, Lindberg ja 4 ei-ääntä: Heikkilä, Heikkinen, Mattila, Reinikainen. Puheenjohtaja totesi, että pohjaehdotus tuli kunnanhallituksen päätökseksi äänin 9-4. 

Tuija Reinikainen ilmoitti päätöksestä eriävän mielipiteen.

Satu Heikkilä Pentti Mattilan kannattamana esitti, että Riihikallion koulun hanketta siirretään 2-3 vuotta eteenpäin.

Kunnanhallitus hyväksyi puheenjohtajan äänestysesityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät  "jaa" ja ne, jotka kannattavat tehtyä muutosesitystä, äänestävät "ei". Suoritetussa äänestyksessä annettiin 9 jaa-ääntä: Huuhtanen, Lappalainen, Mäensivu, Mäki-Kuhna, Riola, Salmi, Salonen, Peltonen, Lindberg ja 4 ei-ääntä: Heikkilä, Heikkinen, Mattila, Reinikainen. Puheenjohtaja totesi, että pohjaehdotus tuli kunnanhallituksen päätökseksi äänin 9-4. 

Satu Heikkilä ilmoitti päätöksestä seuraavan eriävän mielipiteen: "Olen sitä mieltä, että olisi ollut järkevää siirtää Riihikallion koulun hanketta pari kolme vuotta. Olisi voitu seurata lapsimäärän kehitystä sekä jakaa investointikuluja useammalle vuodelle."

Pekka Heikkinen ilmoitti päätöksestä seuraavan eriävän mielipiteen: " Esitin, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi niin, että koulujen ja päiväkotien  uudisrakentamishankkeita porrastetaan tulevina vuosina pidemmälle jaksolle, koska kunta on nopeasti velkaantumassa ja lisäksi monen hankkeen yhtäaikainen käynnistäminen olisi kunnalle liian suuri riski. Esitin myös ratkaisuja, joilla palvelutoimintaa vaarantamatta sovittavia hankkeita voitaisiin siirtää. Näitä olisi mm. hyväkuntoisten siirtotilojen käytön jatkaminen muutamilla vuosilla nyt esitettyä pidempään, sekä rykmentinpuistoon valmistuvien yksityisten päiväkotien sekä Etelärinteen päiväkodin käyttö. Tämä vastaa noin 8-ryhmäisen päiväkodin kapasiteettia.
Yksi merkittävä suunnittelutieto on myös se, että varhaiskasvatuksen ja opetuksen asiakasmäärien kehitys on päätettäväksi esitettävässä palveluverkkosuunnitelmaluonnoksessa aivan erisuuntainen kuin vuosi sitten hyväksytyssä palveluverkkosuunnitelmassa. Nyt käsiteltävässä päivityksessä alakoululaisten määrän arvioidaan vähenevän nykytasosta 1300 oppilaalla vuoteen 2042 mennessä kun vuosi sitten heidän määränsä arvioitiin kasvavan  1400 oppilaalla.  Vastaavasti yläkoululaisten määrän arvioidaan nyt vähenevän noin 700 oppilaalla, kun vuosi sitten heidän arvioitiin lisääntyvän noin 500 oppilaalla. Päiväkoti-ikäisten määrän arvioidaan nyt vähenevän vuoteen 2025 mennessä noin 450 lapsella.
Huolimatta siitä, että palveluverkkosuunnitelman keskeinen perustelu oli muuttunut näin paljon, hankkeiden aikataulua ei ole jaksotettu myöhempään ajankohtaan. Päinvastoin Rykmentinpuiston koulukampuksen aikataulua oli nopeutettu vuodella.
Tuusulan väkiluvun kasvu on hidastunut koko 2010-luvun ajan ja tänä vuonna väestön määrä näyttää hidastuvan. Kunta hakee vahvaa väestönkasvua, ja se on mahdollista pidemmällä  aikavälillä mutta lähimpien viiden vuoden aikana väestökehityksen sekä ennusteiden perusteella pikkulasten ja kouluikäisten määrä vähenee. Tämä antaa selvän perusteen sille, että nyt suunnitelmissa olevien hankkeiden aloitusvuosia olisi järkevää porrastaa.  Monion suunnittelu on siinä vaiheessa, että kannatan sen rakentamista esitetyssä aikataulussa.  Kannatin ehdotusta Riihikallion koulukampuksen siirtämistä 2-3 vuodella eteenpäin osana hankkeiden uudelleen jaksotusta."
 

Päätös

Kunnanhallitus päätti

  • hyväksyä osaltaan Tuusulan kunnan päivitetyn palveluverkkosuunnitelman vuosille 2019-​2026.
  • ehdottaa valtuustolle,​ että

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä Tuusulan kunnan päivitetyn palveluverkkosuunnitelman vuosille 2019-​2026.

 

Virpi Lehmusvaara oli asiantuntijana kokouksessa.

Ehdotus

Valtuusto päättää

  • hyväksyä Tuusulan kunnan päivitetyn palveluverkkosuunnitelman vuosille 2019-​2026.

---

Puheenjohtajan avattua asiassa keskustelun Pekka Heikkinen Seppo Noron, Matti Alangon ja Pentti Mattilan kannattamana esitti, että palveluverkkosuunnitelman päivitystä koskeva asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi ja, että kunnanhallitus tuo sen valtuuston käsiteltäväksi viimeistään huhtikuussa 2020, jolloin sen perusteella voidaan muuttaa vuosien 2020-2024 toiminta- ja taloussuunnitelmaa.

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu esitys asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi, on asian käsittely ratkaistava äänestämällä. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat asian käsittelyä tässä kokouksessa, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi, äänestävät "ei".

Suoritetussa äänestyksessä

  • jaa-äänen antoivat: Pasi Huuhtanen, Janne Mellin, Jouko Riola, Anna Yltävä, Aila Koivunen, Johanna Sipiläinen, Ulla Palomäki, Margita Winqvist, Aarno Järvinen, Annika Lappalainen, Markus Meckelborg, Elisa Laitila, Sanna Kervinen, Kim Kiuru, Laura Åvall, Jorma Sulander, Kati Lepojärvi, Päivö Kuusisto, Elina Väänänen, Sanna Tuhkunen, Kirsi Viitanen, Henri Koskela, Sami Tamminen, Harri Hellgren, Karita Mäensivu, Kari Kinnunen, Jere Pulska, Jussi Salonen, Vesa Lundberg, Monica Avellan, Arto Nätkynmäki, Ilmari Sjöblom, Eeva-Liisa Nieminen, Annina Nuutinen, Arto Lindberg, Jani Peltonen, Kari Friman, Raimo Stenvall, Petra Kela
  • ei-äänen antoivat: Matti Alanko, Ulla Rosenqvist, Pekka Heikkinen, Seppo Noro, Satu Heikkilä, Pentti Mattila, Ari Nyman, Taina Ketvel, Liisa Palvas, Lea Ahonen.

 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 39 jaa-ääntä, 10 ei-ääntä ja 2 oli poissa. Puheenjohtaja totesi, että asia käsitellään tässä kokouksessa.

Satu Heikkilä Pentti Mattilan kannattamana esitti,​ että Riihikallion koulun hanketta lykätään.

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosesitys, on asia ratkaistava äänestämällä. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Heikkilän  tekemää muutosesitystä, äänestävät "ei".

Suoritetussa äänestyksessä
 

  • jaa- äänen antoivat: Pasi Huuhtanen, Kim Kiuru, Aila Koivunen, Anna Yltävä, Janne Mellin, Johanna Sipiläinen, Kari Friman, Sanna Tuhkunen, Päivö Kuusisto, Jorma Sulander, Margita Winqvist, Eeva-Liisa Nieminen, Jouko Riola, Seppo Noro, Kati Lepojärvi, Aarno Järvinen, Elisa Laitila, Annika Lappalainen, Jussi Salonen, Jere Pulska, Henri Koskela, Laura Åvall, Arto Nätkynmäki, Markus Meckelborg, Karita Mäensivu, Ulla Palomäki, Harri Hellgren, Kari Kinnunen, Elina Väänänen, Monica Avellan, Annina Nuutinen, Ilmari Sjöblom, Vesa Lundberg, Sanna Kervinen, Arto Lindberg, Jani Peltonen, Raimo Stenvall, Petra Kela
  • ei- äänen antoivat: Matti Alanko, Ulla Rosenqvist, Satu Heikkilä, Pekka Heikkinen, Taina Ketvel, Pentti Mattila, Kirsi Viitanen, Ari Nyman, Lea Ahonen
  • tyhjää äänesti Liisa Palvas.

 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 38 jaa-ääntä, 9 ei-ääntä, 1 tyhjä ääni ja 3 oli poissa. Puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen pohjaehdotuksen äänin 38-9, 1 tyhjä ja 3 poissa.

Päätös

Valtuusto päätti

  • hyväksyä Tuusulan kunnan päivitetyn palveluverkkosuunnitelman vuosille 2019-​2026.

Valmistelija

Virpi Lehmusvaara tuulehmuvi

Perustelut

Asiaselostus

Kunnan palveluverkkosuunnitelma on hyväksytty valtuustossa 10.12.2018 ja päivitetty valtuustossa 9.12.2019. Valtuuston päätökseen perusteluosassa linjattiin,​ että palveluverkkosuunnitelman sisältöä arvioidaan aina vähintään vuosittain talousarviovalmistelun yhteydessä.

Palvelusuunnitelman päivittämistä on nyt valmisteltu ottaen huomioon muuttuneet olosuhteet ja palveluverkkosuunnitelman toteutumisen edistyminen.  

Palveluverkkosuunnitelman toimenpiteet muodostavat keskeisen osan kunnan investointiohjelmasta. Palveluverkkosuunnitelma toteuttaminen on keskeinen toimenpide ja osa kunnan kasvun ja talouden hallintaohjelmaa vuosille 2020 -​ 2029. Ohjelman keskeisen osan muodostavat palveluverkkosuunnitelman toteuttamiseen liittyvät Sivistys toimialueen palveluverkkoinvestoinnit ja investoineista saatavat toiminnalliset ja taloden hyödyt,​ arviot kunnan tarpeettomien kiinteistöjen luovutuksista saatavista korvauksista ja käyttötalouden säästöistä sekä arviot väistötilojen kustannussäästöistä. Palveluverkkosuunnitelmassa päätetään tehdyn evauksen perusteella Nahkelan, Tuomalan ja Linjamäen koulujen tulevaisuudesta.

Päätökset palveluverkkosuunnitelmaan sisältyvistä investoinneista tehdään aina erikseen. 

Palveluverkkosuunnitelman päivityksessä tarkistetaan mm.

  • väestö- ja oppilasennusteet 
  • kouluverkon toteutuksen aikatauluja,​ sisältöjä ja kustannuksia
  • kuvataan valmistelun sisältöjä (Evaus)
  • hallinnon käytössä olevien tilojen käyttöä ja kustannuksia
  • yhteisön käytössä olevien tilojen tulevat suunnittelun periaatteet ja tavoitteet

Jatkossakin palveluverkkosuunnitelmaa tullaan päivittämään vuosittain talousarviokäsittelyn yhteydessä.

Palveluverkkosuunnitelman päivittämistä käsitellään kunnanhallituksessa 23.11.2020 ja valtuustossa 7.12.2020.

Kokouksessa esitellään palveluverkkosuunnitelman päivityksen keskeinen sisältö.  

Palveluverkkosuunnitelmassa on täsmennetty kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden palveluverkon kehittämis- ja korjaustoimenpiteitä. Keskeisimpinä Tuusulan Urheilukeskuksen kehittämiseen sekä museoihin ja kirjastoihin kohdistuvat perusparannukset.

 

Ehdotus

Esittelijä

Heikki Lonka, kuntakehitysjohtaja, heikki.lonka@tuusula.fi

Tekninen lautakunta päättää

  • hyväksyä osaltaan liitteenä olevan palveluverkkosuunnitelman
  • ehdottaa kunnanahallitukselle ja edelleen valtuustolle, että

VALTUUSTO 

  • hyväksyy liitteenä olevan palveluverkkosuunnitelman.

Päätös

Tekninen lautakunta päätti

  • hyväksyä osaltaan liitteenä olevan palveluverkkosuunnitelman
  • ehdottaa kunnanahallitukselle ja edelleen valtuustolle, että

VALTUUSTO 

  • hyväksyy liitteenä olevan palveluverkkosuunnitelman.

Valmistelija

Virpi Lehmusvaara tuulehmuvi
Tiina Simons
Markus Torvinen
Hannamari Halinen tuuhalinha
Ulla Kinnunen
Risto Kanerva

Perustelut

Kunnan palveluverkkosuunnitelma on hyväksytty valtuustossa 10.12.2018 ja päivitetty valtuustossa 9.12.2019. Valtuuston päätökseen perusteluosassa linjattiin,​ että palveluverkkosuunnitelman sisältöä arvioidaan aina vähintään vuosittain talousarviovalmistelun yhteydessä.

Palvelusuunnitelman päivittämistä on nyt valmisteltu ottaen huomioon muuttuneet olosuhteet ja palveluverkkosuunnitelman toteutumisen edistyminen.  

Palveluverkkosuunnitelman toimenpiteet muodostavat keskeisen osan kunnan investointiohjelmasta. Palveluverkkosuunnitelma toteuttaminen on keskeinen toimenpide ja osa kunnan kasvun ja talouden hallintaohjelmaa vuosille 2020 -​ 2029. Ohjelman keskeisen osan muodostavat palveluverkkosuunnitelman toteuttamiseen liittyvät Sivistys toimialueen palveluverkkoinvestoinnit ja investoineista saatavat toiminnalliset ja taloden hyödyt,​ arviot kunnan tarpeettomien kiinteistöjen luovutuksista saatavista korvauksista ja käyttötalouden säästöistä sekä arviot väistötilojen kustannussäästöistä. Palveluverkkosuunnitelmassa päätetään tehdyn evauksen perusteella Nahkelan, Tuomalan ja Linjamäen koulujen tulevaisuudesta.

Päätökset palveluverkkosuunnitelmaan sisältyvistä investoinneista tehdään aina erikseen. 

Palveluverkkosuunnitelman päivityksessä tarkistetaan mm.

  • väestö- ja oppilasennusteet 
  • kouluverkon toteutuksen aikatauluja,​ sisältöjä ja kustannuksia
  • kuvataan valmistelun sisältöjä (Evaus)
  • hallinnon käytössä olevien tilojen käyttöä ja kustannuksia
  • yhteisön käytössä olevien tilojen tulevat suunnittelun periaatteet ja tavoitteet

Jatkossakin palveluverkkosuunnitelmaa tullaan päivittämään vuosittain talousarviokäsittelyn yhteydessä.

Palveluverkkosuunnitelman päivittämistä käsitellään kunnanhallituksessa 23.11.2020 ja valtuustossa 7.12.2020.

Kokouksessa esitellään palveluverkkosuunnitelman päivityksen keskeinen sisältö.  

Ehdotus

Esittelijä

Virpi Lehmusvaara tuulehmuvi

Kasvatus- ja sivistyslautakunta päättää hyväksyä Tuusulan kunnan päivitetyn palveluverkkosuunnitelman ja päättää, että keskeisten hankkeiden valmistelu etenee palveluverkkosuunnitelman mukaisesti.

Lisäksi lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Linjamäen koulu yhdistetään Kellokosken yhtenäiskouluun 1.8.2021, Nahkelan koulu yhdistetään valmistuvaan Lahelan monitoimikampukseen sen valmistuttua. Tuomalan koulu jatkaa toimintaansa mikäli oppilasmäärä säilyy yli 60 oppilaan. Tuomalan koulun jatkosta tulee päättää kun koulun perusparannus tulee ajankohtaiseksi.

Lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle asetettavaksi seuraavat kriteerit koulujen koolle:

- koulun on oltava vähintään 3-ryhmäinen ja oppilaita tulee olla vähintään 60

- mikäli yksikköön kohdistuu laajoja korjauksia tai peruskorjausta, ei investointia tulisi tehdä, jos opetus voidaan totetuttaa lähellä olevassa koulussa tai valmistuvassa monitoimikampuksessa. 

__________

Esittelyn jälkeen puheenjohtaja Salonen esitti muutettavaksi pohjaehdotuksen ensimmäisen virkkeen seuraavasti: "Kasvatus- ja sivistyslautakunta päättää hyväksyä osaltaan Tuusulan kunnan päivitetyn palveluverkkosuunnitelman ja päättää esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että keskeisten hankkeiden valmistelu etenee palveluverkkosuunnitelman mukaisesti". Esittelijä muutti päätösehdotustaan esityksen mukaisesti.

Liite 1 Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelma käytiin sivu sivulta läpi ja siihen tehtävät teknisluonteiset korjaukset päätettiin saattaa asianosaisten korjattavaksi.

Puheenjohtajan avattua keskustelun, tehtiin seuraavat muutosesitykset:

Jäsen Alangon muutosesitys: Lisäksi -sanalla alkavan kappaleen tilalle: "Linjamäki, Nahkela ja Tuomala jatkavat omina yksikköinä. Oppilasrajaa 60 ei aseteta, sillä Linjamäkeen tuollaisen oppilasmäärän sijoittaminen ei edes onnistu. Lisäksi keskeisten hankkeiden valmistelussa on huolellisesti vielä tarkasteltava tulevien koulujen koot sekä mahdolliset uudet oppilassijoittelut." Jäsenet Raevuori, Weckman ja Koivunen kannattivat jäsen Alangon ehdotusta.

Puheenjohtaja Salosen muutosesitys: Lisäys pohjaehdotukseen: "Nahkelan koulu yhdistetään valmistuvaan Lahelan monitoimikampukseen sen valmistuttua, mikäli lautakunnan asettamat tavoitteet 3 ryhmää ja 60 oppilasta alittuvat." Jäsen Tuhkunen kannatti puheenjohtaja Salosen muutosesitystä.

Jäsen Raevuoren muutosesitys, lisäys puheenjohtaja Salosen muutosesitykseen: Korjataan viimeisen ranskalaisen viivan teksti muotoon: "-Mikäli yksikköön kohdistuu laajoja korjauksia tai peruskorjausta, ne arvioidaan erikseen. Kunnan kiinteistöjen vuotuiset ylläpitokorjaukset tehdään vuosittain." Puheenjohtaja Salonen ja jäsen Tuhkunen kannattivat jäsen Raevuoren lisäystä.

Koska oli tehty kaksi kannatettua muutosesitystä, puheenjohtaja esitti toimitettavaksi nimenhuutoäänestyksen. Äänestysjärjestykseksi hyväksyttiin, että pohjaehdotuksesta poikkeavat kannatetut päätösehdotukset asetetaan vastakkain ja niistä voittanut ehdotus asetetaan edelleen vastakkain pohjaehdotuksen kanssa. Äänestysesitykseksi hyväksyttiin puheenjohtajan esitys, jonka mukaan jäsen Alangon ehdotusta äänestävät ”jaa” ja jos ”jaa” voittaa, jäsen Alangon esitys asetetaan edelleen vastakkain pohjaehdotuksen kanssa.

Suoritetussa äänestyksessä jäsen Alangon esitystä kannattivat jäsenet Ahonen, Alanko, Hellgren, Koivunen. Laitila, Raevuori, Weckman ja puheenjohtaja Salosen esitystä kannattivat jäsenet Nätkynmäki, Tuhkunen, Väänänen, Åvall ja puheenjohtaja Salonen.

Puheenjohtaja totesi äänestyksen päättyneen äänin 7-5, joten jäsen Alangon esitys asetetaan edelleen vastakkain pohjaehdotuksen kanssa.

Äänestysesitykseksi hyväksyttiin puheenjohtajan esitys, jonka mukaan esittelijän ehdotusta äänestävät ”jaa” ja jos ”ei” voittaa, jäsen Alangon esitys on tullut lautakunnan päätökseksi.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotusta kannattivat jäsenet Nätkynmäki, Tuhkunen, Väänänen, Åvall ja puheenjohtaja Salonen. Jäsen Alangon esitystä kannattivat jäsenet  Ahonen, Alanko, Hellgren, Koivunen. Laitila, Raevuori, Weckman.

Puheenjohtaja totesi lautakunnan päättäneen äänin 7-5 jäsen Alangon muutosesityksen mukaisesti esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Linjamäki, Nahkela ja Tuomala jatkavat omina yksiköinä. Oppilasrajaa 60 ei aseteta, sillä Linjamäkeen tuollaisen oppilasmäärän sijoittaminen ei edes onnistu. Lisäksi keskeisten hankkeiden valmistelussa on huolellisesti vielä tarkasteltava tulevien koulujen koot sekä mahdolliset uudet oppilassijoittelut.

Päätös

Kasvatus- ja sivistyslautakunta päätti hyväksyä osaltaan Tuusulan kunnan päivitetyn palveluverkkosuunnitelman ja päätti esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että keskeisten hankkeiden valmistelu etenee palveluverkkosuunnitelman mukaisesti.

Lisäksi lautakunta päätti esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Linjamäki, Nahkela ja Tuomala jatkavat omina yksikköinä. Oppilasrajaa 60 ei aseteta, sillä Linjamäkeen tuollaisen oppilasmäärän sijoittaminen ei edes onnistu. Lisäksi keskeisten hankkeiden valmistelussa on huolellisesti vielä tarkasteltava tulevien koulujen koot sekä mahdolliset uudet oppilassijoittelut.

 

Puheenjohtaja Salonen ja jäsenet Nätkynmäki, Tuhkunen, Väänänen ja Åvall jättivät asiasta eriävän mielipiteen ja ne liitetään pöytäkirjaan.

 

Kokouksessa pidettiin tauot tämän asian käsittelyn aikana seuraavasti klo 18.24-18.30 ja klo 19.24-19.43

 

Valmistelija

Heidi Hagman
Marjo-Kaisa Konttinen

Perustelut

Perustelut

Kunnan palveluverkkosuunnitelma on hyväksytty valtuustossa 10.12.2018 ja päivitetty valtuustossa 9.12.2019. Valtuuston päätökseen perusteluosassa linjattiin,  että palveluverkkosuunnitelman sisältöä arvioidaan aina vähintään vuosittain talousarviovalmistelun yhteydessä.

Palvelusuunnitelman päivittämistä on nyt valmisteltu ottaen huomioon muuttuneet olosuhteet ja palveluverkkosuunnitelman toteutumisen edistyminen.  

Palveluverkkosuunnitelman toimenpiteet muodostavat keskeisen osan kunnan investointiohjelmasta. Palveluverkkosuunnitelma toteuttaminen on keskeinen toimenpide ja osa kunnan kasvun ja talouden hallintaohjelmaa vuosille 2020–2029. Ohjelman keskeisen osan muodostavat palveluverkkosuunnitelman toteuttamiseen liittyvät sivistyksen toimialueen palveluverkkoinvestoinnit ja investoinneista saatavat toiminnalliset ja talouden hyödyt,  arviot kunnan tarpeettomien kiinteistöjen luovutuksista saatavista korvauksista ja käyttötalouden säästöistä sekä arviot väistötilojen kustannussäästöistä. Palveluverkkosuunnitelmassa päätetään tehdyn vaikutusten ennakkoarvioinnin perusteella Nahkelan, Tuomalan ja Linjamäen koulujen tulevaisuudesta. Päätökset palveluverkkosuunnitelmaan sisältyvistä investoinneista tehdään aina erikseen. 

Palveluverkkosuunnitelman päivityksessä tarkistetaan mm.

  • väestö- ja oppilasennusteet 
  • kouluverkon toteutuksen aikatauluja, sisältöjä ja kustannuksia
  • kuvataan valmistelun sisältöjä (vaikutusten ennakkoarviointi (eva) ja evaukset)
  • hallinnon käytössä olevien tilojen käyttöä ja kustannuksia
  • yhteisön käytössä olevien tilojen tulevat suunnittelun periaatteet ja tavoitteet

Jatkossakin palveluverkkosuunnitelmaa tullaan päivittämään vuosittain talousarviokäsittelyn yhteydessä. Palveluverkkosuunnitelman päivittämistä käsitellään kunnanhallituksessa 23.11.2020 ja valtuustossa 7.12.2020. 


Päivitettyä palveluverkkosuunnitelmaa on täsmennetty yhteisöjen käytössä olevien tilojen, sekä yhteiskäyttöisten tilojen että yhteisötilojen osalta . Kokouksessa esitellään palveluverkkosuunnitelman päivityksen keskeinen sisältö tuusulalaisten hyvinvoinnin ja yhteisökäytön näkökulmasta.  

Palveluverkko ja tuusulalaisten hyvinvointi

Asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen on yksi kunnan päätehtävistä, mutta kunta ei ole tehtävässä yksin. Tuusulalaisten hyvinvointi syntyy vuorovaikutuksessa yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa. Tuusulan elinvoima on vahvasti kytköksissä tuusulalaisten hyvinvointiin ja asukkaiden hyvintointi kunnan elinvoimaan. Toimiva, terve ja turvallinen palveluverkko on edellytys sekä tuusulalaisten hyvinvoinnille että kunnan elinvoimalle. 

Tuusulan väestönkasvun ennakoidaan olevan hidasta 0-0,5% kasvua syntyvyyden laskiessa ja väestön kuolleisuuden kasvaessa vilkkaasta muuttoliikkeestä huolimatta. Tuusula haluaa kuntana kehittää lapsiystävällisyyttään, jonka tulee näkyä toimivina lapsiperheiden palveluina ja mahdollistaa sen, että Tuusula nähdään lapsiperheitä tukevana kuntana. Uudenlaisia toimintamuotoja voidaan mahdollistaa paremmin uusissa toimintaympäristöissä. Väestön ikääntyessä lisääntyy myös tarve kunnan, 3. ja 4. sektorin mahdollistamalle ennaltaehkäisevälle palvelulle ja yhteisölliselle toiminnalle, joka tarvitsee nykyistä enemmän tiloja erilaisille kokoontumisille. 

Tuusulalaisten hyvinvoinnin edistämisessä hyvinvointierojen ja segregaation pienentäminen on keskeistä. Tämä edellyttää erilaisten asukkaiden tarpeiden tunnistamista ja niihin tarttumista. Yhdenvertainen palvelu ei aina tarkoita täsmälleen samaa palvelua tai kustannuksiltaan yhtäläistä palvelua, vaan asukkaan tarpeista lähtevää palvelua. 

Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymä (Keusote) on tuottanut 1.1.2019 lukien Tuusulan
asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Kunta on vuokrannut palvelutuotantoa varten alla
olevasta taulukosta ilmenevät tilat. Keusote on linjannut palveluverkkonsa (=palveluiden verkko)
kehittämisen suuntaviivat syksyllä 2020 ja tulee erikseen tekemään päätökset mahdollisista
palveluverkkomuutoksista. Työssä on keskeisenä alkuvaiheen painopisteenä kehittää alueella
sähköisiä sekä kotiin vietäviä ja liikkuvia palveluita. Valtakunnan tasolla valmistellaan tällä hetkellä myös aluehallintouudistusta, joka toteutuessaan v. 2023 vaikuttaa palvelujen järjestämis- ja tuottamisvastuisiin. Tässä tilanteessa kunnan on kuntatalouden näkökulmasta tarkoituksenmukaista vain ylläpitää sotepalveluille vuokrattujen tilojen käytettävyyttä nykyisiin toimintoihin. Keusoten palveluverkkosuunnittelun edetessä tehdään yhdessä Keusoten kanssa tarvittavat ratkaisut fyysisen palveluverkon uudistamisesta. 

Tuusulan hyvinvointipalvelujen kehittämisen kannalta ja kaikkien tuusulalaisten hyvän elämän turvaamiseksi on tärkeää, että myös pitkällä aikavälillä sosiaali- ja terveyspalveluja on tarjolla Hyrylän, Jokelan ja Kellokosken taajamissa. Keskeistä on kehittää kotiin vietäviä ja liikkuvia palveluita, sillä sähköiset palvelut eivät ole kaikille saavutettavia. Vaikutusten ennakkoarviointimenettelyn käyttö palveluverkon tarkastelussa ja sen uudistustyössä on edellytys asukaslähtöiselle ennakoivalle ja kestävälle päätöksenteolle ja ratkaisuille niin Tuusulan kunnassa kuin Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymässä.

Yhteisöjen käytössä olevat tilat

Kunnalle kuuluvan asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävä on laaja ja edellyttää poikkihallinnollista yhteistyötä kaikkien toimialueiden kesken. Hyvinvointiin kuuluu sekä yksilön että yhteisön hyvinvointi. Yhteisön hyvinvoinnin edistämisessä hyvinvointierojen ja segregaation pienentäminen on keskeistä. 

Tuusulassa asukkaiden osallisuutta ja aktiivisuutta vahvistetaan tarjoamalla tiloja harrastustoiminnalle ja muiden kohtaamiselle. Asukastoiminnan luonnollisia kohtaamisen paikkoja ovat lähiympäristön avoimet julkiset ja puolijulkiset tilat sekä ulkotilat. Alueiden toiminnallisiksi keskuksiksi muodostuu usein koulut, päiväkodit ja vapaa-ajanpaikat. Tuusulassa asukkaiden osallisuuden ja aktiivisuuden vahvistaminen on kirjattu myös kunnan strategiaan. Tilat ovat keskeinen tuen muoto yhdistysten, seurojen ja asukkaiden omaehtoisen toiminnan mahdollistamisessa.

Kunnan väestöennusteiden valossa käihmisten määrä kasvaa vuosi vuodelta ja ikäihmisten kokoontumisen tarpeet kasvavat määrällisesti sekä kokoontumistarpeiden että kerralla kokoontuvien ihmisten määrän osalta. Ikäihmisillä on myös erityisiä tarpeita kokoontumispaikkojen suhteen, esimerkiksi pysäköinti ulko-ovien välittömässä läheisyydessä, korkeammat käsinojalliset tuolit, akustiikka (silmukat) ja apuvälineet. Alati digitalisoituva toimintaympäristö haastaa yhteisöjä ja asukkaita muutokseen myös kokoontumistavoissa.

Kunnan tavoitteena on, että käytössä oleva palveluverkko on asukkaiden ja yhteisöjen hyödynnettävissä mahdollisimman laajasti ja tilojen käyttöaste nousee. Yhteisökäytön näkökulma on jatkossa huomioitava paremmin sekä uusia kiinteistöjä suunniteltaessa ja rakennettaessa että olemassa olevia kiinteistöjä uudistettaessa.

Yhteisökäytön käyttäjäprofiilit ja palveluverkon suunnittelussa huomioon otettavat asiat


Yhteisöjen tilatarpeet vaihtelevat, sillä yhteisöt ovat erilaisia. Kunnan tilojen käyttäjät voi jakaa tarpeen perusteella säännöllisiin ja satunnaisiin käyttäjiin. Käyttäjäprofiileja on tunnistettu seuraavasti (5):

  • Vakiovuorojen hakija, vakiintunut yhteistyökumppani
  • Satunnainen käyttäjä
  • Yleisötilaisuuksien järjestäjä
  • Asuinalueen toimija
  • Asukkaan oma käyttö

Yhteiskäyttöön tulevien tilojen suunnittelussa tulee ottaa huomioon ainakin seuraavat näkökulmat:

  • Saavutettavuus
  • Esteettömyys
  • Muunnettavuus
  • Keittiö/ravintolatilat
  • Liikuntatilat
  • Piha-alueet
  • Liikenne ja pysäköinti
  • Kestävä kehitys 


Yhteiskäytön tavoitetila ja eteneminen

Tavoite kiinteistöjen tehokkaasta yhteiskäytöstä edellyttää yhteistä visiota Tuusulan tulevasta palveluverkosta. Nykyisten ja tulevien oppimisympäristöjen käyttäjiä ovat arkipäivisin lapset, oppilaat ja päiväkotien ja koulujen henkilökunta. Päivisin, iltaisin ja loma-aikoina samat tilat toimivat asukkaiden ja yhteisöjen toimintaympäristöinä. Yhteisön käytössä on sisätilojen lisäksi myös ulkotiloja. Tilat ovat mm. puistoja, koulujen ja varhaiskasvatusyksiköiden pihoja sekä lähiliikuntapaikkoja. Fyysisten tilojen lisäksi asukkaat voivat kokoontua virtuaalisesti.

Tavoitteena on, että palveluverkon uudistuessa ja sen vastatessa yhteisökäytön moninaisiin tarpeisiin, voidaan erillisistä tai ylimääräisistä yhteisötiloista jopa luopua ja kiinteistöt realisoida. Alueellinen näkökulma on kuitenkin huomioitava päätösten vaikutuksia arvioitaessa.

Palveluverkon uudistamiseen liittyen valmistelemme vuonna 2020 periaatteet yhteiskäytön huomioon ottamisesta palveluverkon uudistamistyössä. Työ käsittää seuraavat osiot: 

  1. Yhteisötilatarpeet/yhteiskäytön tarpeet
    • käyttäjien profilointi + tarpeiden kehittyminen, kunnan rooli tilojen järjestäjänä, linjaukset kenelle tiloja annetaan ja minkä tyyppiseen toimintaan, käytön sisällölliset asiat ja tilavaatimukset, tilojen (fyysiset tilat, virtuaaliset tilat) ominaisuudet, käyttöajat jne., digitalisaation hyödyntäminen
  2. Tavoitteet ja perustelut
    • ei erillisiä yhteisötiloja - kunnan palveluverkon monikäyttöisyys, uusien kokoontumistapojen hyödyntäminen / digitalisaatio ym.
  3. Tarvittavien tilojen toiminnalliset kuvaukset
    •  nykytila ja tulevaisuudessa hyödyntäen uudisrakentaminen
  4. Alueellinen suunnitelma palveluverkon käytöstä
    • Mitkä tilat yhteisöjen käyttöön + toiminnan sisältö, etenemisaikataulu
  5. Tilojen hallinnointi
    • Maksullisuus/maksuttomuus, varausjärjestelmät, lukitukset, kalustaminen, vastuutahot / kontaktipinnat
  6. Yhteisötilat, joista luovutaan (ennakkovaikutusten arviointi)

Ehdotus

Esittelijä

Heidi Hagman, kehittämispäällikkö, heidi.hagman@tuusula.fi

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta päättää 

  • hyväksyä Tuusulan kunnan päivitetyn palveluverkkosuunnitelman tuusulalaisten hyvinvoinnin ja yhteiskäytön näkökulmasta
  • evästää jatkovalmistelua seuraavilla huomioilla
    • Vaikutusten ennakkoarviointimenettelyn käyttö palveluverkon tarkastelussa ja sen uudistustyössä on edellytys asukaslähtöiselle ennakoivalle ja kestävälle päätöksenteolle ja ratkaisuille niin Tuusulan kunnassa kuin Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymässä
    • Tuusulalaisten hyvinvoinnin edistämisessä hyvinvointierojen ja segregaation pienentäminen on keskeistä. Tämä edellyttää erilaisten asukkaiden tarpeiden tunnistamista ja niihin tarttumista. Yhdenvertainen palvelu ei aina tarkoita täsmälleen samaa palvelua tai kustannuksiltaan yhtäläistä palvelua, vaan asukkaan tarpeista lähtevää palvelua. 
    • Tuusulan hyvinvointipalvelujen kehittämisen kannalta ja kaikkien tuusulalaisten hyvän elämän turvaamiseksi on tärkeää, että myös pitkällä aikavälillä sosiaali- ja terveyspalveluja on tarjolla Hyrylän, Jokelan ja Kellokosken taajamissa. Keskeistä on kehittää kotiin vietäviä ja liikkuvia palveluita, sillä sähköiset palvelut eivät ole kaikille saavutettavia. 
    • Yhteisökäytön näkökulma on jatkossakin huomioitava sekä uusia kiinteistöjä suunniteltaessa ja rakennettaessa että olemassa olevia kiinteistöjä uudistettaessa. Yhteisökäyttö on huomioitava myös toimintatapojen luonnissa ja niitä uudistettaessa. Tämä edellyttää yhteisönäkökulman edustajan tai yhteisöjen ja asukkaiden ottamista mukaan suunnitteluun tunnistetut käyttäjäprofiilit ja erilaisten käyttäjien (ikä, teema, jne.) tarpeet huomioiden.
    • Yhteiskäyttöön tulevien tilojen suunnittelussa tulee ottaa huomioon ainakin seuraavat näkökulmat: saavutettavuus, esteettömyys, muunnettavuus, keittiö/ravintolatilat, liikuntatilat, piha-alueet, liikenne ja pysäköinti, kestävä kehitys.

- - -

Puheenjohtajan avattua keskustelun, jäsen Palvas esitti, että päätösesitykseen lisätään, että Linjamäen oppilaiden siirtoa Kellokosken kouluun ei tehdä vaan yksikkö jatkaa toimintaansa, perusteena Linjamäen evauksessa esille tulleet seikat. 
Koulurakennus on terve ja turvallinen, ympäristö nykyistä ilmiöoppimista erinomaisesti tukeva ja koulussa voidaan antaa opetusta myös suuremmalle määrälle oppilaita, jolloin myös yhtenä lakkautusperusteena ollut opettajan pedagoginen yhteistyö mahdollistuu. Koululla on hyvät iltakäyttömahdollisuudet, joten koulu palvelee Linjamäen aluetta yhteisötilana, kuten on tähänkin asti tehnyt.
Linjamäen koulun oppilaat ja vanhemmat kuuluu pitää yhdenvertaisena Tuusulan kunnan muiden esitettyjen yksiköiden (Nahkela, Linjamäki, Tuomala) oppilaiden ja vanhempien kanssa. Nyt lakkautusuhan alla on näistä kolmesta yksiköstä pelkästään Linjamäki.
Tuusulan kylien lähikoulujen opetustoimintaa ja yhteisökäyttöä tulee ennemmin kehittää kuin toimintaa suunnitella lakkautettavan. 
Jäsen Keränen kannatti esitystä. 

Koska oli tehty kannatettu esitys, jossa esitettiin päätösehdotukseen lisättävän, että Linjamäen oppilaiden siirtoa Kellokosken kouluun ei tehdä vaan yksikkö jatkaa toimintaansa, puheenjohtaja esitti toimitettavaksi nimenhuutoäänestyksen. Äänestysjärjestykseksi hyväksyttiin puheenjohtajan esitys, jonka mukaan ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta, äänestävät ”jaa” ja jos ”ei” voittaa, jäsen Palvaksen esitys lisätään hyte-lautakunnan päätökseen.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotusta kannattivat jäsenet Ruotsalainen, Lahdenperä, Mäkinen, Untamo, Kiuru ja Järvinen Jäsen Palvaksen esitystä kannattivat jäsenet Palvas, Keränen, Ahola-Leppänen ja Koivumäki.

Puheenjohtaja totesi äänestyksen päättyneen äänin 6-4. Hyte-lautakunnan päätös tehtiin esittelijän ehdotuksen mukaisesti. 
 

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin. 

Valmistelija

Virpi Lehmusvaara tuulehmuvi
Tiina Simons
Markus Torvinen
Hannamari Halinen tuuhalinha
Risto Kanerva
Ulla Kinnunen

Perustelut

Kunnan palveluverkkosuunnitelma on hyväksytty valtuustossa 10.12.2018 ja päivitetty valtuustossa 9.12.2019. Valtuuston päätökseen perusteluosassa linjattiin,​ että palveluverkkosuunnitelman sisältöä arvioidaan aina vähintään vuosittain talousarviovalmistelun yhteydessä.

Palvelusuunnitelman päivittämistä on nyt valmisteltu ottaen huomioon muuttuneet olosuhteet ja palveluverkkosuunnitelman toteutumisen edistyminen.  

Palveluverkkosuunnitelman toimenpiteet muodostavat keskeisen osan kunnan investointiohjelmasta. Palveluverkkosuunnitelma toteuttaminen on keskeinen toimenpide ja osa kunnan kasvun ja talouden hallintaohjelmaa vuosille 2020 -​ 2029. Ohjelman keskeisen osan muodostavat palveluverkkosuunnitelman toteuttamiseen liittyvät Sivistys toimialueen palveluverkkoinvestoinnit ja investoineista saatavat toiminnalliset ja taloden hyödyt,​ arviot kunnan tarpeettomien kiinteistöjen luovutuksista saatavista korvauksista ja käyttötalouden säästöistä sekä arviot väistötilojen kustannussäästöistä. Palveluverkkosuunnitelmassa päätetään tehdyn evauksen perusteella Nahkelan, Tuomalan ja Linjamäen koulujen tulevaisuudesta.

Päätökset palveluverkkosuunnitelmaan sisältyvistä investoinneista tehdään aina erikseen. 

Palveluverkkosuunnitelman päivityksessä tarkistetaan mm.

  • väestö- ja oppilasennusteet 
  • kouluverkon toteutuksen aikatauluja,​ sisältöjä ja kustannuksia
  • kuvataan valmistelun sisältöjä (Evaus)
  • hallinnon käytössä olevien tilojen käyttöä ja kustannuksia
  • yhteisön käytössä olevien tilojen tulevat suunnittelun periaatteet ja tavoitteet

Jatkossakin palveluverkkosuunnitelmaa tullaan päivittämään vuosittain talousarviokäsittelyn yhteydessä.

Palveluverkkosuunnitelman päivittämistä käsitellään kunnanhallituksessa 23.11.2020 ja valtuustossa 7.12.2020.

Kokouksessa esitellään palveluverkkosuunnitelman päivityksen keskeinen sisältö.  

Palveluverkkosuunnitelmassa on täsmennetty kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden palveluverkon kehittämis- ja korjaustoimenpiteitä. Keskeisimpinä Tuusulan Urheilukeskuksen kehittämiseen sekä museoihin ja kirjastoihin kohdistuvat perusparannukset.

 

 

Ehdotus

Esittelijä

Virpi Lehmusvaara tuulehmuvi

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päättää hyväksyä Tuusulan kunnan päivitetyn palveluverkkosuunnitelman ja päättää, että keskeisten hankkeiden valmistelu etenee palveluverkkosuunnitelman mukaisesti.

__________

Esittelijä muutti päätösehdotustaan siten, että kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päättää hyväksyä osaltaan Tuusulan kunnan päivitetyn palveluverkkosuunnitelman ja päättää esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että keskeiset hankkeet etenevät palveluverkkosuunnitelman mukaisesti.

Päätös

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päätti hyväksyä osaltaan Tuusulan kunnan päivitetyn palveluverkkosuunnitelman ja päätti esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että keskeiset hankkeet etenevät palveluverkkosuunnitelman mukaisesti.

 

 

Puheenjohtaja Mellin poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi. Syy: Palvelussuhdejäävi. Puheenjohtajana toimi tämän asian ajan varapuheenjohtaja Anna Yltävä.

Apulaispormestari Jussi Salonen saapui kokoukseen tämän asian käsittelyn aikana.

Valmistelija

Virpi Lehmusvaara tuulehmuvi

Ehdotus

Esittelijä

Arto Lindberg, valtuuston puheenjohtaja, arto.lindberg@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • hyväksyä osaltaan liitteenä olevan palveluverkkosuunnitelman
  • ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO 

  • hyväksyy liitteenä olevan palveluverkkosuunnitelman.

___

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun jätettiin seuraavat muutosesitykset:

Pekka Heikkinen: s.42, ensimmäisen kappaleen loppuun: Tuusulassa on tällä hetkellä noin 1000 yli 80-vuotiasta asukasta ja heidän määränsä kasvaa väestöennusteen mukaan vuoteen 2043 mennessä yli neljään tuhanteen eli nelinkertaistuu. Ikäväestön määrän kasvua on ennakoitava kaavoituksessa ja palvelujen suunnittelussa, jotta heille voidaan turvata asianmukaiset asunnot ja palvelut. Pentti Mattila kannatti Heikkisen muutosesitystä.

Tuija Reinikainen: Lisäksi -​sanalla alkavan kappaleen tilalle: "Linjamäki,​ Nahkela ja Tuomala jatkavat omina yksikköinä. Oppilasrajaa 60 ei aseteta,​ sillä Linjamäkeen tuollaisen oppilasmäärän sijoittaminen ei edes onnistu. Lisäksi keskeisten hankkeiden valmistelussa on huolellisesti vielä tarkasteltava tulevien koulujen koot sekä mahdolliset uudet oppilassijoittelut." Pentti Mattila kannatti Reinikaisen muutosesitystä.

Pasi Huuhtanen esitti asian jättämistä pöydälle. Mika Mäki-Kuhna kannatti Huuhtasen esitystä.

Jussi Salonen jätti useita muutosehdotuksia, joista osa on jo kirjattu kunnanhallituksen 16.11.2020 hyväksymään ehdotukseen talousarvioksi vuodelle 2021:

Liitteenä olevaan palveluverkkosuunnitelmaan, sivu 25 toiseksi viimeisen kappaleen loppuun lisätään kaksi sanaa; Päiväkotien ja koulujen tila-ja rakennesuunnittelussa huomioidaan myös mahdollisuus varhaiskasvatuksen ja vanhusten asumispalvelujen yhdistämisestä tulevaisuudessa.

Sivu 28 toisen kappaleen loppuun lause: Koulujen tila-ja rakennesuunnittelussa huomioidaan myös mahdollisuus koulujen ja vanhusten asumispalvelujen yhdistämisestä lähialueelle tulevaisuudessa. 

Sivu 30 neljännen kappaleen alkuun ensimmäisen rivin loppuun lisätään lause: ,mikäli ryhmä- ja oppilasmäärä alittaa määritetyt koulujen suuruuskriteerit.

Sivu 30 loppuun lisäys: Koulujen kunnon ylläpitämiseksi kiinteistöjen vuotuiset ylläpitokorjaukset tehdään vuosittain.

Sivu 31 laatikossa toiseen kohtaan lisätään sana mahdollisesti Tuomalan koulun eteen.

Annika Lappalainen kannatti Salosen muutosehdotuksia.

Päätös

Kunnanhallitus päätti yksimielisesti

  • ottaa asian 7.12.2020 pidettävän valtuuston kokouksen esityslistalle  
  • tehdä ehdotuksensa valtuustolle 30.11.2020 pidettävässä kunnanhallituksen kokouksessa.

 

Virpi Lehmusvaara ja Heikki Lonka selostivat asiaa.

Valmistelija

Virpi Lehmusvaara tuulehmuvi

Ehdotus

Esittelijä

Arto Lindberg, valtuuston puheenjohtaja, arto.lindberg@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • hyväksyä osaltaan liitteenä olevan palveluverkkosuunnitelman
  • ehdottaa valtuustolle,​ että

VALTUUSTO 

  • hyväksyy liitteenä olevan palveluverkkosuunnitelman.

 

___

Puheenjohtaja avasi keskustelun muuttamalla päätösehdotustaan seuraavasti: 

Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO

  • hyväksyy liitteenä olevan palveluverkkosuunnitelman päivityksen vuosille 2019 - 2026
  • päättää yhdistää Linjamäen koulun Kellokosken kouluun 1.8.2021 alkaen.

 

Pekka Heikkinen toisti 23.11. pidetyssä kunnanhallituksen kokouksessa tekemänsä muutosesityksen s. 42 ensimmäisen kappaleen loppuun: Tuusulassa on tällä hetkellä noin 1000 yli 80-vuotiasta asukasta ja heidän määränsä kasvaa väestöennusteen mukaan vuoteen 2043 mennessä yli neljään tuhanteen eli nelinkertaistuu. Ikäväestön määrän kasvua on ennakoitava kaavoituksessa ja palvelujen suunnittelussa, jotta heille voidaan turvata asianmukaiset asunnot ja palvelut. Lisäys hyväksyttiin yksimielisesti.

Jussi Salonen jätti seuraavat muutosesitykset:
Sivu 25 toiseksi viimeisen kappaleen loppuun lisätään kaksi sanaa…. ja koulujen…. Päiväkotien ja koulujen tila- ja rakennesuunnittelussa huomioidaan myös mahdollisuus varhaiskasvatuksen ja vanhusten asumispalvelujen sijoittamisesta tulevaisuudessa. Lisäys hyväksyttiin yksimielisesti.
Sivu 28 toisen kappaleen loppuun lause: Koulujen tila-ja rakennesuunnittelussa huomioidaan myös mahdollisuus koulujen ja vanhusten asumispalvelujen yhdistämisestä lähialueelle tulevaisuudessa. Lisäys hyväksyttiin yksimielisesti.
Sivu 30 neljännen kappaleen alkuun ensimmäisen rivin loppuun lisätään lause: , mikäli ryhmä- ja oppilasmäärä alittaa määritetyt koulujen suuruuskriteerit. Lisäysesitys raukesi kannattamattomana.
Sivu 30 loppuun lisäys: Koulujen kunnon ylläpitämiseksi kiinteistöjen vuotuiset ylläpitokorjaukset tehdään vuosittain. Lisäys hyväksyttiin yksimielisesti
Sivu 31 laatikossa toiseen kohtaan lisätään mahdollisesti-sana ”Tuomalan koulu” eteen. Lisäysesitys raukesi kannattamattomana.

Jussi Salonen teki lisäksi muutosesityksen sivulle 30: Kriteerit koulujen vähimmäiskoolle, jolloin arviointi koulun tulevaisuudesta käynnistyy. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.

Tuija Reinikainen teki muutosesityksen, että Linjamäen koulu yhdistetään Kellokosken kouluun 1.8.2022 alkaen, mikäli sinne ei tule riittävästi oppilaita.
Reinikaisen esitys raukesi kannattamattomana, jolloin hän uudisti 23.11. pidetyssä kunnanhallituksen kokouksessa jättämänsä muutosesityksen: "Linjamäki, Nahkela ja Tuomala jatkavat omina yksikköinä. Oppilasrajaa 60 ei aseteta, sillä Linjamäkeen tuollaisen oppilasmäärän sijoittaminen ei edes onnistu. Lisäksi keskeisten hankkeiden valmistelussa on huolellisesti vielä tarkasteltava tulevien koulujen koot sekä mahdolliset oppilassijoittelut." Pentti Mattila kannatti Reinikaisen muutosesitystä.

Koska oli tehty kannatettu muutosesitys, puheenjohtaja totesi, että asia on ratkaistava äänestämällä. Kunnanhallitus hyväksyi äänestysesitykseksi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat Salosen muutosesityksillä täydennettyä pohjaesitystä äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Reinikaisen muutosesitystä äänestävät EI. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 9 JAA-ääntä (Heikkinen, Huuhtanen, Lappalainen, Mäki-Kuhna, Peltonen, Salmi, Salonen, Tienhaara, Lindberg) ja 4 EI-ääntä (Heikkilä, Mattila, Mäensivu, Reinikainen). Puheenjohtaja totesi, että täydennetty pohjaehdotus tuli kunnanhallituksen päätökseksi. 

Pasi Huuhtanen teki seuraavan muutosesityksen: Nahkela ja Tuomala jatkavat omina yksikköinä. Oppilasrajaa 60 ei aseteta. Huuhtasen muutosesitys raukesi kannattamattomana.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin kokouksessa tehdyin muutoksin.

Pasi Huuhtanen ilmoitti päätöksestä eriävän mielipiteen. 

 

Virpi Lehmusvaara ja Heikki Lonka selostivat asiaa.

Valmistelija

Virpi Lehmusvaara tuulehmuvi

Ehdotus

Valtuusto päättää

  • hyväksyä liitteenä olevan palveluverkkosuunnitelman päivityksen vuosille 2019 -​ 2026
  • yhdistää Linjamäen koulun Kellokosken kouluun 1.8.2021 alkaen.

---

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun Eeva-Liisa Nieminen esitti Lea Ahosen kannattamana, että Linjamäki, Nahkela ja Tuomala jatkavat omina yksikköinään. Linjamäen tilannetta seurataan tulevien kahden lukuvuoden ajan, jolloin nähdään alueen oppilasmäärän kehittyminen toissijaisen oppilaaksioton ja alueen oppilasmäärän kehittymisen sekä kouluyksiköiden toiminnan yhteiskehittämisen myötä. Oppilasmäärää pyritään lisäämään parantamalla kuljetusten sujuvuutta ja tarjoamalla painotusta. Painotus voisi olla esimerkiksi luonto, musiikki tai pelit ja koodaus. Oppilasrajaa 60 oppilasta ei tässä vaiheessa aseteta.

Matti Alanko esitti Liisa Palvaksen ja Margita Winqvistin kannattamana, että Linjamäki, Nahkela ja Tuomala jatkavat omina yksiköinä. Oppilasrajaa 60 ei aseteta, sillä Linjamäkeen tuollaisen oppilasmäärän sijoittaminen ei edes onnistu. Lisäksi keskeisten hankkeiden valmistelussa on huolellisesti vielä tarkasteltava tulevien koulujen koot sekä mahdolliset uudet oppilassijoittelut.

Pasi Huuhtanen teki Tommi Partasen ja Päivö Kuusiston kannattamana seuraavan muutosesityksen: sivu 30 kriteerit koulujen vähimmäiskoolle: 3 ryhmäinen pois ja oppilasraja 40 oppilasta.

Liisa Palvas teki Anu Åbergin, Margita Winqvstin ja Matti Alangon kannattamana seuraavan muutosesityksen:
sivu 46  Erilliset yhteisötilat; Lause ”Tavoitteena on, että palveluverkon uudistuessa ja sen vastatessa yhteisökäytön moninaisiin tarpeisiin, voidaan erillisistä tai ylimääräisistä yhteisötiloista jopa luopua ja kiinteistöt realisoida” poistetaan suunnitelmasta. Muutosehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 

Koska oli tehty useita kannatettuja muutosehdotuksia, puheenjohtaja totesi, että asia on ratkaistava äänestämällä. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen äänestysjärjestykseksi, että ensin otetaan äänestykseen Niemisen ja Alangon tekemät muutosehdotukset, seuraavaksi äänestetään voittaneen  muutosehdotuksen ja pohjaehdotuksen välillä ja lopuksi äänestetään edellä mainitussa äänestyksessä voittaneen ehdotuksen ja Pasi Huuhtasen tekemän muutosehdotuksen välillä.  

Puheenjohtaja esitti, että ne jotka kannattavat Niemisen tekemää muutosehdotusta äänestävät JAA ja Alangon tekemää muutosehdotusta kannattavat äänestävät EI.

Suoritetussa äänestyksessä 

  • jaa-äänen antoivat Aila Koivunen, Sanna Tuhkunen, Seppo Noro, Jorma Sulander, Karita Mäensivu, Pekka Heikkinen, Eeva-Liisa Nieminen, Arto Lindberg, Kari Friman, Lea Ahonen
  • ei-äänen antoivat Matti Alanko, Margita Winqvist, Anu Åberg, Satu Heikkilä, Liisa Palvas, Antti Kaikkonen, Pentti Mattila, Kati Lepojärvi, Elisa Laitila, Arto Nätkynmäki, Ari Nyman, Monica Avellan, Raimo Stenvall
  • tyhjän äänen antoivat Pasi Huuhtanen, Mika Mäki-Kuhna, Vesa Lundberg, Ilona Toivanen, Anna Yltävä, Jussi Salonen, Markus Meckelborg, Lilli Salmi, Ilmari Sjöblom, Elina Väänänen, Ulla Palomäki, Kim Kiuru, Petra Kela, Emmi Sirniö, Laura Åvall, Kari Kinnunen, Sanna Kervinen, Johanna Sipiläinen, Aarno Järvinen, Ulla Rosenqvist, Jouko Riola, Henri Koskela, Tommi Partanen, Jere Pulska, Päivö Kuusisto, Jani Peltonen, Sami Tamminen, Sarianna Laitinen.

 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 10 jaa-ääntä, 13 ei-ääntä ja 28 tyhjää ääntä. Puheenjohtaja totesi Matti Alangon tekemän muutosehdotuksen voittaneen tässä äänestyksessä.

Tämän jälkeen puheenjohtaja esitti, että ne jotka kannattavat pohjaehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Alangon tekemää muutosehdotusta äänestävät EI.

Suoritetussa äänestyksessä 

  • jaa-äänen antoivat Mika Mäki-Kuhna, Pasi Huuhtanen, Jorma Sulander, Kim Kiuru, Anna Yltävä, Jussi Salonen, Ulla Rosenqvist, Sanna Tuhkunen, Ilona Toivanen, Markus Meckelborg, Ulla Palomäki, Arto Nätkynmäki, Aarno Järvinen, Jouko Riola, Petra Kela, Kari Kinnunen, Sanna Kervinen, Ilmari Sjöblom, Tommi Partanen, Emmi Sirniö, Vesa Lundberg, Lilli Salmi, Elina Väänänen, Jere Pulska, Johanna Sipiläinen, Päivö Kuusisto, Arto Lindberg, Jani Peltonen, Laura Åvall, Sami Tamminen, Sarianna Laitinen
  • ei-äänen antoivat Matti Alanko, Aila Koivunen, Pentti Mattila, Anu Åberg, Satu Heikkilä, Margita Winqvist, Antti Kaikkonen, Karita Mäensivu, Kati Lepojärvi, Liisa Palvas, Elisa Laitila, Ari Nyman, Eeva-Liisa Nieminen, Kari Friman, Lea Ahonen, Monica Avellan, Raimo Stenvall
  • tyhjän äänen antoivat Seppo Noro, Henri Koskela, Pekka Heikkinen

 

Suoritetussa äänestyksessa annettiin 31 jaa-ääntä, 17 ei-ääntä ja 3 tyhjää ääntä. Puheenjohtaja totesi pohjaehdotuksen voittaneen tämän äänestyksen.

Viimeiseksi puheenjohtaja esitti, että ne jotka kannattavat pohjaehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Huuhtasen tekemää muutosehdotusta äänestävät EI.

Suoritetussa äänestyksessä 

  • jaa-äänen antoivat Mika Mäki-Kuhna, Ilona Toivanen, Arto Nätkynmäki, Kari Kinnunen, Ilmari Sjöblom, Lilli Salmi, Petra Kela, Aarno Järvinen, Kim Kiuru, Markus Meckelborg, Anna Yltävä, Ulla Rosenqvist, Sanna Tuhkunen, Ulla Palomäki, Emmi Sirniö, Laura Åvall, Elina Väänänen, Sanna Kervinen, Vesa Lundberg, Jussi Salonen, Jere Pulska, Arto Lindberg, Jani Peltonen, Sami Tamminen, Sarianna Laitinen
  • ei-äänen antoivat Jorma Sulander, Pasi Huuhtanen, Päivö Kuusisto, Matti Alanko, Tommi Partanen, Seppo Noro, Jouko Riola, Margita Winqvist, Johanna Sipiläinen, Liisa Palvas, Anu Åberg, Kati Lepojärvi, Elisa Laitila, Satu Heikkilä, Antti Kaikkonen, Pekka Heikkinen, Pentti Mattila, Eeva-Liisa Nieminen, Ari Nyman, Kari Friman, Lea Ahonen, Monica Avellan, Raimo Stenvall
  • tyhjän äänen antoivat Aila Koivunen, Henri Koskela, Karita Mäensivu,

 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 25 jaa-ääntä, 23 ei ääntä ja 3 tyhjää ääntä. Puheenjohtaja totesi pohjaehdotuksen tulleen valtuuston päätökseksi.

Päätös

Valtuusto päätti

  • hyväksyä liitteenä olevan palveluverkkosuunnitelman päivityksen vuosille 2019 -​ 2026 siten muutettuna, että sivu 46  Erilliset yhteisötilat; lause ”Tavoitteena on, että palveluverkon uudistuessa ja sen vastatessa yhteisökäytön moninaisiin tarpeisiin, voidaan erillisistä tai ylimääräisistä yhteisötiloista jopa luopua ja kiinteistöt realisoida” poistetaan suunnitelmasta. 
  • yhdistää Linjamäen koulun Kellokosken kouluun 1.8.2021 alkaen.

 

Janne Mellin ilmoitti olevansa esteellinen, eikä ottanut osaa asian käsittelyyn eikä päätöksentekoon. Hänen tilallaan kokouksessa oli tämän asian käsittelyn ajan Kokoomuksen  7. varavaltuutettu Sarianna Laitinen.

Liisa Palvas, Matti Alanko, Pentti Mattila, Pasi Huuhtanen, Elisa Laitila, Margita Winqvist, Lea Ahonen, Kati Lepojärvi, Eeva-Liisa Nieminen, Päivö Kuusisto, Monica Avellan ja Antti Kaikkonen ilmoittivat päätöksestä eriävän mielipiteen.

Pasi Huuhtanen jätti seuraavan eriävän mielipiteen:
"Jätän eriävän mielipiteen valtuuston palveluverkko päätökseen. 60 oppilaan ja 3-ryhmäisyyden vaade 40 oppilaan verrattuna tarkoittaa, että käytännössä kaikki kyläkoulut joutuvat Tuusulassa vasaran alle. Kyläkoulut ovat merkittävimpiä vetovoima ja pitovoimatekijöitä kunnassamme. Oppilaiden syrjäytyminen ja koulukiusaaminen on pienissä kyläkouluissa huomattavasti vähäisempää kuin suuryksiköissä."

Antti Kaikkonen ja Anu Åberg jättivät seuraavan eriävän mielipiteen:
"Tehty päätös valitettavasti näyttää johtavan Linjamäen kyläkoulun lakkauttamiseen ja uhkaa vakavasti myös ainakin Tuomalan ja Nahkelan kyläkouluja. Pidän tätä huonona. Kyläkoulut ovat osa Tuusulan luonnetta, imagoa, historiaa ja tämän päivän vetovoimaa. Kyläkoulu on paitsi koulu lapsille, myös koko kylän sydän, jossa on usein toimintaa iltaisin ja viikonloppuisin. Kyläkoulut ovat myös pidettyjä opinahjoja, kaikki eivät halua lapsiaan isompiin yksiköihin keskustoissa. Mahdolliset säästöt lakkautuksista ovat varsin spekulatiivisia, eivätkä ainakaan missään tapauksissa merkittäviä."

Eeva-Liisa Nieminen jätti seuraavan eriävän mielipiteen:
"Koko päätöksentekoprosessia on leimannut tiedon kätkeminen ja esittäminen mahdollisimman hankalasti saavutettavana.  Evaus-menettely hoidettiin hyvin tarkoitushakuisesti. Sekä kutsu Evaus-tilaisuuteen että kyselyt löytyivät vain netistä. Kuitenkin asukkaiden tavoittaminen olisi ollut yksinkertaista jakamalla tiedote alueen postilaatikkoihin. Kyselyjen vastaukset ja annetut lausunnot löytyivät ainoastaan monimutkaisen polun kautta liitteen liitteinä. Liitteenä sen sijaan oli tehty pitkä ja kaavamainen 70 sivun esitys, jonka lukeminen ei tarjonnut kuitenkaan olennaista tietoa. Kyselyjen avoimien kysymysten vastauksia ei annettu pyydettäessäkään.

Nehän juuri olisivat kertoneet asukkaiden mielipiteen. Kaiken kaikkiaan Evaus ei vaikuttanut millään tavalla päätösesitykseen. Se tuntuu kuntalaisten tilanteen vähättelyltä.

Oppilasmäärään ja kuluihin vedottiin monesti lakkautusperusteena. Kuitenkin nimenomaan  muihin kouluihin sijoittuminen on olennaisesti laskenut oppilasmäärää.

En pyytämälläkään saanut tietoa alueen oppilaiden kouluista. Olin tehnyt kartan, jossa ilmeni kolmen koulun sijainnit (Linjamäki, Kellokoski ja Vanhakylä) sekä nimetyt alueet Linjamäen lähikoulualueelta (esim. Laululaakso, Nuppulinnantie ja Hornankallio). Pyysin kunkin alueen kohdalla lukuja 1-4-luokkalaisten kouluista. Sivistysjohtaja ei antanut tätä tietoa vedoten oppilaiden yksityisyyden suojaan. Kuntaliitosta on varmistettu, että kun ei ilmoiteta osoitteita, alueen oppilaiden lukumäärän voi antaa.

Kokousmateriaalissa esitetyt oppilaskohtaiset kustannukset eivät suinkaan osoita, että Linjamäki olisi kallis, vaan aivan keskitasoa. Oppilasmäärän vähäinenkin lisääminen tekisi Linjamäestä ylivoimaisesti edullisimman. Lisäksi olennainen kuluerä, eli investointien aiheuttamat poistot oli jätetty pois vertailuluvuista. Niissä nimenomaan näkyisi vanhojen koulujen edullisuus.

Sivistystoimi ei ole esittänyt sisällöllistä kehittämistä Linjamäenkään kohdalla. Käyttämällä lähtökohtana koulun vahvuuksia, tarjoamalla painotus (esimerkiksi luonto, musiikki tai pelit/robotiikka)  olisi mahdollista saada lisää oppilaita, samoin huolehtimalla oppilaiden sujuvista kuljetuksista."

Pentti Mattila ja Monica Avellan jättivät seuraavan eriävän mielipiteen:
"Esitys Linjamäen koulun lakkauttamisesta perusteltiin taloudella ja saavutettavilla säästöillä. Samassa pykälässä käsitelty Tuusulan kunnan palveluverkkosuunitelma osoittaa sivulla 20, että oppilaskohtaisissa kustannuksissa eri koulujen välillä ei ole suurta eroa. Linjamäki ei eroa merkittävästi muista kouluista kustannuksiltaan.

Käsittelyn yhteydessä selvisi, että oppilaskohtaisissa kustannuksissa ei ollut mukana koulurakennusten poistoja. Poistojen merkitys on oleellinen, koska vertailussa on mukana vanhoja rakennuksia, joihin sidottu pääoma on pieni ja uudehkoja rakennuksia joihin sidottu pääoma on suuri. Tämä tieto olisi ollut oleellinen päätöksenteossa kun vertailtiin oppilaskohtaisia kustannuksia eri kouluissa.

Valmistelun puutteellisuuden vuoksi päätökset jouduttiin tekemään puutteelisen ja mahdollisesti harhaanjohtavan valmistelumateriaalin perusteella.

Todellisia oppilaskohtaisia kustannuksia, joissa olisi ollut myös poistot, ei ollut saatavilla päätöksenteon pohjaksi. Puutteellisten tietojen perusteella ei olisi pitänyt tehdä lakkautuspäätöstä.

Katsomme, että Tuusulan kyläkouluverkoston tulisi jatkaa, eikä pidettyjä kyläkouluja tulisi lakkauttaa."

Lea Ahonen jätti seuraavan eriävän mielipiteen:
"Palveluverkkosuunnitelman yhteydessä otettiin kantaa Linjamäen, Tuomalan ja Nahkelan koulujen säilymiseen itsenäisinä yksikköinä.

Linjamäen,Tuomalan ja Nahkelan koulujen pitää saada jatkaa toimintaansa.
Oppilasmäärärajaa ei olisi saanut asettaa 60:een oppilaaseen.

Tällä tavalla kyläyhteisöjen kehittäminen ei toteudu. Vireä Tuusula, jossa on vireät kylät jää vain haaveeksi. Tuusula maalaismaisena kuntana, monimuotoisena kouluverkkona katoaa."

Matti Alanko, Elisa Laitila, Liisa Palvas ja Margita Winqvist jättivät seuraavan eriävän mielipiteen:
"§129 päätös on syntynyt puutteellisen ja virheellisen valmistelun seurauksena. Kaikkea evauksen perusteella saatavilla olevaa tietoa ei ole valtuston jäsenille pyynnöistä huolimatta toimitettu. Kustannusten luvut ovat vaihdelleet eri eri käsittelyn kunnan taholta lähetetyissä tiedoissa. Kaikki koulujen ylläpitoon vaikuttavat luvut eivät edes ole olleet mukana etukäteismateriaalissa, minkä talousjohtaja Markku Vehmas myönsikin pykälän käsittelyn aikana."

Valmistelija

Kirsi Kurtti
Virpi Lehmusvaara tuulehmuvi
Tiina Simons
Terttu Turnbull-Smith
Heikki Lonka
Markus Torvinen

Perustelut

Lausuntopyyntö 

Helsingin hallinto-oikeus pyytää 22.1.2020 saapuneella lähetteellä Tuusulan kunnanhallitusta hankkimaan kunnanvaltuuston lausunnon hallinto-oikeuteen saapuneiden valitusten johdosta. Samalla kunnanhallitukselle varataan kunnan puhevallan käyttäjänä tilaisuus antaa selityksensä asiassa. 

Valituksenalainen päätös 

Tuusulan kunnanvaltuusto on kokouksessaan 7.12.2020 § 129 Tuusulan palveluverkkosuunnitelman päivittäminen päättänyt, että se hyväksyy päätöksen liitteenä olevan palveluverkkosuunnitelman päivityksen vuosille 2019-2026. Lisäksi Tuusulan kunnanvaltuusto päätti yhdistää Linjamäen koulun Kellokosken kouluun 1.8.2021 alkaen. 

Valitukset Helsingin hallinto-oikeuteen 

Tuusulan kunnanvaltuuston päätöksestä 7.12.2020 § 129 on tehty Helsingin hallinto-oikeuteen kaksi valitusta. Valituksissa vaaditaan valtuuston 7.12.2020 tekemän päätöksen kumoamista ja välitöntä toimeenpanokieltoa hallinto-oikeuden käsittelyn ajaksi. Valitukset ovat tämän päätöksen liitteenä. 

Tuusulan kunnanhallituksen lausunto 

Kunnanhallitus antaa asiassa lausunnon, sillä Tuusulan kunnan hallintosäännön 5 luvun 24 §:n 5. kohdan mukaan kunnanhallitus antaa lausunnon tai selityksen valtuuston päätöksestä tehdystä valituksesta, jos kunnanhallitus katsoo, ettei valtuuston päätöstä ole valituksessa esitetyillä perusteilla kumottava. 

Tuusulan kunnanhallitus katsoo, että valitukset tulee hylätä. Vaaditulle toimeenpanokiellolle ei ole perusteita. Valtuuston päätös ei ole valituksissa esitetyillä perusteilla lainvastainen, eikä päätöksen kumoamiseen valitusten johdosta ole aihetta. 

Hylkäysperusteena Tuusulan kunnanhallitus esittää seuraavat perusteet:

Kuntalain (2015/410) 135 §:n mukaan valtuuston ja kuntayhtymän 58 §:n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen päätökseen sekä kunnanhallituksen, lautakunnan ja johtokunnan oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella hallinto-oikeudelta. 

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että: 

1) päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä; 

2) päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa; tai 

3) päätös on muuten lainvastainen. 

Kuntalain 136 §:n mukaan päätöksestä, joka koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta. Tuusulan kunnanvaltuusto on kokouksessaan 7.12.2020 §129 Tuusulan palveluverkkosuunnitelman päivittäminen, päättänyt, että se hyväksyy palveluverkkosuunnitelman päivityksen vuosille 2019 - 2026. Tuusulan kunnanhallitus toteaa, että palveluverkon osalta on kysymys valmistelusta eli tältä osin päätöksestä ei ole muutoksenhakuoikeutta. Muutoksenhakuoikeutta ei ole tehtyyn ennakkovaikutusten arviointiin, joka on osa palveluverkkosuunnitelman laatimista. Linjamäen koulun yhdistäminen Kellokosken kouluun on sitä vastoin valituskelpoinen päätös.  

Valmistelun riittävyys ja valtuutetuille annettujen tietojen virheellisyys 

Kuntalain 93 §:n mukaan kunnanhallituksen on valmisteltava valtuustossa käsiteltävät asiat. 

Valtuuston toimivaltaan on kuulunut päättää Linjamäen koulun yhdistäminen Kellokosken kouluun. Valtuuston käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelu kuuluu kuntalain 93 §:n mukaisesti kunnanhallitukselle. Tuusulan kunnan hallintosäännön mukaan kasvatus- ja sivistyslautakunta vastaa mm. kunnan opetuspalvelujen järjestämisestä ja kehittämisestä. Asiaa on valmisteltu kunnanhallituksen lisäksi kasvatus- ja sivistyslautakunnassa, teknisessä lautakunnassa sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnassa. Lautakunnat ovat omalta osaltaan ennen kunnanhallituksen suorittamaa valmistelua valmistelleet koulujen yhdistämistä koskevaa asiaa useita kertoja, kuten päätöksen historiatiedoista ilmenee.  

Valtuuston päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä valittajien kasvatus- ja sivistyslautakunnan ja kunnanhallituksen valmistelun ja esityksen puuttumisen osalta esittämillä perusteilla. 

Kuntalaissa ei ole säännöksiä siitä, miten kunnanhallituksen on valmisteltava valtuustossa käsiteltävät asiat. Valmistelun laajuus samoin kuin se, mitä selvityksiä kunnanhallitus harkitsee tarpeelliseksi liittää valtuustolle toimitettavaan aineistoon, riippuu asian laadusta ja sen merkittävyydestä kunnan kannalta. Kunnanhallituksella on siten harkintavaltaa suorittamansa valmistelun suhteen. Jotta kunnanhallituksen suorittama valmistelu voitaisiin katsoa lainvastaiseksi, tulisi valtuustolle annettujen tietojen olla olennaisesti puutteellisia tai tarkoituksellisesti harhaanjohtavia. 

Asian valmistelussa on kiinnitetty huomiota Tuusulan kunnan alakoulujen oppilasmäärän ja koulukohtaisten oppilasmäärien tulevaan kehitykseen, koulujen opetusryhmäkokoihin, koulujen kustannusjakaumaan, Tuusulan perusopetuksen oppilaskohtaisiin kustannuksiin sekä koulujen yhdistämistä seuraaviin arvioituihin menosäästöihin. Valmistelussa on myös arvioitu koulujen yhdistämistä seuraavia muutoksia koulukuljetusten kustannuksissa. Liitteenä olevasta ennakkovaikutusten arviointimateriaalista löytyy dia Linjamäen koulun arvioiduista säästöistä sekä korjausvelasta. 

Koulujen yhdistäminen on osa palveluverkkosuunnitelman toimenpiteitä, jotka muodostavat keskeisen osan kunnan investointiohjelmasta. Palveluverkkosuunnitelman päivityksen yhteydessä on myös laadittu kunnan kasvun ja talouden hallintaohjelma vuosille 2020 - 2029.  Ohjelman keskeisen osan muodostavat palveluverkkosuunnitelman toteuttamiseen liittyvät keskeiset kunnan sivistys -toimialueen palveluverkkoinvestoinnit, arviot kunnan tarpeettomien kiinteistöjen luovutuksista saatavista korvauksista ja käyttötalouden säästöistä sekä arviot väistötilojen kustannussäästöistä.  

Palveluverkkosuunnitelman päivityksessä on mm. päivitetty väestöennusteet, päivitetty ja tarkennettu kouluverkon toteutuksen aikatauluja, sisältöjä ja kustannuksia. Päätöksen valmistelussa on kattavasti huomioitu asiaan vaikuttavat tiedot ja keskeiset taloudelliset seikat.  

Valittajan mukaan koulujen oppilaskohtaisten kustannusten esittämisessä oli jätetty pois pääomakustannukset. Tältä osin voidaan todeta, että kunnan palveluverkkosuunnitelmassa kohdassa 2.2.6 koulujen kustannustehokkuusluku ei sisällä pääomavuokria. Pienten koulujen ennakkovaikutusten arviointimateriaaleissa on tuotu esille Linjamäen koulun kiinteistön kuntotaso ja korjausvelka. Palveluverkkosuunnitelmassa esitetyt oppilaskohtaiset kustannukset sisältävät kiinteistön ylläpitokustannukset ja toiminnan kustannukset. Yksiköiltä perittävä sisäinen vuokra koostuu ylläpitovuokrasta ja pääomavuokrasta. Ylläpitovuokralla katetaan kiinteistökohtaiset hoito- ja ylläpitokustannukset. Pääomavuokra sisältää laskennalliset pääomakustannukset; korot ja korjausvastikkeen. Korjausvastikkeen lähtökohtana on kiinteistön tekninen kuluminen, ei kirjanpidollinen poisto. Oppilaskohtaiset kustannukset eivät sisällä laskennallista pääomavuokraa. Pääomavuokra on laskennallinen vuokra, jossa on mukana tasauseriä. Se ei ole relevantti tieto, kun tutkitaan yksittäisen kohteen kannattavuutta. Myös vertailu muiden kuntien tietoihin on mahdotonta, sillä kunnilla on omat käytänteensä pääomavuokrien laskemiseen. Laskelmien ei siten voida katsoa antavan ainakaan virheellistä kuvaa koulun yhdistämisestä saavutettavista säästöistä. Koulujen yhdistämisestä on odotettavissa säästöjä aikaisempaan verrattuna, vaikka laskelmissa esitetyt säästöt eivät kaikilta osin toteutuisikaan. Valittajien esittämillä perusteilla ei voida katsoa, että valtuuston päätös olisi perustunut sillä tavoin puutteellisiin tai virheellisiin tietoihin koulujen yhdistämisestä saavutettavista säästöistä tai muistakaan ratkaisuun vaikuttaneista seikoista, että päätös olisi kumottava virheellisessä järjestyksessä syntyneenä. 

Osana palveluverkkosuunnitelman tarkistamista vuonna 2020 on syksyllä 2020 toteutettu ennakkovaikutusten arviointi palveluverkkosuunnitelman vaikutuksista Linjamäen, Nahkelan ja Tuomalan kouluihin. Ennakkovaikutusten laajassa arvioinnissa on tuotettu tietoa päätöksenteon tueksi siitä, mitä vaikutuksia mahdollisilla palveluverkon muutoksilla on. Keskeisenä tehtävänä on ollut arvioida eri yksiköiden osalta sitä, mitä vaikutuksia on sillä,  

  • jos koulu yhdistyy läheisyyteen rakentuviin tai rakentuneisiin monitoimikampuksiin 
  • jos koulu säilyy omana itsenäisenä yksikkönään 
  • jos koulu yhdistyy toisen yksikön kanssa. 

 Ennakkovaikutusten arvioinnissa on käsitelty seuraavat näkökulmat: 

  • Kuntalaisvaikutukset, eli ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia mm. hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta  
  • Ympäristövaikutukset, eli ihmisten elinoloihin, terveyteen ja viihtyvyyteen liittyviä vaikutuksia  
  • Organisaatio- ja henkilöstövaikutukset, eli vaikutukset eri organisaatioiden välisiin suhteisiin, organisaation tehtäviin tai menettelytapoihin, luottamuselinten toimintaan, henkilöstöön tai hallintoon 
  • Taloudelliset vaikutukset kunnan tuloihin tai menoihin joko niitä lisäämällä tai vähentämällä
  • Strategiavaikutukset, strategian päämäärät ja keskeisimmät kokonaisuudet sekä valtuustokauden tavoitteet ja vuositavoitteet, strategiaa teoiksi vievät ohjelmat ja strategiset asiakirjat (mm. hyvinvointisuunnitelma) 

 Ennakkovaikutusten arviointia varten on kerätty tietoa: 

  • Järjestämällä kuntalais- ja vanhempainillat kouluilla: Linjamäki 10.9.2020, Tuomala 15.9.2020 ja Nahkela 29.9.2020 
  • Järjestämällä henkilöstötilaisuudet ja kuulemiset kouluilla  
  • ​​​​​​​Linjamäki: henkilöstötilaisuus 8.9.2002 ja kuuleminen 20.10.2020 
  • ​​​​​​​Nahkela: henkilöstötilaisuus 15.9.2020 ja kuuleminen 19.10.2020 
  • ​​​​​​​Tuomala: henkilöstötilaisuus 8.9.2020 ja kuuleminen 6.10.2020 
  • ​​​​​​​Työskentelemällä lasten kanssa toteuttamalla lasten kuuleminen lasten omilla kouluilla 22.9.-9.10.2020 
  • ​​​​​​​Toteuttamalla kyselyt huoltajille, henkilöstölle, kuntalaisille ja luottamushenkilöille (15.-30.9.2020). Kyselyn ja analyysin on toteuttanut Owal Group Oy 
  • ​​​​​​​Pyytämällä lausuntoja oppilaskunnilta, vanhempainyhdistyksiltä, neuvostoilta sekä muilta rekisteröidyiltä yhdistyksiltä ja toimijoilta (15.9.-9.10.2020) 
  • ​​​​​​​Laatimalla taloudellisia selvityksiä (syys-lokakuu 2020) sekä tuottamalla tietoa ja tilastoja (syys-lokakuu 2020)  

Tärkeä osa ennakkovaikutusten arviointia on ollut arvioida vaikutuksia lasten osalta ja lasten itsensä tekemä arviointi asiaan. Lapsivaikutusten arviointi koostuu mm. oppilaskuntien ja neuvostojen lausunnoista sekä lasten ja nuorten kuulemisesta, joka on toteutettu koulujen ja opettajien toimesta 22.9.-9.10.2020. 

Lapsivaikutusten arviointi on toteutettu seuraavalla tavalla: 

  • Oppilaskuntien lausunnot - lausuntopyynnöt on lähetetty oppilaskuntien ohjaaville opettajille 15.9.2020 
  • ​​​​​​​Lapsi- ja perheasioiden neuvoston lausunto asiasta lasten ja perheiden näkökulmasta, myöskin muut neuvostot ovat voineet asiasta lausua, kuten nuorisovaltuusto, vammaisneuvosto tai ikäihmisten neuvosto - sama lausuntopyyntö lähtenyt neuvostoille 
  • ​​​​​​​Koulujen vanhempainyhdistysten lausunnot 
  • ​​​​​​​Lasten kuuleminen, joka toteutetaan lasten ikä huomioiden omassa koulussa. Tähän koulut ovat saaneet halutessaan tukea. 
  • ​​​​​​​Laajana toteutetussa pienten koulujen ennakkovaikutusten arvioinnissa on kuntalaisvaikutuksia arvioivassa kyselyssä vastaajina olleet huoltajat. Kyselyssä huoltajat ovat arvioineet vaikutuksia lastensa ja perheidensä näkökulmista. 

Taloustiedot on esitetty jokaisessa kuntalaisillassa ja materiaali on toimittu osallistujille sekä vastattu tarkentaviin kysymyksiin iltojen osallistujille sekä lausuntojen antajille. Henkilöstön kuulemisten lausunnot on toimitettu lautakunnan jäsenille. 

Ennakkovaikutusten arvioinnin koko valmistelumateriaali on yhteenvedon lisäksi ollut lautakuntien, kunnanhallituksen ja valtuuston käytettävissä.  Materiaali on julkaistu kunnan verkkosivuilla kasvatus- ja sivistyslautakunnan 20.10.2020 kokouksen sekä kunnanhallituksen kokouksen 16.11.2020 esityslistojen liitteinä. Kokousten pöytäkirjat liitteineen ovat nähtävillä kunnan verkkosivuilla. Toteutetun kyselyn osalta avoimista vastauksista on laadittu tutkijan toimesta yhteenveto. Kyselyn raakadata ei ole ollut jaossa vastaajien tietosuojan vuoksi. 

Ennakkovaikutusten arvioinnissa on tuotu esille Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelma ja siinä kirjatut tavoitteet oppimisympäristöjen kehittämiselle. Tuusulassa ei olla luomassa avoimia oppimisympäristöjä, vaan kehittämässä oppimisen laatua paremmaksi ja turvaamassa tasa-arvoisen opetuksen järjestämistä. Tuusulassa on julkaistu 2019 palveluverkon kehittämisen tueksi uusien oppimisympäristöjen kehittämisen ohjeistus Iloisen oppimisen Tuusula -käsikirja. Käsikirjassa on huomioitu erilaiset muunneltavien ja joustavien oppimisympäristöjen haasteet: kuten akustiikka, työrauha ja luotu malli suunnitella erilaiset oppimista tukevat tilaratkaisut. 

Valtuuston toimivaltaan kuuluu viime kädessä sen arvioiminen, onko valmistelu ollut riittävää ja onko sille toimitettu asian ratkaisemiseksi tarpeellinen aineisto. Mikäli valtuusto katsoo, ettei sille ole toimitettu asian ratkaisemiseksi tarvittavia selvityksiä, valtuusto voi palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi tai lykätä asian käsittelyä myöhemmäksi jättämällä asian pöydälle. Valtuutetuilla on ollut koulujen yhdistämistä koskevaa asiaa käsitellessään tieto laadituista kustannuslaskelmista. Valtuusto on ottanut asian päätettäväkseen. Valtuusto ottaessaan asian päätettäväkseen palauttamatta asiaa uudelleen valmisteltavaksi on pitänyt sille toimitettuja selvityksiä riittävinä päätöksen tekemiseksi ja hyväksynyt valmistelun. Valtuuston päätös ei siten ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä sillä perusteella, että asian valmistelu olisi ollut puutteellista tai että valtuutetuille ei ole toimitettu kaikkia tehtyjä koulujen yhdistämiseen liittyviä selvityksiä. 

Esteellisyyttä koskeva väite  

Valitusperusteena on esitetty, että päätöksentekoon on osallistunut kolme sivistystoimen johtajan alaisuudessa työskentelevää valtuutettua, jotka olisivat olleet esteellisiä käsittelemään asiaa.  

Kuntalain 97 §:n 1 momentin mukaan valtuutettu on valtuustossa esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä taikka hänen hallintolain 28 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettua läheistään. Jos valtuutettu ottaa osaa asian käsittelyyn muussa toimielimessä, häneen sovelletaan, mitä kyseisen toimielimen jäsenen esteellisyydestä säädetään. Esteellisyyden syntyminen asiassa edellyttää, että asialla on tai voi olla välittömiä vaikutuksia henkilökohtaisesti juuri valtuutettuun tai hänen läheiseensä.  Kunnan henkilöstöön kuuluva tai hänen perhepiiriinsä kuuluva läheinen voi olla esteellinen, kun asiassa on kysymys tietylle henkilöstöryhmälle myönnettävästä edusta tai tiettyyn ryhmään kohdistuvista säästötoimista, kun hän itse kuuluu tuohon ryhmään. Jos päätös koskee koko kunnan henkilöstöä, esteellisyyttä ei ole oikeuskäytännössä katsottu syntyvän.  

Linjamäen koulun yhdistäminen Kellokosken kouluun ei vaikuta päätöksentekoon osallistuneiden kunnan viranhaltijoiden, jotka toimivat opettajina Tuusulan kunnassa, asemaan. Vaikutukset henkilöstöön ovat muutoinkin vähäiset, sillä päätöksen perusteella ketään ei irtisanota vaan vakinainen henkilöstö siirretään toiseen kouluun.  

Kuntalain 97.3 §:n mukaan hallintolain 28 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu palvelussuhde kuntaan ei kuitenkaan tee luottamushenkilöä, viranhaltijaa eikä työntekijää esteelliseksi asiassa, jossa kunta on asianosainen. Valtuuston 2. varapuheenjohtaja oli valtuuston 2. varapuheenjohtajan ominaisuudessa läsnä myös kunnanhallituksen kokouksessa asiaa päätettäessä. Tältä osin voidaan todeta, että toisin kuin valituskirjelmässä esitetään, Tuusulan kunnanvaltuuston 2. varapuheenjohtajan palvelussuhde kuntaan ei tee luottamushenkilöä esteelliseksi asiassa.  

Päätöksestä tämän lisäksi ilmenee, että Nahkelan koulun rehtori Janne Mellin jääväsi itsensä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Tältä osin esteellisyysväite on perusteeton.  

Mitä tulee valituksissa esitettyihin seikkoihin koskien päätöksen tarkoituksenmukaisuutta, Tuusulan kunnanhallitus toteaa, että kunnallisvalitus voidaan tehdä vain laillisuusperusteella eikä hallinto-oikeuden toimivaltaan kuulu tutkia kunnan päätöksien tarkoituksenmukaisuutta. Tältä osin valituksissa esitetyt tarkoituksenmukaisuusnäkökohdat tulee jättää huomiotta.  

Ehdotus

Esittelijä

Arto Lindberg, valtuuston puheenjohtaja, arto.lindberg@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää 

  • merkitä tiedoksi Tuusulan valtuuston päätöksestä 7.12.2020 § 129 tehdyt valitukset 
  • antaa Helsingin hallinto-oikeudelle perusteluosan mukaisen lausunnon ja esittää hallinto-oikeudelle, että palveluverkkoa koskeva valitus Linjamäen koulun yhdistämispäätöstä lukuun ottamatta tulee jättää tutkimatta ja muilta osin valitukset tulee hylätä perusteettomana ja vaaditulle toimeenpanokiellolle ei ole perusteita
  • todeta, että valmistelu koskien Linjamäen koulun yhdistämispäätöstä Kellokosken kouluun on ollut laaja ja perusteellinen ja päätös on tehty kunnan hallintosäännön mukaisessa järjestyksessä 
  • tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta välittömästi kokouksessa. 

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Pentti Mattila ilmoitti olevansa esteellinen (osallisuusjäävi valituksen tekijänä) ja poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi.

Valmistelija

Mikko Simpanen
Katerina Zaitseva

Perustelut

Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelma on hyväksytty 12.11.2018, jonka jälkeen sitä on päivitetty vuosittain valtuuston talousarviokokouksen yhteydessä 9.12.2019 ja 7.12.2020.  Palveluverkkosuunnitelman päivitys on ajankohtaista uudistuneen kuntastrategian myötä. Palveluverkkosuunnitelma on yksi kuntastrategiaa (2017-2021, 2021-2025) toteuttavista strategisista asiakirjoista. Palveluverkkosuunnitelma laaditaan kunnassa laajassa yhteistyössä ja työn tueksi on vuosina 2019, 2020 ja 2021 tehty ennakkovaikutusten arviointia (evaus) sekä erillisiä talouslaskelmia.  

Lähtökohdat kunnan palveluverkon kehittämiselle 

Tuusulan pormestariohjelman (2021-2025) mukaan olemme sitoutuneet edistämään palveluverkon investointeja valtuustokauden aikana. Pyrimme luopumaan vajaakäyttöisistä kiinteistöistä nopeasti tai tehostamaan niiden käyttöä. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin keskeisenä teemana on terveet ja pedagogisesti toimivat tilat niin varhaiskasvatuksessa kuin opetuksessa. Pormestariohjelman mukaan Tuusula jatkaa nollatoleranssia sisäilmaongelmien kohdalla.  

Syksyllä 2021 hyväksytyn valtuustokauden 2021-2025 strategian mukaan Tuusulan visio on ”Elämisen taidetta kestävästi kasvavassa Tuusulassa”. Tuusulan visiota toteuttaa kolme strategista päämäärää.  

Mahdollisuuksia kasvaa ja menestyä -päämäärää toteuttamaan on asetettu viisi valtuustokauden tavoitetta. Niistä kolmella on vahva yhdyspinta palveluverkon uudistamiseen ja sitä kautta kunnan veto- ja pitovoiman kasvattamiseen:  

1. Tarjoamme laadukkaat ja saavutettavat palvelut uudistuvassa ympäristössä  

2. Luomme tiiviimpiä keskusta-alueita, jotka mahdollistavat monipuolisemmat palvelut  

5. Tarjoamme upeat ja uudistuvat mahdollisuudet kulttuuriin, vapaa-aikaan ja harrastamiseen  

Tuusulassa on hyvä elää -päämäärää toteuttamaan on asetettu viisi valtuustokauden tavoitetta. Päämäärä korostaa laadukkaiden palveluiden ja osallisuuden merkitystä ihmisten hyvinvoinnin luomisessa. Tuusula uudistaa palveluverkkoaan rakentamalla uusia päiväkoteja ja kouluja, jotka tarjoavat myös kuntalaisille yhteisiä olohuoneita ja yhdessä tekemisen paikkoja. Osallisuus, vaikuttaminen ja yhdessä tekeminen voivat tuoda lisää hyvinvointia kaikille. Palveluverkon uudistaminen toteuttaa vahvasti kaikkia päämäärän tavoitteita:   

6. Kehitämme hyvinvoinnin edellytyksiä ja mahdollisuuksia. Ehkäisemme pahoinvointia, eriytymistä ja yksinäisyyttä.  

7. Vahvistamme kunnan, asukkaiden ja yhteisöjen yhteistyötä ja kumppanuutta  

8. Olemme osallisuuden edelläkävijä ja jatkamme demokratian eri muotojen ja osallistumisen tapojen kehittämistä  

9. Olemme kasvatuksen ja koulutuksen kärkikunta vahvistaen yhdenvertaisuutta ja elinikäistä oppimista  

10. Varmistamme arjen ja lähiympäristön turvallisuuden  

Tuusula kehittyy kestävästi -päämäärää toteuttamaan on asetettu neljä valtuustokauden tavoitetta. Päämäärä tuo esiin kunnan kestävyys- ja ilmastoteot, työn luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen ja esimerkiksi maankäytön ja liikkumisen merkityksen ilmaston kannalta kestävässä elämässä. Kestävä kuntatalous sisältyy tämän päämäärän alle ja toteutamme kasvun ja talouden hallintaohjelmaa. Kahdella päämäärän tavoitteista on vahva kytkös palveluverkkoon:  

11. Rakennamme kestävää tulevaisuutta ja edistämme ilmastotekoja kaikessa toiminnassa  

14. Kasvamme taloudellisesti kestävästi rakenteita ja toimintatapoja uudistaen   

Tuusulan kunnan palveluverkon kehittäminen on välttämätöntä talouden, kiinteistöjen kunnon ja sisäilmaongelmien johdosta.  Kunnan palveluverkon keskeisen rungon muodostavat varhaiskasvatuksen ja koulujen palveluverkko. Varhaiskasvatuksen suunnitelmien ja perusopetuksen opetussuunnitelmien asettamat vaateet puoltavat palveluverkon kehittämistä. Osa kouluista ei enää sijaitse tarkoituksenmukaisissa paikoissa väestön sijoittumiseen nähden ja niiden tilalliset suunnitteluratkaisut ovat opetuksen näkökulmasta katsottuina vanhentuneet. Tavoitteena on myös lisätä tilojen yhteiskäyttöä ja avata palveluverkon tiloja asukas- ja yhteisökäytölle. 

Sosiaali- ja terveystoimen palveluverkkoon liittyvät ratkaisut tehdään Keski-Uudenmaan sote- kuntayhtymässä vuoden 2022 aikana ja vuoden 2023 alusta lukien perustettavalla hyvinvointialueella. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tilojen osalta on tarkoituksenmukaista ylläpitää niiden käytettävyyttä nykyisiin toimintoihin. Keusote on laatinut palveluiden kehittämisen suunnitelman. Tuusulan kunnan osalta on keskeistä, että sote-palveluita on tarjolla kaikissa kuntakeskuksissa ja saamme täyden palvelun perhekeskuksen Tuusulaan. Uusissa monitoimikampuksissa mahdollistuu entistä paremmin matalankynnyksen hyvinvointipalvelut.   

Tuusulan kiinteistösalkun korjausvelka ja peruskorjaustarpeet  

Tuusulan kunnan kiinteistösalkkuun kohdistuva laskennallinen korjausvelka on arvioitu vuonna 2017, jolloin se oli noin 21 milj. Euroa (Trellum raportti 2017). Rakennuksen korjausvelka kuvaa sitä rahamäärää, joka rakennuksen kunnossapidosta on tingitty, jotta se olisi kohtuullisessa, mutta kuitenkin käyttökelpoisessa kunnossa. Korjausvelan laskennassa nykykunnon lähtö- ja tavoitetasona käytetään 75 % kuntoluokkaa. Kun rakennuksen kuntoluokka laskee alle määritellyn 75 % tavoitetason, lasketaan kuinka paljon rahaa tekniseen arvoon ja nykykuntoon tulisi lisätä, jotta määritelty 75 % tavoitetaso saavutetaan. Tästä nykykunnon ja tavoitekunnon erotuksesta voidaan määrittää yksittäisen rakennuksen korjausvelka. 

Kiinteistösalkkuun kohdistuva peruskorjaustarve on noin 23 milj. euroa ja välitön perusparannustarve noin 43 milj. euroa. Peruskorjaus- ja perusparannustarve lasketaan sitten, kun rakennusten nykykunto alittaa 60 prosentin. Tämän jälkeen lasketaan, kuinka paljon rahaa näihin rakennuksiin tulisi investoida, jotta rakennukset saataisiin alkuperäiseen (peruskorjaustarve) tai tämän päivän täysin uuden käyttötarkoitukseltaan vastaavan rakennuksen mukaiseen tavoitekuntoon (perusparannustarve). Peruskorjaustarve sisältää fyysisen kulumisen johdosta tarvittavat investoinnit (tavoitekunto 90%) ja perusparannustarve (tavoitekunto yleensä 120%) fyysisen kulumisen lisäksi myös ajanmukaistamisen vaatimat investoinnit eli toiminnalliset muutokset, jolla rakennuksen laatutasoa nostetaan alkuperäistä tasoa korkeammaksi. Rakennuskannan korjausvelkalaskenta on suuntaa antava arvio rakennuskannan tilasta eikä välttämättä kuvaa kovin tarkasti yksittäisen rakennuksen tilannetta. 

Yksittäisen rakennuksen todellinen kunto saattaa poiketa laskennallisesta riippuen mm. rakennuksen käytöstä ja ylläpidon asteesta. Tarkempaan tarkasteluun tulee käyttää esim. rakennuskohtaisia kuntotutkimuksia ja rakennusosakohtaisia kuntoarviointeja. 

Palveluverkon uudistaminen ja väestörakenne 

Tilakonsultit Oy;n tekemän varhaiskasvatuksen ja koulujen palveluverkkoselvityksen (7.2.2018) johtopäätösten mukaan Tuusulan kunnan palveluverkko on vanhentunut teknisesti, toiminnallisesti ja suhteessa kunnan väestörakenteeseen. Palvelukapasiteettia on liikaa pienissä kyläkouluissa, jotka eivät kykene tarjoamaan uudistetun opetussuunnitelman mukaisia tiloja. Taajamien koulut ovat täynnä ja niihin kohdistuu laajentamistarvetta. Vanhentuneen kouluverkon uudistaminen on järkevää palvelun laadun, koulujen sisältämien riskirakenteiden ja talouden kannalta. Tilakonsultit esittivät kolme vaihtoehtoista mallia palveluverkon kehittämiseksi. Kaikki muutetut tulivat nykyistä palveluverkkoa edullisimmiksi (liite 1). 

Jos palveluverkkoa ei saada uudistettua ja supistettua, niin yhä useamman rakennuksen kohdalla joudutaan tinkimään ylläpidosta, jolloin riskinä on, että korjausvelka ja sisäilmaongelmat lisääntyvät. Kiinteistönylläpidon saattaminen kestävälle pohjalle edellyttää, että palveluverkko on mitoitettu vastaamaan kuntalaisten tarpeita sekä kunnan taloudellista kantokykyä. Tilankäytön tehostaminen vaikuttaa ajan mittaan vähentävästi myös investointitarpeisiin. Lisäksi säästöjä saadaan aikaan, kun rakennusten energiatehokkuus paranee uusinvestointien myötä. Uusilla rakennushankkeiden toteuttamismalleilla on mahdollisuus saada aikaan kustannussäästöjä sekä parantaa rakennusten koko elinkaaren aikaista hoitoa ja ylläpitoa. Kaikkiaan uusilla rakennushankkeilla voidaan parantaa kunnan palveluverkon kokonaistehokkuutta ja -kustannuksia. Tilankäytön tehostuminen vaikuttaa ajan mittaan vähentävästi investointitarpeisiin. Lisäksi säästöjä saadaan aikaan, kun rakennusten energiatehokkuus paranee uusinvestointien myötä. 

Uusilla rakennushankkeiden toteuttamismalleilla on mahdollisuus saada aikaan kustannus-säästöjä sekä parantaa rakennusten koko elinkaaren aikaista hoitoa ja ylläpitoa.  

Kunta pyrkii realisoimaan vajaakäytössä olevaa kiinteistöomaisuutta. Vajaakäyttöisten kiinteistöjen kehittämis- ja realisointisuunnitelman toimeenpanoa edistetään valtuuston  8.6.2020 päätöksen mukaisesti. Vajaakäyttöisten kiinteistöjen realisoinnista arvioidaan saatavan vuoteen 2031 mennessä yhteensä noin 30 milj. euron myyntitulot (10 milj. euron myyntivoitot). Myös kiinteistöjen ylläpitokustannuksia voidaan vähentää merkittävästi realisointien myötä. 

Varhaiskasvatuksen palveluverkko 

Uutta päiväkotia suunniteltaessa lähtökohtana on vähintään 9-ryhmäinen päiväkoti, jonka yhteyteen voidaan toteuttaa tilat myös kohtaamispaikkatoiminnalle tai avoimen varhaiskasvatuksen toiminnoille sekä esimerkiksi taiteen perusopetukselle. Vastaavasti luovutaan pienistä ja huonokuntoisista yksiköistä. Uusien rakentuvien asuinalueiden päiväkodit sijoitetaan koulujen tai muiden palveluiden läheisyyteen esimerkiksi ikäihmisten palveluiden läheisyyteen. Päiväkotien tila- ja rakennesuunnittelussa huomioidaan myös mahdollisuus varhaiskasvatuksen ja vanhusten asumispalvelujen yhdistämisestä tulevaisuudessa.  

Uudet päiväkotien tilalliset ratkaisut suunnitellaan siten, että ne ovat monimuotoisia ja tehokkaita toiminnan ja tilankäytön suhteen. Piha-alueiden ja ympäristön kasvatukselliseen sisältöön ja käytön turvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota helppohoitoisuuden ohella. 

Perusopetuksen palveluverkko 

Tuusulan kunnan perusopetuksen palveluverkon lähtökohtana on, että erillistä ala- ja yläkouluista siirrytään kohti yhtenäisiä peruskouluja, jossa annetaan kaikkien luokka-asteiden opetusta turvaten mahdollisimman yhtenäisen koulupolku. 

Perusopetusryhmien muodostamisen lähtökohtana ovat vähintään 22 oppilaan ryhmät. Opetusryhmien sijoittelu tehdään huomioiden tilojen tehokas käyttö. Koululaisten iltapäivätoiminta sekä koulukerhotoiminta järjestetään pääsääntöisesti alakouluilla ja myös esiopetusryhmät pyritään sijoittamaan koulujen tiloihin alaluokkien läheisyyteen. 

Kouluverkkoselvitys ja uusinvestoinnit perustuvat pääosin 4 sarjaisiin yhtenäiskouluihin ja 22 oppilaan perusopetusryhmiin. Myös iltapäivätoiminnalle ja esiopetusryhmille varataan toimitilat kouluilta. Nykyisiä hyväkuntoisia koulukiinteistöjä hyödynnetään mahdollisimman paljon kuitenkin siten, että tilaratkaisuissa otetaan huomioon sisäilmaan liittyvät riskit. Suunniteltaessa yhtenäiskouluinvestointeja tarkastellaan myös lähikoulujen oppilasvirtoja uudelleen ja samalla arvioidaan mahdollisuutta luopua korjaustarpeessa olevista kiinteistöistä. 

Koulunjohtajakoulut on yhdistetty lähikouluun. Pienien yksiköiden tulee olla vähintään kolmen ryhmän kokoisia eli oppilasmäärän tulee olla vähintään 60 oppilasta. Koulun ylläpito tulee tarkasteluun, jos rakennus vaatii isoja korjausinvestointeja tai oppilasmäärä laskee alle 60 oppilaan.  

Ehdotus sivistyksen palveluverkon kehittämiseksi Tuusulassa 

Kasvatus- ja sivistystoimessa on yhteistyössä tilapalveluiden kanssa laatinut ehdotuksen, jossa Tuusulan kunnan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkko kehitetään seuraavien rakennushankkeiden kautta: 

  • Martta Wendelin päiväkoti (10 ryhmää) 

  • Kirkonkylän kampukseen päiväkoti uudisrakennus (9 ryhmää) 

  • Kirkonkylän kampus uudisrakennus (vuosiluokat 1-6) sekä ruotsinkielinen opetus (1-6) 

  • MONIO lukio-kulttuurikeskus uudisrakennus 

  • Riihikallion monitoimikampus 

  • Rykmentinpuiston monitoimikampus 

  • Lahelan monitoimikampus 

  • Jokelan koulukeskuksen perusparannus ja Jokelan alueen uusi päiväkoti 

  • Jokaisen päiväkoti- ja kouluyksikön toiminnalliset muutokset (kalustus, pihat) perus- ja vuosikorjaukset 

  • Urheilukeskuksen monitoimihallit ja alueen kehittäminen 

Hankkeet toteutuvat vaiheittain. Vuonna 2022 valmistuu Martta Wendelin päiväkoti, vuonna 2023 lukio- ja kulttuuritalo, Monio ja vuonna 2024 Kirkonkylän kampus. Riihikallion monitoimikampus rakentuu vuoden 2024 lopussa tai vuoden 2025 alussa. Rykmentinpuiston monitoimitalo valmistuu 2025.  

Lahelan monitoimikampuksen valmistuminen olisi noin 2026 ja Jokelan koulukeskuksen perusparannus ja laajennus toteutuisi vuoden 2025 jälkeen. Koko investointikaudelle varataan määrärahaa muidenkin päiväkoti- ja koulutilojen oppimisympäristöjen kehittämiseen vuosittain. Palveluverkkosuunnitelmassa on perustelut jokainen hanke erikseen. 

Uudistetun palveluverkon myötä kunta on luopunut tai luopuu seuraavista koulu- ja päiväkotikiinteistöistä: Mattilan päiväkoti, Hyrylän ja Väinölän päiväkodit, Etelärinteen päiväkoti, Kievarin päiväkoti, Mikkolan päiväkoti, Linjamäen koulu, Hyrylän koulukeskus, Hyökkälän koulukeskus ja Vaunukankaan koulu. Ruotsinkylän koulusta siirrytään Lahelan monitoimikampukseen sen valmistuttua ja Klemetskogin koulun ruotsinkielinen opetus siirtyy Kirkonkylän kampukseen. 

Tilakeskuksen laatiman koulu- ja päiväkotitonttien karkean jalostusarvoarvion mukaan poistuvista kiinteistöistä ja tonteista voidaan saada 16-23 M€ riippuen rakennusoikeuksien määrittelyistä, rakennustyypeistä ja markkinatilanteesta. 

Hyrylän urheilukeskuksen alueen kehittäminen on tärkeä osa palveluverkon toteuttamista. Urheilukeskus tuottaa liikuntapalveluita koulujen ja varhaiskasvatuksen käyttöön yhä enemmän ja alue monipuolistuu monenlaisten uusien harrastuspaikkojen muodossa. Koulukampusten yhteyteen rakennettavat liikuntatilat ja urheilukeskukseen rakentuvat sisäliikuntahallit muodostavat opetuskäyttöön tarvittavan kokonaisuuden. Alueen kokonaisuuden johtaminen muuttaa urheilukeskusta ja parantaa sen palveluita. 

Hallinnon palveluverkon kehittäminen 

Hallinnon palveluverkossa on kyse lähinnä kunnantaloon sijoittuvien toimintojen tulevasta sijoittumisesta. 1980-luvun alussa valmistunut Tuusulan kunnantalon käytöstä on luovuttu ja kunnan osa toiminnoista on siirretty entiseen Tuuskodon tiloihin ja Sahankulman tiloihin.   

Tuleva hallinnon tilojen suunnittelu on meneillään.  Kunnan hallinnollisten toimintojen ratkaisu ratkaistaan Hyrylän palvelukeskuksen hankkeen myötä. Tarkoitus on sijoittaa kunnantalon toiminnot keskustan uusien kaupallisten palvelujen yhteyteen ja vuokraamalla tarvittavat tilat kunnan käyttöön. Hallinnon ja kokoontumistilat keskitettäisiin siten, että niihin siirtyisivät nykyiset väistötiloissa olevat entisen kunnantalon toiminnot ja hajallaan olevat muutkin toiminnot.   

Kunnan hallinnon uusiin tiloihin siirtyminen tapahtuu aikaisintaan vuonna 2023. Uusiin tiloihin siirtyvän henkilöstön määrä on n. 250 henkilöä. Uusien toimitilojen suunnittelussa ja mitoituksessa otetaan huomioon tehokas tilankäyttö sekä uudet työn tekemistavat, kuten lisääntynyt etätyö.  

Hallinnon tilojen kokonaismäärä ja kustannukset ovat väistötiloihin siirtymisen vuoksi kasvaneet. Palveluverkon kehittämisessä on tavoitteena käytössä olevien tilojen neliömäärän huomattava alentaminen, monikäyttöisyyden lisääminen ja toimintatapojen uudistaminen. Näillä keinoilla kustannuksia saadaan alennettua siirryttäessä Hyrylän liike- ja palvelukeskukseen. 

Kunnan hallinnon ja niiden yhteydessä olevien palvelutilojen (kunnantalon toiminnot, Keski-uudenmaan ympäristökeskus, Tuusinfo) kokonaiskustannukset olivat vuonna 2020 noin 1.516.000 euroa vuodessa.  Siirrettäessä toiminnot Hyrylän liike- ja palvelukeskuksen yhteyteen, ovat arvoidut kustannukset noin 856.000 euroa.  Kustannusarvioissa on käytetty omien tilojen osalta sisäisen vuokran perusteita ja ulkopuolelta vuokrattujen tilojen osalta todellisia ja tulevien tilojen osalta arvioituja vuokrakustannuksia.    

Ehdotus

Esittelijä

Heikki Lonka, kuntakehitysjohtaja, heikki.lonka@tuusula.fi

Tekninen lautakunta päättää

  • hyväksyä osaltaan Tuusulan kunnan päivitetyn palveluverkkosuunnitelman
  • päättää ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle,​ että keskeiset hankkeet etenevät palveluverkkosuunnitelman mukaisesti.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Tiina Simons
Risto Kanerva
Ulla Kinnunen

Perustelut

Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelma on hyväksytty 12.11.2018, jonka jälkeen sitä on päivitetty vuosittain valtuuston talousarviokokouksen yhteydessä 9.12.2019 ja 7.12.2020.  Palveluverkkosuunnitelman päivitys on ajankohtaista uudistuneen kuntastrategian myötä. Palveluverkkosuunnitelma on yksi kuntastrategiaa (2017-2021, 2021-2025) toteuttavista strategisista asiakirjoista. Palveluverkkosuunnitelma laaditaan kunnassa laajassa yhteistyössä ja työn tueksi on vuosina 2019, 2020 ja 2021 tehty ennakkovaikutusten arviointia (evaus) sekä erillisiä talouslaskelmia.  

Lähtökohdat kunnan palveluverkon kehittämiselle 

Tuusulan pormestariohjelman (2021-2025) mukaan olemme sitoutuneet edistämään palveluverkon investointeja valtuustokauden aikana. Pyrimme luopumaan vajaakäyttöisistä kiinteistöistä nopeasti tai tehostamaan niiden käyttöä. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin keskeisenä teemana on terveet ja pedagogisesti toimivat tilat niin varhaiskasvatuksessa kuin opetuksessa. Pormestariohjelman mukaan Tuusula jatkaa nollatoleranssia sisäilmaongelmien kohdalla.  

Syksyllä 2021 hyväksytyn valtuustokauden 2021-2025 strategian mukaan Tuusulan visio on ”Elämisen taidetta kestävästi kasvavassa Tuusulassa”. Tuusulan visiota toteuttaa kolme strategista päämäärää.  

Mahdollisuuksia kasvaa ja menestyä -päämäärää toteuttamaan on asetettu viisi valtuustokauden tavoitetta. Niistä kolmella on vahva yhdyspinta palveluverkon uudistamiseen ja sitä kautta kunnan veto- ja pitovoiman kasvattamiseen:  

1. Tarjoamme laadukkaat ja saavutettavat palvelut uudistuvassa ympäristössä  

2. Luomme tiiviimpiä keskusta-alueita, jotka mahdollistavat monipuolisemmat palvelut  

5. Tarjoamme upeat ja uudistuvat mahdollisuudet kulttuuriin, vapaa-aikaan ja harrastamiseen  

Tuusulassa on hyvä elää -päämäärää toteuttamaan on asetettu viisi valtuustokauden tavoitetta. Päämäärä korostaa laadukkaiden palveluiden ja osallisuuden merkitystä ihmisten hyvinvoinnin luomisessa. Tuusula uudistaa palveluverkkoaan rakentamalla uusia päiväkoteja ja kouluja, jotka tarjoavat myös kuntalaisille yhteisiä olohuoneita ja yhdessä tekemisen paikkoja. Osallisuus, vaikuttaminen ja yhdessä tekeminen voivat tuoda lisää hyvinvointia kaikille. Palveluverkon uudistaminen toteuttaa vahvasti kaikkia päämäärän tavoitteita:   

6. Kehitämme hyvinvoinnin edellytyksiä ja mahdollisuuksia. Ehkäisemme pahoinvointia, eriytymistä ja yksinäisyyttä.  

7. Vahvistamme kunnan, asukkaiden ja yhteisöjen yhteistyötä ja kumppanuutta  

8. Olemme osallisuuden edelläkävijä ja jatkamme demokratian eri muotojen ja osallistumisen tapojen kehittämistä  

9. Olemme kasvatuksen ja koulutuksen kärkikunta vahvistaen yhdenvertaisuutta ja elinikäistä oppimista  

10. Varmistamme arjen ja lähiympäristön turvallisuuden  

Tuusula kehittyy kestävästi -päämäärää toteuttamaan on asetettu neljä valtuustokauden tavoitetta. Päämäärä tuo esiin kunnan kestävyys- ja ilmastoteot, työn luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen ja esimerkiksi maankäytön ja liikkumisen merkityksen ilmaston kannalta kestävässä elämässä. Kestävä kuntatalous sisältyy tämän päämäärän alle ja toteutamme kasvun ja talouden hallintaohjelmaa. Kahdella päämäärän tavoitteista on vahva kytkös palveluverkkoon:  

11. Rakennamme kestävää tulevaisuutta ja edistämme ilmastotekoja kaikessa toiminnassa  

14. Kasvamme taloudellisesti kestävästi rakenteita ja toimintatapoja uudistaen   

Tuusulan kunnan palveluverkon kehittäminen on välttämätöntä talouden, kiinteistöjen kunnon ja sisäilmaongelmien johdosta.  Kunnan palveluverkon keskeisen rungon muodostavat varhaiskasvatuksen ja koulujen palveluverkko. Varhaiskasvatuksen suunnitelmien ja perusopetuksen opetussuunnitelmien asettamat vaateet puoltavat palveluverkon kehittämistä. Osa kouluista ei enää sijaitse tarkoituksenmukaisissa paikoissa väestön sijoittumiseen nähden ja niiden tilalliset suunnitteluratkaisut ovat opetuksen näkökulmasta katsottuina vanhentuneet. Tavoitteena on myös lisätä tilojen yhteiskäyttöä ja avata palveluverkon tiloja asukas- ja yhteisökäytölle. 

Sosiaali- ja terveystoimen palveluverkkoon liittyvät ratkaisut tehdään Keski-Uudenmaan sote- kuntayhtymässä vuoden 2022 aikana ja vuoden 2023 alusta lukien perustettavalla hyvinvointialueella. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tilojen osalta on tarkoituksenmukaista ylläpitää niiden käytettävyyttä nykyisiin toimintoihin. Keusote on laatinut palveluiden kehittämisen suunnitelman. Tuusulan kunnan osalta on keskeistä, että sote-palveluita on tarjolla kaikissa kuntakeskuksissa ja saamme täyden palvelun perhekeskuksen Tuusulaan. Uusissa monitoimikampuksissa mahdollistuu entistä paremmin matalankynnyksen hyvinvointipalvelut.   

Tuusulan kiinteistösalkun korjausvelka ja peruskorjaustarpeet  

Tuusulan kunnan kiinteistösalkkuun kohdistuva laskennallinen korjausvelka on arvioitu vuonna 2017, jolloin se oli noin 21 milj. Euroa (Trellum raportti 2017). Rakennuksen korjausvelka kuvaa sitä rahamäärää, joka rakennuksen kunnossapidosta on tingitty, jotta se olisi kohtuullisessa, mutta kuitenkin käyttökelpoisessa kunnossa. Korjausvelan laskennassa nykykunnon lähtö- ja tavoitetasona käytetään 75 % kuntoluokkaa. Kun rakennuksen kuntoluokka laskee alle määritellyn 75 % tavoitetason, lasketaan kuinka paljon rahaa tekniseen arvoon ja nykykuntoon tulisi lisätä, jotta määritelty 75 % tavoitetaso saavutetaan. Tästä nykykunnon ja tavoitekunnon erotuksesta voidaan määrittää yksittäisen rakennuksen korjausvelka. 

Kiinteistösalkkuun kohdistuva peruskorjaustarve on noin 23 milj. euroa ja välitön perusparannustarve noin 43 milj. euroa. Peruskorjaus- ja perusparannustarve lasketaan sitten, kun rakennusten nykykunto alittaa 60 prosentin. Tämän jälkeen lasketaan, kuinka paljon rahaa näihin rakennuksiin tulisi investoida, jotta rakennukset saataisiin alkuperäiseen (peruskorjaustarve) tai tämän päivän täysin uuden käyttötarkoitukseltaan vastaavan rakennuksen mukaiseen tavoitekuntoon (perusparannustarve). Peruskorjaustarve sisältää fyysisen kulumisen johdosta tarvittavat investoinnit (tavoitekunto 90%) ja perusparannustarve (tavoitekunto yleensä 120%) fyysisen kulumisen lisäksi myös ajanmukaistamisen vaatimat investoinnit eli toiminnalliset muutokset, jolla rakennuksen laatutasoa nostetaan alkuperäistä tasoa korkeammaksi. Rakennuskannan korjausvelkalaskenta on suuntaa antava arvio rakennuskannan tilasta eikä välttämättä kuvaa kovin tarkasti yksittäisen rakennuksen tilannetta. 

Yksittäisen rakennuksen todellinen kunto saattaa poiketa laskennallisesta riippuen mm. rakennuksen käytöstä ja ylläpidon asteesta. Tarkempaan tarkasteluun tulee käyttää esim. rakennuskohtaisia kuntotutkimuksia ja rakennusosakohtaisia kuntoarviointeja. 

Palveluverkon uudistaminen ja väestörakenne 

Tilakonsultit Oy;n tekemän varhaiskasvatuksen ja koulujen palveluverkkoselvityksen (7.2.2018) johtopäätösten mukaan Tuusulan kunnan palveluverkko on vanhentunut teknisesti, toiminnallisesti ja suhteessa kunnan väestörakenteeseen. Palvelukapasiteettia on liikaa pienissä kyläkouluissa, jotka eivät kykene tarjoamaan uudistetun opetussuunnitelman mukaisia tiloja. Taajamien koulut ovat täynnä ja niihin kohdistuu laajentamistarvetta. Vanhentuneen kouluverkon uudistaminen on järkevää palvelun laadun, koulujen sisältämien riskirakenteiden ja talouden kannalta. Tilakonsultit esittivät kolme vaihtoehtoista mallia palveluverkon kehittämiseksi. Kaikki muutetut tulivat nykyistä palveluverkkoa edullisimmiksi (liite 1). 

Jos palveluverkkoa ei saada uudistettua ja supistettua, niin yhä useamman rakennuksen kohdalla joudutaan tinkimään ylläpidosta, jolloin riskinä on, että korjausvelka ja sisäilmaongelmat lisääntyvät. Kiinteistönylläpidon saattaminen kestävälle pohjalle edellyttää, että palveluverkko on mitoitettu vastaamaan kuntalaisten tarpeita sekä kunnan taloudellista kantokykyä. Tilankäytön tehostaminen vaikuttaa ajan mittaan vähentävästi myös investointitarpeisiin. Lisäksi säästöjä saadaan aikaan, kun rakennusten energiatehokkuus paranee uusinvestointien myötä. Uusilla rakennushankkeiden toteuttamismalleilla on mahdollisuus saada aikaan kustannussäästöjä sekä parantaa rakennusten koko elinkaaren aikaista hoitoa ja ylläpitoa. Kaikkiaan uusilla rakennushankkeilla voidaan parantaa kunnan palveluverkon kokonaistehokkuutta ja -kustannuksia. Tilankäytön tehostuminen vaikuttaa ajan mittaan vähentävästi investointitarpeisiin. Lisäksi säästöjä saadaan aikaan, kun rakennusten energiatehokkuus paranee uusinvestointien myötä. 

Uusilla rakennushankkeiden toteuttamismalleilla on mahdollisuus saada aikaan kustannus-säästöjä sekä parantaa rakennusten koko elinkaaren aikaista hoitoa ja ylläpitoa.  

Kunta pyrkii realisoimaan vajaakäytössä olevaa kiinteistöomaisuutta. Vajaakäyttöisten kiinteistöjen kehittämis- ja realisointisuunnitelman toimeenpanoa edistetään valtuuston  8.6.2020 päätöksen mukaisesti. Vajaakäyttöisten kiinteistöjen realisoinnista arvioidaan saatavan vuoteen 2031 mennessä yhteensä noin 30 milj. euron myyntitulot (10 milj. euron myyntivoitot). Myös kiinteistöjen ylläpitokustannuksia voidaan vähentää merkittävästi realisointien myötä. 

Varhaiskasvatuksen palveluverkko 

Uutta päiväkotia suunniteltaessa lähtökohtana on vähintään 9-ryhmäinen päiväkoti, jonka yhteyteen voidaan toteuttaa tilat myös kohtaamispaikkatoiminnalle tai avoimen varhaiskasvatuksen toiminnoille sekä esimerkiksi taiteen perusopetukselle. Vastaavasti luovutaan pienistä ja huonokuntoisista yksiköistä. Uusien rakentuvien asuinalueiden päiväkodit sijoitetaan koulujen tai muiden palveluiden läheisyyteen esimerkiksi ikäihmisten palveluiden läheisyyteen. Päiväkotien tila- ja rakennesuunnittelussa huomioidaan myös mahdollisuus varhaiskasvatuksen ja vanhusten asumispalvelujen yhdistämisestä tulevaisuudessa.  

Uudet päiväkotien tilalliset ratkaisut suunnitellaan siten, että ne ovat monimuotoisia ja tehokkaita toiminnan ja tilankäytön suhteen. Piha-alueiden ja ympäristön kasvatukselliseen sisältöön ja käytön turvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota helppohoitoisuuden ohella. 

Perusopetuksen palveluverkko 

Tuusulan kunnan perusopetuksen palveluverkon lähtökohtana on, että erillistä ala- ja yläkouluista siirrytään kohti yhtenäisiä peruskouluja, jossa annetaan kaikkien luokka-asteiden opetusta turvaten mahdollisimman yhtenäisen koulupolku. 

Perusopetusryhmien muodostamisen lähtökohtana ovat vähintään 22 oppilaan ryhmät. Opetusryhmien sijoittelu tehdään huomioiden tilojen tehokas käyttö. Koululaisten iltapäivätoiminta sekä koulukerhotoiminta järjestetään pääsääntöisesti alakouluilla ja myös esiopetusryhmät pyritään sijoittamaan koulujen tiloihin alaluokkien läheisyyteen. 

Kouluverkkoselvitys ja uusinvestoinnit perustuvat pääosin 4 sarjaisiin yhtenäiskouluihin ja 22 oppilaan perusopetusryhmiin. Myös iltapäivätoiminnalle ja esiopetusryhmille varataan toimitilat kouluilta. Nykyisiä hyväkuntoisia koulukiinteistöjä hyödynnetään mahdollisimman paljon kuitenkin siten, että tilaratkaisuissa otetaan huomioon sisäilmaan liittyvät riskit. Suunniteltaessa yhtenäiskouluinvestointeja tarkastellaan myös lähikoulujen oppilasvirtoja uudelleen ja samalla arvioidaan mahdollisuutta luopua korjaustarpeessa olevista kiinteistöistä. 

Koulunjohtajakoulut on yhdistetty lähikouluun. Pienien yksiköiden tulee olla vähintään kolmen ryhmän kokoisia eli oppilasmäärän tulee olla vähintään 60 oppilasta. Koulun ylläpito tulee tarkasteluun, jos rakennus vaatii isoja korjausinvestointeja tai oppilasmäärä laskee alle 60 oppilaan.  

Ehdotus sivistyksen palveluverkon kehittämiseksi Tuusulassa 

Kasvatus- ja sivistystoimessa on yhteistyössä tilapalveluiden kanssa laatinut ehdotuksen, jossa Tuusulan kunnan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkko kehitetään seuraavien rakennushankkeiden kautta: 

  • Martta Wendelin päiväkoti (10 ryhmää) 

  • Kirkonkylän kampukseen päiväkoti uudisrakennus (9 ryhmää) 

  • Kirkonkylän kampus uudisrakennus (vuosiluokat 1-6) sekä ruotsinkielinen opetus (1-6) 

  • MONIO lukio-kulttuurikeskus uudisrakennus 

  • Riihikallion monitoimikampus 

  • Rykmentinpuiston monitoimikampus 

  • Lahelan monitoimikampus 

  • Jokelan koulukeskuksen perusparannus ja Jokelan alueen uusi päiväkoti 

  • Jokaisen päiväkoti- ja kouluyksikön toiminnalliset muutokset (kalustus, pihat) perus- ja vuosikorjaukset 

  • Urheilukeskuksen monitoimihallit ja alueen kehittäminen 

Hankkeet toteutuvat vaiheittain. Vuonna 2022 valmistuu Martta Wendelin päiväkoti, vuonna 2023 lukio- ja kulttuuritalo, Monio ja vuonna 2024 Kirkonkylän kampus. Riihikallion monitoimikampus rakentuu vuoden 2024 lopussa tai vuoden 2025 alussa. Rykmentinpuiston monitoimitalo valmistuu 2025.  

Lahelan monitoimikampuksen valmistuminen olisi noin 2026 ja Jokelan koulukeskuksen perusparannus ja laajennus toteutuisi vuoden 2025 jälkeen. Koko investointikaudelle varataan määrärahaa muidenkin päiväkoti- ja koulutilojen oppimisympäristöjen kehittämiseen vuosittain. Palveluverkkosuunnitelmassa on perustelut jokainen hanke erikseen. 

Uudistetun palveluverkon myötä kunta on luopunut tai luopuu seuraavista koulu- ja päiväkotikiinteistöistä: Mattilan päiväkoti, Hyrylän ja Väinölän päiväkodit, Etelärinteen päiväkoti, Kievarin päiväkoti, Mikkolan päiväkoti, Linjamäen koulu, Hyrylän koulukeskus, Hyökkälän koulukeskus ja Vaunukankaan koulu. Ruotsinkylän koulusta siirrytään Lahelan monitoimikampukseen sen valmistuttua ja Klemetskogin koulun ruotsinkielinen opetus siirtyy Kirkonkylän kampukseen. 

Tilakeskuksen laatiman koulu- ja päiväkotitonttien karkean jalostusarvoarvion mukaan poistuvista kiinteistöistä ja tonteista voidaan saada 16-23 M€ riippuen rakennusoikeuksien määrittelyistä, rakennustyypeistä ja markkinatilanteesta. 

Hyrylän urheilukeskuksen alueen kehittäminen on tärkeä osa palveluverkon toteuttamista. Urheilukeskus tuottaa liikuntapalveluita koulujen ja varhaiskasvatuksen käyttöön yhä enemmän ja alue monipuolistuu monenlaisten uusien harrastuspaikkojen muodossa. Koulukampusten yhteyteen rakennettavat liikuntatilat ja urheilukeskukseen rakentuvat sisäliikuntahallit muodostavat opetuskäyttöön tarvittavan kokonaisuuden. Alueen kokonaisuuden johtaminen muuttaa urheilukeskusta ja parantaa sen palveluita. 

Hallinnon palveluverkon kehittäminen 

Hallinnon palveluverkossa on kyse lähinnä kunnantaloon sijoittuvien toimintojen tulevasta sijoittumisesta. 1980-luvun alussa valmistunut Tuusulan kunnantalon käytöstä on luovuttu ja kunnan osa toiminnoista on siirretty entiseen Tuuskodon tiloihin ja Sahankulman tiloihin.   

Tuleva hallinnon tilojen suunnittelu on meneillään.  Kunnan hallinnollisten toimintojen ratkaisu ratkaistaan Hyrylän palvelukeskuksen hankkeen myötä. Tarkoitus on sijoittaa kunnantalon toiminnot keskustan uusien kaupallisten palvelujen yhteyteen ja vuokraamalla tarvittavat tilat kunnan käyttöön. Hallinnon ja kokoontumistilat keskitettäisiin siten, että niihin siirtyisivät nykyiset väistötiloissa olevat entisen kunnantalon toiminnot ja hajallaan olevat muutkin toiminnot.   

Kunnan hallinnon uusiin tiloihin siirtyminen tapahtuu aikaisintaan vuonna 2023. Uusiin tiloihin siirtyvän henkilöstön määrä on n. 250 henkilöä. Uusien toimitilojen suunnittelussa ja mitoituksessa otetaan huomioon tehokas tilankäyttö sekä uudet työn tekemistavat, kuten lisääntynyt etätyö.  

Hallinnon tilojen kokonaismäärä ja kustannukset ovat väistötiloihin siirtymisen vuoksi kasvaneet. Palveluverkon kehittämisessä on tavoitteena käytössä olevien tilojen neliömäärän huomattava alentaminen, monikäyttöisyyden lisääminen ja toimintatapojen uudistaminen. Näillä keinoilla kustannuksia saadaan alennettua siirryttäessä Hyrylän liike- ja palvelukeskukseen. 

Kunnan hallinnon ja niiden yhteydessä olevien palvelutilojen (kunnantalon toiminnot, Keski-uudenmaan ympäristökeskus, Tuusinfo) kokonaiskustannukset olivat vuonna 2020 noin 1.516.000 euroa vuodessa.  Siirrettäessä toiminnot Hyrylän liike- ja palvelukeskuksen yhteyteen, ovat arvoidut kustannukset noin 856.000 euroa.  Kustannusarvioissa on käytetty omien tilojen osalta sisäisen vuokran perusteita ja ulkopuolelta vuokrattujen tilojen osalta todellisia ja tulevien tilojen osalta arvioituja vuokrakustannuksia.    

Ehdotus

Esittelijä

Tiina Simons, sivistysjohtaja, tiina.simons@tuusula.fi

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päättää

  • hyväksyä osaltaan Tuusulan kunnan päivitetyn palveluverkkosuunnitelman
  • päättää ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle,​ että keskeiset hankkeet etenevät palveluverkkosuunnitelman mukaisesti.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Heidi Hagman

Perustelut

Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelma on hyväksytty 12.11.2018, jonka jälkeen sitä on päivitetty vuosittain valtuuston talousarviokokouksen yhteydessä 9.12.2019 ja 7.12.2020. Palveluverkkosuunnitelman päivitys on ajankohtaista uudistuneen kuntastrategian myötä. Palveluverkkosuunnitelma on yksi kuntastrategiaa (2017-2021, 2021-2025) toteuttavista strategisista asiakirjoista. Palveluverkkosuunnitelma laaditaan kunnassa laajassa yhteistyössä ja työn tueksi on vuosina 2019, 2020 ja 2021 tehty ennakkovaikutusten arviointia (evaus) sekä erillisiä talouslaskelmia.

Lähtökohdat kunnan palveluverkon kehittämiselle

Tuusulan pormestariohjelman (2021-2025) mukaan olemme sitoutuneet edistämään palveluverkon investointeja valtuustokauden aikana. Pyrimme luopumaan vajaakäyttöisistä kiinteistöistä nopeasti tai tehostamaan niiden käyttöä. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin keskeisenä teemana on terveet ja pedagogisesti toimivat tilat niin varhaiskasvatuksessa kuin opetuksessa. Pormestariohjelman mukaan Tuusula jatkaa nollatoleranssia sisäilmaongelmien kohdalla.

Syksyllä 2021 hyväksytyn valtuustokauden 2021-2025 strategian mukaan Tuusulan visio on ”Elämisen taidetta kestävästi kasvavassa Tuusulassa”. Tuusulan visiota toteuttaa kolme strategista päämäärää.

Mahdollisuuksia kasvaa ja menestyä -päämäärää toteuttamaan on asetettu viisi valtuustokauden tavoitetta. Niistä kolmella on vahva yhdyspinta palveluverkon uudistamiseen ja sitä kautta kunnan veto- ja pitovoiman kasvattamiseen:

1. Tarjoamme laadukkaat ja saavutettavat palvelut uudistuvassa ympäristössä

2. Luomme tiiviimpiä keskusta-alueita, jotka mahdollistavat monipuolisemmat palvelut

5. Tarjoamme upeat ja uudistuvat mahdollisuudet kulttuuriin, vapaa-aikaan ja harrastamiseen

Tuusulassa on hyvä elää -päämäärää toteuttamaan on asetettu viisi valtuustokauden tavoitetta. Päämäärä korostaa laadukkaiden palveluiden ja osallisuuden merkitystä ihmisten hyvinvoinnin luomisessa. Tuusula uudistaa palveluverkkoaan rakentamalla uusia päiväkoteja ja kouluja, jotka tarjoavat myös kuntalaisille yhteisiä olohuoneita ja yhdessä tekemisen paikkoja. Osallisuus, vaikuttaminen ja yhdessä tekeminen voivat tuoda lisää hyvinvointia kaikille. Palveluverkon uudistaminen toteuttaa vahvasti kaikkia päämäärän tavoitteita:

6. Kehitämme hyvinvoinnin edellytyksiä ja mahdollisuuksia. Ehkäisemme pahoinvointia, eriytymistä ja yksinäisyyttä.

7. Vahvistamme kunnan, asukkaiden ja yhteisöjen yhteistyötä ja kumppanuutta

8. Olemme osallisuuden edelläkävijä ja jatkamme demokratian eri muotojen ja osallistumisen tapojen kehittämistä

9. Olemme kasvatuksen ja koulutuksen kärkikunta vahvistaen yhdenvertaisuutta ja elinikäistä oppimista

10. Varmistamme arjen ja lähiympäristön turvallisuuden

Tuusula kehittyy kestävästi -päämäärää toteuttamaan on asetettu neljä valtuustokauden tavoitetta. Päämäärä tuo esiin kunnan kestävyys- ja ilmastoteot, työn luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen ja esimerkiksi maankäytön ja liikkumisen merkityksen ilmaston kannalta kestävässä elämässä. Kestävä kuntatalous sisältyy tämän päämäärän alle ja toteutamme kasvun ja talouden hallintaohjelmaa. Kahdella päämäärän tavoitteista on vahva kytkös palveluverkkoon:

11. Rakennamme kestävää tulevaisuutta ja edistämme ilmastotekoja kaikessa toiminnassa

14. Kasvamme taloudellisesti kestävästi rakenteita ja toimintatapoja uudistaen

Tuusulan kunnan palveluverkon kehittäminen on välttämätöntä talouden, kiinteistöjen kunnon ja sisäilmaongelmien johdosta. Kunnan palveluverkon keskeisen rungon muodostavat varhaiskasvatuksen ja koulujen palveluverkko. Varhaiskasvatuksen suunnitelmien ja perusopetuksen opetussuunnitelmien asettamat vaateet puoltavat palveluverkon kehittämistä. Osa kouluista ei enää sijaitse tarkoituksenmukaisissa paikoissa väestön sijoittumiseen nähden ja niiden tilalliset suunnitteluratkaisut ovat opetuksen näkökulmasta katsottuina vanhentuneet. Tavoitteena on myös lisätä tilojen yhteiskäyttöä ja avata palveluverkon tiloja asukas- ja yhteisökäytölle.

Sosiaali- ja terveystoimen palveluverkkoon liittyvät ratkaisut tehdään Keski-Uudenmaan sote- kuntayhtymässä vuoden 2022 aikana ja vuoden 2023 alusta lukien perustettavalla hyvinvointialueella. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tilojen osalta on tarkoituksenmukaista ylläpitää niiden käytettävyyttä nykyisiin toimintoihin. Keusote on laatinut palveluiden kehittämisen suunnitelman. Tuusulan kunnan osalta on keskeistä, että sote-palveluita on tarjolla kaikissa kuntakeskuksissa ja saamme täyden palvelun perhekeskuksen Tuusulaan. Uusissa monitoimikampuksissa mahdollistuu entistä paremmin matalankynnyksen hyvinvointipalvelut.

Tuusulan kiinteistösalkun korjausvelka ja peruskorjaustarpeet

Tuusulan kunnan kiinteistösalkkuun kohdistuva laskennallinen korjausvelka on arvioitu vuonna 2017, jolloin se oli noin 21 milj. Euroa (Trellum raportti 2017). Rakennuksen korjausvelka kuvaa sitä rahamäärää, joka rakennuksen kunnossapidosta on tingitty, jotta se olisi kohtuullisessa, mutta kuitenkin käyttökelpoisessa kunnossa. Korjausvelan laskennassa nykykunnon lähtö- ja tavoitetasona käytetään 75 % kuntoluokkaa. Kun rakennuksen kuntoluokka laskee alle määritellyn 75 % tavoitetason, lasketaan kuinka paljon rahaa tekniseen arvoon ja nykykuntoon tulisi lisätä, jotta määritelty 75 % tavoitetaso saavutetaan. Tästä nykykunnon ja tavoitekunnon erotuksesta voidaan määrittää yksittäisen rakennuksen korjausvelka.

Kiinteistösalkkuun kohdistuva peruskorjaustarve on noin 23 milj. euroa ja välitön perusparannustarve noin 43 milj. euroa. Peruskorjaus- ja perusparannustarve lasketaan sitten, kun rakennusten nykykunto alittaa 60 prosentin. Tämän jälkeen lasketaan, kuinka paljon rahaa näihin rakennuksiin tulisi investoida, jotta rakennukset saataisiin alkuperäiseen (peruskorjaustarve) tai tämän päivän täysin uuden käyttötarkoitukseltaan vastaavan rakennuksen mukaiseen tavoitekuntoon (perusparannustarve). Peruskorjaustarve sisältää fyysisen kulumisen johdosta tarvittavat investoinnit (tavoitekunto 90%) ja perusparannustarve (tavoitekunto yleensä 120%) fyysisen kulumisen lisäksi myös ajanmukaistamisen vaatimat investoinnit eli toiminnalliset muutokset, jolla rakennuksen laatutasoa nostetaan alkuperäistä tasoa korkeammaksi. Rakennuskannan korjausvelkalaskenta on suuntaa antava arvio rakennuskannan tilasta eikä välttämättä kuvaa kovin tarkasti yksittäisen rakennuksen tilannetta.

Yksittäisen rakennuksen todellinen kunto saattaa poiketa laskennallisesta riippuen mm. rakennuksen käytöstä ja ylläpidon asteesta. Tarkempaan tarkasteluun tulee käyttää esim. rakennuskohtaisia kuntotutkimuksia ja rakennusosakohtaisia kuntoarviointeja.

Palveluverkon uudistaminen ja väestörakenne

Tilakonsultit Oy;n tekemän varhaiskasvatuksen ja koulujen palveluverkkoselvityksen (7.2.2018) johtopäätösten mukaan Tuusulan kunnan palveluverkko on vanhentunut teknisesti, toiminnallisesti ja suhteessa kunnan väestörakenteeseen. Palvelukapasiteettia on liikaa pienissä kyläkouluissa, jotka eivät kykene tarjoamaan uudistetun opetussuunnitelman mukaisia tiloja. Taajamien koulut ovat täynnä ja niihin kohdistuu laajentamistarvetta. Vanhentuneen kouluverkon uudistaminen on järkevää palvelun laadun, koulujen sisältämien riskirakenteiden ja talouden kannalta. Tilakonsultit esittivät kolme vaihtoehtoista mallia palveluverkon kehittämiseksi. Kaikki muutetut tulivat nykyistä palveluverkkoa edullisimmiksi (liite 1).

Jos palveluverkkoa ei saada uudistettua ja supistettua, niin yhä useamman rakennuksen kohdalla joudutaan tinkimään ylläpidosta, jolloin riskinä on, että korjausvelka ja sisäilmaongelmat lisääntyvät. Kiinteistönylläpidon saattaminen kestävälle pohjalle edellyttää, että palveluverkko on mitoitettu vastaamaan kuntalaisten tarpeita sekä kunnan taloudellista kantokykyä. Tilankäytön tehostaminen vaikuttaa ajan mittaan vähentävästi myös investointitarpeisiin. Lisäksi säästöjä saadaan aikaan, kun rakennusten energiatehokkuus paranee uusinvestointien myötä. Uusilla rakennushankkeiden toteuttamismalleilla on mahdollisuus saada aikaan kustannussäästöjä sekä parantaa rakennusten koko elinkaaren aikaista hoitoa ja ylläpitoa. Kaikkiaan uusilla rakennushankkeilla voidaan parantaa kunnan palveluverkon kokonaistehokkuutta ja -kustannuksia. Tilankäytön tehostuminen vaikuttaa ajan mittaan vähentävästi investointitarpeisiin. Lisäksi säästöjä saadaan aikaan, kun rakennusten energiatehokkuus paranee uusinvestointien myötä.

Uusilla rakennushankkeiden toteuttamismalleilla on mahdollisuus saada aikaan kustannus-säästöjä sekä parantaa rakennusten koko elinkaaren aikaista hoitoa ja ylläpitoa.

Kunta pyrkii realisoimaan vajaakäytössä olevaa kiinteistöomaisuutta. Vajaakäyttöisten kiinteistöjen kehittämis- ja realisointisuunnitelman toimeenpanoa edistetään valtuuston 8.6.2020 päätöksen mukaisesti. Vajaakäyttöisten kiinteistöjen realisoinnista arvioidaan saatavan vuoteen 2031 mennessä yhteensä noin 30 milj. euron myyntitulot (10 milj. euron myyntivoitot). Myös kiinteistöjen ylläpitokustannuksia voidaan vähentää merkittävästi realisointien myötä.

Varhaiskasvatuksen palveluverkko

Uutta päiväkotia suunniteltaessa lähtökohtana on vähintään 9-ryhmäinen päiväkoti, jonka yhteyteen voidaan toteuttaa tilat myös kohtaamispaikkatoiminnalle tai avoimen varhaiskasvatuksen toiminnoille sekä esimerkiksi taiteen perusopetukselle. Vastaavasti luovutaan pienistä ja huonokuntoisista yksiköistä. Uusien rakentuvien asuinalueiden päiväkodit sijoitetaan koulujen tai muiden palveluiden läheisyyteen esimerkiksi ikäihmisten palveluiden läheisyyteen. Päiväkotien tila- ja rakennesuunnittelussa huomioidaan myös mahdollisuus varhaiskasvatuksen ja vanhusten asumispalvelujen yhdistämisestä tulevaisuudessa.

Uudet päiväkotien tilalliset ratkaisut suunnitellaan siten, että ne ovat monimuotoisia ja tehokkaita toiminnan ja tilankäytön suhteen. Piha-alueiden ja ympäristön kasvatukselliseen sisältöön ja käytön turvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota helppohoitoisuuden ohella.

Perusopetuksen palveluverkko

Tuusulan kunnan perusopetuksen palveluverkon lähtökohtana on, että erillistä ala- ja yläkouluista siirrytään kohti yhtenäisiä peruskouluja, jossa annetaan kaikkien luokka-asteiden opetusta turvaten mahdollisimman yhtenäisen koulupolku.

Perusopetusryhmien muodostamisen lähtökohtana ovat vähintään 22 oppilaan ryhmät. Opetusryhmien sijoittelu tehdään huomioiden tilojen tehokas käyttö. Koululaisten iltapäivätoiminta sekä koulukerhotoiminta järjestetään pääsääntöisesti alakouluilla ja myös esiopetusryhmät pyritään sijoittamaan koulujen tiloihin alaluokkien läheisyyteen.

Kouluverkkoselvitys ja uusinvestoinnit perustuvat pääosin 4 sarjaisiin yhtenäiskouluihin ja 22 oppilaan perusopetusryhmiin. Myös iltapäivätoiminnalle ja esiopetusryhmille varataan toimitilat kouluilta. Nykyisiä hyväkuntoisia koulukiinteistöjä hyödynnetään mahdollisimman paljon kuitenkin siten, että tilaratkaisuissa otetaan huomioon sisäilmaan liittyvät riskit. Suunniteltaessa yhtenäiskouluinvestointeja tarkastellaan myös lähikoulujen oppilasvirtoja uudelleen ja samalla arvioidaan mahdollisuutta luopua korjaustarpeessa olevista kiinteistöistä.

Koulunjohtajakoulut on yhdistetty lähikouluun. Pienien yksiköiden tulee olla vähintään kolmen ryhmän kokoisia eli oppilasmäärän tulee olla vähintään 60 oppilasta. Koulun ylläpito tulee tarkasteluun, jos rakennus vaatii isoja korjausinvestointeja tai oppilasmäärä laskee alle 60 oppilaan.

Ehdotus sivistyksen palveluverkon kehittämiseksi Tuusulassa

Kasvatus- ja sivistystoimessa on yhteistyössä tilapalveluiden kanssa laatinut ehdotuksen, jossa Tuusulan kunnan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkko kehitetään seuraavien rakennushankkeiden kautta:

  • Martta Wendelin päiväkoti (10 ryhmää)
  • Kirkonkylän kampukseen päiväkoti uudisrakennus (9 ryhmää)
  • Kirkonkylän kampus uudisrakennus (vuosiluokat 1-6) sekä ruotsinkielinen opetus (1-6)
  • MONIO lukio-kulttuurikeskus uudisrakennus
  • Riihikallion monitoimikampus
  • Rykmentinpuiston monitoimikampus
  • Lahelan monitoimikampus
  • Jokelan koulukeskuksen perusparannus ja Jokelan alueen uusi päiväkoti
  • Jokaisen päiväkoti- ja kouluyksikön toiminnalliset muutokset (kalustus, pihat) perus- ja vuosikorjaukset
  • Urheilukeskuksen monitoimihallit ja alueen kehittäminen

Hankkeet toteutuvat vaiheittain. Vuonna 2022 valmistuu Martta Wendelin päiväkoti, vuonna 2023 lukio- ja kulttuuritalo, Monio ja vuonna 2024 Kirkonkylän kampus. Riihikallion monitoimikampus rakentuu vuoden 2024 lopussa tai vuoden 2025 alussa. Rykmentinpuiston monitoimitalo valmistuu 2025.

Lahelan monitoimikampuksen valmistuminen olisi noin 2026 ja Jokelan koulukeskuksen perusparannus ja laajennus toteutuisi vuoden 2025 jälkeen. Koko investointikaudelle varataan määrärahaa muidenkin päiväkoti- ja koulutilojen oppimisympäristöjen kehittämiseen vuosittain. Palveluverkkosuunnitelmassa on perustelut jokainen hanke erikseen.

Uudistetun palveluverkon myötä kunta on luopunut tai luopuu seuraavista koulu- ja päiväkotikiinteistöistä: Mattilan päiväkoti, Hyrylän ja Väinölän päiväkodit, Etelärinteen päiväkoti, Kievarin päiväkoti, Mikkolan päiväkoti, Linjamäen koulu, Hyrylän koulukeskus, Hyökkälän koulukeskus ja Vaunukankaan koulu. Ruotsinkylän koulusta siirrytään Lahelan monitoimikampukseen sen valmistuttua ja Klemetskogin koulun ruotsinkielinen opetus siirtyy Kirkonkylän kampukseen.

Tilakeskuksen laatiman koulu- ja päiväkotitonttien karkean jalostusarvoarvion mukaan poistuvista kiinteistöistä ja tonteista voidaan saada 16-23 M€ riippuen rakennusoikeuksien määrittelyistä, rakennustyypeistä ja markkinatilanteesta.

Hyrylän urheilukeskuksen alueen kehittäminen on tärkeä osa palveluverkon toteuttamista. Urheilukeskus tuottaa liikuntapalveluita koulujen ja varhaiskasvatuksen käyttöön yhä enemmän ja alue monipuolistuu monenlaisten uusien harrastuspaikkojen muodossa. Koulukampusten yhteyteen rakennettavat liikuntatilat ja urheilukeskukseen rakentuvat sisäliikuntahallit muodostavat opetuskäyttöön tarvittavan kokonaisuuden. Alueen kokonaisuuden johtaminen muuttaa urheilukeskusta ja parantaa sen palveluita.

Hallinnon palveluverkon kehittäminen

Hallinnon palveluverkossa on kyse lähinnä kunnantaloon sijoittuvien toimintojen tulevasta sijoittumisesta. 1980-luvun alussa valmistunut Tuusulan kunnantalon käytöstä on luovuttu ja kunnan osa toiminnoista on siirretty entiseen Tuuskodon tiloihin ja Sahankulman tiloihin.

Tuleva hallinnon tilojen suunnittelu on meneillään. Kunnan hallinnollisten toimintojen ratkaisu ratkaistaan Hyrylän palvelukeskuksen hankkeen myötä. Tarkoitus on sijoittaa kunnantalon toiminnot keskustan uusien kaupallisten palvelujen yhteyteen ja vuokraamalla tarvittavat tilat kunnan käyttöön. Hallinnon ja kokoontumistilat keskitettäisiin siten, että niihin siirtyisivät nykyiset väistötiloissa olevat entisen kunnantalon toiminnot ja hajallaan olevat muutkin toiminnot.

Kunnan hallinnon uusiin tiloihin siirtyminen tapahtuu aikaisintaan vuonna 2023. Uusiin tiloihin siirtyvän henkilöstön määrä on n. 250 henkilöä. Uusien toimitilojen suunnittelussa ja mitoituksessa otetaan huomioon tehokas tilankäyttö sekä uudet työn tekemistavat, kuten lisääntynyt etätyö.

Hallinnon tilojen kokonaismäärä ja kustannukset ovat väistötiloihin siirtymisen vuoksi kasvaneet. Palveluverkon kehittämisessä on tavoitteena käytössä olevien tilojen neliömäärän huomattava alentaminen, monikäyttöisyyden lisääminen ja toimintatapojen uudistaminen. Näillä keinoilla kustannuksia saadaan alennettua siirryttäessä Hyrylän liike- ja palvelukeskukseen.

Kunnan hallinnon ja niiden yhteydessä olevien palvelutilojen (kunnantalon toiminnot, Keski-uudenmaan ympäristökeskus, Tuusinfo) kokonaiskustannukset olivat vuonna 2020 noin 1.516.000 euroa vuodessa. Siirrettäessä toiminnot Hyrylän liike- ja palvelukeskuksen yhteyteen, ovat arvoidut kustannukset noin 856.000 euroa. Kustannusarvioissa on käytetty omien tilojen osalta sisäisen vuokran perusteita ja ulkopuolelta vuokrattujen tilojen osalta todellisia ja tulevien tilojen osalta arvioituja vuokrakustannuksia.

Tuusulan sosiaali- ja terveysasemilla tulevaisuudessa tarjottavat sote-palvelut

Sosiaali- ja terveystoimen palveluverkkoon liittyvät ratkaisut tehdään Keski-Uudenmaan sote- kuntayhtymässä vuoden 2022 aikana ja vuoden 2023 alusta lukien perustettavalla hyvinvointialueella. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tilojen osalta on tarkoituksenmukaista ylläpitää niiden käytettävyyttä nykyisiin toimintoihin.

Keusote on laatinut palveluiden kehittämisen suunnitelman. Tuusulan kunnan osalta on keskeistä, että sote-palveluita on tarjolla kaikissa kuntakeskuksissa ja saamme täyden palvelun perhekeskuksen Tuusulaan. Uusissa monitoimikampuksissa mahdollistuu entistä paremmin matalankynnyksen hyvinvointipalvelut.

 

Ehdotus

Esittelijä

Heidi Hagman, kehittämispäällikkö, heidi.hagman@tuusula.fi

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta päättää

  • hyväksyä osaltaan Tuusulan kunnan päivitetyn palveluverkkosuunnitelman
  • pyytää kunnanhallitusta ja valtuustoa huomioimaan seuraavat näkökulmat palveluverkon kehittämistyössä 
    • Tuusulan kunnan osalta on keskeistä, että sote-palveluita on tarjolla kaikissa kuntakeskuksissa ja saamme täyden palvelun perhekeskuksen Tuusulaan. Kunnan edunvalvonnassa on varmistettava, että Tuusulan kaikilla sosiaali- ja terveysasemilla tarjotaan tulevaisuudessakin riittävät sote-palvelut.
    • Uusissa kampuksissa ja monitoimikampuksissa mahdollistuu entistä paremmin matalankynnyksen hyvinvointipalvelut. Tämä tulee huomioida palveluverkkohankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa.
    • Palveluverkon uudistustyön keskeisenä tavoitteena on lisätä tilojen yhteiskäyttöä ja käyttöä asukkaiden olohuoneina yhteisen tekemisen ja harrastamisen paikkoina.  
  • päättää ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että keskeiset hankkeet etenevät palveluverkkosuunnitelman mukaisesti.

_______________________________________________________________

Asiasta käydyn keskustelun pohjalta puheenjohtaja esitti päätökseen lisättävän lauseen: Riittävien sote-palveluiden taso määrittyy uudistuvan sote-lainsäädännön pohjalta. Palveluiden verkon kehitystyössä palveluiden saavutettavuus on keskiössä. Liikuvilla palveluilla ja sähköisillä palveluilla on kasvava merkitys tulevaisuudessa.

Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. 

Päätös

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta päätti

  • hyväksyä osaltaan Tuusulan kunnan päivitetyn palveluverkkosuunnitelman
  • pyytää kunnanhallitusta ja valtuustoa huomioimaan seuraavat näkökulmat palveluverkon kehittämistyössä 
    • Tuusulan kunnan osalta on keskeistä, että sote-palveluita on tarjolla kaikissa kuntakeskuksissa ja saamme täyden palvelun perhekeskuksen Tuusulaan. Kunnan edunvalvonnassa on varmistettava, että Tuusulan kaikilla sosiaali- ja terveysasemilla tarjotaan tulevaisuudessakin riittävät sote-palvelut. Riittävien sote-palveluiden taso määrittyy uudistuvan sote-lainsäädännön pohjalta. Palveluiden verkon kehitystyössä palveluiden saavutettavuus on keskiössä. Liikuvilla palveluilla ja sähköisillä palveluilla on kasvava merkitys tulevaisuudessa.
    • Uusissa kampuksissa ja monitoimikampuksissa mahdollistuu entistä paremmin matalankynnyksen hyvinvointipalvelut. Tämä tulee huomioida palveluverkkohankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa.
    • Palveluverkon uudistustyön keskeisenä tavoitteena on lisätä tilojen yhteiskäyttöä ja käyttöä asukkaiden olohuoneina yhteisen tekemisen ja harrastamisen paikkoina.  
  • päättää ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että keskeiset hankkeet etenevät palveluverkkosuunnitelman mukaisesti.

Valmistelija

Markus Torvinen
Hannamari Halinen tuuhalinha
Tiina Simons
Katja Elo

Perustelut

Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelma on hyväksytty 12.11.2018, jonka jälkeen sitä on päivitetty vuosittain valtuuston talousarviokokouksen yhteydessä 9.12.2019 ja 7.12.2020.  Palveluverkkosuunnitelman päivitys on ajankohtaista uudistuneen kuntastrategian myötä. Palveluverkkosuunnitelma on yksi kuntastrategiaa (2017-2021, 2021-2025) toteuttavista strategisista asiakirjoista. Palveluverkkosuunnitelma laaditaan kunnassa laajassa yhteistyössä ja työn tueksi on vuosina 2019, 2020 ja 2021 tehty ennakkovaikutusten arviointia (evaus) sekä erillisiä talouslaskelmia.  

Lähtökohdat kunnan palveluverkon kehittämiselle 

Tuusulan pormestariohjelman (2021-2025) mukaan olemme sitoutuneet edistämään palveluverkon investointeja valtuustokauden aikana. Pyrimme luopumaan vajaakäyttöisistä kiinteistöistä nopeasti tai tehostamaan niiden käyttöä. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin keskeisenä teemana on terveet ja pedagogisesti toimivat tilat niin varhaiskasvatuksessa kuin opetuksessa. Pormestariohjelman mukaan Tuusula jatkaa nollatoleranssia sisäilmaongelmien kohdalla.  

Syksyllä 2021 hyväksytyn valtuustokauden 2021-2025 strategian mukaan Tuusulan visio on ”Elämisen taidetta kestävästi kasvavassa Tuusulassa”. Tuusulan visiota toteuttaa kolme strategista päämäärää.  

Mahdollisuuksia kasvaa ja menestyä -päämäärää toteuttamaan on asetettu viisi valtuustokauden tavoitetta. Niistä kolmella on vahva yhdyspinta palveluverkon uudistamiseen ja sitä kautta kunnan veto- ja pitovoiman kasvattamiseen:  

1. Tarjoamme laadukkaat ja saavutettavat palvelut uudistuvassa ympäristössä  

2. Luomme tiiviimpiä keskusta-alueita, jotka mahdollistavat monipuolisemmat palvelut  

5. Tarjoamme upeat ja uudistuvat mahdollisuudet kulttuuriin, vapaa-aikaan ja harrastamiseen  

Tuusulassa on hyvä elää -päämäärää toteuttamaan on asetettu viisi valtuustokauden tavoitetta. Päämäärä korostaa laadukkaiden palveluiden ja osallisuuden merkitystä ihmisten hyvinvoinnin luomisessa. Tuusula uudistaa palveluverkkoaan rakentamalla uusia päiväkoteja ja kouluja, jotka tarjoavat myös kuntalaisille yhteisiä olohuoneita ja yhdessä tekemisen paikkoja. Osallisuus, vaikuttaminen ja yhdessä tekeminen voivat tuoda lisää hyvinvointia kaikille. Palveluverkon uudistaminen toteuttaa vahvasti kaikkia päämäärän tavoitteita:   

6. Kehitämme hyvinvoinnin edellytyksiä ja mahdollisuuksia. Ehkäisemme pahoinvointia, eriytymistä ja yksinäisyyttä.  

7. Vahvistamme kunnan, asukkaiden ja yhteisöjen yhteistyötä ja kumppanuutta  

8. Olemme osallisuuden edelläkävijä ja jatkamme demokratian eri muotojen ja osallistumisen tapojen kehittämistä  

9. Olemme kasvatuksen ja koulutuksen kärkikunta vahvistaen yhdenvertaisuutta ja elinikäistä oppimista  

10. Varmistamme arjen ja lähiympäristön turvallisuuden  

Tuusula kehittyy kestävästi -päämäärää toteuttamaan on asetettu neljä valtuustokauden tavoitetta. Päämäärä tuo esiin kunnan kestävyys- ja ilmastoteot, työn luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen ja esimerkiksi maankäytön ja liikkumisen merkityksen ilmaston kannalta kestävässä elämässä. Kestävä kuntatalous sisältyy tämän päämäärän alle ja toteutamme kasvun ja talouden hallintaohjelmaa. Kahdella päämäärän tavoitteista on vahva kytkös palveluverkkoon:  

11. Rakennamme kestävää tulevaisuutta ja edistämme ilmastotekoja kaikessa toiminnassa  

14. Kasvamme taloudellisesti kestävästi rakenteita ja toimintatapoja uudistaen   

Tuusulan kunnan palveluverkon kehittäminen on välttämätöntä talouden, kiinteistöjen kunnon ja sisäilmaongelmien johdosta.  Kunnan palveluverkon keskeisen rungon muodostavat varhaiskasvatuksen ja koulujen palveluverkko. Varhaiskasvatuksen suunnitelmien ja perusopetuksen opetussuunnitelmien asettamat vaateet puoltavat palveluverkon kehittämistä. Osa kouluista ei enää sijaitse tarkoituksenmukaisissa paikoissa väestön sijoittumiseen nähden ja niiden tilalliset suunnitteluratkaisut ovat opetuksen näkökulmasta katsottuina vanhentuneet. Tavoitteena on myös lisätä tilojen yhteiskäyttöä ja avata palveluverkon tiloja asukas- ja yhteisökäytölle. 

Sosiaali- ja terveystoimen palveluverkkoon liittyvät ratkaisut tehdään Keski-Uudenmaan sote- kuntayhtymässä vuoden 2022 aikana ja vuoden 2023 alusta lukien perustettavalla hyvinvointialueella. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tilojen osalta on tarkoituksenmukaista ylläpitää niiden käytettävyyttä nykyisiin toimintoihin. Keusote on laatinut palveluiden kehittämisen suunnitelman. Tuusulan kunnan osalta on keskeistä, että sote-palveluita on tarjolla kaikissa kuntakeskuksissa ja saamme täyden palvelun perhekeskuksen Tuusulaan. Uusissa monitoimikampuksissa mahdollistuu entistä paremmin matalankynnyksen hyvinvointipalvelut.   

Tuusulan kiinteistösalkun korjausvelka ja peruskorjaustarpeet  

Tuusulan kunnan kiinteistösalkkuun kohdistuva laskennallinen korjausvelka on arvioitu vuonna 2017, jolloin se oli noin 21 milj. Euroa (Trellum raportti 2017). Rakennuksen korjausvelka kuvaa sitä rahamäärää, joka rakennuksen kunnossapidosta on tingitty, jotta se olisi kohtuullisessa, mutta kuitenkin käyttökelpoisessa kunnossa. Korjausvelan laskennassa nykykunnon lähtö- ja tavoitetasona käytetään 75 % kuntoluokkaa. Kun rakennuksen kuntoluokka laskee alle määritellyn 75 % tavoitetason, lasketaan kuinka paljon rahaa tekniseen arvoon ja nykykuntoon tulisi lisätä, jotta määritelty 75 % tavoitetaso saavutetaan. Tästä nykykunnon ja tavoitekunnon erotuksesta voidaan määrittää yksittäisen rakennuksen korjausvelka. 

Kiinteistösalkkuun kohdistuva peruskorjaustarve on noin 23 milj. euroa ja välitön perusparannustarve noin 43 milj. euroa. Peruskorjaus- ja perusparannustarve lasketaan sitten, kun rakennusten nykykunto alittaa 60 prosentin. Tämän jälkeen lasketaan, kuinka paljon rahaa näihin rakennuksiin tulisi investoida, jotta rakennukset saataisiin alkuperäiseen (peruskorjaustarve) tai tämän päivän täysin uuden käyttötarkoitukseltaan vastaavan rakennuksen mukaiseen tavoitekuntoon (perusparannustarve). Peruskorjaustarve sisältää fyysisen kulumisen johdosta tarvittavat investoinnit (tavoitekunto 90%) ja perusparannustarve (tavoitekunto yleensä 120%) fyysisen kulumisen lisäksi myös ajanmukaistamisen vaatimat investoinnit eli toiminnalliset muutokset, jolla rakennuksen laatutasoa nostetaan alkuperäistä tasoa korkeammaksi. Rakennuskannan korjausvelkalaskenta on suuntaa antava arvio rakennuskannan tilasta eikä välttämättä kuvaa kovin tarkasti yksittäisen rakennuksen tilannetta. 

Yksittäisen rakennuksen todellinen kunto saattaa poiketa laskennallisesta riippuen mm. rakennuksen käytöstä ja ylläpidon asteesta. Tarkempaan tarkasteluun tulee käyttää esim. rakennuskohtaisia kuntotutkimuksia ja rakennusosakohtaisia kuntoarviointeja. 

Palveluverkon uudistaminen ja väestörakenne 

Tilakonsultit Oy;n tekemän varhaiskasvatuksen ja koulujen palveluverkkoselvityksen (7.2.2018) johtopäätösten mukaan Tuusulan kunnan palveluverkko on vanhentunut teknisesti, toiminnallisesti ja suhteessa kunnan väestörakenteeseen. Palvelukapasiteettia on liikaa pienissä kyläkouluissa, jotka eivät kykene tarjoamaan uudistetun opetussuunnitelman mukaisia tiloja. Taajamien koulut ovat täynnä ja niihin kohdistuu laajentamistarvetta. Vanhentuneen kouluverkon uudistaminen on järkevää palvelun laadun, koulujen sisältämien riskirakenteiden ja talouden kannalta. Tilakonsultit esittivät kolme vaihtoehtoista mallia palveluverkon kehittämiseksi. Kaikki muutetut tulivat nykyistä palveluverkkoa edullisimmiksi (liite 1). 

Jos palveluverkkoa ei saada uudistettua ja supistettua, niin yhä useamman rakennuksen kohdalla joudutaan tinkimään ylläpidosta, jolloin riskinä on, että korjausvelka ja sisäilmaongelmat lisääntyvät. Kiinteistönylläpidon saattaminen kestävälle pohjalle edellyttää, että palveluverkko on mitoitettu vastaamaan kuntalaisten tarpeita sekä kunnan taloudellista kantokykyä. Tilankäytön tehostaminen vaikuttaa ajan mittaan vähentävästi myös investointitarpeisiin. Lisäksi säästöjä saadaan aikaan, kun rakennusten energiatehokkuus paranee uusinvestointien myötä. Uusilla rakennushankkeiden toteuttamismalleilla on mahdollisuus saada aikaan kustannussäästöjä sekä parantaa rakennusten koko elinkaaren aikaista hoitoa ja ylläpitoa. Kaikkiaan uusilla rakennushankkeilla voidaan parantaa kunnan palveluverkon kokonaistehokkuutta ja -kustannuksia. Tilankäytön tehostuminen vaikuttaa ajan mittaan vähentävästi investointitarpeisiin. Lisäksi säästöjä saadaan aikaan, kun rakennusten energiatehokkuus paranee uusinvestointien myötä. 

Uusilla rakennushankkeiden toteuttamismalleilla on mahdollisuus saada aikaan kustannus-säästöjä sekä parantaa rakennusten koko elinkaaren aikaista hoitoa ja ylläpitoa.  

Kunta pyrkii realisoimaan vajaakäytössä olevaa kiinteistöomaisuutta. Vajaakäyttöisten kiinteistöjen kehittämis- ja realisointisuunnitelman toimeenpanoa edistetään valtuuston  8.6.2020 päätöksen mukaisesti. Vajaakäyttöisten kiinteistöjen realisoinnista arvioidaan saatavan vuoteen 2031 mennessä yhteensä noin 30 milj. euron myyntitulot (10 milj. euron myyntivoitot). Myös kiinteistöjen ylläpitokustannuksia voidaan vähentää merkittävästi realisointien myötä. 

Varhaiskasvatuksen palveluverkko 

Uutta päiväkotia suunniteltaessa lähtökohtana on vähintään 9-ryhmäinen päiväkoti, jonka yhteyteen voidaan toteuttaa tilat myös kohtaamispaikkatoiminnalle tai avoimen varhaiskasvatuksen toiminnoille sekä esimerkiksi taiteen perusopetukselle. Vastaavasti luovutaan pienistä ja huonokuntoisista yksiköistä. Uusien rakentuvien asuinalueiden päiväkodit sijoitetaan koulujen tai muiden palveluiden läheisyyteen esimerkiksi ikäihmisten palveluiden läheisyyteen. Päiväkotien tila- ja rakennesuunnittelussa huomioidaan myös mahdollisuus varhaiskasvatuksen ja vanhusten asumispalvelujen yhdistämisestä tulevaisuudessa.  

Uudet päiväkotien tilalliset ratkaisut suunnitellaan siten, että ne ovat monimuotoisia ja tehokkaita toiminnan ja tilankäytön suhteen. Piha-alueiden ja ympäristön kasvatukselliseen sisältöön ja käytön turvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota helppohoitoisuuden ohella. 

Perusopetuksen palveluverkko 

Tuusulan kunnan perusopetuksen palveluverkon lähtökohtana on, että erillistä ala- ja yläkouluista siirrytään kohti yhtenäisiä peruskouluja, jossa annetaan kaikkien luokka-asteiden opetusta turvaten mahdollisimman yhtenäisen koulupolku. 

Perusopetusryhmien muodostamisen lähtökohtana ovat vähintään 22 oppilaan ryhmät. Opetusryhmien sijoittelu tehdään huomioiden tilojen tehokas käyttö. Koululaisten iltapäivätoiminta sekä koulukerhotoiminta järjestetään pääsääntöisesti alakouluilla ja myös esiopetusryhmät pyritään sijoittamaan koulujen tiloihin alaluokkien läheisyyteen. 

Kouluverkkoselvitys ja uusinvestoinnit perustuvat pääosin 4 sarjaisiin yhtenäiskouluihin ja 22 oppilaan perusopetusryhmiin. Myös iltapäivätoiminnalle ja esiopetusryhmille varataan toimitilat kouluilta. Nykyisiä hyväkuntoisia koulukiinteistöjä hyödynnetään mahdollisimman paljon kuitenkin siten, että tilaratkaisuissa otetaan huomioon sisäilmaan liittyvät riskit. Suunniteltaessa yhtenäiskouluinvestointeja tarkastellaan myös lähikoulujen oppilasvirtoja uudelleen ja samalla arvioidaan mahdollisuutta luopua korjaustarpeessa olevista kiinteistöistä. 

Koulunjohtajakoulut on yhdistetty lähikouluun. Pienien yksiköiden tulee olla vähintään kolmen ryhmän kokoisia eli oppilasmäärän tulee olla vähintään 60 oppilasta. Koulun ylläpito tulee tarkasteluun, jos rakennus vaatii isoja korjausinvestointeja tai oppilasmäärä laskee alle 60 oppilaan.  

Ehdotus sivistyksen palveluverkon kehittämiseksi Tuusulassa 

Kasvatus- ja sivistystoimessa on yhteistyössä tilapalveluiden kanssa laatinut ehdotuksen, jossa Tuusulan kunnan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkko kehitetään seuraavien rakennushankkeiden kautta: 

  • Martta Wendelin päiväkoti (10 ryhmää) 

  • Kirkonkylän kampukseen päiväkoti uudisrakennus (9 ryhmää) 

  • Kirkonkylän kampus uudisrakennus (vuosiluokat 1-6) sekä ruotsinkielinen opetus (1-6) 

  • MONIO lukio-kulttuurikeskus uudisrakennus 

  • Riihikallion monitoimikampus 

  • Rykmentinpuiston monitoimikampus 

  • Lahelan monitoimikampus 

  • Jokelan koulukeskuksen perusparannus ja Jokelan alueen uusi päiväkoti 

  • Jokaisen päiväkoti- ja kouluyksikön toiminnalliset muutokset (kalustus, pihat) perus- ja vuosikorjaukset 

  • Urheilukeskuksen monitoimihallit ja alueen kehittäminen 
     

Hankkeet toteutuvat vaiheittain. Vuonna 2022 valmistuu Martta Wendelin päiväkoti, vuonna 2023 lukio- ja kulttuuritalo, Monio ja vuonna 2024 Kirkonkylän kampus. Riihikallion monitoimikampus rakentuu vuoden 2024 lopussa tai vuoden 2025 alussa. Rykmentinpuiston monitoimitalo valmistuu 2025.  

Lahelan monitoimikampuksen valmistuminen olisi noin 2026 ja Jokelan koulukeskuksen perusparannus ja laajennus toteutuisi vuoden 2025 jälkeen. Koko investointikaudelle varataan määrärahaa muidenkin päiväkoti- ja koulutilojen oppimisympäristöjen kehittämiseen vuosittain. Palveluverkkosuunnitelmassa on perustelut jokainen hanke erikseen. 

Uudistetun palveluverkon myötä kunta on luopunut tai luopuu seuraavista koulu- ja päiväkotikiinteistöistä: Mattilan päiväkoti, Hyrylän ja Väinölän päiväkodit, Etelärinteen päiväkoti, Kievarin päiväkoti, Mikkolan päiväkoti, Linjamäen koulu, Hyrylän koulukeskus, Hyökkälän koulukeskus ja Vaunukankaan koulu. Ruotsinkylän koulusta siirrytään Lahelan monitoimikampukseen sen valmistuttua ja Klemetskogin koulun ruotsinkielinen opetus siirtyy Kirkonkylän kampukseen. 

Tilakeskuksen laatiman koulu- ja päiväkotitonttien karkean jalostusarvoarvion mukaan poistuvista kiinteistöistä ja tonteista voidaan saada 16-23 M€ riippuen rakennusoikeuksien määrittelyistä, rakennustyypeistä ja markkinatilanteesta. 

Hyrylän urheilukeskuksen alueen kehittäminen on tärkeä osa palveluverkon toteuttamista. Urheilukeskus tuottaa liikuntapalveluita koulujen ja varhaiskasvatuksen käyttöön yhä enemmän ja alue monipuolistuu monenlaisten uusien harrastuspaikkojen muodossa. Koulukampusten yhteyteen rakennettavat liikuntatilat ja urheilukeskukseen rakentuvat sisäliikuntahallit muodostavat opetuskäyttöön tarvittavan kokonaisuuden. Alueen kokonaisuuden johtaminen muuttaa urheilukeskusta ja parantaa sen palveluita. 

Hallinnon palveluverkon kehittäminen 

Hallinnon palveluverkossa on kyse lähinnä kunnantaloon sijoittuvien toimintojen tulevasta sijoittumisesta. 1980-luvun alussa valmistunut Tuusulan kunnantalon käytöstä on luovuttu ja kunnan osa toiminnoista on siirretty entiseen Tuuskodon tiloihin ja Sahankulman tiloihin.   

Tuleva hallinnon tilojen suunnittelu on meneillään.  Kunnan hallinnollisten toimintojen ratkaisu ratkaistaan Hyrylän palvelukeskuksen hankkeen myötä. Tarkoitus on sijoittaa kunnantalon toiminnot keskustan uusien kaupallisten palvelujen yhteyteen ja vuokraamalla tarvittavat tilat kunnan käyttöön. Hallinnon ja kokoontumistilat keskitettäisiin siten, että niihin siirtyisivät nykyiset väistötiloissa olevat entisen kunnantalon toiminnot ja hajallaan olevat muutkin toiminnot.   

Kunnan hallinnon uusiin tiloihin siirtyminen tapahtuu aikaisintaan vuonna 2023. Uusiin tiloihin siirtyvän henkilöstön määrä on n. 250 henkilöä. Uusien toimitilojen suunnittelussa ja mitoituksessa otetaan huomioon tehokas tilankäyttö sekä uudet työn tekemistavat, kuten lisääntynyt etätyö.  

Hallinnon tilojen kokonaismäärä ja kustannukset ovat väistötiloihin siirtymisen vuoksi kasvaneet. Palveluverkon kehittämisessä on tavoitteena käytössä olevien tilojen neliömäärän huomattava alentaminen, monikäyttöisyyden lisääminen ja toimintatapojen uudistaminen. Näillä keinoilla kustannuksia saadaan alennettua siirryttäessä Hyrylän liike- ja palvelukeskukseen. 

Kunnan hallinnon ja niiden yhteydessä olevien palvelutilojen (kunnantalon toiminnot, Keski-uudenmaan ympäristökeskus, Tuusinfo) kokonaiskustannukset olivat vuonna 2020 noin 1.516.000 euroa vuodessa.  Siirrettäessä toiminnot Hyrylän liike- ja palvelukeskuksen yhteyteen, ovat arvoidut kustannukset noin 856.000 euroa.  Kustannusarvioissa on käytetty omien tilojen osalta sisäisen vuokran perusteita ja ulkopuolelta vuokrattujen tilojen osalta todellisia ja tulevien tilojen osalta arvioituja vuokrakustannuksia.    

Ehdotus

Esittelijä

Tiina Simons, sivistysjohtaja, tiina.simons@tuusula.fi

Kasvatus- ja sivistyslautakunta päättää

  • hyväksyä osaltaan Tuusulan kunnan päivitetyn palveluverkkosuunnitelman
  • päättää ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle,​ että keskeiset hankkeet etenevät palveluverkkosuunnitelman mukaisesti.

__________

Puheenjohtajan avattua keskustelun, jäsen Alanko teki seuraavan muutosesityksen:

"Palveluverkkosuunnitelma on ylimitoitettu. Tuusulassa tarvitaan mieluummin useita pieniä kouluja kuin harvoja suuria kouluja."

Esitys raukesi kannattamattomana.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Jäsen Alanko jätti asiasta eriävän mielipiteen. Eriävä mielipide liitetään pöytäkirjaan.

Valmistelija

Virpi Lehmusvaara tuulehmuvi

Ehdotus

Esittelijä

Kalle Ikkelä, pormestari, kalle.ikkela@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • hyväksyä osaltaan liitteenä olevan palveluverkkosuunnitelman
  • ehdottaa valtuustolle,​ että
     

VALTUUSTO 

  • hyväksyy liitteenä olevan palveluverkkosuunnitelman.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Sivistysjohtaja Tiina Simons ja kansliapäällikkö Virpi Lehmusvaara selostivat asiaa kokouksessa.

Kokouskäsittely

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun Kati Lepojärvi esitti Ari Nymanin ja Tuija Reinikaisen kannattamana seuraavan muutosehdotuksen lisäyksenä päätösehdotukseen: "Koulukampushankkeiden kustannukset ovat suuressa nousussa. Kestävän kuntatalouden kannalta ja kuntalaistemme erilaisiin palvelutarpeisiin vastaamiseksi vauvasta vaariin tulisi tarkastella palveluverkkomme toteutuksessa kustannuksia alentavia, kuntalaislähtöisiä ratkaisuja, ml. mahdollistaa modulaaristen koulukampus- ja muiden palvelurakennushankkeiden tarjoaminen ja toteutus naapurikuntiemme ja muiden edelläkävijöiden tapaan. Muuntojoustavat tilat tarjoavat ratkaisuja myös muuttuviin tilanteisiin, kuten lasten tai ikäihmisten ajassa muuttuviin määriin ja palvelutarpeisiin alueittain."

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosesitys, asia on ratkaistava äänestämällä. Kunnanhallitus hyväksyi puheenjohtajan äänestysesityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Kati Lepojärven tekemää ja Ari Nymanin kannattamaa muutosesitystä,  äänestävät "ei".

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 7 "jaa"-ääntä (Kalle Ikkelä, Jouko Riola, Outi Huusko, Ulla Rosenqvist, Kim Kiuru, Karita Mäensivu, Tapio Tammilehto) ja 6 "ei"-ääntä (Tuija Reinikainen, Kati Lepojärvi, Ari Koponen, Jari Immonen, Ari Nyman, Raimo Stenvall).

Äänin 7 - 6 kunnanhallitus päätti, että asia käsitellään päätösehdotuksen mukaan.

 

Kokoustauko klo 18.34–18.39.

 

Ehdotus

Valtuusto päättää

  • hyväksyä liitteenä olevan palveluverkkosuunnitelman.

Päätös

Valtuusto päätti

  • hyväksyä liitteenä olevan palveluverkkosuunnitelman seuraavin muutoksin:
    • palveluverkkosuunnitelmaan kohtaan 3.4 , sivulle 50 Yhteisöjen käytössä olevat tilat-yhteiskäyttöiset tilat ja yhteisötilat. Poistetaan lause "Tavoitteena on, että palveluverkon uudistuessa ja sen vastatessa yhteisökäytön moninaisiin tarpeisiin, voidaan erillisistä tai ylimääräisistä yhteisötiloista jopa luopua ja kiinteistöt realisoida." Kappaleessa mainitut tilat pl. Kalliopohjan kerhohuone ovat sekä yhteisöjen ja kuntalaisten aktiivisessa käytössä, tilat palvelevat käyttäjään sekä ajankäytöllisesti että sijainniltaan, eikä niiden käytöstä luopuminen tai myynti ole perusteltua."

Kokouskäsittely

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun Kati Lepojärvi teki Matti Alangon kannattamana seuraavan muutosehdotuksen: "Koulukampushankkeiden kustannukset ovat suuressa nousussa. Kestävän kuntatalouden kannalta ja kuntalaistemme erilaisiin palvelutarpeisiin vastaamiseksi vauvasta vaariin tulisi tarkastella palveluverkkomme toteutuksessa kustannuksia alentavia, kuntalaislähtöisiä ratkaisuja, ml. mahdollistaa modulaaristen koulukampus- ja muiden palvelurakennushankkeiden tarjoaminen ja toteutus naapurikuntiemme ja muiden edelläkävijöiden tapaan. Muuntojoustavat tilat tarjoavat ratkaisuja myös muuttuviin tilanteisiin, kuten lasten tai ikäihmisten ajassa muuttuviin määriin ja palvelutarpeisiin alueittain."

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosehdotus, asia ratkaistaan äänestämällä. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan äänestysesityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Kati Lepojärven tekemää muutosehdotusta äänestävät "ei".

Suoritetussa äänesyksessä

  • jaa-äänen antoivat Pasi Huuhtanen, Aila Koivunen, Päivö Kuusisto, Aarno Järvinen, Ilari Roihuvuo, Kirsti Ruislehto, Annika Lappalainen, Kari Friman, Janne Mellin, Mika Mäki-Kuhna, Kim Kiuru, Outi Huusko, Kari Kinnunen, Anna Yltävä, Ilmari Sjöblom, Johanna Sipiläinen, Sanna Kervinen, Elisa Laitila, Emmi Sirniö, Karita Mäensivu, Lilli Salmi, Risto Rämö, Ari Loponen, Kalle Ikkelä, Henri Savolainen, Laura Åvall, Lauri Untamo, Arto Lindberg, Jari Räsänen
  • ei-äänen antoivat Matti Alanko, Ulla Rosenqvist, Jussi Salonen, Liisa Palvas, Tuija Reinikainen, Mirka Kovalainen, Kati Lepojärvi, Mila Lehtonen, Margita Winqvist, Anu Åberg, Jari Anttalainen, Antti Kaikkonen, Mika Timonen, Hanna Catani, Mira Lehtinen, Laura Nyholm, Elina Laine, Eeva-Liisa Nieminen, Janne Hermunen, Timo Huhtaluoma
  • tyhjän äänen antoi Jari Immonen
     

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 29 jaa-ääntä, 20 ei-ääntä ja 1 tyhjä ääni, 1 poissa (Jukka Ahlgren).

Puheenjohtaja totesi pohjaehdotuksen tulleen valtuuston päätökseksi.

Kati Lepojärvi jätti päätöksestä eriävän mielipiteen.

Liisa Palvas teki Margit Winqvistin, Mira Lehtisen, Laura Nyholmin ja Aila Koivusen kannattamana seuraavan muutosehdotuksen: "Muutosehdotus palveluverkkosuunnitelmaan kohtaan 3.4 , sivulle 50 Yhteisöjen käytössä olevat tilat-yhteiskäyttöiset tilat ja yhteisötilat. Esitän lauseen poistoa: "Tavoitteena on, että palveluverkon uudistuessa ja sen vastatessa yhteisökäytön moninaisiin tarpeisiin, voidaan erillisistä tai ylimääräisistä yhteisötiloista jopa luopua ja kiinteistöt realisoida." Kappaleessa mainitut tilat pl. Kalliopohjan kerhohuone ovat sekä yhteisöjen ja kuntalaisten aktiivisessa käytössä, tilat palvelevat käyttäjään sekä ajankäytöllisesti että sijainniltaan, eikä niiden käytöstä luopuminen tai myynti ole perusteltua."

Valtuusto hyväksyi Liisa Palvaksen tekemän muutosehdotuksen yksimielisesti.
 

Kokoustauko klo 20.27–20.37.

Valmistelija

Heidi Hagman

Perustelut

Palveluverkkosuunnitelmasta palveluiden järjestämistä ja palveluverkkoa koskevaan suunnitelmaan

Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelma hyväksyttiin ensimmäisen kerran 12.11.2018, jonka jälkeen sitä päivitettiin vuosittain valtuuston talousarviokokouksen yhteydessä 9.12.2019, 7.12.2020 ja 13.12.2021. Palveluiden järjestämistä ja palveluverkkoa koskeva suunnitelma kuvaa sekä hyväksytyn palveluverkko-ohjelman että tarkastelee, laajemmin millaisia palveluita nyt ja tulevaisuudessa tuotamme. Kuvaamme palveluiden nykytilan ja keskeisimmät muutoshaasteet toimintaympäristön, lainsäädännön tai havaittujen palveluiden laatua koskevien muutostarpeiden kautta.  Osana tämän suunnitelmaa yhteenvetoa esitämme, mitä palveluita me tarkastelemme laajemmin tulevien vuosien aikana.

Palveluverkkosuunnitelman uudistaminen on tullut ajankohtaiseksi myös uudistuneen kuntastrategian, kuluvan valtuustokauden pormestariohjelman ja hyvinvointialueuudistuksen myötä. 
Palveluverkkosuunnitelman ja palveluiden järjestämistä ja palveluverkkoa koskeva suunnitelman taustalla on laajaa poikkihallinnollista yhteistyössä. Suunnitelman etenemistä ohjasi kunnan johtoryhmä ja sekä erillinen työryhmä, jonka puheenjohtajana toimi kansliapäällikkö ja jäseninä toimialueiden kehittämispäälliköt sekä talouden ja palveluverkon asiantuntijat.  Järjestimme vuoden 2022 aikana kaksi johtoryhmien yhteiskokousta suunnitelman valmisteluun. 

Palveluverkkosuunnitelman tueksi tehtiin vuosina 2019 ja 2020 laajaa ennakkovaikutusten arviointia (evaus) sekä erillisiä talouslaskelmia.

Palveluiden järjestämistä ja palveluverkkoa koskevan suunnitelman tavoitteet ovat:

  • Kuvata hyväksytyn palveluverkko-ohjelman toteutuminen ja keskeisimpien projektien tilanne 
  • Kuvata kunnan palveluiden nykytilanne ja vaihtoehtoiset palveluiden järjestämistavat sekä tulevaisuuden muutoshaasteet 
  • Tehdä arviointia tulevaisuuden kunnan palveluista
  • Luoda pohja tulevaisuuden henkilöstösuunnitelmille 
  • Päättää keskeisimmät tarkastelukohteet 

 

Palveluiden järjestämisen nykytila ja tulevaisuus sekä kehittäminen

Palveluiden järjestämistä ja palveluverkkoa koskevaan suunnitelmaan on kuvattu sekä palveluiden järjestämisen nykytila että tulevaisuuden muutoshaasteet. Sivistyksen toimialue on pohtinut tulevaisuutta nelikentällä, jossa on kuvattu lähipalveluna toteutettavat palvelut, kuntatasoiset palvelut, seudulliset palvelut ja muut palvelutuottamistavat. Yhteiset palvelut, kasvu ja ympäristö sekä kuntatoimiala on kuvannut palveluiden nykytilan ja tulevaisuuden muutostarpeet.

Keskeisinä muutosvoimat Tuusulassa on nähtävissä seuraavat: 

  • Hyvinvointialueiden muodostuminen, kunnan rooli hyvinvointialueen kumppanina, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen korostumisen 
  • Digitalisaatio 
  • Väestönmuutokset, väestön kasvun tavoitteet, kasvukunnan edellytysten ylläpitäminen, ikäihmisten määrän voimakas kasvu 
  • Osaavan työvoiman saanti, TE-palveluiden siirtyminen valtionhallinnosta kuntiin 
  • Henkilöstön saatavuus ja osaamisen kehittäminen 
  • Lainsäädännön muutokset

 

Haluamme olla ketteriä ja kehittää tulevaisuuden kunnan palveluita jatkuvana prosessina. Olemme ottaneet haltuun erilaisia kehittämismenetelmiä, kuten LEAN ja palvelumuotoilu. Tavoitteenamme on mitata entistä paremmin asiakaskokemusta. Kehittämistä tulee tehdä osana arjen toimintaa. Tuusulan kunnassa on käytössä salkkutyökalu, jossa seuraamme sekä strategiaan sidottujen tavoitteiden etenemistä että erilaisia kehittämistoimia. Kuntalaislähtöinen kehittäminen on hyväksytty osana kunnan osallisuusmallia.  

Palveluverkko-ohjelman toteutuminen

Vuonna 2018 hyväksytyn ja vuosittain päivitetyn palveluverkkosuunnitelman toteuttamiseksi on käynnistetty vuoden 2021 alussa palveluverkko-ohjelma, jolla johdetaan palveluverkon toteutusta hyväksytyn ohjelmamallin mukaisesti. Ohjelman tavoitteena on toteuttaa palveluverkkosuunnitelma hallitusti, kustannustehokkaasti sekä laaditun aikataulun ja laatutavoitteiden mukaisesti halliten samalla ohjelman tunnistettuja riskejä. Tavoitteena on toteuttaa ohjelma niin, että kokonaisvaikutus kunnan talouteen on pitkällä aikavälillä positiivinen. 

Ohjelman organisaatio koostuu ohjausryhmästä, työryhmästä, ydintiimistä, projekteista sekä poikkileikkaavista projekteista. Ohjelma raportoi kuukausiraportilla ohjelman etenemisestä ohjausryhmälle, jona toimii kunnan johtoryhmän ja poliittisen johtoryhmän yhteiskokous. 

Ohjelma koostuu seuraavista projekteista: 

  • päiväkoti Martta Wendelin
  • lukio ja kulttuuritalo Monio
  • Tuusulanjärven kampus
  • Riihikallion monitoimikampus
  • Rykmentinpuiston monitoimikampus
  • Peltokaaren päiväkoti
  • Lahelan monitoimikampus
  • Jokelan kampus

 

Lähtökohdat kunnan palveluiden ja palveluverkon kehittämiselle pormestariohjelmasta ja kuntastrategiasta

Tuusulan pormestariohjelman (2021-2025) mukaan olemme sitoutuneet edistämään palveluverkon investointeja valtuustokauden aikana. Pyrimme luopumaan vajaakäyttöisistä kiinteistöistä nopeasti tai tehostamaan niiden käyttöä. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin keskeisenä teemana on terveet ja pedagogisesti toimivat tilat niin varhaiskasvatuksessa kuin opetuksessa. Pormestariohjelman mukaan Tuusula jatkaa nollatoleranssia sisäilmaongelmien kohdalla.  

Syksyllä 2021 hyväksytyn valtuustokauden 2021-2025 strategian mukaan Tuusulan visio on ”Elämisen taidetta kestävästi kasvavassa Tuusulassa”. Tuusulan visiota toteuttaa kolme strategista päämäärää. 

Mahdollisuuksia kasvaa ja menestyä -päämäärää toteuttamaan on asetettu viisi valtuustokauden tavoitetta. Niistä kolmella on vahva yhdyspinta palveluverkon uudistamiseen ja sitä kautta kunnan veto- ja pitovoiman kasvattamiseen: 

1. Tarjoamme laadukkaat ja saavutettavat palvelut uudistuvassa ympäristössä. 
2. Luomme tiiviimpiä keskusta-alueita, jotka mahdollistavat monipuolisemmat palvelut
5. Tarjoamme upeat ja uudistuvat mahdollisuudet kulttuuriin, vapaa-aikaan ja harrastamiseen 

 

Tuusulassa on hyvä elää -päämäärää toteuttamaan on asetettu viisi valtuustokauden tavoitetta. Päämäärä korostaa laadukkaiden palveluiden ja osallisuuden merkitystä ihmisten hyvinvoinnin luomisessa. Tuusula uudistaa palveluverkkoaan rakentamalla uusia päiväkoteja ja kouluja, jotka tarjoavat myös kuntalaisille yhteisiä olohuoneita ja yhdessä tekemisen paikkoja. Osallisuus, vaikuttaminen ja yhdessä tekeminen voivat tuoda lisää hyvinvointia kaikille. Palveluverkon uudistaminen

6. Kehitämme hyvinvoinnin edellytyksiä ja mahdollisuuksia. Ehkäisemme pahoinvointia, eriytymistä ja yksinäisyyttä. 
7. Vahvistamme kunnan, asukkaiden ja yhteisöjen yhteistyötä ja kumppanuutta 
8. Olemme osallisuuden edelläkävijä ja jatkamme demokratian eri muotojen ja osallistumisen tapojen kehittämistä 
9. Olemme kasvatuksen ja koulutuksen kärkikunta vahvistaen yhdenvertaisuutta ja elinikäistä oppimista 
10. Varmistamme arjen ja lähiympäristön turvallisuuden 

 

Tuusula kehittyy kestävästi -päämäärää toteuttamaan on asetettu neljä valtuustokauden tavoitetta. Päämäärä tuo esiin kunnan kestävyys- ja ilmastoteot, työn luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen ja esimerkiksi maankäytön ja liikkumisen merkityksen ilmaston kannalta kestävässä elämässä. Kestävä kuntatalous sisältyy tämän päämäärän alle ja toteutamme kasvun ja talouden hallintaohjelmaa. Kahdella päämäärän tavoitteista on vahva kytkös palveluverkkoon. 

11. Rakennamme kestävää tulevaisuutta ja edistämme ilmastotekoja kaikessa toiminnassa 
14. Kasvamme taloudellisesti kestävästi rakenteita ja toimintatapoja uudistaen  

 

Taustaa palveluverkon kehittämiselle Tuusulassa

Aiemmin hyväksytyssä Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelmassa on todettu, että palveluverkon kehittäminen on välttämätöntä talouden, kiinteistöjen kunnon ja laajojen sisäilmaongelmien johdosta.  Kunnan palveluverkon keskeisen rungon muodostavat varhaiskasvatuksen ja koulujen palveluverkko. Varhaiskasvatuksen suunnitelmien ja perusopetuksen opetussuunnitelmien asettamat vaateet puoltavat palveluverkon kehittämistä. Osa kouluista ei enää sijaitse tarkoituksenmukaisissa paikoissa väestön sijoittumiseen nähden ja niiden tilalliset suunnitteluratkaisut ovat opetuksen näkökulmasta katsottuina vanhentuneet. Tavoitteena on myös lisätä tilojen yhteiskäyttöä ja avata palveluverkon tiloja asukas- ja yhteisökäytölle.

Sosiaali- ja terveystoimen palveluverkkoon liittyvät ratkaisut tehdään Keski-Uudenmaan sote- kuntayhtymässä vuoden 2022 aikana ja vuoden 2023 alusta lukien perustettavalla hyvinvointialueella. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tilojen osalta on tarkoituksenmukaista ylläpitää niiden käytettävyyttä nykyisiin toimintoihin. Keusote on laatinut palveluiden kehittämisen suunnitelman. Tuusulan kunnan osalta on keskeistä, että sote-palveluita on tarjolla kaikissa kuntakeskuksissa ja saamme täyden palvelun perhekeskuksen Tuusulaan. Uusissa monitoimikampuksissa mahdollistuu entistä paremmin matalankynnyksen hyvinvointipalvelut.  

Tilakonsultit Oy;n tekemän varhaiskasvatuksen ja koulujen palveluverkkoselvityksen (7.2.2018) johtopäätösten mukaan Tuusulan kunnan palveluverkko on vanhentunut teknisesti, toiminnallisesti ja suhteessa kunnan väestörakenteeseen. Palvelukapasiteettia on liikaa pienissä kyläkouluissa, jotka eivät kykene tarjoamaan uudistetun opetussuunnitelman mukaisia tiloja. Taajamien koulut ovat täynnä ja niihin kohdistuu laajentamistarvetta. Vanhentuneen kouluverkon uudistaminen on järkevää palvelun laadun, koulujen sisältämien riskirakenteiden ja talouden kannalta. 

Kiinteistönylläpidon saattaminen kestävälle pohjalle edellyttää, että palveluverkko on mitoitettu vastaamaan kuntalaisten tarpeita sekä kunnan taloudellista kantokykyä. Tilankäytön tehostaminen vaikuttaa ajan mittaan vähentävästi myös investointitarpeisiin. Lisäksi säästöjä saadaan aikaan, kun rakennusten energiatehokkuus paranee uusinvestointien myötä. Uusilla rakennushankkeiden toteuttamismalleilla on mahdollisuus saada aikaan kustannussäästöjä sekä parantaa rakennusten koko elinkaaren aikaista hoitoa ja ylläpitoa. Kaikkiaan uusilla rakennushankkeilla voidaan parantaa kunnan palveluverkon kokonaistehokkuutta ja -kustannuksia. 

Kunta pyrkii realisoimaan vajaakäytössä olevaa kiinteistöomaisuutta. Vajaakäyttöisten kiinteistöjen kehittämis- ja realisointisuunnitelman toimeenpanoa edistetään valtuuston 8.6.2020 päätöksen mukaisesti. Vajaakäyttöisten kiinteistöjen realisoinnista arvioidaan saatavan vuoteen 2031 mennessä yhteensä noin 30 milj. euron myyntitulot (10 milj. euron myyntivoitot). Myös kiinteistöjen ylläpitokustannuksia voidaan vähentää merkittävästi realisointien myötä.

Ehdotus

Esittelijä

Heidi Hagman, kehittämispäällikkö, heidi.hagman@tuusula.fi

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta päättää

  • hyväksyä osaltaan palveluiden järjestämistä ja palveluverkkoa koskevan suunnitelman ja
  • ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että

 

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä paveluiden järjestämistä ja palveluverkkoa koskevan suunnitelman.

---

Puheenjohtajan avasi keskustelun. Käydyn keskustelun perusteella lautakunta muistuttaa yksimielisesti, että sisäilmaongelmien nollatoleranssista on pidettävä huolta rakennushankkeiden viivästyessä.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin. 

Lisäksi lautakunta päätti muistuttaa, että sisäilmaongelmien nollatoleranssista on pidettävä huolta rakennushankkeiden viivästyessä.

Valmistelija

Katerina Zaitseva
Jussi Rantala

Perustelut

Palveluiden järjestämistä ja palveluverkkoa koskeva suunnitelma 

Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelma hyväksyttiin ensimmäisen kerran 12.11.2018, jonka jälkeen sitä päivitettiin vuosittain valtuuston talousarviokokouksen yhteydessä 9.12.2019, 7.12.2020 ja x.12.2021. Palveluiden järjestämistä ja palveluverkkoa koskeva suunnitelma kuvaa sekä hyväksytyn palveluverkko-ohjelman että tarkastelee, laajemmin millaisia palveluita tulevaisuudessa tuotamme. Kuvaamme palveluiden nykytilan ja keskeisimmät muutoshaasteet toimintaympäristön, lainsäädännön tai havaittujen palveluiden laatua koskevien muutostarpeiden kautta.  Osana tätä suunnitelmaa hyväksymme, mitä palveluitamme tarkastelemme laajemmin tulevien vuosien aikana.  Palveluverkkosuunnitelman uudistaminen on tullut ajankohtaiseksi myös uudistuneen kuntastrategian, kuluvan valtuustokauden pormestariohjelman ja hyvinvointialueuudistuksen myötä.  

Palveluverkkosuunnitelman ja palveluiden järjestämistä ja palveluverkkoa koskeva suunnitelman taustalla on laajaa poikkihallinnollista yhteistyössä. Työn tueksi tehtiin vuosina 2019, 2020 ja 2021 ennakkovaikutusten arviointia (evaus) sekä erillisiä talouslaskelmia. 

Palveluiden järjestämistä ja palveluverkkoa koskevan suunnitelman tavoitteet ovat: 

  • Kuvata hyväksytyn palveluverkko-ohjelman toteutuminen ja keskeisimpien projektien tilanne  

  • Kuvata kunnan palveluiden nykytilanne ja vaihtoehtoiset palveluiden järjestämistavat sekä tulevaisuuden muutoshaasteet  

  • Tehdä arviointia tulevaisuuden kunnan palveluista 

  • Luoda pohja tulevaisuuden henkilöstösuunnitelmille  

  • Päättää keskeisimmät tarkastelukohteet palveluvalikossa 

Palveluiden järjestämisen nykytila ja tulevaisuus sekä kehittäminen 

Palveluiden järjestämistä ja palveluverkkoa koskevaan suunnitelmaan on kuvattu sekä palveluiden järjestämisen nykytila että tulevaisuuden muutoshaasteet. Sivistyksen toimialue on pohtinut tulevaisuutta nelikentällä, jossa on kuvattu lähipalveluna toteutettavat palvelut, kuntatasoiset palvelut, seudulliset palvelut ja muut palvelutuottamistavat. Yhteiset palvelut, kasvu ja ympäristö sekä kuntatoimiala on kuvannut palveluiden nykytilan ja   tulevaisuuden muutostarpeet. 

Keskeisinä muutosvoimat Tuusulassa on nähtävissä seuraavat:  

  • Hyvinvointialueiden muodostuminen, kunnan rooli hyvinvointialueen kumppanina, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen korostumisen  

  • Digitalisaatio  

  • Väestönmuutokset, väestön kasvun tavoitteet, kasvukunnan edellytysten ylläpitäminen, ikäihmisten määrän voimakas kasvu  

  • Osaavan työvoiman saanti, TE-palveluiden siirtyminen valtionhallinnosta kuntiin  

  • Henkilöstön osaamisen kehittäminen  

  • Lainsäädännön muutokset 

Haluamme olla ketteriä ja kehittää tulevaisuuden kunnan palveluita jatkuvana prosessina. Olemme ottaneet haltuun erilaisia kehittämismenetelmiä, kuten LEAN ja palvelumuotoilu. Tavoitteenamme on mitata entistä paremmin asiakaskokemusta. Kehittämistä tulee tehdä osana arjen toimintaa. Tuusulan kunnassa on käytössä salkkutyökalu, jossa seuraamme sekä strategiaan sidottujen tavoitteiden etenemistä että erilaisia kehittämistoimia.  

 

Palveluverkko-ohjelman toteutuminen 

Vuonna 2018 hyväksytyn ja vuosittain päivitetyn palveluverkkosuunnitelman toteuttamiseksi on käynnistetty vuoden 2021 alussa palveluverkko-ohjelma, jolla johdetaan palveluverkon toteutusta hyväksytyn ohjelmamallin mukaisesti. Ohjelman tavoitteena on toteuttaa palveluverkkosuunnitelma hallitusti, kustannustehokkaasti sekä laaditun aikataulun ja laatutavoitteiden mukaisesti halliten samalla ohjelman tunnistettuja riskejä. Tavoitteena on toteuttaa ohjelma niin, että kokonaisvaikutus kunnan talouteen on pitkällä aikavälillä positiivinen.  

Ohjelman organisaatio koostuu ohjausryhmästä, työryhmästä, ydintiimistä, projekteista sekä poikkileikkaavista projekteista. Ohjelma raportoi kuukausiraportilla ohjelman etenemisestä ohjausryhmälle, jona toimii kunnan johtoryhmän ja poliittisen johtoryhmän yhteiskokous.  

Ohjelma koostuu seuraavista projekteista:  

  • päiväkoti Martta Wendelin 

  • lukio ja kulttuuritalo Monio 

  • Tuusulanjärven kampus 

  • Riihikallion monitoimikampus 

  • Rykmentinpuiston monitoimikampus 

  • Peltokaaren päiväkoti 

  • Lahelan monitoimikampus 

  • Jokelan koulu. 

 

Lähtökohdat kunnan palveluiden ja palveluverkon kehittämiselle pormestariohjelmasta ja kuntastrategiasta: 

Tuusulan pormestariohjelman (2021-2025) mukaan olemme sitoutuneet edistämään palveluverkon investointeja valtuustokauden aikana. Pyrimme luopumaan vajaakäyttöisistä kiinteistöistä nopeasti tai tehostamaan niiden käyttöä. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin keskeisenä teemana on terveet ja pedagogisesti toimivat tilat niin varhaiskasvatuksessa kuin opetuksessa. Pormestariohjelman mukaan Tuusula jatkaa nollatoleranssia sisäilmaongelmien kohdalla.   

Syksyllä 2021 hyväksytyn valtuustokauden 2021-2025 strategian mukaan Tuusulan visio on ”Elämisen taidetta kestävästi kasvavassa Tuusulassa”. Tuusulan visiota toteuttaa kolme strategista päämäärää.  

Mahdollisuuksia kasvaa ja menestyä -päämäärää toteuttamaan on asetettu viisi valtuustokauden tavoitetta. Niistä kolmella on vahva yhdyspinta palveluverkon uudistamiseen ja sitä kautta kunnan veto- ja pitovoiman kasvattamiseen:  

1. Tarjoamme laadukkaat ja saavutettavat palvelut uudistuvassa ympäristössä.  

2. Luomme tiiviimpiä keskusta-alueita, jotka mahdollistavat monipuolisemmat palvelut 

5. Tarjoamme upeat ja uudistuvat mahdollisuudet kulttuuriin, vapaa-aikaan ja harrastamiseen  

Tuusulassa on hyvä elää -päämäärää toteuttamaan on asetettu viisi valtuustokauden tavoitetta. Päämäärä korostaa laadukkaiden palveluiden ja osallisuuden merkitystä ihmisten hyvinvoinnin luomisessa. Tuusula uudistaa palveluverkkoaan rakentamalla uusia päiväkoteja ja kouluja, jotka tarjoavat myös kuntalaisille yhteisiä olohuoneita ja yhdessä tekemisen paikkoja. Osallisuus, vaikuttaminen ja yhdessä tekeminen voivat tuoda lisää hyvinvointia kaikille. Palveluverkon uudistaminen toteuttaa vahvasti kaikkia päämäärän tavoitteita:   

6. Kehitämme hyvinvoinnin edellytyksiä ja mahdollisuuksia. Ehkäisemme pahoinvointia, eriytymistä ja yksinäisyyttä.  

7. Vahvistamme kunnan, asukkaiden ja yhteisöjen yhteistyötä ja kumppanuutta  

8. Olemme osallisuuden edelläkävijä ja jatkamme demokratian eri muotojen ja osallistumisen tapojen kehittämistä  

9. Olemme kasvatuksen ja koulutuksen kärkikunta vahvistaen yhdenvertaisuutta ja elinikäistä oppimista  

10. Varmistamme arjen ja lähiympäristön turvallisuuden  

Tuusula kehittyy kestävästi -päämäärää toteuttamaan on asetettu neljä valtuustokauden tavoitetta. Päämäärä tuo esiin kunnan kestävyys- ja ilmastoteot, työn luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen ja esimerkiksi maankäytön ja liikkumisen merkityksen ilmaston kannalta kestävässä elämässä. Kestävä kuntatalous sisältyy tämän päämäärän alle ja toteutamme kasvun ja talouden hallintaohjelmaa. Kahdella päämäärän tavoitteista on vahva kytkös palveluverkkoon.  

11. Rakennamme kestävää tulevaisuutta ja edistämme ilmastotekoja kaikessa toiminnassa  

14. Kasvamme taloudellisesti kestävästi rakenteita ja toimintatapoja uudistaen   

Taustaa Palveluverkon kehittämiselle Tuusulassa: 

Aiemmin hyväksytyssä Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelmassa on todettu, että palveluverkon kehittäminen on välttämätöntä talouden, kiinteistöjen kunnon ja laajojen sisäilmaongelmien johdosta.  Kunnan palveluverkon keskeisen rungon muodostavat varhaiskasvatuksen ja koulujen palveluverkko. Varhaiskasvatuksen suunnitelmien ja perusopetuksen opetussuunnitelmien asettamat vaateet puoltavat palveluverkon kehittämistä. Osa kouluista ei enää sijaitse tarkoituksenmukaisissa paikoissa väestön sijoittumiseen nähden ja niiden tilalliset suunnitteluratkaisut ovat opetuksen näkökulmasta katsottuina vanhentuneet. Tavoitteena on myös lisätä tilojen yhteiskäyttöä ja avata palveluverkon tiloja asukas- ja yhteisökäytölle. 

Sosiaali- ja terveystoimen palveluverkkoon liittyvät ratkaisut tehdään Keski-Uudenmaan sote- kuntayhtymässä vuoden 2022 aikana ja vuoden 2023 alusta lukien perustettavalla hyvinvointialueella. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tilojen osalta on tarkoituksenmukaista ylläpitää niiden käytettävyyttä nykyisiin toimintoihin. Keusote on laatinut palveluiden kehittämisen suunnitelman. Tuusulan kunnan osalta on keskeistä, että sote-palveluita on tarjolla kaikissa kuntakeskuksissa ja saamme täyden palvelun perhekeskuksen Tuusulaan. Uusissa monitoimikampuksissa mahdollistuu entistä paremmin matalankynnyksen hyvinvointipalvelut.   

Tilakonsultit Oy;n tekemän varhaiskasvatuksen ja koulujen palveluverkkoselvityksen (7.2.2018) johtopäätösten mukaan Tuusulan kunnan palveluverkko on vanhentunut teknisesti, toiminnallisesti ja suhteessa kunnan väestörakenteeseen. Palvelukapasiteettia on liikaa pienissä kyläkouluissa, jotka eivät kykene tarjoamaan uudistetun opetussuunnitelman mukaisia tiloja. Taajamien koulut ovat täynnä ja niihin kohdistuu laajentamistarvetta. Vanhentuneen kouluverkon uudistaminen on järkevää palvelun laadun, koulujen sisältämien riskirakenteiden ja talouden kannalta. Tilakonsultit esittivät kolme vaihtoehtoista mallia palveluverkon kehittämiseksi. Kaikki muutetut tulivat nykyistä palveluverkkoa edullisimmiksi.  

Kiinteistönylläpidon saattaminen kestävälle pohjalle edellyttää, että palveluverkko on mitoitettu vastaamaan kuntalaisten tarpeita sekä kunnan taloudellista kantokykyä. Tilankäytön tehostaminen vaikuttaa ajan mittaan vähentävästi myös investointitarpeisiin. Lisäksi säästöjä saadaan aikaan, kun rakennusten energiatehokkuus paranee uusinvestointien myötä. Uusilla rakennushankkeiden toteuttamismalleilla on mahdollisuus saada aikaan kustannussäästöjä sekä parantaa rakennusten koko elinkaaren aikaista hoitoa ja ylläpitoa. Kaikkiaan uusilla rakennushankkeilla voidaan parantaa kunnan palveluverkon kokonaistehokkuutta ja -kustannuksia.  

Kunta pyrkii realisoimaan vajaakäytössä olevaa kiinteistöomaisuutta. Vajaakäyttöisten kiinteistöjen kehittämis- ja realisointisuunnitelman toimeenpanoa edistetään valtuuston 8.6.2020 päätöksen mukaisesti. Vajaakäyttöisten kiinteistöjen realisoinnista arvioidaan saatavan vuoteen 2031 mennessä yhteensä noin 30 milj. euron myyntitulot (10 milj. euron myyntivoitot). Myös kiinteistöjen ylläpitokustannuksia voidaan vähentää merkittävästi realisointien myötä. 

Ehdotus

Esittelijä

Heikki Lonka, kuntakehitysjohtaja, heikki.lonka@tuusula.fi

Tekninen lautakunta päättää

  • hyväksyä teknisen lautakunnan alaista toimintaa koskevan osuuden palveluiden järjestämistä ja palveluverkkoa koskevasta suunnitelmasta.

---

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun, hän ehdotti Marjut Kylliäisen ja Janne Hermusen kannattamana seuraavan kohdan lisäämistä päätösehdotukseen:

⦁    antaa tilapalvelupäällikölle tehtäväksi lisätä palveluverkkoa nykyisin palvelevia tiloja koskevat osat suunnitelmaan ja tuoda em. osat tekniselle lautakunnalle tiedoksi.

 

Tekninen lautakunta hyväksyi lisäyksen yksimielisesti.

Päätös

Tekninen lautakunta päätti

⦁    hyväksyä teknisen lautakunnan alaista toimintaa koskevan osuuden palveluiden järjestämistä ja palveluverkkoa koskevasta suunnitelmasta

⦁    antaa tilapalvelupäällikölle tehtäväksi lisätä palveluverkkoa nykyisin palvelevia tiloja koskevat osat suunnitelmaan ja tuoda em. osat tekniselle lautakunnalle tiedoksi.
 

Valmistelija

Markus Torvinen
Hannamari Vänni
Katja Elo

Perustelut

Palveluverkkosuunnitelmasta palveluiden järjestämistä ja palveluverkkoa koskevaan suunnitelmaan

Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelma hyväksyttiin ensimmäisen kerran 12.11.2018, jonka jälkeen sitä päivitettiin vuosittain valtuuston talousarviokokouksen yhteydessä 9.12.2019, 7.12.2020 ja 13.12.2021. Palveluiden järjestämistä ja palveluverkkoa koskeva suunnitelma kuvaa sekä hyväksytyn palveluverkko-ohjelman että tarkastelee, laajemmin millaisia palveluita nyt ja tulevaisuudessa tuotamme. Kuvaamme palveluiden nykytilan ja keskeisimmät muutoshaasteet toimintaympäristön, lainsäädännön tai havaittujen palveluiden laatua koskevien muutostarpeiden kautta.  Osana tämän suunnitelmaa yhteenvetoa esitämme, mitä palveluita me tarkastelemme laajemmin tulevien vuosien aikana.  Palveluverkkosuunnitelman uudistaminen on tullut ajankohtaiseksi myös uudistuneen kuntastrategian, kuluvan valtuustokauden pormestariohjelman ja hyvinvointialueuudistuksen myötä.

Palveluverkkosuunnitelman ja palveluiden järjestämistä ja palveluverkkoa koskeva suunnitelman taustalla on laajaa poikkihallinnollista yhteistyössä. Suunnitelman etenemistä ohjasi kunnan johtoryhmä ja sekä erillinen työryhmä, jonka puheenjohtajana toimi kansliapäällikkö ja jäseninä toimialueiden kehittämispäälliköt sekä talouden ja palveluverkon asiantuntijat.  Järjestimme vuoden 2022 aikana kaksi johtoryhmien yhteiskokousta suunnitelman valmisteluun.

Palveluverkkosuunnitelman tueksi tehtiin vuosina 2019 ja 2020 laajaa ennakkovaikutusten arviointia (evaus) sekä erillisiä talouslaskelmia.

Palveluiden järjestämistä ja palveluverkkoa koskevan suunnitelman tavoitteet ovat:

  • Kuvata hyväksytyn palveluverkko-ohjelman toteutuminen ja keskeisimpien projektien tilanne
  • Kuvata kunnan palveluiden nykytilanne ja vaihtoehtoiset palveluiden järjestämistavat sekä tulevaisuuden muutoshaasteet
  • Tehdä arviointia tulevaisuuden kunnan palveluista
  • Luoda pohja tulevaisuuden henkilöstösuunnitelmille
  • Päättää keskeisimmät tarkastelukohteet
     

Palveluiden järjestämisen nykytila ja tulevaisuus sekä kehittäminen

Palveluiden järjestämistä ja palveluverkkoa koskevaan suunnitelmaan on kuvattu sekä palveluiden järjestämisen nykytila että tulevaisuuden muutoshaasteet. Sivistyksen toimialue on pohtinut tulevaisuutta nelikentällä, jossa on kuvattu lähipalveluna toteutettavat palvelut, kuntatasoiset palvelut, seudulliset palvelut ja muut palvelutuottamistavat. Yhteiset palvelut, kasvu ja ympäristö sekä kuntatoimiala on kuvannut palveluiden nykytilan ja tulevaisuuden muutostarpeet.

Keskeisinä muutosvoimat Tuusulassa on nähtävissä seuraavat:

  • Hyvinvointialueiden muodostuminen, kunnan rooli hyvinvointialueen kumppanina, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen korostumisen 
  • Digitalisaatio 
  • Väestönmuutokset, väestön kasvun tavoitteet, kasvukunnan edellytysten ylläpitäminen, ikäihmisten määrän voimakas kasvu 
  • Osaavan työvoiman saanti, TE-palveluiden siirtyminen valtionhallinnosta kuntiin 
  • Henkilöstön saatavuus ja osaamisen kehittäminen 
  • Lainsäädännön muutokset
     

Haluamme olla ketteriä ja kehittää tulevaisuuden kunnan palveluita jatkuvana prosessina. Olemme ottaneet haltuun erilaisia kehittämismenetelmiä, kuten LEAN ja palvelumuotoilu. Tavoitteenamme on mitata entistä paremmin asiakaskokemusta. Kehittämistä tulee tehdä osana arjen toimintaa. Tuusulan kunnassa on käytössä salkkutyökalu, jossa seuraamme sekä strategiaan sidottujen tavoitteiden etenemistä että erilaisia kehittämistoimia. Kuntalaislähtöinen kehittäminen on hyväksytty osana kunnan osallisuusmallia.  

 

Palveluverkko-ohjelman toteutuminen

Vuonna 2018 hyväksytyn ja vuosittain päivitetyn palveluverkkosuunnitelman toteuttamiseksi on käynnistetty vuoden 2021 alussa palveluverkko-ohjelma, jolla johdetaan palveluverkon toteutusta hyväksytyn ohjelmamallin mukaisesti. Ohjelman tavoitteena on toteuttaa palveluverkkosuunnitelma hallitusti, kustannustehokkaasti sekä laaditun aikataulun ja laatutavoitteiden mukaisesti halliten samalla ohjelman tunnistettuja riskejä. Tavoitteena on toteuttaa ohjelma niin, että kokonaisvaikutus kunnan talouteen on pitkällä aikavälillä positiivinen.

Ohjelman organisaatio koostuu ohjausryhmästä, työryhmästä, ydintiimistä, projekteista sekä poikkileikkaavista projekteista. Ohjelma raportoi kuukausiraportilla ohjelman etenemisestä ohjausryhmälle, jona toimii kunnan johtoryhmän ja poliittisen johtoryhmän yhteiskokous.

Ohjelma koostuu seuraavista projekteista:

  • päiväkoti Martta Wendelin
  • lukio ja kulttuuritalo Monio
  • Tuusulanjärven kampus
  • Riihikallion monitoimikampus
  • Rykmentinpuiston monitoimikampus
  • Peltokaaren päiväkoti
  • Lahelan monitoimikampus
  • Jokelan kampus

 

Lähtökohdat kunnan palveluiden ja palveluverkon kehittämiselle pormestariohjelmasta ja kuntastrategiasta:

Tuusulan pormestariohjelman (2021-2025) mukaan olemme sitoutuneet edistämään palveluverkon investointeja valtuustokauden aikana. Pyrimme luopumaan vajaakäyttöisistä kiinteistöistä nopeasti tai tehostamaan niiden käyttöä. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin keskeisenä teemana on terveet ja pedagogisesti toimivat tilat niin varhaiskasvatuksessa kuin opetuksessa. Pormestariohjelman mukaan Tuusula jatkaa nollatoleranssia sisäilmaongelmien kohdalla. 

Syksyllä 2021 hyväksytyn valtuustokauden 2021-2025 strategian mukaan Tuusulan visio on ”Elämisen taidetta kestävästi kasvavassa Tuusulassa”. Tuusulan visiota toteuttaa kolme strategista päämäärää.

Mahdollisuuksia kasvaa ja menestyä -päämäärää toteuttamaan on asetettu viisi valtuustokauden tavoitetta. Niistä kolmella on vahva yhdyspinta palveluverkon uudistamiseen ja sitä kautta kunnan veto- ja pitovoiman kasvattamiseen:

1. Tarjoamme laadukkaat ja saavutettavat palvelut uudistuvassa ympäristössä.

2. Luomme tiiviimpiä keskusta-alueita, jotka mahdollistavat monipuolisemmat palvelut

5. Tarjoamme upeat ja uudistuvat mahdollisuudet kulttuuriin, vapaa-aikaan ja harrastamiseen

Tuusulassa on hyvä elää -päämäärää toteuttamaan on asetettu viisi valtuustokauden tavoitetta. Päämäärä korostaa laadukkaiden palveluiden ja osallisuuden merkitystä ihmisten hyvinvoinnin luomisessa. Tuusula uudistaa palveluverkkoaan rakentamalla uusia päiväkoteja ja kouluja, jotka tarjoavat myös kuntalaisille yhteisiä olohuoneita ja yhdessä tekemisen paikkoja. Osallisuus, vaikuttaminen ja yhdessä tekeminen voivat tuoda lisää hyvinvointia kaikille. Palveluverkon uudistaminen toteuttaa vahvasti kaikkia päämäärän tavoitteita: 

6. Kehitämme hyvinvoinnin edellytyksiä ja mahdollisuuksia. Ehkäisemme pahoinvointia, eriytymistä ja yksinäisyyttä.

7. Vahvistamme kunnan, asukkaiden ja yhteisöjen yhteistyötä ja kumppanuutta

8. Olemme osallisuuden edelläkävijä ja jatkamme demokratian eri muotojen ja osallistumisen tapojen kehittämistä

9. Olemme kasvatuksen ja koulutuksen kärkikunta vahvistaen yhdenvertaisuutta ja elinikäistä oppimista

10. Varmistamme arjen ja lähiympäristön turvallisuuden

Tuusula kehittyy kestävästi -päämäärää toteuttamaan on asetettu neljä valtuustokauden tavoitetta. Päämäärä tuo esiin kunnan kestävyys- ja ilmastoteot, työn luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen ja esimerkiksi maankäytön ja liikkumisen merkityksen ilmaston kannalta kestävässä elämässä. Kestävä kuntatalous sisältyy tämän päämäärän alle ja toteutamme kasvun ja talouden hallintaohjelmaa. Kahdella päämäärän tavoitteista on vahva kytkös palveluverkkoon.

11. Rakennamme kestävää tulevaisuutta ja edistämme ilmastotekoja kaikessa toiminnassa

14. Kasvamme taloudellisesti kestävästi rakenteita ja toimintatapoja uudistaen 


Taustaa palveluverkon kehittämiselle Tuusulassa:

Aiemmin hyväksytyssä Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelmassa on todettu, että palveluverkon kehittäminen on välttämätöntä talouden, kiinteistöjen kunnon ja laajojen sisäilmaongelmien johdosta.  Kunnan palveluverkon keskeisen rungon muodostavat varhaiskasvatuksen ja koulujen palveluverkko. Varhaiskasvatuksen suunnitelmien ja perusopetuksen opetussuunnitelmien asettamat vaateet puoltavat palveluverkon kehittämistä. Osa kouluista ei enää sijaitse tarkoituksenmukaisissa paikoissa väestön sijoittumiseen nähden ja niiden tilalliset suunnitteluratkaisut ovat opetuksen näkökulmasta katsottuina vanhentuneet. Tavoitteena on myös lisätä tilojen yhteiskäyttöä ja avata palveluverkon tiloja asukas- ja yhteisökäytölle.

Sosiaali- ja terveystoimen palveluverkkoon liittyvät ratkaisut tehdään Keski-Uudenmaan sote- kuntayhtymässä vuoden 2022 aikana ja vuoden 2023 alusta lukien perustettavalla hyvinvointialueella. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tilojen osalta on tarkoituksenmukaista ylläpitää niiden käytettävyyttä nykyisiin toimintoihin. Keusote on laatinut palveluiden kehittämisen suunnitelman. Tuusulan kunnan osalta on keskeistä, että sote-palveluita on tarjolla kaikissa kuntakeskuksissa ja saamme täyden palvelun perhekeskuksen Tuusulaan. Uusissa monitoimikampuksissa mahdollistuu entistä paremmin matalankynnyksen hyvinvointipalvelut. 

Tilakonsultit Oy;n tekemän varhaiskasvatuksen ja koulujen palveluverkkoselvityksen (7.2.2018) johtopäätösten mukaan Tuusulan kunnan palveluverkko on vanhentunut teknisesti, toiminnallisesti ja suhteessa kunnan väestörakenteeseen. Palvelukapasiteettia on liikaa pienissä kyläkouluissa, jotka eivät kykene tarjoamaan uudistetun opetussuunnitelman mukaisia tiloja. Taajamien koulut ovat täynnä ja niihin kohdistuu laajentamistarvetta. Vanhentuneen kouluverkon uudistaminen on järkevää palvelun laadun, koulujen sisältämien riskirakenteiden ja talouden kannalta.

Kiinteistönylläpidon saattaminen kestävälle pohjalle edellyttää, että palveluverkko on mitoitettu vastaamaan kuntalaisten tarpeita sekä kunnan taloudellista kantokykyä. Tilankäytön tehostaminen vaikuttaa ajan mittaan vähentävästi myös investointitarpeisiin. Lisäksi säästöjä saadaan aikaan, kun rakennusten energiatehokkuus paranee uusinvestointien myötä. Uusilla rakennushankkeiden toteuttamismalleilla on mahdollisuus saada aikaan kustannussäästöjä sekä parantaa rakennusten koko elinkaaren aikaista hoitoa ja ylläpitoa. Kaikkiaan uusilla rakennushankkeilla voidaan parantaa kunnan palveluverkon kokonaistehokkuutta ja -kustannuksia.

Kunta pyrkii realisoimaan vajaakäytössä olevaa kiinteistöomaisuutta. Vajaakäyttöisten kiinteistöjen kehittämis- ja realisointisuunnitelman toimeenpanoa edistetään valtuuston 8.6.2020 päätöksen mukaisesti. Vajaakäyttöisten kiinteistöjen realisoinnista arvioidaan saatavan vuoteen 2031 mennessä yhteensä noin 30 milj. euron myyntitulot (10 milj. euron myyntivoitot). Myös kiinteistöjen ylläpitokustannuksia voidaan vähentää merkittävästi realisointien myötä.

Ehdotus

Esittelijä

Tiina Simons, sivistysjohtaja, tiina.simons@tuusula.fi

Kasvatus- ja sivistyslautakunta päättää

  • hyväksyä osaltaan palveluiden järjestämistä ja palveluverkkoa koskevan suunnitelman ja esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle suunnitelman hyväksymistä.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Heidi Hagman

Perustelut

Palveluverkkosuunnitelmasta palveluiden järjestämistä ja palveluverkkoa koskevaan suunnitelmaan

Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelma hyväksyttiin ensimmäisen kerran 12.11.2018, jonka jälkeen sitä päivitettiin vuosittain valtuuston talousarviokokouksen yhteydessä 9.12.2019, 7.12.2020 ja 13.12.2021. Palveluiden järjestämistä ja palveluverkkoa koskeva suunnitelma kuvaa sekä hyväksytyn palveluverkko-ohjelman että tarkastelee, laajemmin millaisia palveluita nyt ja tulevaisuudessa tuotamme. Kuvaamme palveluiden nykytilan ja keskeisimmät muutoshaasteet toimintaympäristön, lainsäädännön tai havaittujen palveluiden laatua koskevien muutostarpeiden kautta.  Osana tämän suunnitelmaa yhteenvetoa esitämme, mitä palveluita me tarkastelemme laajemmin tulevien vuosien aikana.

Palveluverkkosuunnitelman uudistaminen on tullut ajankohtaiseksi myös uudistuneen kuntastrategian, kuluvan valtuustokauden pormestariohjelman ja hyvinvointialueuudistuksen myötä. 
Palveluverkkosuunnitelman ja palveluiden järjestämistä ja palveluverkkoa koskeva suunnitelman taustalla on laajaa poikkihallinnollista yhteistyössä. Suunnitelman etenemistä ohjasi kunnan johtoryhmä ja sekä erillinen työryhmä, jonka puheenjohtajana toimi kansliapäällikkö ja jäseninä toimialueiden kehittämispäälliköt sekä talouden ja palveluverkon asiantuntijat.  Järjestimme vuoden 2022 aikana kaksi johtoryhmien yhteiskokousta suunnitelman valmisteluun. 

Palveluverkkosuunnitelman tueksi tehtiin vuosina 2019 ja 2020 laajaa ennakkovaikutusten arviointia (evaus) sekä erillisiä talouslaskelmia.

Palveluiden järjestämistä ja palveluverkkoa koskevan suunnitelman tavoitteet ovat:

  • Kuvata hyväksytyn palveluverkko-ohjelman toteutuminen ja keskeisimpien projektien tilanne 
  • Kuvata kunnan palveluiden nykytilanne ja vaihtoehtoiset palveluiden järjestämistavat sekä tulevaisuuden muutoshaasteet 
  • Tehdä arviointia tulevaisuuden kunnan palveluista
  • Luoda pohja tulevaisuuden henkilöstösuunnitelmille 
  • Päättää keskeisimmät tarkastelukohteet 

 

Palveluiden järjestämisen nykytila ja tulevaisuus sekä kehittäminen

Palveluiden järjestämistä ja palveluverkkoa koskevaan suunnitelmaan on kuvattu sekä palveluiden järjestämisen nykytila että tulevaisuuden muutoshaasteet. Sivistyksen toimialue on pohtinut tulevaisuutta nelikentällä, jossa on kuvattu lähipalveluna toteutettavat palvelut, kuntatasoiset palvelut, seudulliset palvelut ja muut palvelutuottamistavat. Yhteiset palvelut, kasvu ja ympäristö sekä kuntatoimiala on kuvannut palveluiden nykytilan ja tulevaisuuden muutostarpeet.

Keskeisinä muutosvoimat Tuusulassa on nähtävissä seuraavat: 

  • Hyvinvointialueiden muodostuminen, kunnan rooli hyvinvointialueen kumppanina, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen korostumisen 
  • Digitalisaatio 
  • Väestönmuutokset, väestön kasvun tavoitteet, kasvukunnan edellytysten ylläpitäminen, ikäihmisten määrän voimakas kasvu 
  • Osaavan työvoiman saanti, TE-palveluiden siirtyminen valtionhallinnosta kuntiin 
  • Henkilöstön saatavuus ja osaamisen kehittäminen 
  • Lainsäädännön muutokset

 

Haluamme olla ketteriä ja kehittää tulevaisuuden kunnan palveluita jatkuvana prosessina. Olemme ottaneet haltuun erilaisia kehittämismenetelmiä, kuten LEAN ja palvelumuotoilu. Tavoitteenamme on mitata entistä paremmin asiakaskokemusta. Kehittämistä tulee tehdä osana arjen toimintaa. Tuusulan kunnassa on käytössä salkkutyökalu, jossa seuraamme sekä strategiaan sidottujen tavoitteiden etenemistä että erilaisia kehittämistoimia. Kuntalaislähtöinen kehittäminen on hyväksytty osana kunnan osallisuusmallia.  

Palveluverkko-ohjelman toteutuminen

Vuonna 2018 hyväksytyn ja vuosittain päivitetyn palveluverkkosuunnitelman toteuttamiseksi on käynnistetty vuoden 2021 alussa palveluverkko-ohjelma, jolla johdetaan palveluverkon toteutusta hyväksytyn ohjelmamallin mukaisesti. Ohjelman tavoitteena on toteuttaa palveluverkkosuunnitelma hallitusti, kustannustehokkaasti sekä laaditun aikataulun ja laatutavoitteiden mukaisesti halliten samalla ohjelman tunnistettuja riskejä. Tavoitteena on toteuttaa ohjelma niin, että kokonaisvaikutus kunnan talouteen on pitkällä aikavälillä positiivinen. 

Ohjelman organisaatio koostuu ohjausryhmästä, työryhmästä, ydintiimistä, projekteista sekä poikkileikkaavista projekteista. Ohjelma raportoi kuukausiraportilla ohjelman etenemisestä ohjausryhmälle, jona toimii kunnan johtoryhmän ja poliittisen johtoryhmän yhteiskokous. 

Ohjelma koostuu seuraavista projekteista: 

  • päiväkoti Martta Wendelin
  • lukio ja kulttuuritalo Monio
  • Tuusulanjärven kampus
  • Riihikallion monitoimikampus
  • Rykmentinpuiston monitoimikampus
  • Peltokaaren päiväkoti
  • Lahelan monitoimikampus
  • Jokelan kampus

 

Lähtökohdat kunnan palveluiden ja palveluverkon kehittämiselle pormestariohjelmasta ja kuntastrategiasta

Tuusulan pormestariohjelman (2021-2025) mukaan olemme sitoutuneet edistämään palveluverkon investointeja valtuustokauden aikana. Pyrimme luopumaan vajaakäyttöisistä kiinteistöistä nopeasti tai tehostamaan niiden käyttöä. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin keskeisenä teemana on terveet ja pedagogisesti toimivat tilat niin varhaiskasvatuksessa kuin opetuksessa. Pormestariohjelman mukaan Tuusula jatkaa nollatoleranssia sisäilmaongelmien kohdalla.  

Syksyllä 2021 hyväksytyn valtuustokauden 2021-2025 strategian mukaan Tuusulan visio on ”Elämisen taidetta kestävästi kasvavassa Tuusulassa”. Tuusulan visiota toteuttaa kolme strategista päämäärää. 

Mahdollisuuksia kasvaa ja menestyä -päämäärää toteuttamaan on asetettu viisi valtuustokauden tavoitetta. Niistä kolmella on vahva yhdyspinta palveluverkon uudistamiseen ja sitä kautta kunnan veto- ja pitovoiman kasvattamiseen: 

1. Tarjoamme laadukkaat ja saavutettavat palvelut uudistuvassa ympäristössä. 
2. Luomme tiiviimpiä keskusta-alueita, jotka mahdollistavat monipuolisemmat palvelut
5. Tarjoamme upeat ja uudistuvat mahdollisuudet kulttuuriin, vapaa-aikaan ja harrastamiseen 

 

Tuusulassa on hyvä elää -päämäärää toteuttamaan on asetettu viisi valtuustokauden tavoitetta. Päämäärä korostaa laadukkaiden palveluiden ja osallisuuden merkitystä ihmisten hyvinvoinnin luomisessa. Tuusula uudistaa palveluverkkoaan rakentamalla uusia päiväkoteja ja kouluja, jotka tarjoavat myös kuntalaisille yhteisiä olohuoneita ja yhdessä tekemisen paikkoja. Osallisuus, vaikuttaminen ja yhdessä tekeminen voivat tuoda lisää hyvinvointia kaikille. Palveluverkon uudistaminen

6. Kehitämme hyvinvoinnin edellytyksiä ja mahdollisuuksia. Ehkäisemme pahoinvointia, eriytymistä ja yksinäisyyttä. 
7. Vahvistamme kunnan, asukkaiden ja yhteisöjen yhteistyötä ja kumppanuutta 
8. Olemme osallisuuden edelläkävijä ja jatkamme demokratian eri muotojen ja osallistumisen tapojen kehittämistä 
9. Olemme kasvatuksen ja koulutuksen kärkikunta vahvistaen yhdenvertaisuutta ja elinikäistä oppimista 
10. Varmistamme arjen ja lähiympäristön turvallisuuden 

 

Tuusula kehittyy kestävästi -päämäärää toteuttamaan on asetettu neljä valtuustokauden tavoitetta. Päämäärä tuo esiin kunnan kestävyys- ja ilmastoteot, työn luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen ja esimerkiksi maankäytön ja liikkumisen merkityksen ilmaston kannalta kestävässä elämässä. Kestävä kuntatalous sisältyy tämän päämäärän alle ja toteutamme kasvun ja talouden hallintaohjelmaa. Kahdella päämäärän tavoitteista on vahva kytkös palveluverkkoon. 

11. Rakennamme kestävää tulevaisuutta ja edistämme ilmastotekoja kaikessa toiminnassa 
14. Kasvamme taloudellisesti kestävästi rakenteita ja toimintatapoja uudistaen  

 

Taustaa palveluverkon kehittämiselle Tuusulassa

Aiemmin hyväksytyssä Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelmassa on todettu, että palveluverkon kehittäminen on välttämätöntä talouden, kiinteistöjen kunnon ja laajojen sisäilmaongelmien johdosta.  Kunnan palveluverkon keskeisen rungon muodostavat varhaiskasvatuksen ja koulujen palveluverkko. Varhaiskasvatuksen suunnitelmien ja perusopetuksen opetussuunnitelmien asettamat vaateet puoltavat palveluverkon kehittämistä. Osa kouluista ei enää sijaitse tarkoituksenmukaisissa paikoissa väestön sijoittumiseen nähden ja niiden tilalliset suunnitteluratkaisut ovat opetuksen näkökulmasta katsottuina vanhentuneet. Tavoitteena on myös lisätä tilojen yhteiskäyttöä ja avata palveluverkon tiloja asukas- ja yhteisökäytölle.

Sosiaali- ja terveystoimen palveluverkkoon liittyvät ratkaisut tehdään Keski-Uudenmaan sote- kuntayhtymässä vuoden 2022 aikana ja vuoden 2023 alusta lukien perustettavalla hyvinvointialueella. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tilojen osalta on tarkoituksenmukaista ylläpitää niiden käytettävyyttä nykyisiin toimintoihin. Keusote on laatinut palveluiden kehittämisen suunnitelman. Tuusulan kunnan osalta on keskeistä, että sote-palveluita on tarjolla kaikissa kuntakeskuksissa ja saamme täyden palvelun perhekeskuksen Tuusulaan. Uusissa monitoimikampuksissa mahdollistuu entistä paremmin matalankynnyksen hyvinvointipalvelut.  

Tilakonsultit Oy;n tekemän varhaiskasvatuksen ja koulujen palveluverkkoselvityksen (7.2.2018) johtopäätösten mukaan Tuusulan kunnan palveluverkko on vanhentunut teknisesti, toiminnallisesti ja suhteessa kunnan väestörakenteeseen. Palvelukapasiteettia on liikaa pienissä kyläkouluissa, jotka eivät kykene tarjoamaan uudistetun opetussuunnitelman mukaisia tiloja. Taajamien koulut ovat täynnä ja niihin kohdistuu laajentamistarvetta. Vanhentuneen kouluverkon uudistaminen on järkevää palvelun laadun, koulujen sisältämien riskirakenteiden ja talouden kannalta. 

Kiinteistönylläpidon saattaminen kestävälle pohjalle edellyttää, että palveluverkko on mitoitettu vastaamaan kuntalaisten tarpeita sekä kunnan taloudellista kantokykyä. Tilankäytön tehostaminen vaikuttaa ajan mittaan vähentävästi myös investointitarpeisiin. Lisäksi säästöjä saadaan aikaan, kun rakennusten energiatehokkuus paranee uusinvestointien myötä. Uusilla rakennushankkeiden toteuttamismalleilla on mahdollisuus saada aikaan kustannussäästöjä sekä parantaa rakennusten koko elinkaaren aikaista hoitoa ja ylläpitoa. Kaikkiaan uusilla rakennushankkeilla voidaan parantaa kunnan palveluverkon kokonaistehokkuutta ja -kustannuksia. 

Kunta pyrkii realisoimaan vajaakäytössä olevaa kiinteistöomaisuutta. Vajaakäyttöisten kiinteistöjen kehittämis- ja realisointisuunnitelman toimeenpanoa edistetään valtuuston 8.6.2020 päätöksen mukaisesti. Vajaakäyttöisten kiinteistöjen realisoinnista arvioidaan saatavan vuoteen 2031 mennessä yhteensä noin 30 milj. euron myyntitulot (10 milj. euron myyntivoitot). Myös kiinteistöjen ylläpitokustannuksia voidaan vähentää merkittävästi realisointien myötä.

Ehdotus

Esittelijä

Heidi Hagman, kehittämispäällikkö, heidi.hagman@tuusula.fi

Ikäihmisten neuvosto päättää

  • hyväksyä osaltaan palveluiden järjestämistä ja palveluverkkoa koskevan suunnitelman ja
  • ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että

 

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä paveluiden järjestämistä ja palveluverkkoa koskevan suunnitelman.

---

Puheenjohtaja avasi keskustelun. Käydyn keskustelun perusteella ikäihmisten neuvosto päätti yksimielisesti lausua seuraavasti:

"Palveluiden järjestämistä ja palveluverkkoa koskeva suunnitelmassa tulisi huomioida kaksi keskeistä kokonaisuutta tuusulalaisten ikäihmisten kannalta:

1. Ikäihmisten voimakkaasti kasvava määrä ja kunnan pito- ja vetovoima ikäihmisten näkökulmasta

  • Ikäihmisille suunnatut palvelut heikolla tasolla. Ikäihmisten hyte-palveluihin tulee panostaa nykyistä enemmän Tuusulassa. Myös kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden tarjonnasta on huolehdittava, esim. elokuvanäytökset, taidenäyttelyt jne. Kirjastopalveluiden keskeinen sijainti tärkeää ikäihmisille. Kaupallisten palveluiden yhteyteen toivotaan elämyksellisyyttä ikäihmisten iloksi - kahviloita, pikkuputiikkeja, markkinoiden pitopaikkaa jne.
  • Ikäihmisten kokoontumistilat ja erilaisten tilojen päiväkäyttö (iltakäyttö ei sovellu ikäihmisille) varmistettava. Toiveissa on ihan omia tiloja ikäihmisten kokoontumisille ja eläkeläisyhdistyksille keskeisillä sijainneilla eri puolilla kuntaa esim. kampuksilla
    • Yksinäisyys tappaa (mm. sairastavuuden kasvaessa) ja sosiaalisen kanssakäymisen edellytykset varmistettava eri puolilla kuntaa
    • Kampuksilla on mahdollistettava ikäihmisten päiväaikaiset tapaamiset
    • Hyrylän uuden sote-keskuksen yhteyteen toivotaan toteutettavan ikäihmisten kokoontumistiloja. Toiveissa on myös mahdollisuus yhteiskäyttää Prisma-keskuksessa olevia kokoontumistiloja.
    • esim. Kellokoskella ei ole riittävän suuria tiloja ikäihmisten tapaamiselle muualla kuin koulukeskuksessa. Haasteena on, että tilojen yhteiskäyttö koulukeskuksessa ei toimi. Syksyn aikana esim. 2/3 kirnu-salin käyttökerroista peruttu koulun toimesta. Yhteisötila Kellotupa on liian pieni 70-80 hlö kuukausittaisille ikäihmisten tapaamisille.
    • Ulkotilat ja katetut ulkotilat ja niiden kehittäminen on myös huomioitava, esim. shakkipelilauta, boccia-kenttä ja penkit lisäävät ulkotilan käyttömahdollisuuksia
  • Tuusulan haja-asutusalueiden pito- ja vetovoima huolestuttaa.
  • Kulkuyhteyksiä ja joukkoliikennettä/kutsuliikennettä kyliltä parannettava palveluihin ja keskusta-alueille

2. Yhteiskunnan digitalisaatio lisääntyy ja ikäihmisten digikyvykkyyksistä huolehdittava

  • Monien asioiden hoito siirtyy digitaaliseksi ja jos digiasiointi ei onnistu, on vaarassa ikäihmisten syrjäytyminen ja yhteiskunnan kyydistä tipahtaminen
    • tämä saattaa johtua esim. osaamisen/tahdon/kiinnostuksen/laitteiston puutteesta tai fyysisistä rajoitteista johtuen
    • ikäihmisille tulisi mahdollistaa heidän omaehtoista asioimista. Ikäihmiset eivät halua olla toisten autettavana tai heillä ei ole henkilöitä, jotka voisi auttaa
    • kunnan tulisi linjata miten tuetaan digitaitojen kasvattamista ja digilaitteiden saavutettavuutta ja/tai hankintaa
    • inhimillisyys ja sosiaalisen kanssakäymisen merkitys olisi huomioitava
  • Kunnan tulee koordinoida ja mahdollistaa tuusulalaisille (ikäihmisille) annettavaa digitukea
  • Kunnan tulee tarjota tuusulalaisille fyysisen asioinnin mahdollisuus (keskitetty asiointikanava) digiasioinnin rinnalla
  • Kunnan tulee omalta osaltaan mahdollistaa sähköistä asiointia toisen puolesta ja tuettua asiointia"

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Ikäihmisten neuvosto päätti lausua seuraavasti:

Palveluiden järjestämistä ja palveluverkkoa koskeva suunnitelmassa tulisi huomioida kaksi keskeistä kokonaisuutta tuusulalaisten ikäihmisten kannalta:

1. Ikäihmisten voimakkaasti kasvava määrä ja kunnan pito- ja vetovoima ikäihmisten näkökulmasta

  • Ikäihmisille suunnatut palvelut heikolla tasolla. Ikäihmisten hyte-palveluihin tulee panostaa nykyistä enemmän Tuusulassa. Myös kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden tarjonnasta on huolehdittava, esim. elokuvanäytökset, taidenäyttelyt jne. Kirjastopalveluiden keskeinen sijainti tärkeää ikäihmisille. Kaupallisten palveluiden yhteyteen toivotaan elämyksellisyyttä ikäihmisten iloksi - kahviloita, pikkuputiikkeja, markkinoiden pitopaikkaa jne.
  • Ikäihmisten kokoontumistilat ja erilaisten tilojen päiväkäyttö (iltakäyttö ei sovellu ikäihmisille) varmistettava. Toiveissa on ihan omia tiloja ikäihmisten kokoontumisille ja eläkeläisyhdistyksille keskeisillä sijainneilla eri puolilla kuntaa esim. kampuksilla
    • Yksinäisyys tappaa (mm. sairastavuuden kasvaessa) ja sosiaalisen kanssakäymisen edellytykset varmistettava eri puolilla kuntaa
    • Kampuksilla on mahdollistettava ikäihmisten päiväaikaiset tapaamiset
    • Hyrylän uuden sote-keskuksen yhteyteen toivotaan toteutettavan ikäihmisten kokoontumistiloja. Toiveissa on myös mahdollisuus yhteiskäyttää Prisma-keskuksessa olevia kokoontumistiloja.
    • esim. Kellokoskella ei ole riittävän suuria tiloja ikäihmisten tapaamiselle muualla kuin koulukeskuksessa. Haasteena on, että tilojen yhteiskäyttö koulukeskuksessa ei toimi. Syksyn aikana esim. 2/3 kirnu-salin käyttökerroista peruttu koulun toimesta. Yhteisötila Kellotupa on liian pieni 70-80 hlö kuukausittaisille ikäihmisten tapaamisille.
    • Ulkotilat ja katetut ulkotilat ja niiden kehittäminen on myös huomioitava, esim. shakkipelilauta, boccia-kenttä ja penkit lisäävät ulkotilan käyttömahdollisuuksia
  • Tuusulan haja-asutusalueiden pito- ja vetovoima huolestuttaa.
  • Kulkuyhteyksiä ja joukkoliikennettä/kutsuliikennettä kyliltä parannettava palveluihin ja keskusta-alueille

2. Yhteiskunnan digitalisaatio lisääntyy ja ikäihmisten digikyvykkyyksistä huolehdittava

  • Monien asioiden hoito siirtyy digitaaliseksi ja jos digiasiointi ei onnistu, on vaarassa ikäihmisten syrjäytyminen ja yhteiskunnan kyydistä tipahtaminen
    • tämä saattaa johtua esim. osaamisen/tahdon/kiinnostuksen/laitteiston puutteesta tai fyysisistä rajoitteista johtuen
    • ikäihmisille tulisi mahdollistaa heidän omaehtoista asioimista. Ikäihmiset eivät halua olla toisten autettavana tai heillä ei ole henkilöitä, jotka voisi auttaa
    • kunnan tulisi linjata miten tuetaan digitaitojen kasvattamista ja digilaitteiden saavutettavuutta ja/tai hankintaa
    • inhimillisyys ja sosiaalisen kanssakäymisen merkitys olisi huomioitava
  • Kunnan tulee koordinoida ja mahdollistaa tuusulalaisille (ikäihmisille) annettavaa digitukea
  • Kunnan tulee tarjota tuusulalaisille fyysisen asioinnin mahdollisuus (keskitetty asiointikanava) digiasioinnin rinnalla
  • Kunnan tulee omalta osaltaan mahdollistaa sähköistä asiointia toisen puolesta ja tuettua asiointia

Valmistelija

Heidi Hagman

Perustelut

Palveluverkkosuunnitelmasta palveluiden järjestämistä ja palveluverkkoa koskevaan suunnitelmaan

Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelma hyväksyttiin ensimmäisen kerran 12.11.2018, jonka jälkeen sitä päivitettiin vuosittain valtuuston talousarviokokouksen yhteydessä 9.12.2019, 7.12.2020 ja 13.12.2021. Palveluiden järjestämistä ja palveluverkkoa koskeva suunnitelma kuvaa sekä hyväksytyn palveluverkko-ohjelman että tarkastelee, laajemmin millaisia palveluita nyt ja tulevaisuudessa tuotamme. Kuvaamme palveluiden nykytilan ja keskeisimmät muutoshaasteet toimintaympäristön, lainsäädännön tai havaittujen palveluiden laatua koskevien muutostarpeiden kautta.  Osana tämän suunnitelmaa yhteenvetoa esitämme, mitä palveluita me tarkastelemme laajemmin tulevien vuosien aikana.

Palveluverkkosuunnitelman uudistaminen on tullut ajankohtaiseksi myös uudistuneen kuntastrategian, kuluvan valtuustokauden pormestariohjelman ja hyvinvointialueuudistuksen myötä. 
Palveluverkkosuunnitelman ja palveluiden järjestämistä ja palveluverkkoa koskeva suunnitelman taustalla on laajaa poikkihallinnollista yhteistyössä. Suunnitelman etenemistä ohjasi kunnan johtoryhmä ja sekä erillinen työryhmä, jonka puheenjohtajana toimi kansliapäällikkö ja jäseninä toimialueiden kehittämispäälliköt sekä talouden ja palveluverkon asiantuntijat.  Järjestimme vuoden 2022 aikana kaksi johtoryhmien yhteiskokousta suunnitelman valmisteluun. 

Palveluverkkosuunnitelman tueksi tehtiin vuosina 2019 ja 2020 laajaa ennakkovaikutusten arviointia (evaus) sekä erillisiä talouslaskelmia.

Palveluiden järjestämistä ja palveluverkkoa koskevan suunnitelman tavoitteet ovat:

  • Kuvata hyväksytyn palveluverkko-ohjelman toteutuminen ja keskeisimpien projektien tilanne 
  • Kuvata kunnan palveluiden nykytilanne ja vaihtoehtoiset palveluiden järjestämistavat sekä tulevaisuuden muutoshaasteet 
  • Tehdä arviointia tulevaisuuden kunnan palveluista
  • Luoda pohja tulevaisuuden henkilöstösuunnitelmille 
  • Päättää keskeisimmät tarkastelukohteet 

 

Palveluiden järjestämisen nykytila ja tulevaisuus sekä kehittäminen

Palveluiden järjestämistä ja palveluverkkoa koskevaan suunnitelmaan on kuvattu sekä palveluiden järjestämisen nykytila että tulevaisuuden muutoshaasteet. Sivistyksen toimialue on pohtinut tulevaisuutta nelikentällä, jossa on kuvattu lähipalveluna toteutettavat palvelut, kuntatasoiset palvelut, seudulliset palvelut ja muut palvelutuottamistavat. Yhteiset palvelut, kasvu ja ympäristö sekä kuntatoimiala on kuvannut palveluiden nykytilan ja tulevaisuuden muutostarpeet.

Keskeisinä muutosvoimat Tuusulassa on nähtävissä seuraavat: 

  • Hyvinvointialueiden muodostuminen, kunnan rooli hyvinvointialueen kumppanina, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen korostumisen 
  • Digitalisaatio 
  • Väestönmuutokset, väestön kasvun tavoitteet, kasvukunnan edellytysten ylläpitäminen, ikäihmisten määrän voimakas kasvu 
  • Osaavan työvoiman saanti, TE-palveluiden siirtyminen valtionhallinnosta kuntiin 
  • Henkilöstön saatavuus ja osaamisen kehittäminen 
  • Lainsäädännön muutokset

 

Haluamme olla ketteriä ja kehittää tulevaisuuden kunnan palveluita jatkuvana prosessina. Olemme ottaneet haltuun erilaisia kehittämismenetelmiä, kuten LEAN ja palvelumuotoilu. Tavoitteenamme on mitata entistä paremmin asiakaskokemusta. Kehittämistä tulee tehdä osana arjen toimintaa. Tuusulan kunnassa on käytössä salkkutyökalu, jossa seuraamme sekä strategiaan sidottujen tavoitteiden etenemistä että erilaisia kehittämistoimia. Kuntalaislähtöinen kehittäminen on hyväksytty osana kunnan osallisuusmallia.  

Palveluverkko-ohjelman toteutuminen

Vuonna 2018 hyväksytyn ja vuosittain päivitetyn palveluverkkosuunnitelman toteuttamiseksi on käynnistetty vuoden 2021 alussa palveluverkko-ohjelma, jolla johdetaan palveluverkon toteutusta hyväksytyn ohjelmamallin mukaisesti. Ohjelman tavoitteena on toteuttaa palveluverkkosuunnitelma hallitusti, kustannustehokkaasti sekä laaditun aikataulun ja laatutavoitteiden mukaisesti halliten samalla ohjelman tunnistettuja riskejä. Tavoitteena on toteuttaa ohjelma niin, että kokonaisvaikutus kunnan talouteen on pitkällä aikavälillä positiivinen. 

Ohjelman organisaatio koostuu ohjausryhmästä, työryhmästä, ydintiimistä, projekteista sekä poikkileikkaavista projekteista. Ohjelma raportoi kuukausiraportilla ohjelman etenemisestä ohjausryhmälle, jona toimii kunnan johtoryhmän ja poliittisen johtoryhmän yhteiskokous. 

Ohjelma koostuu seuraavista projekteista: 

  • päiväkoti Martta Wendelin
  • lukio ja kulttuuritalo Monio
  • Tuusulanjärven kampus
  • Riihikallion monitoimikampus
  • Rykmentinpuiston monitoimikampus
  • Peltokaaren päiväkoti
  • Lahelan monitoimikampus
  • Jokelan kampus

 

Lähtökohdat kunnan palveluiden ja palveluverkon kehittämiselle pormestariohjelmasta ja kuntastrategiasta

Tuusulan pormestariohjelman (2021-2025) mukaan olemme sitoutuneet edistämään palveluverkon investointeja valtuustokauden aikana. Pyrimme luopumaan vajaakäyttöisistä kiinteistöistä nopeasti tai tehostamaan niiden käyttöä. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin keskeisenä teemana on terveet ja pedagogisesti toimivat tilat niin varhaiskasvatuksessa kuin opetuksessa. Pormestariohjelman mukaan Tuusula jatkaa nollatoleranssia sisäilmaongelmien kohdalla.  

Syksyllä 2021 hyväksytyn valtuustokauden 2021-2025 strategian mukaan Tuusulan visio on ”Elämisen taidetta kestävästi kasvavassa Tuusulassa”. Tuusulan visiota toteuttaa kolme strategista päämäärää. 

Mahdollisuuksia kasvaa ja menestyä -päämäärää toteuttamaan on asetettu viisi valtuustokauden tavoitetta. Niistä kolmella on vahva yhdyspinta palveluverkon uudistamiseen ja sitä kautta kunnan veto- ja pitovoiman kasvattamiseen: 

1. Tarjoamme laadukkaat ja saavutettavat palvelut uudistuvassa ympäristössä. 
2. Luomme tiiviimpiä keskusta-alueita, jotka mahdollistavat monipuolisemmat palvelut
5. Tarjoamme upeat ja uudistuvat mahdollisuudet kulttuuriin, vapaa-aikaan ja harrastamiseen 

 

Tuusulassa on hyvä elää -päämäärää toteuttamaan on asetettu viisi valtuustokauden tavoitetta. Päämäärä korostaa laadukkaiden palveluiden ja osallisuuden merkitystä ihmisten hyvinvoinnin luomisessa. Tuusula uudistaa palveluverkkoaan rakentamalla uusia päiväkoteja ja kouluja, jotka tarjoavat myös kuntalaisille yhteisiä olohuoneita ja yhdessä tekemisen paikkoja. Osallisuus, vaikuttaminen ja yhdessä tekeminen voivat tuoda lisää hyvinvointia kaikille. Palveluverkon uudistaminen

6. Kehitämme hyvinvoinnin edellytyksiä ja mahdollisuuksia. Ehkäisemme pahoinvointia, eriytymistä ja yksinäisyyttä. 
7. Vahvistamme kunnan, asukkaiden ja yhteisöjen yhteistyötä ja kumppanuutta 
8. Olemme osallisuuden edelläkävijä ja jatkamme demokratian eri muotojen ja osallistumisen tapojen kehittämistä 
9. Olemme kasvatuksen ja koulutuksen kärkikunta vahvistaen yhdenvertaisuutta ja elinikäistä oppimista 
10. Varmistamme arjen ja lähiympäristön turvallisuuden 

 

Tuusula kehittyy kestävästi -päämäärää toteuttamaan on asetettu neljä valtuustokauden tavoitetta. Päämäärä tuo esiin kunnan kestävyys- ja ilmastoteot, työn luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen ja esimerkiksi maankäytön ja liikkumisen merkityksen ilmaston kannalta kestävässä elämässä. Kestävä kuntatalous sisältyy tämän päämäärän alle ja toteutamme kasvun ja talouden hallintaohjelmaa. Kahdella päämäärän tavoitteista on vahva kytkös palveluverkkoon. 

11. Rakennamme kestävää tulevaisuutta ja edistämme ilmastotekoja kaikessa toiminnassa 
14. Kasvamme taloudellisesti kestävästi rakenteita ja toimintatapoja uudistaen  

 

Taustaa palveluverkon kehittämiselle Tuusulassa

Aiemmin hyväksytyssä Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelmassa on todettu, että palveluverkon kehittäminen on välttämätöntä talouden, kiinteistöjen kunnon ja laajojen sisäilmaongelmien johdosta.  Kunnan palveluverkon keskeisen rungon muodostavat varhaiskasvatuksen ja koulujen palveluverkko. Varhaiskasvatuksen suunnitelmien ja perusopetuksen opetussuunnitelmien asettamat vaateet puoltavat palveluverkon kehittämistä. Osa kouluista ei enää sijaitse tarkoituksenmukaisissa paikoissa väestön sijoittumiseen nähden ja niiden tilalliset suunnitteluratkaisut ovat opetuksen näkökulmasta katsottuina vanhentuneet. Tavoitteena on myös lisätä tilojen yhteiskäyttöä ja avata palveluverkon tiloja asukas- ja yhteisökäytölle.

Sosiaali- ja terveystoimen palveluverkkoon liittyvät ratkaisut tehdään Keski-Uudenmaan sote- kuntayhtymässä vuoden 2022 aikana ja vuoden 2023 alusta lukien perustettavalla hyvinvointialueella. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tilojen osalta on tarkoituksenmukaista ylläpitää niiden käytettävyyttä nykyisiin toimintoihin. Keusote on laatinut palveluiden kehittämisen suunnitelman. Tuusulan kunnan osalta on keskeistä, että sote-palveluita on tarjolla kaikissa kuntakeskuksissa ja saamme täyden palvelun perhekeskuksen Tuusulaan. Uusissa monitoimikampuksissa mahdollistuu entistä paremmin matalankynnyksen hyvinvointipalvelut.  

Tilakonsultit Oy;n tekemän varhaiskasvatuksen ja koulujen palveluverkkoselvityksen (7.2.2018) johtopäätösten mukaan Tuusulan kunnan palveluverkko on vanhentunut teknisesti, toiminnallisesti ja suhteessa kunnan väestörakenteeseen. Palvelukapasiteettia on liikaa pienissä kyläkouluissa, jotka eivät kykene tarjoamaan uudistetun opetussuunnitelman mukaisia tiloja. Taajamien koulut ovat täynnä ja niihin kohdistuu laajentamistarvetta. Vanhentuneen kouluverkon uudistaminen on järkevää palvelun laadun, koulujen sisältämien riskirakenteiden ja talouden kannalta. 

Kiinteistönylläpidon saattaminen kestävälle pohjalle edellyttää, että palveluverkko on mitoitettu vastaamaan kuntalaisten tarpeita sekä kunnan taloudellista kantokykyä. Tilankäytön tehostaminen vaikuttaa ajan mittaan vähentävästi myös investointitarpeisiin. Lisäksi säästöjä saadaan aikaan, kun rakennusten energiatehokkuus paranee uusinvestointien myötä. Uusilla rakennushankkeiden toteuttamismalleilla on mahdollisuus saada aikaan kustannussäästöjä sekä parantaa rakennusten koko elinkaaren aikaista hoitoa ja ylläpitoa. Kaikkiaan uusilla rakennushankkeilla voidaan parantaa kunnan palveluverkon kokonaistehokkuutta ja -kustannuksia. 

Kunta pyrkii realisoimaan vajaakäytössä olevaa kiinteistöomaisuutta. Vajaakäyttöisten kiinteistöjen kehittämis- ja realisointisuunnitelman toimeenpanoa edistetään valtuuston 8.6.2020 päätöksen mukaisesti. Vajaakäyttöisten kiinteistöjen realisoinnista arvioidaan saatavan vuoteen 2031 mennessä yhteensä noin 30 milj. euron myyntitulot (10 milj. euron myyntivoitot). Myös kiinteistöjen ylläpitokustannuksia voidaan vähentää merkittävästi realisointien myötä.

Ehdotus

Esittelijä

Heidi Hagman, kehittämispäällikkö, heidi.hagman@tuusula.fi

Vammaisneuvosto päättää

  • hyväksyä osaltaan palveluiden järjestämistä ja palveluverkkoa koskevan suunnitelman ja
  • ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä paveluiden järjestämistä ja palveluverkkoa koskevan suunnitelman.

---

Puheenjohtaja avasi keskustelun. Käydyn keskustelun perusteella vammaisneuvosto päätti yksimielisesti lausua seuraavasti:

"Palveluiden järjestämistä ja palveluverkkoa koskevassa suunnitelmassa tulisi huomioida seuraavat asiat tuusulalaisten vammaisten henkilöiden kannalta:

  • palveluiden esteettömyys ja saavutettavuus on varmistettava kaikissa tilanteissa
  • kampuksilla mahdollistettava päiväkäyttö ja tilojen yhteiskäyttö ja saavutettavuus
  • ihmisten liikkuminen ja kulkeminen keskuksiin ja palveluiden äärelle on mahdollistettava
    • joukkoliikennettä ja kutsuliikennettä huomioitava
    • yhteiskunnan tukemien/kustantamien matkojen saajajoukko pieni, ”väliinputoajia” on paljon jotka ei saa tukea tekemiinsä matkoihin
    • kunnan kustantamiin matkoihin (kouluihin, uimahalliin jne.) yhdistettävä esim. ikäihmisten kuljetuksia palveluiden äärelle
    • kulkeminen Hyvinkään sairaalaan on mahdollistettava 
  • kunnan ja hyvinvointialueen välistä yhteistyötä on vahvistettava
  • urheilukeskuksen palveluiden saavutettavuudesta huolehdittava
  • tiedonkulku ja viestintä erittäin tärkeää
  • asukas keskiöön -ajattelu palveluiden kehittämisessä tärkeää
  • yksinäisyyden vähentämiseen ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen on panostettava
  • vapaaehtoistoiminnan koordinaatiota ja yhteistyötä 3. sektorin toimijoiden kanssa on lisättävä
  • matalan kynnyksen palveluiden tarjoaminen tärkeää
  • kokemusasiantuntijoiden käyttäminen palveluiden kehittämisessä keskeistä."

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Vammaisneuvosto päätti lausua seuraavasti:

Palveluiden järjestämistä ja palveluverkkoa koskevassa suunnitelmassa tulisi huomioida seuraavat asiat tuusulalaisten vammaisten henkilöiden kannalta:

  • palveluiden esteettömyys ja saavutettavuus on varmistettava kaikissa tilanteissa
  • kampuksilla mahdollistettava päiväkäyttö ja tilojen yhteiskäyttö ja saavutettavuus
  • ihmisten liikkuminen ja kulkeminen keskuksiin ja palveluiden äärelle on mahdollistettava
    • joukkoliikennettä ja kutsuliikennettä huomioitava
    • yhteiskunnan tukemien/kustantamien matkojen saajajoukko pieni, ”väliinputoajia” on paljon jotka ei saa tukea tekemiinsä matkoihin
    • kunnan kustantamiin matkoihin (kouluihin, uimahalliin jne.) yhdistettävä esim. ikäihmisten kuljetuksia palveluiden äärelle
    • kulkeminen Hyvinkään sairaalaan on mahdollistettava 
  • kunnan ja hyvinvointialueen välistä yhteistyötä on vahvistettava
  • urheilukeskuksen palveluiden saavutettavuudesta huolehdittava
  • tiedonkulku ja viestintä erittäin tärkeää
  • asukas keskiöön -ajattelu palveluiden kehittämisessä tärkeää
  • yksinäisyyden vähentämiseen ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen on panostettava
  • vapaaehtoistoiminnan koordinaatiota ja yhteistyötä 3. sektorin toimijoiden kanssa on lisättävä
  • matalan kynnyksen palveluiden tarjoaminen tärkeää
  • kokemusasiantuntijoiden käyttäminen palveluiden kehittämisessä keskeistä.

Valmistelija

Katerina Zaitseva
Jussi Rantala

Perustelut

Palveluiden järjestämistä ja palveluverkkoa koskeva suunnitelma 

Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelma hyväksyttiin ensimmäisen kerran 12.11.2018, jonka jälkeen sitä päivitettiin vuosittain valtuuston talousarviokokouksen yhteydessä 9.12.2019, 7.12.2020 ja x.12.2021. Palveluiden järjestämistä ja palveluverkkoa koskeva suunnitelma kuvaa sekä hyväksytyn palveluverkko-ohjelman että tarkastelee, laajemmin millaisia palveluita tulevaisuudessa tuotamme. Kuvaamme palveluiden nykytilan ja keskeisimmät muutoshaasteet toimintaympäristön, lainsäädännön tai havaittujen palveluiden laatua koskevien muutostarpeiden kautta.  Osana tätä suunnitelmaa hyväksymme, mitä palveluitamme tarkastelemme laajemmin tulevien vuosien aikana.  Palveluverkkosuunnitelman uudistaminen on tullut ajankohtaiseksi myös uudistuneen kuntastrategian, kuluvan valtuustokauden pormestariohjelman ja hyvinvointialueuudistuksen myötä.  

Palveluverkkosuunnitelman ja palveluiden järjestämistä ja palveluverkkoa koskeva suunnitelman taustalla on laajaa poikkihallinnollista yhteistyössä. Työn tueksi tehtiin vuosina 2019, 2020 ja 2021 ennakkovaikutusten arviointia (evaus) sekä erillisiä talouslaskelmia. 

Palveluiden järjestämistä ja palveluverkkoa koskevan suunnitelman tavoitteet ovat: 

  • Kuvata hyväksytyn palveluverkko-ohjelman toteutuminen ja keskeisimpien projektien tilanne  

  • Kuvata kunnan palveluiden nykytilanne ja vaihtoehtoiset palveluiden järjestämistavat sekä tulevaisuuden muutoshaasteet  

  • Tehdä arviointia tulevaisuuden kunnan palveluista 

  • Luoda pohja tulevaisuuden henkilöstösuunnitelmille  

  • Päättää keskeisimmät tarkastelukohteet palveluvalikossa 

Palveluiden järjestämisen nykytila ja tulevaisuus sekä kehittäminen 

Palveluiden järjestämistä ja palveluverkkoa koskevaan suunnitelmaan on kuvattu sekä palveluiden järjestämisen nykytila että tulevaisuuden muutoshaasteet. Sivistyksen toimialue on pohtinut tulevaisuutta nelikentällä, jossa on kuvattu lähipalveluna toteutettavat palvelut, kuntatasoiset palvelut, seudulliset palvelut ja muut palvelutuottamistavat. Yhteiset palvelut, kasvu ja ympäristö sekä kuntatoimiala on kuvannut palveluiden nykytilan ja   tulevaisuuden muutostarpeet. 

Keskeisinä muutosvoimat Tuusulassa on nähtävissä seuraavat:  

  • Hyvinvointialueiden muodostuminen, kunnan rooli hyvinvointialueen kumppanina, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen korostumisen  

  • Digitalisaatio  

  • Väestönmuutokset, väestön kasvun tavoitteet, kasvukunnan edellytysten ylläpitäminen, ikäihmisten määrän voimakas kasvu  

  • Osaavan työvoiman saanti, TE-palveluiden siirtyminen valtionhallinnosta kuntiin  

  • Henkilöstön osaamisen kehittäminen  

  • Lainsäädännön muutokset 

Haluamme olla ketteriä ja kehittää tulevaisuuden kunnan palveluita jatkuvana prosessina. Olemme ottaneet haltuun erilaisia kehittämismenetelmiä, kuten LEAN ja palvelumuotoilu. Tavoitteenamme on mitata entistä paremmin asiakaskokemusta. Kehittämistä tulee tehdä osana arjen toimintaa. Tuusulan kunnassa on käytössä salkkutyökalu, jossa seuraamme sekä strategiaan sidottujen tavoitteiden etenemistä että erilaisia kehittämistoimia.  

 

Palveluverkko-ohjelman toteutuminen 

Vuonna 2018 hyväksytyn ja vuosittain päivitetyn palveluverkkosuunnitelman toteuttamiseksi on käynnistetty vuoden 2021 alussa palveluverkko-ohjelma, jolla johdetaan palveluverkon toteutusta hyväksytyn ohjelmamallin mukaisesti. Ohjelman tavoitteena on toteuttaa palveluverkkosuunnitelma hallitusti, kustannustehokkaasti sekä laaditun aikataulun ja laatutavoitteiden mukaisesti halliten samalla ohjelman tunnistettuja riskejä. Tavoitteena on toteuttaa ohjelma niin, että kokonaisvaikutus kunnan talouteen on pitkällä aikavälillä positiivinen.  

Ohjelman organisaatio koostuu ohjausryhmästä, työryhmästä, ydintiimistä, projekteista sekä poikkileikkaavista projekteista. Ohjelma raportoi kuukausiraportilla ohjelman etenemisestä ohjausryhmälle, jona toimii kunnan johtoryhmän ja poliittisen johtoryhmän yhteiskokous.  

Ohjelma koostuu seuraavista projekteista:  

  • päiväkoti Martta Wendelin 

  • lukio ja kulttuuritalo Monio 

  • Tuusulanjärven kampus 

  • Riihikallion monitoimikampus 

  • Rykmentinpuiston monitoimikampus 

  • Peltokaaren päiväkoti 

  • Lahelan monitoimikampus 

  • Jokelan koulu. 

 

Lähtökohdat kunnan palveluiden ja palveluverkon kehittämiselle pormestariohjelmasta ja kuntastrategiasta: 

Tuusulan pormestariohjelman (2021-2025) mukaan olemme sitoutuneet edistämään palveluverkon investointeja valtuustokauden aikana. Pyrimme luopumaan vajaakäyttöisistä kiinteistöistä nopeasti tai tehostamaan niiden käyttöä. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin keskeisenä teemana on terveet ja pedagogisesti toimivat tilat niin varhaiskasvatuksessa kuin opetuksessa. Pormestariohjelman mukaan Tuusula jatkaa nollatoleranssia sisäilmaongelmien kohdalla.   

Syksyllä 2021 hyväksytyn valtuustokauden 2021-2025 strategian mukaan Tuusulan visio on ”Elämisen taidetta kestävästi kasvavassa Tuusulassa”. Tuusulan visiota toteuttaa kolme strategista päämäärää.  

Mahdollisuuksia kasvaa ja menestyä -päämäärää toteuttamaan on asetettu viisi valtuustokauden tavoitetta. Niistä kolmella on vahva yhdyspinta palveluverkon uudistamiseen ja sitä kautta kunnan veto- ja pitovoiman kasvattamiseen:  

1. Tarjoamme laadukkaat ja saavutettavat palvelut uudistuvassa ympäristössä.  

2. Luomme tiiviimpiä keskusta-alueita, jotka mahdollistavat monipuolisemmat palvelut 

5. Tarjoamme upeat ja uudistuvat mahdollisuudet kulttuuriin, vapaa-aikaan ja harrastamiseen  

Tuusulassa on hyvä elää -päämäärää toteuttamaan on asetettu viisi valtuustokauden tavoitetta. Päämäärä korostaa laadukkaiden palveluiden ja osallisuuden merkitystä ihmisten hyvinvoinnin luomisessa. Tuusula uudistaa palveluverkkoaan rakentamalla uusia päiväkoteja ja kouluja, jotka tarjoavat myös kuntalaisille yhteisiä olohuoneita ja yhdessä tekemisen paikkoja. Osallisuus, vaikuttaminen ja yhdessä tekeminen voivat tuoda lisää hyvinvointia kaikille. Palveluverkon uudistaminen toteuttaa vahvasti kaikkia päämäärän tavoitteita:   

6. Kehitämme hyvinvoinnin edellytyksiä ja mahdollisuuksia. Ehkäisemme pahoinvointia, eriytymistä ja yksinäisyyttä.  

7. Vahvistamme kunnan, asukkaiden ja yhteisöjen yhteistyötä ja kumppanuutta  

8. Olemme osallisuuden edelläkävijä ja jatkamme demokratian eri muotojen ja osallistumisen tapojen kehittämistä  

9. Olemme kasvatuksen ja koulutuksen kärkikunta vahvistaen yhdenvertaisuutta ja elinikäistä oppimista  

10. Varmistamme arjen ja lähiympäristön turvallisuuden  

Tuusula kehittyy kestävästi -päämäärää toteuttamaan on asetettu neljä valtuustokauden tavoitetta. Päämäärä tuo esiin kunnan kestävyys- ja ilmastoteot, työn luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen ja esimerkiksi maankäytön ja liikkumisen merkityksen ilmaston kannalta kestävässä elämässä. Kestävä kuntatalous sisältyy tämän päämäärän alle ja toteutamme kasvun ja talouden hallintaohjelmaa. Kahdella päämäärän tavoitteista on vahva kytkös palveluverkkoon.  

11. Rakennamme kestävää tulevaisuutta ja edistämme ilmastotekoja kaikessa toiminnassa  

14. Kasvamme taloudellisesti kestävästi rakenteita ja toimintatapoja uudistaen   

 

Taustaa Palveluverkon kehittämiselle Tuusulassa: 

Aiemmin hyväksytyssä Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelmassa on todettu, että palveluverkon kehittäminen on välttämätöntä talouden, kiinteistöjen kunnon ja laajojen sisäilmaongelmien johdosta.  Kunnan palveluverkon keskeisen rungon muodostavat varhaiskasvatuksen ja koulujen palveluverkko. Varhaiskasvatuksen suunnitelmien ja perusopetuksen opetussuunnitelmien asettamat vaateet puoltavat palveluverkon kehittämistä. Osa kouluista ei enää sijaitse tarkoituksenmukaisissa paikoissa väestön sijoittumiseen nähden ja niiden tilalliset suunnitteluratkaisut ovat opetuksen näkökulmasta katsottuina vanhentuneet. Tavoitteena on myös lisätä tilojen yhteiskäyttöä ja avata palveluverkon tiloja asukas- ja yhteisökäytölle. 

Sosiaali- ja terveystoimen palveluverkkoon liittyvät ratkaisut tehdään Keski-Uudenmaan sote- kuntayhtymässä vuoden 2022 aikana ja vuoden 2023 alusta lukien perustettavalla hyvinvointialueella. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tilojen osalta on tarkoituksenmukaista ylläpitää niiden käytettävyyttä nykyisiin toimintoihin. Keusote on laatinut palveluiden kehittämisen suunnitelman. Tuusulan kunnan osalta on keskeistä, että sote-palveluita on tarjolla kaikissa kuntakeskuksissa ja saamme täyden palvelun perhekeskuksen Tuusulaan. Uusissa monitoimikampuksissa mahdollistuu entistä paremmin matalankynnyksen hyvinvointipalvelut.   

Tilakonsultit Oy;n tekemän varhaiskasvatuksen ja koulujen palveluverkkoselvityksen (7.2.2018) johtopäätösten mukaan Tuusulan kunnan palveluverkko on vanhentunut teknisesti, toiminnallisesti ja suhteessa kunnan väestörakenteeseen. Palvelukapasiteettia on liikaa pienissä kyläkouluissa, jotka eivät kykene tarjoamaan uudistetun opetussuunnitelman mukaisia tiloja. Taajamien koulut ovat täynnä ja niihin kohdistuu laajentamistarvetta. Vanhentuneen kouluverkon uudistaminen on järkevää palvelun laadun, koulujen sisältämien riskirakenteiden ja talouden kannalta. Tilakonsultit esittivät kolme vaihtoehtoista mallia palveluverkon kehittämiseksi. Kaikki muutetut tulivat nykyistä palveluverkkoa edullisimmiksi.  

Kiinteistönylläpidon saattaminen kestävälle pohjalle edellyttää, että palveluverkko on mitoitettu vastaamaan kuntalaisten tarpeita sekä kunnan taloudellista kantokykyä. Tilankäytön tehostaminen vaikuttaa ajan mittaan vähentävästi myös investointitarpeisiin. Lisäksi säästöjä saadaan aikaan, kun rakennusten energiatehokkuus paranee uusinvestointien myötä. Uusilla rakennushankkeiden toteuttamismalleilla on mahdollisuus saada aikaan kustannussäästöjä sekä parantaa rakennusten koko elinkaaren aikaista hoitoa ja ylläpitoa. Kaikkiaan uusilla rakennushankkeilla voidaan parantaa kunnan palveluverkon kokonaistehokkuutta ja -kustannuksia.  

Kunta pyrkii realisoimaan vajaakäytössä olevaa kiinteistöomaisuutta. Vajaakäyttöisten kiinteistöjen kehittämis- ja realisointisuunnitelman toimeenpanoa edistetään valtuuston 8.6.2020 päätöksen mukaisesti. Vajaakäyttöisten kiinteistöjen realisoinnista arvioidaan saatavan vuoteen 2031 mennessä yhteensä noin 30 milj. euron myyntitulot (10 milj. euron myyntivoitot). Myös kiinteistöjen ylläpitokustannuksia voidaan vähentää merkittävästi realisointien myötä. 

Ehdotus

Esittelijä

Heikki Lonka, kuntakehitysjohtaja, heikki.lonka@tuusula.fi

Kuntakehityslautakunta päättää

  • Hyväksyä kuntakehityslautakunnan alaista toimintaa koskevan osuuden palveluiden järjestämistä ja palveluverkkoa koskevasta suunnitelmasta.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Risto Kanerva
Ulla Kinnunen
Katja Elo

Perustelut

Palveluverkkosuunnitelmasta palveluiden järjestämistä ja palveluverkkoa koskevaan suunnitelmaan

Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelma hyväksyttiin ensimmäisen kerran 12.11.2018, jonka jälkeen sitä päivitettiin vuosittain valtuuston talousarviokokouksen yhteydessä 9.12.2019, 7.12.2020 ja 13.12.2021. Palveluiden järjestämistä ja palveluverkkoa koskeva suunnitelma kuvaa sekä hyväksytyn palveluverkko-ohjelman että tarkastelee, laajemmin millaisia palveluita nyt ja tulevaisuudessa tuotamme. Kuvaamme palveluiden nykytilan ja keskeisimmät muutoshaasteet toimintaympäristön, lainsäädännön tai havaittujen palveluiden laatua koskevien muutostarpeiden kautta.  Osana tämän suunnitelmaa yhteenvetoa esitämme, mitä palveluita me tarkastelemme laajemmin tulevien vuosien aikana.  Palveluverkkosuunnitelman uudistaminen on tullut ajankohtaiseksi myös uudistuneen kuntastrategian, kuluvan valtuustokauden pormestariohjelman ja hyvinvointialueuudistuksen myötä.

Palveluverkkosuunnitelman ja palveluiden järjestämistä ja palveluverkkoa koskeva suunnitelman taustalla on laajaa poikkihallinnollista yhteistyössä. Suunnitelman etenemistä ohjasi kunnan johtoryhmä ja sekä erillinen työryhmä, jonka puheenjohtajana toimi kansliapäällikkö ja jäseninä toimialueiden kehittämispäälliköt sekä talouden ja palveluverkon asiantuntijat.  Järjestimme vuoden 2022 aikana kaksi johtoryhmien yhteiskokousta suunnitelman valmisteluun.

Palveluverkkosuunnitelman tueksi tehtiin vuosina 2019 ja 2020 laajaa ennakkovaikutusten arviointia (evaus) sekä erillisiä talouslaskelmia.

Palveluiden järjestämistä ja palveluverkkoa koskevan suunnitelman tavoitteet ovat:

  • Kuvata hyväksytyn palveluverkko-ohjelman toteutuminen ja keskeisimpien projektien tilanne
  • Kuvata kunnan palveluiden nykytilanne ja vaihtoehtoiset palveluiden järjestämistavat sekä tulevaisuuden muutoshaasteet
  • Tehdä arviointia tulevaisuuden kunnan palveluista
  • Luoda pohja tulevaisuuden henkilöstösuunnitelmille
  • Päättää keskeisimmät tarkastelukohteet
     

Palveluiden järjestämisen nykytila ja tulevaisuus sekä kehittäminen

Palveluiden järjestämistä ja palveluverkkoa koskevaan suunnitelmaan on kuvattu sekä palveluiden järjestämisen nykytila että tulevaisuuden muutoshaasteet. Sivistyksen toimialue on pohtinut tulevaisuutta nelikentällä, jossa on kuvattu lähipalveluna toteutettavat palvelut, kuntatasoiset palvelut, seudulliset palvelut ja muut palvelutuottamistavat. Yhteiset palvelut, kasvu ja ympäristö sekä kuntatoimiala on kuvannut palveluiden nykytilan ja tulevaisuuden muutostarpeet.

Keskeisinä muutosvoimat Tuusulassa on nähtävissä seuraavat:

  • Hyvinvointialueiden muodostuminen, kunnan rooli hyvinvointialueen kumppanina, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen korostumisen 
  • Digitalisaatio 
  • Väestönmuutokset, väestön kasvun tavoitteet, kasvukunnan edellytysten ylläpitäminen, ikäihmisten määrän voimakas kasvu 
  • Osaavan työvoiman saanti, TE-palveluiden siirtyminen valtionhallinnosta kuntiin 
  • Henkilöstön saatavuus ja osaamisen kehittäminen 
  • Lainsäädännön muutokset
     

Haluamme olla ketteriä ja kehittää tulevaisuuden kunnan palveluita jatkuvana prosessina. Olemme ottaneet haltuun erilaisia kehittämismenetelmiä, kuten LEAN ja palvelumuotoilu. Tavoitteenamme on mitata entistä paremmin asiakaskokemusta. Kehittämistä tulee tehdä osana arjen toimintaa. Tuusulan kunnassa on käytössä salkkutyökalu, jossa seuraamme sekä strategiaan sidottujen tavoitteiden etenemistä että erilaisia kehittämistoimia. Kuntalaislähtöinen kehittäminen on hyväksytty osana kunnan osallisuusmallia.  

 

Palveluverkko-ohjelman toteutuminen

Vuonna 2018 hyväksytyn ja vuosittain päivitetyn palveluverkkosuunnitelman toteuttamiseksi on käynnistetty vuoden 2021 alussa palveluverkko-ohjelma, jolla johdetaan palveluverkon toteutusta hyväksytyn ohjelmamallin mukaisesti. Ohjelman tavoitteena on toteuttaa palveluverkkosuunnitelma hallitusti, kustannustehokkaasti sekä laaditun aikataulun ja laatutavoitteiden mukaisesti halliten samalla ohjelman tunnistettuja riskejä. Tavoitteena on toteuttaa ohjelma niin, että kokonaisvaikutus kunnan talouteen on pitkällä aikavälillä positiivinen.

Ohjelman organisaatio koostuu ohjausryhmästä, työryhmästä, ydintiimistä, projekteista sekä poikkileikkaavista projekteista. Ohjelma raportoi kuukausiraportilla ohjelman etenemisestä ohjausryhmälle, jona toimii kunnan johtoryhmän ja poliittisen johtoryhmän yhteiskokous.

Ohjelma koostuu seuraavista projekteista:

  • päiväkoti Martta Wendelin
  • lukio ja kulttuuritalo Monio
  • Tuusulanjärven kampus
  • Riihikallion monitoimikampus
  • Rykmentinpuiston monitoimikampus
  • Peltokaaren päiväkoti
  • Lahelan monitoimikampus
  • Jokelan kampus

 

Lähtökohdat kunnan palveluiden ja palveluverkon kehittämiselle pormestariohjelmasta ja kuntastrategiasta:

Tuusulan pormestariohjelman (2021-2025) mukaan olemme sitoutuneet edistämään palveluverkon investointeja valtuustokauden aikana. Pyrimme luopumaan vajaakäyttöisistä kiinteistöistä nopeasti tai tehostamaan niiden käyttöä. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin keskeisenä teemana on terveet ja pedagogisesti toimivat tilat niin varhaiskasvatuksessa kuin opetuksessa. Pormestariohjelman mukaan Tuusula jatkaa nollatoleranssia sisäilmaongelmien kohdalla. 

Syksyllä 2021 hyväksytyn valtuustokauden 2021-2025 strategian mukaan Tuusulan visio on ”Elämisen taidetta kestävästi kasvavassa Tuusulassa”. Tuusulan visiota toteuttaa kolme strategista päämäärää.

Mahdollisuuksia kasvaa ja menestyä -päämäärää toteuttamaan on asetettu viisi valtuustokauden tavoitetta. Niistä kolmella on vahva yhdyspinta palveluverkon uudistamiseen ja sitä kautta kunnan veto- ja pitovoiman kasvattamiseen:

1. Tarjoamme laadukkaat ja saavutettavat palvelut uudistuvassa ympäristössä.

2. Luomme tiiviimpiä keskusta-alueita, jotka mahdollistavat monipuolisemmat palvelut

5. Tarjoamme upeat ja uudistuvat mahdollisuudet kulttuuriin, vapaa-aikaan ja harrastamiseen

Tuusulassa on hyvä elää -päämäärää toteuttamaan on asetettu viisi valtuustokauden tavoitetta. Päämäärä korostaa laadukkaiden palveluiden ja osallisuuden merkitystä ihmisten hyvinvoinnin luomisessa. Tuusula uudistaa palveluverkkoaan rakentamalla uusia päiväkoteja ja kouluja, jotka tarjoavat myös kuntalaisille yhteisiä olohuoneita ja yhdessä tekemisen paikkoja. Osallisuus, vaikuttaminen ja yhdessä tekeminen voivat tuoda lisää hyvinvointia kaikille. Palveluverkon uudistaminen toteuttaa vahvasti kaikkia päämäärän tavoitteita: 

6. Kehitämme hyvinvoinnin edellytyksiä ja mahdollisuuksia. Ehkäisemme pahoinvointia, eriytymistä ja yksinäisyyttä.

7. Vahvistamme kunnan, asukkaiden ja yhteisöjen yhteistyötä ja kumppanuutta

8. Olemme osallisuuden edelläkävijä ja jatkamme demokratian eri muotojen ja osallistumisen tapojen kehittämistä

9. Olemme kasvatuksen ja koulutuksen kärkikunta vahvistaen yhdenvertaisuutta ja elinikäistä oppimista

10. Varmistamme arjen ja lähiympäristön turvallisuuden

Tuusula kehittyy kestävästi -päämäärää toteuttamaan on asetettu neljä valtuustokauden tavoitetta. Päämäärä tuo esiin kunnan kestävyys- ja ilmastoteot, työn luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen ja esimerkiksi maankäytön ja liikkumisen merkityksen ilmaston kannalta kestävässä elämässä. Kestävä kuntatalous sisältyy tämän päämäärän alle ja toteutamme kasvun ja talouden hallintaohjelmaa. Kahdella päämäärän tavoitteista on vahva kytkös palveluverkkoon.

11. Rakennamme kestävää tulevaisuutta ja edistämme ilmastotekoja kaikessa toiminnassa

14. Kasvamme taloudellisesti kestävästi rakenteita ja toimintatapoja uudistaen 


Taustaa palveluverkon kehittämiselle Tuusulassa:

Aiemmin hyväksytyssä Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelmassa on todettu, että palveluverkon kehittäminen on välttämätöntä talouden, kiinteistöjen kunnon ja laajojen sisäilmaongelmien johdosta.  Kunnan palveluverkon keskeisen rungon muodostavat varhaiskasvatuksen ja koulujen palveluverkko. Varhaiskasvatuksen suunnitelmien ja perusopetuksen opetussuunnitelmien asettamat vaateet puoltavat palveluverkon kehittämistä. Osa kouluista ei enää sijaitse tarkoituksenmukaisissa paikoissa väestön sijoittumiseen nähden ja niiden tilalliset suunnitteluratkaisut ovat opetuksen näkökulmasta katsottuina vanhentuneet. Tavoitteena on myös lisätä tilojen yhteiskäyttöä ja avata palveluverkon tiloja asukas- ja yhteisökäytölle.

Sosiaali- ja terveystoimen palveluverkkoon liittyvät ratkaisut tehdään Keski-Uudenmaan sote- kuntayhtymässä vuoden 2022 aikana ja vuoden 2023 alusta lukien perustettavalla hyvinvointialueella. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tilojen osalta on tarkoituksenmukaista ylläpitää niiden käytettävyyttä nykyisiin toimintoihin. Keusote on laatinut palveluiden kehittämisen suunnitelman. Tuusulan kunnan osalta on keskeistä, että sote-palveluita on tarjolla kaikissa kuntakeskuksissa ja saamme täyden palvelun perhekeskuksen Tuusulaan. Uusissa monitoimikampuksissa mahdollistuu entistä paremmin matalankynnyksen hyvinvointipalvelut. 

Tilakonsultit Oy;n tekemän varhaiskasvatuksen ja koulujen palveluverkkoselvityksen (7.2.2018) johtopäätösten mukaan Tuusulan kunnan palveluverkko on vanhentunut teknisesti, toiminnallisesti ja suhteessa kunnan väestörakenteeseen. Palvelukapasiteettia on liikaa pienissä kyläkouluissa, jotka eivät kykene tarjoamaan uudistetun opetussuunnitelman mukaisia tiloja. Taajamien koulut ovat täynnä ja niihin kohdistuu laajentamistarvetta. Vanhentuneen kouluverkon uudistaminen on järkevää palvelun laadun, koulujen sisältämien riskirakenteiden ja talouden kannalta.

Kiinteistönylläpidon saattaminen kestävälle pohjalle edellyttää, että palveluverkko on mitoitettu vastaamaan kuntalaisten tarpeita sekä kunnan taloudellista kantokykyä. Tilankäytön tehostaminen vaikuttaa ajan mittaan vähentävästi myös investointitarpeisiin. Lisäksi säästöjä saadaan aikaan, kun rakennusten energiatehokkuus paranee uusinvestointien myötä. Uusilla rakennushankkeiden toteuttamismalleilla on mahdollisuus saada aikaan kustannussäästöjä sekä parantaa rakennusten koko elinkaaren aikaista hoitoa ja ylläpitoa. Kaikkiaan uusilla rakennushankkeilla voidaan parantaa kunnan palveluverkon kokonaistehokkuutta ja -kustannuksia.

Kunta pyrkii realisoimaan vajaakäytössä olevaa kiinteistöomaisuutta. Vajaakäyttöisten kiinteistöjen kehittämis- ja realisointisuunnitelman toimeenpanoa edistetään valtuuston 8.6.2020 päätöksen mukaisesti. Vajaakäyttöisten kiinteistöjen realisoinnista arvioidaan saatavan vuoteen 2031 mennessä yhteensä noin 30 milj. euron myyntitulot (10 milj. euron myyntivoitot). Myös kiinteistöjen ylläpitokustannuksia voidaan vähentää merkittävästi realisointien myötä.

Ehdotus

Esittelijä

Tiina Simons, sivistysjohtaja, tiina.simons@tuusula.fi

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päättää

  • hyväksyä osaltaan palveluiden järjestämistä ja palveluverkkoa koskevan suunnitelman ja esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle suunnitelman hyväksymistä.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Heidi Hagman

Perustelut

Palveluverkkosuunnitelmasta palveluiden järjestämistä ja palveluverkkoa koskevaan suunnitelmaan

Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelma hyväksyttiin ensimmäisen kerran 12.11.2018, jonka jälkeen sitä päivitettiin vuosittain valtuuston talousarviokokouksen yhteydessä 9.12.2019, 7.12.2020 ja 13.12.2021. Palveluiden järjestämistä ja palveluverkkoa koskeva suunnitelma kuvaa sekä hyväksytyn palveluverkko-ohjelman että tarkastelee, laajemmin millaisia palveluita nyt ja tulevaisuudessa tuotamme. Kuvaamme palveluiden nykytilan ja keskeisimmät muutoshaasteet toimintaympäristön, lainsäädännön tai havaittujen palveluiden laatua koskevien muutostarpeiden kautta.  Osana tämän suunnitelmaa yhteenvetoa esitämme, mitä palveluita me tarkastelemme laajemmin tulevien vuosien aikana.

Palveluverkkosuunnitelman uudistaminen on tullut ajankohtaiseksi myös uudistuneen kuntastrategian, kuluvan valtuustokauden pormestariohjelman ja hyvinvointialueuudistuksen myötä. 
Palveluverkkosuunnitelman ja palveluiden järjestämistä ja palveluverkkoa koskeva suunnitelman taustalla on laajaa poikkihallinnollista yhteistyössä. Suunnitelman etenemistä ohjasi kunnan johtoryhmä ja sekä erillinen työryhmä, jonka puheenjohtajana toimi kansliapäällikkö ja jäseninä toimialueiden kehittämispäälliköt sekä talouden ja palveluverkon asiantuntijat.  Järjestimme vuoden 2022 aikana kaksi johtoryhmien yhteiskokousta suunnitelman valmisteluun. 

Palveluverkkosuunnitelman tueksi tehtiin vuosina 2019 ja 2020 laajaa ennakkovaikutusten arviointia (evaus) sekä erillisiä talouslaskelmia.

Palveluiden järjestämistä ja palveluverkkoa koskevan suunnitelman tavoitteet ovat:

  • Kuvata hyväksytyn palveluverkko-ohjelman toteutuminen ja keskeisimpien projektien tilanne 
  • Kuvata kunnan palveluiden nykytilanne ja vaihtoehtoiset palveluiden järjestämistavat sekä tulevaisuuden muutoshaasteet 
  • Tehdä arviointia tulevaisuuden kunnan palveluista
  • Luoda pohja tulevaisuuden henkilöstösuunnitelmille 
  • Päättää keskeisimmät tarkastelukohteet 

 

Palveluiden järjestämisen nykytila ja tulevaisuus sekä kehittäminen

Palveluiden järjestämistä ja palveluverkkoa koskevaan suunnitelmaan on kuvattu sekä palveluiden järjestämisen nykytila että tulevaisuuden muutoshaasteet. Sivistyksen toimialue on pohtinut tulevaisuutta nelikentällä, jossa on kuvattu lähipalveluna toteutettavat palvelut, kuntatasoiset palvelut, seudulliset palvelut ja muut palvelutuottamistavat. Yhteiset palvelut, kasvu ja ympäristö sekä kuntatoimiala on kuvannut palveluiden nykytilan ja tulevaisuuden muutostarpeet.

Keskeisinä muutosvoimat Tuusulassa on nähtävissä seuraavat: 

  • Hyvinvointialueiden muodostuminen, kunnan rooli hyvinvointialueen kumppanina, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen korostumisen 
  • Digitalisaatio 
  • Väestönmuutokset, väestön kasvun tavoitteet, kasvukunnan edellytysten ylläpitäminen, ikäihmisten määrän voimakas kasvu 
  • Osaavan työvoiman saanti, TE-palveluiden siirtyminen valtionhallinnosta kuntiin 
  • Henkilöstön saatavuus ja osaamisen kehittäminen 
  • Lainsäädännön muutokset

 

Haluamme olla ketteriä ja kehittää tulevaisuuden kunnan palveluita jatkuvana prosessina. Olemme ottaneet haltuun erilaisia kehittämismenetelmiä, kuten LEAN ja palvelumuotoilu. Tavoitteenamme on mitata entistä paremmin asiakaskokemusta. Kehittämistä tulee tehdä osana arjen toimintaa. Tuusulan kunnassa on käytössä salkkutyökalu, jossa seuraamme sekä strategiaan sidottujen tavoitteiden etenemistä että erilaisia kehittämistoimia. Kuntalaislähtöinen kehittäminen on hyväksytty osana kunnan osallisuusmallia.  

Palveluverkko-ohjelman toteutuminen

Vuonna 2018 hyväksytyn ja vuosittain päivitetyn palveluverkkosuunnitelman toteuttamiseksi on käynnistetty vuoden 2021 alussa palveluverkko-ohjelma, jolla johdetaan palveluverkon toteutusta hyväksytyn ohjelmamallin mukaisesti. Ohjelman tavoitteena on toteuttaa palveluverkkosuunnitelma hallitusti, kustannustehokkaasti sekä laaditun aikataulun ja laatutavoitteiden mukaisesti halliten samalla ohjelman tunnistettuja riskejä. Tavoitteena on toteuttaa ohjelma niin, että kokonaisvaikutus kunnan talouteen on pitkällä aikavälillä positiivinen. 

Ohjelman organisaatio koostuu ohjausryhmästä, työryhmästä, ydintiimistä, projekteista sekä poikkileikkaavista projekteista. Ohjelma raportoi kuukausiraportilla ohjelman etenemisestä ohjausryhmälle, jona toimii kunnan johtoryhmän ja poliittisen johtoryhmän yhteiskokous. 

Ohjelma koostuu seuraavista projekteista: 

  • päiväkoti Martta Wendelin
  • lukio ja kulttuuritalo Monio
  • Tuusulanjärven kampus
  • Riihikallion monitoimikampus
  • Rykmentinpuiston monitoimikampus
  • Peltokaaren päiväkoti
  • Lahelan monitoimikampus
  • Jokelan kampus

 

Lähtökohdat kunnan palveluiden ja palveluverkon kehittämiselle pormestariohjelmasta ja kuntastrategiasta

Tuusulan pormestariohjelman (2021-2025) mukaan olemme sitoutuneet edistämään palveluverkon investointeja valtuustokauden aikana. Pyrimme luopumaan vajaakäyttöisistä kiinteistöistä nopeasti tai tehostamaan niiden käyttöä. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin keskeisenä teemana on terveet ja pedagogisesti toimivat tilat niin varhaiskasvatuksessa kuin opetuksessa. Pormestariohjelman mukaan Tuusula jatkaa nollatoleranssia sisäilmaongelmien kohdalla.  

Syksyllä 2021 hyväksytyn valtuustokauden 2021-2025 strategian mukaan Tuusulan visio on ”Elämisen taidetta kestävästi kasvavassa Tuusulassa”. Tuusulan visiota toteuttaa kolme strategista päämäärää. 

Mahdollisuuksia kasvaa ja menestyä -päämäärää toteuttamaan on asetettu viisi valtuustokauden tavoitetta. Niistä kolmella on vahva yhdyspinta palveluverkon uudistamiseen ja sitä kautta kunnan veto- ja pitovoiman kasvattamiseen: 

1. Tarjoamme laadukkaat ja saavutettavat palvelut uudistuvassa ympäristössä. 
2. Luomme tiiviimpiä keskusta-alueita, jotka mahdollistavat monipuolisemmat palvelut
5. Tarjoamme upeat ja uudistuvat mahdollisuudet kulttuuriin, vapaa-aikaan ja harrastamiseen 

 

Tuusulassa on hyvä elää -päämäärää toteuttamaan on asetettu viisi valtuustokauden tavoitetta. Päämäärä korostaa laadukkaiden palveluiden ja osallisuuden merkitystä ihmisten hyvinvoinnin luomisessa. Tuusula uudistaa palveluverkkoaan rakentamalla uusia päiväkoteja ja kouluja, jotka tarjoavat myös kuntalaisille yhteisiä olohuoneita ja yhdessä tekemisen paikkoja. Osallisuus, vaikuttaminen ja yhdessä tekeminen voivat tuoda lisää hyvinvointia kaikille. Palveluverkon uudistaminen

6. Kehitämme hyvinvoinnin edellytyksiä ja mahdollisuuksia. Ehkäisemme pahoinvointia, eriytymistä ja yksinäisyyttä. 
7. Vahvistamme kunnan, asukkaiden ja yhteisöjen yhteistyötä ja kumppanuutta 
8. Olemme osallisuuden edelläkävijä ja jatkamme demokratian eri muotojen ja osallistumisen tapojen kehittämistä 
9. Olemme kasvatuksen ja koulutuksen kärkikunta vahvistaen yhdenvertaisuutta ja elinikäistä oppimista 
10. Varmistamme arjen ja lähiympäristön turvallisuuden 

 

Tuusula kehittyy kestävästi -päämäärää toteuttamaan on asetettu neljä valtuustokauden tavoitetta. Päämäärä tuo esiin kunnan kestävyys- ja ilmastoteot, työn luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen ja esimerkiksi maankäytön ja liikkumisen merkityksen ilmaston kannalta kestävässä elämässä. Kestävä kuntatalous sisältyy tämän päämäärän alle ja toteutamme kasvun ja talouden hallintaohjelmaa. Kahdella päämäärän tavoitteista on vahva kytkös palveluverkkoon. 

11. Rakennamme kestävää tulevaisuutta ja edistämme ilmastotekoja kaikessa toiminnassa 
14. Kasvamme taloudellisesti kestävästi rakenteita ja toimintatapoja uudistaen  

 

Taustaa palveluverkon kehittämiselle Tuusulassa

Aiemmin hyväksytyssä Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelmassa on todettu, että palveluverkon kehittäminen on välttämätöntä talouden, kiinteistöjen kunnon ja laajojen sisäilmaongelmien johdosta.  Kunnan palveluverkon keskeisen rungon muodostavat varhaiskasvatuksen ja koulujen palveluverkko. Varhaiskasvatuksen suunnitelmien ja perusopetuksen opetussuunnitelmien asettamat vaateet puoltavat palveluverkon kehittämistä. Osa kouluista ei enää sijaitse tarkoituksenmukaisissa paikoissa väestön sijoittumiseen nähden ja niiden tilalliset suunnitteluratkaisut ovat opetuksen näkökulmasta katsottuina vanhentuneet. Tavoitteena on myös lisätä tilojen yhteiskäyttöä ja avata palveluverkon tiloja asukas- ja yhteisökäytölle.

Sosiaali- ja terveystoimen palveluverkkoon liittyvät ratkaisut tehdään Keski-Uudenmaan sote- kuntayhtymässä vuoden 2022 aikana ja vuoden 2023 alusta lukien perustettavalla hyvinvointialueella. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tilojen osalta on tarkoituksenmukaista ylläpitää niiden käytettävyyttä nykyisiin toimintoihin. Keusote on laatinut palveluiden kehittämisen suunnitelman. Tuusulan kunnan osalta on keskeistä, että sote-palveluita on tarjolla kaikissa kuntakeskuksissa ja saamme täyden palvelun perhekeskuksen Tuusulaan. Uusissa monitoimikampuksissa mahdollistuu entistä paremmin matalankynnyksen hyvinvointipalvelut.  

Tilakonsultit Oy;n tekemän varhaiskasvatuksen ja koulujen palveluverkkoselvityksen (7.2.2018) johtopäätösten mukaan Tuusulan kunnan palveluverkko on vanhentunut teknisesti, toiminnallisesti ja suhteessa kunnan väestörakenteeseen. Palvelukapasiteettia on liikaa pienissä kyläkouluissa, jotka eivät kykene tarjoamaan uudistetun opetussuunnitelman mukaisia tiloja. Taajamien koulut ovat täynnä ja niihin kohdistuu laajentamistarvetta. Vanhentuneen kouluverkon uudistaminen on järkevää palvelun laadun, koulujen sisältämien riskirakenteiden ja talouden kannalta. 

Kiinteistönylläpidon saattaminen kestävälle pohjalle edellyttää, että palveluverkko on mitoitettu vastaamaan kuntalaisten tarpeita sekä kunnan taloudellista kantokykyä. Tilankäytön tehostaminen vaikuttaa ajan mittaan vähentävästi myös investointitarpeisiin. Lisäksi säästöjä saadaan aikaan, kun rakennusten energiatehokkuus paranee uusinvestointien myötä. Uusilla rakennushankkeiden toteuttamismalleilla on mahdollisuus saada aikaan kustannussäästöjä sekä parantaa rakennusten koko elinkaaren aikaista hoitoa ja ylläpitoa. Kaikkiaan uusilla rakennushankkeilla voidaan parantaa kunnan palveluverkon kokonaistehokkuutta ja -kustannuksia. 

Kunta pyrkii realisoimaan vajaakäytössä olevaa kiinteistöomaisuutta. Vajaakäyttöisten kiinteistöjen kehittämis- ja realisointisuunnitelman toimeenpanoa edistetään valtuuston 8.6.2020 päätöksen mukaisesti. Vajaakäyttöisten kiinteistöjen realisoinnista arvioidaan saatavan vuoteen 2031 mennessä yhteensä noin 30 milj. euron myyntitulot (10 milj. euron myyntivoitot). Myös kiinteistöjen ylläpitokustannuksia voidaan vähentää merkittävästi realisointien myötä.

Ehdotus

Esittelijä

Heidi Hagman, kehittämispäällikkö, heidi.hagman@tuusula.fi

Lapsi- ja perheasiain neuvosto päättää

  • hyväksyä osaltaan palveluiden järjestämistä ja palveluverkkoa koskevan suunnitelman ja
  • ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että

 

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä paveluiden järjestämistä ja palveluverkkoa koskevan suunnitelman.

---

Puheenjohtaja avasi keskustelun. Käydyn keskustelun perusteella lapsi- ja perheasiainneuvosto päätti yksimielisesti lausua seuraavasti:

"Palveluiden järjestämistä ja palveluverkkoa koskeva suunnitelmassa tulisi huomioida seuraavat asiat tuusulalaisten lasten, nuorten ja perheiden kannalta:

  • kampushankkeiden aikataulujen viivästyminen aiheuttaa huolta oppilaiden ja opettajien hyvinvoinnista sisäilmaltaan haastavissa tiloissa ennen uusien tilojen valmistumista
  • tilojen yhteiskäytön edellytykset ja niiden vahvistaminen on tärkeää
  • pienten kouluyhteisöjen arvo on yhteisöllisyydessä ja turvallisissa kasvuoloissa. Yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta on pystyttävä rakentamaan myös suuremmissa ja kaiken kokoisissa yksiköissä
  • joukkoliikenteen verkon on toimittava yhteen kunnan uudistuvan palveluverkon kanssa
  • koulumatkan turvallisuus on varmistettava etukäteen, ei tulevaisuudessa
  • koulumatkan pituudet eivät saisi kasvaa liian pitkiksi palveluverkon uudistuessa. Matkan pituudella on iso merkitys pienten koululaisten elämässä. Lyhyen koulumatkan pystyy kulkemaan itsenäisesti jo 1. luokalta lähtien."

 

Päätös

Ehdotus hyväksyttin.

Lapsi- ja perheasiainneuvosto päätti lausua seuraavasti:

Palveluiden järjestämistä ja palveluverkkoa koskeva suunnitelmassa tulisi huomioida seuraavat asiat tuusulalaisten lasten, nuorten ja perheiden kannalta:

  • kampushankkeiden aikataulujen viivästyminen aiheuttaa huolta oppilaiden ja opettajien hyvinvoinnista sisäilmaltaan haastavissa tiloissa ennen uusien tilojen valmistumista
  • tilojen yhteiskäytön edellytykset ja niiden vahvistaminen on tärkeää
  • pienten kouluyhteisöjen arvo on yhteisöllisyydessä ja turvallisissa kasvuoloissa. Yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta on pystyttävä rakentamaan myös suuremmissa ja kaiken kokoisissa yksiköissä
  • joukkoliikenteen verkon on toimittava yhteen kunnan uudistuvan palveluverkon kanssa
  • koulumatkan turvallisuus on varmistettava etukäteen, ei tulevaisuudessa
  • koulumatkan pituudet eivät saisi kasvaa liian pitkiksi palveluverkon uudistuessa. Matkan pituudella on iso merkitys pienten koululaisten elämässä. Lyhyen koulumatkan pystyy kulkemaan itsenäisesti jo 1. luokalta lähtien.

Valmistelija

Virpi Sailas

Ehdotus

Esittelijä

Kalle Ikkelä, pormestari, kalle.ikkela@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle,​ että

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä paveluiden järjestämistä ja palveluverkkoa koskevan suunnitelman.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Lisäksi kunnanhallitus päätti

  • tehdä teknisen korjauksen raportin sisällysluetteloon.

Ehdotus

Valtuusto päättää

  • hyväksyä palveluiden järjestämistä ja palveluverkkoa koskevan suunnitelman.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Perustelut

Tarkastuslautakunta on osana Tuusulan kunnan vuoden 2021 arviointia tarkastellut ja arvioinut Tuusulan kunnassa menossa olevaa palveluverkkouudistusta.

Ohjelmapäällikkö Katerina Zaitseva esittelee palveluverkkouudistusta, sen toteutumista ja tulevia näkymiä. Tarkastuslautakunta on etukäteen toimittanut kysymyksiä aiheesta.

Ehdotus

Tarkastuslautakunta päättää

  • merkitä asian tiedoksi.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Ohjelmapäällikkö Katerina Zaitseva ja kehittämispäällikkö Katja Elo selostivat asiaa kokouksessa.


Muutoksenhaku

Päätöksestä ei saa tehdä kuntalain 136 §:n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.