Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta, kokous 19.1.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 3 Terveydensuojelulain mukaisen määräyksen antaminen, Asunto Oy Sompion rivitalot, Kerava

TUUDno-2020-2378

Valmistelija

  • Ari Antila, terveystarkastaja, ari.antila@tuusula.fi

Perustelut

Asiaan liittyvät taustatiedot

As Oy Sompion rivitalot (Simeonintie 10, 04200 Kerava) on 1960-luvulla rakennettu asunto-osakeyhtiö, joka koostuu paritalosta ja kahdesta rivitalosta. Huoneistoja taloyhtiössä on 17. Huoneiston A 1 asukkaat laittoivat 10.3.2020 terveydensuojeluun vireille asuntoa koskevan terveyshaittaepäilyn. Asukkaat olivat aistineet asunnossa poikkeavaa hajua ja heillä oli ollut asunnossa oleskellessa sisäilmaepäkohtaan viittaavia oireita.

Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen terveystarkastaja suoritti 11.3.2020 pyynnöstä terveydensuojelulain mukaisen tarkastuksen asunnossa A 1 terveyshaittaepäilyn johdosta. Tarkastuksessa tehtyjen havaintojen perusteella taloyhtiölle annettiin kehotus teettää ulkopuolisella asiantuntijalla kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus, jolla selvitetään asunnon sisäilmassa todetun kemiallisen hajun syy ja epäkohdan laajuus. Lisäksi kehotettiin selvittämään keittiössä ja makuuhuoneessa havaitun mikrobiperäisen hajun syy ja epäkohdan laajuus. Taloyhtiö teetti rakennetutkimuksen Raksystems Insinööritoimisto Oy:llä (raportin päiväys 30.4.2020, päivitetty 5.5.2020). Tutkimuksen perusteella asunnossa oli todettu korjausta vaativia epäkohtia keittiö- ja olohuoneen lattiarakenteessa, sekä ulkoseinärakenteissa. Vauriot oli todettu aistinvaraisesti sekä materiaalinäytteen mikrobianalyysin ja VOC-analyysin perusteella huoneiston yläkerrassa. Tutkimustulosten perusteella taloyhtiö teetti korjaussuunnitelman alapohjarakenteen ja ulkoseinärakenteen korjaamiseksi yläkerrassa sijaitsevien olohuoneen ja keittiön alueella. Asukkaat olivat tutkimusten ja korjaussuunnitelman jälkeen tehneet lisää epäkohtaan viittaavia hajuhavaintoja suunnitellun korjausalueen ulkopuolelta. Tervestarkastaja suoritti uuden tarkastuksen 14.8.2020, jossa havaittiin viitteitä terveyshaitoista suunnitellun korjausalueen ulkopuolella. Taloyhtiölle annettiin kehotus teettää aiempaa tutkimusta täydentävä kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus, jolla selvitetään kattavasti asunnon sisäilman laatua heikentävien epäpuhtauslähteiden syy, sekä epäkohtien ja korjaustarpeen laajuus. Jatkotutkimukset teki taloyhtiön tilaamana Raksystems Insinööritoimisto Oy (raportin päiväys 19.11.2020).

Raksystems Insinööritoimisto Oy:n tutkimusraporttien tietoja

Asunnon olohuoneessa, keittiössä ja eteistilassa todetun selkeästi poikkeavan, kemiallinen hajun lähde on lattiarakenne. Materiaalinäytteiden VOC-analyysien perusteella kaksoislaattarakenteen lämmöneristeessä (styrox) oli todettu poikkeavat TVOC-pitoisuudet, jotka aiheutuivat PAH-yhdisteistä. Pintalaattaan tehtyjen avauksien perusteella ilman oli todettu liikkuvan eristetilasta huoneilmaan päin paine-erojen vaikutuksesta. Olohuoneen ja keittiön lattian alla olevasta tuulettumattomasta alustilasta ei oltu havaittu ilmayhteyksiä huoneilmaan.

Asunnon alakerran lattian alla olevassa alustatilassa oli tutkimuksessa todettu jonkin verran mikrobivaurioitunutta materiaalia. Merkkiainetutkimuksessa oli todettu alakerran ja alustatilan välillä selkeitä ilmayhteyksiä. Merkkiaine kulkeutui alapuolisesta alustatilasta huoneilmaan patteriputkien läpivientien, viemäriläpivientien sekä kylpyhuoneen liittymien kautta. Ilmayhteys mahdollistaa hajujen ja epäpuhtauksien kulkeutumisen alustatilasta huoneilmaan.

Yläkerran ulkoseinärakenteista otetuista kymmenestä materiaalinäytteestä yhdessä (olohuone) oli todettu viite vauriosta mikrobianalyysin perusteella. Havaintojen perusteella ulkoseinän eristetilasta kulkeutuu vuotoilmaa huoneilmaan päin. Yhdessä makuuhuoneessa oli todettu poikkeavaa hajua ulkoseinän läheisyydessä, mutta rakenneavauskohdassa ei oltu todettu viitteitä vaurioista. Yläkerran ulkoseinärakenteiden tutkimuksissa ei oltu rakennekosteusmittauksien perusteella todettu viitteitä vauriosta. Huoneistojen välisestä seinästä otetussa näytteessä oli todettu kosteusvaurioindikaattorimikrobeja.

Alakerrassa ulkoseinän alaosassa oli todettu kosteus- ja mikrobivaurio. Ulkoseinärakenteesta oli todettu selvä ilmayhteys huoneilmaan.

Terveydellisiä olosuhteita koskeva lainsäädäntö

Terveydensuojelulain tarkoituksena on väestön ja yksilön terveyden ylläpitäminen ja edistäminen sekä ennalta ehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa.

Terveydensuojelulain 26 §:n mukaan asunnon ja muun sisätilan sisäilman puhtauden, lämpötilan, kosteuden, melun, ilmanvaihdon, valon, säteilyn ja muiden vastaavien olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu asunnossa tai sisätilassa oleskeleville terveyshaittaa.

Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysasetuksen mukaan toimenpiderajan ylittymisenä pidetään korjaamatonta kosteus- ja lahovauriota, aistinvaraisesti todettua ja tarvittaessa analyyseillä varmistettua mikrobikasvua rakennuksen sisäpinnalla, sisäpuolisessa rakenteessa tai lämmöneristeessä silloin, kun lämmöneriste ei ole kosketuksissa ulkoilman tai maaperän kanssa, taikka mikrobikasvua muussa rakenteessa tai tilassa, jos sisätiloissa oleva voi sille altistua. Näitä muita tiloja ja rakenteita ovat esimerkiksi kellarit, rakennusten alapohjat ja yläpohjat. Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen mukaan aistinvaraisen arvion perusteella todettuna toimenpiderajan ylittymisenä pidetään kosteusvauriojäljen lisäksi sekä homeen hajua, että näkyvää mikrobikasvustoa. Soveltamisohjeen mukaan ilmanvaihdon ulkoilmavirta on johdettava sisään siten, ettei rakenteista kulkeudu ilmavirran mukana epäpuhtauksia.

Terveydensuojelulain 27 §:n mukaan: Jos asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyy melua, tärinää, hajua, valoa, mikrobeja, pölyä, savua, liiallista lämpöä tai kylmyyttä taikka kosteutta, säteilyä tai muuta niihin verrattavaa siten, että siitä voi aiheutua terveyshaittaa asunnossa tai muussa tilassa oleskelevalle, toimenpiteisiin haitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi on ryhdyttävä viipymättä.

Terveydensuojelulain mukaan kunnan terveydensuojeluviranomaisella on oikeus antaa yksittäisiä kieltoja ja määräyksiä, jotka ovat välttämättömiä terveyshaitan poistamiseksi tai sen ehkäisemiseksi.

Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi tehostaa tämän lain nojalla antamaansa kieltoa tai määräystä uhkasakolla.

Kuuleminen

Keski-Uudenmaan ympäristökeskus varasi 25.11.2020 päivätyllä kirjeellä taloyhtiölle (As Oy Sompion rivitalot) ja asunnon A 1 asukkaille mahdollisuuden tulla kuulluksi päätösesityksen johdosta. Taloyhtiö kuvaa 8.12.2020 toimittamassaan vastineessa asunnossa A 1 todettujen epäkohtien selvitys- ja korjausten suunnitteluprosessin, sekä tuo esiin syitä varsinaisten korjausten viivästymiseen. Taloyhtiö esittää vastineessaan lisäksi pyynnön kuulemisessa esitetyn määräajan pidentämiseksi.

Yhteenveto

Tehtyjen viranomaistarkastusten ja taloyhtiön teettämien kuntotutkimusten perusteella taloyhtiön (As Oy Sompion rivilot) asunnossa A 1 on todettu terveyshaitaksi katsottavia kosteus- ja mikrobivaurioita, rakenteista ilmavuotojen mukana tulevaa mikrobiperäistä hajua sekä lattiarakenteissa poikkeava kemiallinen epäpuhtauslähde. Terveysvalvonnalla on syytä epäillä, että terveyshaitan poistamiseksi tehtävät korjaukset eivät ole riittävän laaja-alaisia tai korjaukset voivat tarpeettomasti viivästyä ilman terveydensuojeluviranomaisen antamaa korjausmääräystä.

Ehdotus

Esittelijä

  • Miia Suurkuukka, terveysvalvonnanpäällikkö, miia.suurkuukka@tuusula.fi

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta antaa taloyhtiölle As Oy Sompion rivitalot seuraavan terveydensuojelulain 27 §:n mukaisen määräyksen:

Päävelvoitteet

Taloyhtiön tulee viipymättä ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin Raksystems Insinööritoimisto Oy:n tutkimuksissa todettujen, terveydensuojelulain mukaiseksi terveyshaitaksi katsottavien, epäkohtien poistamiseksi:

  1. Huoneiston A 1 alakerran puurunkoisen ulkoseinän vaurioitunut alaosa tulee korjata.
  2. Huoneiston A 1 alakerran lattiarakenteen läpiviennit ja liittymät tulee tiivistää huoneilmaan tapahtuvien ilmavuotojen ja epäpuhtauksien kulkeutumisen estämiseksi.
  3. Huoneiston A 1 yläkerran lattiarakenne tulee korjata siten, että siitä ei kulkeudu poikkeavia kemiallisia yhdisteitä / epäpuhtauksia asunnon sisäilmaan.
  4. Huoneiston A 1 yläkerran ulkoseinärakenteiden liittymien tiiveyttä tulee parantaa epäpuhtauksien huoneilmaan kulkeutumisen ehkäisemiseksi.

Korjaukset tulee toteuttaa pätevän korjaussuunnittelijan suunnitelmien mukaisesti.

Määräaika

Päävelvoitteiden mukaiset toimenpiteet tulee suorittaa viipymättä, mutta kuitenkin viimeistään 30.6.2021 mennessä.

Uhkasakko

Päävelvoitteiden tehosteeksi asetetaan seuraavat uhkasakot:

Päävelvoite 1: 5000 €
Päävelvoite 2: 5000 €
Päävelvoite 3: 5000 €
Päävelvoite 4: 5000 €

Perustelut

Huoneiston A 1 ala-ja yläkerran seinärakenteessa sekä alakerran lattian alustilassa on todettu mikrobivaurio, josta on ilmayhteys sisätilaan. Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysasetuksen mukaan toimenpiderajan ylittymisenä pidetään mikrobikasvustoa rakenteessa, jos sisätiloissa oleva voi sille altistua. Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen mukaan aistinvaraisen arvion perusteella todettuna toimenpiderajan ylittymisenä pidetään kosteusvauriojäljen lisäksi sekä homeen hajua, että näkyvää mikrobikasvustoa.

Asunnon A 1 yläkerran olohuoneessa, keittiössä ja eteistilassa on todettu selkeästi poikkeava kemiallinen haju, jonka lähde on lattiarakenne. Materiaalinäytteiden VOC-analyysien perusteella kaksoislaattarakenteen lämmöneristeessä (styrox) oli todettu poikkeavat TVOC-pitoisuudet, jotka aiheutuivat PAH-yhdisteistä. Pintalaattaan tehtyjen avauksien perusteella ilman oli todettu liikkuvan eristetilasta huoneilmaan päin paine-erojen vaikutuksesta. Terveydensuojelulain 27 §:n mukaan: Jos asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyy melua, tärinää, hajua, valoa, mikrobeja, pölyä, savua, liiallista lämpöä tai kylmyyttä taikka kosteutta, säteilyä tai muuta niihin verrattavaa siten, että siitä voi aiheutua terveyshaittaa asunnossa tai muussa tilassa oleskelevalle, toimenpiteisiin haitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi on ryhdyttävä viipymättä.

Täytäntöönpano

Päätöstä on noudatettava mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, ellei valitusviranomainen toisin määrää.

Sovellettu lainsäädäntö ja oikeusohjeet

Terveydensuojelulaki 763/1994

Terveydensuojeluasetus 1280/1994

Asumisterveysasetus 545/2015

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje 2016

Uhkasakkolaki 1113/1990

Hallintolaki 434/2006 

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Helsingin Hallinto-oikeuteen.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.


Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS

Valitusoikeus

Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Valitus on tehtävä kirjallisesti.

Valitusviranomainen

Päätökseen haetaan muutosta Helsingin hallinto-oikeudelta.

Valitusviranomaisen yhteystiedot
Helsingin hallinto-oikeus
Radanrakentajantie 5
00520 Helsinki
Puhelin 029 56 42000
Faksi 029 56 42079
sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi

Valitusaika ja tiedoksisaanti

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaantipäivästä. Ajan laskeminen alkaa tiedoksisaantipäivää seuraavasta päivästä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu kuitenkin vielä seuraavan arkipäivän virka-ajan päättymiseen.

Tiedoksisaantipäivä lasketaan seuraavasti:

  • Jos päätös on luovutettu asianosaiselle tai tämän edustajalle tiedoksisaantipäivä ilmenee tiedoksiannosta laaditusta kirjallisesta todistuksesta
  • Jos päätös on lähetetty postitse saantitodistusta vastaan, tiedoksisaantipäivä ilmenee saantitodistuksesta
  • Jos päätös on postitettu tavallisena kirjeenä sen katsotaan tulleen tiedoksi seitsemäntenä päivänä postituspäivästä, jollei muuta ilmene
  • Jos päätös on annettu tiedoksi muulle henkilölle kuin asianosaiselle tai tämän edustajalle (sijaistiedoksianto), katsotaan asianosaisen saaneen päätöksen tiedoksi kolmantena päivänä sijaistiedoksiantoa koskevan tiedoksisaantitodistuksen osoittamasta päivästä

Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen

Valituskirjelmässä, joka osoitetaan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava seuraavat asiat:

  • päätös johon muutosta haetaan
  • valittajan nimi ja kotikunta
  • postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset voidaan toimittaa
  • miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta, mitä muutosta siihen vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan

Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä.

Valituskirjelmän liitteet

Valituskirjelmään on liitettävä:

  • valituksenalainen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä
  • tiedoksisaantitodistus tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
  • asiamiehen valtakirja, mikäli asiamiehenä ei toimi asianajaja tai yleinen oikeusavustaja
  • mahdolliset asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajassa hallinto-oikeudelle.

Valituksen voi toimittaa henkilökohtaisesti, postitse tai maksettuna postilähetyksenä, sähköisellä tiedonsiirtomenetelmällä taikka asiamiestä tai lähettiä käyttäen. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla. Valituksen on saavuttava viranomaiselle virka-aikana ennen 30 päivän valitusajan päättymistä.

Oikeuslaitoksen Internet-sivuilla on tarkemmat ohjeet asiakirjojen toimittamisesta sähköisesti: http://www.oikeus.fi/fi/index/oikeuslaitos/asiakirjojentoimittaminen.html

Lisätietoja

Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) 2 §:n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua, joka on hallinto-oikeudessa 260 euroa. Saman lain 5 §:ssä on määritelty niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua. Maksua ei myöskään peritä, jos hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi.