Perustelut
Taide ja kulttuuri edistää hyvinvointia ja terveyttä
Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että taide ja kulttuuri edistää hyvinvointia ja terveyttä. Taide ja kulttuuri vaikuttavat monin tavoin ihmisten hyvinvointiin:
- Sosiaalisen hyvinvoinnin vaikutukset (mm. sosiaalisen osallistumisen lisäämisessä, syrjäytymisen ehkäisemisessä, kriittisen ajattelun tukemisessa sekä sosiaalisen ja kulttuurisen moninaisuuden alueilla)
- Vaikutukset terveyteen (mm. terveyden edistämisen ja hoitamisen, kansanterveyden, koetun terveyden ja elämänlaadun sekä mielenterveyden ja mielen hyvinvoinnin)
- Oppimisen vaikutukset (esimerkiksi älyllisten kykyjen sekä monien oleellisten taitojen kehittyminen, sekä mahdollisuudet onnistumisen ja oppimisen kokemuksiin läpi elämän)
- Taloudelliset vaikutukset (suoria että epäsuorasti syntyviä taloudellisia vaikutuksia, kulttuuriturismia, ja tukea taloudelliselle kehitykselle)
- Vaikutukset ympäristöön (taiteen ja kulttuurin mahdollisuudet ekologisen kestävyyden tukemisessa)
- Kulttuurisen kestävyyden vaikutukset (kuvaus avaa kulttuurin rinnakkaisia rooleja kestävässä kehityksessä)
Taide ja kulttuuri ovatkin löytäneet tiensä osaksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä kunnissa.
Taiteen ja kulttuurin keinoin tapahtuva hyvinvoinnin edistäminen kunnissa - kulttuurin TEAviisari -tietoja kerätty vuodesta 2019
Opetus- ja kulttuuriministeriö ja THL tekivät vuonna 2019 ensimmäisen tiedonkeruun hyvinvointia ja terveyttä edistävästä kulttuurityöstä kunnissa (kulttuurin TEAviisari). Tuolloin saatiin ensimmäistä kertaa koko maan kattava kuva, miten kunnat suunnittelevat, johtavat ja arvioivat taiteen ja kulttuurin keinoin tapahtuvaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä.
Kulttuurin TEAviisari -tiedonkeruu täydentää muita olemassa olevia tiedonkeruita (kuntajohto, liikunta, lukio- ja ammatillinen koulutus, perusopetus, perusterveydenhuolto, ikääntyneiden palvelut). Tietopohjan perusteella kulttuuritoimintaa sekä taiteen ja kulttuurin keinoin tapahtuvaa hyvinvoinnin edistämistä voidaan suunnitella, johtaa ja arvioida. Kunnille tiedonkeruu antaa tietoa kunnan tilanteesta ja näkemyksen siitä, millainen on sen tilanne suhteessa koko maahan tai vastaaviin kuntiin. Tietoa käytetään johtamisen välineenä myös valtakunnallisella ja alueellisella tasolla.
| Kulttuurin TEAviisari 2021 |
Tuusula 2021 |
Koko maa 2021 |
| Kulttuuri |
66 |
66 |
| Sitoutuminen |
35 |
67 |
| Johtaminen |
92 |
78 |
| Seuranta ja tarveanalyysi |
58 |
51 |
| Voimavarat |
58 |
61 |
| Osallisuus |
82 |
69 |
| Muut ydintoiminnat |
69 |
69 |
| Harrastaa taidetta ja kulttuuria vähintään yhtenä päivänä viikossa, % 4. ja 5. luokan oppilaista (2021) |
79 |
78,9 |
| Harrastaa taidetta ja kulttuuria vähintään yhtenä päivänä viikossa, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2021) |
45,4 |
49,6 |
| Harrastaa taidetta ja kulttuuria vähintään yhtenä päivänä viikossa, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2021) |
53,9 |
59,1 |
Kuntatasolla on seurattu hyvinvoinnin ja terveyden lakisääteistä kulttuurihyvinvointitehtävää. Mielekkäiden indikaattoreiden tarjonta on silti rajallista. Käytännössä tarkastelu rajoittuu kulttuuri- ja taidepalveluiden järjestämiseen kuntien strategioissa ja hallintoraporteissa ilmenevien muutosten kannalta sekä palvelujen käyttöön ja kävijämäärien seurantaan yleisissä kulttuurilaitoksissa. Kulttuurihyvinvoinnin kannalta palveluiden käyttö- ja käyntimääriä osoittavat numeeriset indikaattorit kuvaavat aihetta kuitenkin rajatusti. Kävijätilastojen rinnalla olisi hyvä seurata ja arvioida alueiden asukkaiden osallisuutta kulttuuriin. Yleisesti kulttuurin ja taiteen saavutettavuutta ja tarpeiden tyydyttymistä ei seurata väestöryhmittäin valtakunnan tasolla.
Kulttuuri kuuluu kaikille
Kaikilla on oikeus käydä konserteissa, festivaaleilla, museoissa ja teattereissa, vaikka oma taloudellinen tilanne olisikin tiukka.
Keski-Uudenmaan kunnissa on löydetty yhteinen tahtotila edistää heikommassa taloudellisessa tilanteessa olevien asukkaiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia kulttuurin kuluttamiseen ja sen hyvinvointivaikutuksista hyötymiseen. Tahtotila on myös kirjattu Tuusulan kunnan vuoden 2023 tavoitteisiin. Tämän pohjalta Keski-Uudenmaan hyvinvointialue sekä Tuusulan, Nurmijärven ja Järvenpään kunnat/kaupungit ovat lähteneet edistämään kulttuurin saavutettavuutta heikommassa taloudellisessa tilanteessa oleville asukkailleen. Ratkaisuksi tähän on löydetty Kaikukortti.
Eri puolella Suomea käytössä olevan Kaikukortin avulla pyritään edistämään heikommassa taloudellisessa tilanteessa olevien yli 16-vuotiaiden henkilöiden mahdollisuuksia osallistua kulttuurielämään ja harrastaa taiteen tekemistä maksutta. Kaikukortin haltija voi hankkia maksuttomia pääsylippuja esimerkiksi festivaaleille, konsertteihin, tanssiesityksiin tai teatteriin ja lisäksi kurssipaikkoja kansalaisopistoihin. Kortti on henkilökohtainen, eikä se maksa mitään. Kaikukortti on voimassa yhden vuoden kerrallaan tai vuoden loppuun.
Kaikukortin käyttöönotto Tuusulassa ja Keski-Uudellamaalla
Kaikukortteja jakaa ennalta sovitut sote- ja hyte-toimijat (myös 3. sektori) asiakkailleen, jotka voivat käyttää korttia Kaikukortti-kulttuurikohteissa. Kaikukortti-toimintaa ylläpitää valtakunnallinen Kulttuuri kaikille -palvelu, ja sitä pilotoidaan Tuusulassa yhteistyössä Järvenpään, Nurmijärven ja Keusoten kanssa vuonna 2023.
Tuusulan kunnan palveluissa Kaikukortteja myöntävät
- Maahanmuuttajapalvelut
- Nuorten aikuisten palvelut: Ohjaamo Tuusula, nuorten starttipaja, etsivä nuorisotyö ja nuorten yksilövalmennus
- Työllisyyspalvelut
Lisäksi kortteja myönnetään Keusoten palveluissa.
Korttikortti käy seuraavissa kulttuurikohteissa:
- Halosenniemi
- Ilmatorjuntamuseo
- Krapin Paja (vain Krapin puistokonsertit)
- Lottamuseo
- Ravintola Tiilitehdas (Jekku ry)
- Taiteilijakoti Erkkola
- Tuusulan kunnan kulttuuripalvelut
- Lukio ja kulttuuritalo Monio (Lukio ja kulttuuritalo Monion toiminta käynnistyy syksyllä 2023)
- Tuusulan Opisto (mukana syyslukukauden 2023 alusta)
- Jokelan Kansalaisopisto (mukana syyslukukauden 2023 alusta)
- Meidän festivaali 23.–29.7.2023
Lisää tietoa Tuusulan Kaikukortista: www.tuusula.fi/kaikukortti
Kaikukortilla voi hankkia Keski-Uudenmaan (Järvenpää, Nurmijärvi ja Tuusula) Kaikukortti-tarjonnan lisäksi maksuttomia pääsylippuja ja kurssipaikkoja myös muiden Kaikukortti-alueiden Kaikukortti-tarjontaan. Lisätietoja: www.kaikukortti.fi/alueet
Kaikukortilla voi hankkia maksuttomia lippuja myös alle 16-vuotiaille lapsille tai lapsenlapsille silloin, kun kaikukortin haltija menee heidän kanssa yhdessä samaan tapahtumaan
Kaikukorttia jakavilla sote- ja hyte-toimijoilla on käytössään yhteisön Kaikukortteja. Yhteisön Kaikukortilla voi Kaikukorttia jakavan yhteisön työntekijä lähteä asiakkaan kanssa kulttuuritilaisuuteen tai -kohteeseen. Työntekijä, vapaaehtoinen tai muu yhteisön edustaja voi hankkia yhteisön Kaikukortilla maksuttoman pääsylipun itselleen ja alle 16-vuotiaille asiakkailleen silloin, kun hän järjestää pienryhmäkäynnin yhdelle tai useammalle asiakkaalle. Yli 16-vuotiailla asiakkailla on oltava omat Kaikukortit mukana pienryhmäkäynneillä. Pienryhmä on esimerkiksi 2–5 henkilöä. Yhteisön Kaikukortilla ei voi osallistua opistojen kursseille.
Kaikukortti-kohteissa asiakkaan mahdollinen avustaja tai tulkki pääsee aina maksutta sisään. Avustaja voi olla esimerkiksi liikkumisesteisen henkilön avustaja, näkövammaista henkilöä avustava opas tai kehitysvammaista henkilöä avustava ohjaaja. Tulkki voi olla esimerkiksi viittomakielen tulkki, kirjoitustulkki tai puhetulkki. Kaikukortin haltijan on hankittava avustajalleen tai tulkilleen oma paikkalippu.
Kulttuurituottaja Aurora Salomaa esittelee Kaikukortin käyttöönottoa kokouksessa.
Ehdotus
Esittelijä
-
Heidi Hagman, kehittämispäällikkö, heidi.hagman@tuusula.fi
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta päättää
- merkitä tiedokseen Kaikukortin käyttöönoton tilanteen.
Päätös
Merkittiin tiedoksi
Kulttuurituottaja Aurora Salomaa esitteli Kaikukortin käyttöönottoa kokouksessa.