Perustelut
Lausuntopyyntö
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnassa on vireillä Seepsula Oy:n ympäristö- ja maa-aineslupahakemus ja aloituslupahakemus koskien kalliokiviaineksen ottoa, louhintaa ja murskausta Tuusulan Senkkerissä. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on lähettänyt asiaa koskevan lausuntopyynnön lisäajan puitteissa määräajalla 18.6.2020.
Hanke
Seepsula Oy on laittanut 3.4.2019 Keski-Uudenmaan ympäristölautakuntaan vireille ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaisen ympäristölupahakemuksen ja maa-aineslain (555/1981) mukaisen maa-aineslupahakemuksen. Lupahakemukset käsitellään yhdessä ja ratkaistaan samalla päätöksellä (yhteislupa). Toiminnalle haetaan myös aloituslupaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.
Seepsula Oy:n hankkeen sijaintipaikkana on Tuusulan kunta, Ruotsinkylä, Senkkerin kiviainestehdas, kiinteistöt Fågelbergmosse 858-411-3-140, Kalliola 858-411-1-174, Hannele 858-411-1-179 ja Degermosse 858-411-1-145.
Kiviainesten ottoalue sijaitsee Tuusulan Ruotsinkylässä Seepsula Oy:n hallitsemalla alueella. Alueella on toteutettu kiviainesten ottoa ja jatkojalostusta vuodesta 1997 lähtien. Suunnittelualue on yleiskaavassa osoitettu maa-ainestenottoalueeksi ja ylijäämämaiden loppusijoitukseen varatuksi alueeksi. Hankealueella on toteutettu kaksi erillistä ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA), joissa on ollut mukana mm. kiviainesten louhinta ja murskaus.
Yhteislupaa haetaan toiminnan jatkamiseksi ympäristövaikutusten arvioinnissa esitettyjen suunnitelmien mukaisesti syventämällä olemassa olevaa louhosta. Toiminta-aluetta ei laajenneta tämän hakemuksen myötä, vaan ottoalue rajoittuu kokonaisuudessaan alueelle, jolla on jo ottotoimintaa koskeva lupa.
Ottosuunnitelma sisältää voimassa olevien maa-aineslupien alueet sekä ottoalueen syventämisen tasolle +18(nyt +42). Varsinaisen louhittavan alueen pinta-ala on 92 ha ja ottamisalueen 157 ha. Suunniteltu kokonaisottomäärä on 29 200 000 m3ktr, josta 8 200 000 m3ktr on jo voimassa oleva maa-aineksenottolupa ja ottotoiminta on käynnissä.
Yhteislupahakemuksessa esitetyt vuosittaiset ottomäärät ovat nykyisen kiviainestehtaan osalta korkeintaan 1 400 000 m3ktr ja uuden kiviainestehtaan osalta korkeintaan 2 000 000 m3ktr. Lupaa haetaan 20 vuodeksi.
Yhteislupahakemuksessa louhittavaksi esitettävät kiviainesmäärät ovat nykyisellä kiviainestehtaalla korkeintaan 3 710 000 tv/v (nykyisessä luvassa 3 350 000 tn/v) ja uudella kiviainestehtaalla korkeintaan 5 300 000 tn/v (nykyisessä luvassa 5 000 000 tn/v).
Yhteislupahakemuksessa murskattavaksi esitettävä kiviainesmäärä on lainvoimaisen ympäristölupapäätöksen mukainen; nykyisellä kiviainestehtaalla korkeintaan 3 400 000 tn/v ja uudella kiviainestehtaalla korkeintaan 5 000 000 tn/v.
Yhteislupahakemuksessa esitetään alueelle muualta jalostettavaksi tuotavan kiviaineksen määrän kasvattamista nykyisestä lainvoimaisesta ympäristöluvasta korkeintaan 2 500 000 tn/v (nykyisessä luvassa 1 650 000 tn/v). Muualta tuotavan louheen vastaanotolla tarkoitetaan ensisijaisesti mahdollisuutta nykyisen toiminta-alueen viereisten kiinteistöjen kiviainesvarantojen jalostamiseen Seepsulan kiviainestehtaalla, jolloin louheen vastaanotolla ei ole vaikutusta alueelle suuntautuvaan liikenteeseen.
Vireillä oleva yhteislupa tulee korvaamaan kaikki Seepsula Oy:n Senkkerin toiminta-alueen voimassa olevat ympäristö- ja maa-aineksenottoluvat, joita ovat seuraavat:
- 16.12.2019 maa-aineslain mukainen ottamislupa, Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta § 123 (TUUDno-2017-1172)
- 26.8.2019, maa-aineslain mukainen ottamislupa, Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta § 60 (TUUDno-2017-1172)
- 26.8.2019, ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa, Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta, § 59 (TUUDno-2017-366)
- 9.8.2011, maa-aineslain mukainen ottamislupa (Dno KYK: 466/2009), Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta
Toiminnalle haetaan aloittamislupaa (ympäristönsuojelulaki 199 §). Louhinta-alue rajoittuu kokonaisuudessaan alueelle, jolla on jo ottotoimintaa koskeva lupa eikä alue ole enää luonnontilainen. Toiminta-alue on kaavoitettu hakemuksen mukaiseen toimintaan ja toiminnan ympäristövaikutukset on arvioitu ja toiminnan kesto on suunniteltu pitkällä aikajänteellä. Perusteena on taata kiviaineksen riittävyys ja mahdollistaa investointi uuteen kiviainestehtaaseen, jonka ympäristövaikutukset ovat nykyistä pienemmät. Tehokkaalla tuotannolla saadaan ympäristön kannalta parhaat tekniikat käyttöön. Mikäli aloituslupaa ei voida myöntää koko hakemuksen kattavalle toiminnalle, aloituslupaa haetaan toiminnalle siinä laajuudessa kuin toiminnalle on voimassa olevat ympäristö- ja maa-ainesluvat.
Lupahakemuksessa esitetyt kiviainesten tuotannon toiminta-ajat pysyvät ennallaan. Lupahakemuksessa esitetystä toiminnasta aiheutuu melu-, pöly- ja tärinävaikutuksia lähiympäristöön. Toiminnan aiheuttamat ympäristövaikutukset vähenevät toiminnan siirtyessä nykyistä matalammalle tasolle. Uuden kiviainestehtaan myötä murskaustoiminnan ympäristövaikutukset tulevat pienenemään nykyisestä.
Kaavoituksellinen ja maankäytöllinen tilanne
Uudenmaan maakuntakaavan mukaan suunnittelualueella sijaitsee merkittäviä kiviainesvarantoja. Alue on merkitty jätteenkäsittelyalueeksi (EJ 1) ja ylijäämämaiden loppusijoitukseen varatuksi alueeksi (EJ 3). Pääosa suunnittelualueesta on merkitty maakuntakaavassa lentomelualueeksi (Ime-1/lme-2). Suunnittelualueen itäpuolelle on maakuntakaavaan merkitty ulkoilureitti ja länsipuolelle 400 kV voimalinja.
Uusimaa 2050 vaihemaakuntakaava -ehdotuksessa suunnittelualueelle ja sen lähiympäristöön on varaukset maa-aineshuollon kehittämisalueelle sekä tuotannon ja logistiikkatoimintojen kehittämisalueelle. kaavaehdotuksessa on lisäksi varaukset liikenteen yhteystarpeelle, voimajohdolle ja viheryhteystarpeelle. Kaavaluonnoksessa pääosa suunnittelualueesta on merkitty lentomelualueeksi.
Oikeusvaikutteisessa Ruotsinkylä-Myllykylä II -osayleiskaavassa suunnittelualue on merkitty maa-ainesten ottoalueeksi (EO) ja ylijäämämaiden loppusijoitukseen varatuksi alueeksi. Lisäksi kaavassa on jätteenkäsittelyalueen (EJ) kohdemerkintä. Näiden toimintojen ympärille on yleiskaavassa varattu 400 metrin suoja-alue (sv). Toiminta-aluetta ympäröi pääasiassa maa- ja metsätalousvaltaiseksi (M-11) osoitettuja alueita. Suunnittelualueen länsi- ja itäpuolella osayleiskaavassa on varaukset suojaviheralueille (EV). itäpuolen suojaviheralueen eteläosassa on luonnonsuojelualuemerkintä (SL). Suunnittelualueen pohjoisosassa osayleiskaavassa on merkintä muinaismuistolain nojalla rauhoitetulle kiinteälle muinaisjäännökselle (sm/3), joka on tutkittu pois ja poistettu muinaisjäännösrekisteristä kajoamisluvan UUDELY/ 8944/ 2017 nojalla (Kolamilsbotten, torvi- ja hiilimiilut). Lisäksi pohjoispuolella merkintä luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeälle alueelle (luo-2).
Suunnittelualueen lounaisosassa on merkinnät voimansiirtolinjoille (Z1). Suunnittelualueen länsipuolella on merkintä tieliikenteen yhteystarpeelle. Pääosa suunnittelualueessa on merkitty osayleiskaavassa lentomelualueeksi (m1/m2).
Tuusulan yleiskaava 20240 kaavaehdotuksen (selostus 13.2.2019) mukaan yleiskaavaa 2020 laaditaan oikeusvaikutteisena koko kuntaa. Kaavaehdotuksen mukaan yleiskaava ei kumoa oikeusvaikutteista Ruotsinkylä-Myllykylä II -osayleiskaavaa.
Suunnittelualueella ei ole asemakaavaa tai maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n mukaista rakennuskieltoa asemakaavan laatimista varten.
Vantaan yleiskaavassa 2007 suunnittelualueen länsipuoli on Vantaan kaupungin alueella varattu maa-ja metsätalousalueeksi (M), määräaikaisen yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (et), jätteenkäsittelyn suoja-alueeksi (ej) ja pientaloalueeksi (A4). Vantaalla on vireillä uuden yleiskaavan laatiminen. Vantaan nähtävillä olevassa yleiskaavaehdotuksessa osoitettu uusi tielinjaus Kehä IV:lle (mt 152), josta on osoitettu erillinen yhteystarve hankealueen suuntaan. Kuntarajalla on yhdyskuntateknisen huollon alue (ET) ja sen vieressä tilaa vaativan tuotanto- ja varastotoiminnan alue (TT). Kaavaehdotuksessa läheinen Kesäkylän asuinalue on merkinnällä pientalovaltainen asuinalue (AP). Muutoin alue on maa- ja metsätalousaluetta (M). Tuusulan puolelle johtaa lisäksi voimajohto (z).
Liikennevaikutukset
Toiminnan vuosittaiset tuotantomäärät muuttuvat verrattuna aikaisempien maa-aines ja ympäristölupien lupamääräyksiin. Nykyisen ja uuden kiviainestehtaan laskennallinen yhteistuotosmäärä on 8,4 miljoonaa tonnia vuodessa. Tämän määrän kuljettaminen alueella tai alueelta vuodessa edellyttäisi n. 670 kuormaa/arkipäivässä (arvioitu 250 työpäivää sekä 50 t kuljetusten mukaan). Hakemuksessa on esitetty ulkopuolelle suuntautuvien kuljetusten määräksi noin 400 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa (arvioitu 250 työpäivää sekä 50 t kuljetusten mukaan). Tuotantomäärien kasvun ei arvioida vaikuttavan ulkopuolelle suuntautuvien kuljetusten määrään, mutta tämän arvion taustaoletukset eivät käy hakemuksesta ilmi.
Kaikki alueen ulkopuoliset kiviaineskuljetukset suuntautuvat pääosin Senkkerin metsätieltä Katriinantielle ja Kehä III:lle. Arviolta noin 10%-15% (80-120 ajoneuvoa vuorokaudessa) kuljetuksista suuntautuu Senkkerin metsätien kautta Myllykyläntielle. Raskasta liikennettä kulkee Myllykyläntiellä nykyisin keskimäärin noin 280-290 ajoneuvoa vuorokaudessa. Suuntautumisarvioin puitteissa Senkkerin kiviainestehtaaseen liittyvien kuljetusten osuus tästä on siis 27%-42%. Kunnan tavoitteena on edistää mt 152 jatkeen toteutumista mm. Myllykyläntien ja Tuusulanväylän välille. Tämän yhteyden tulisi aikanaan toimia mm. raskaan liikenteen poikittaisyhteytenä Ruotsinkylän alueen eteläosassa siten, että raskaiden kuljetusten tarve käyttää Myllykyläntietä, Maisalantietä tai Lahelantietä vähenisi.
Työntekijöiden henkilöautoliikenne ja huoltoliikennemäärät eivät muutu oleellisesti.
Hakija arvioi, että ottamisalueen sisäinen liikenne ja sen ympäristövaikutukset vähenevät siirryttäessä uuteen kiviainestehtaaseen, jonka syötin tulee lähemmäs ottoaluetta ja nykyistä tasoa alemmalle tasolle.
Osa suunnittelualueen sisäisistä tieyhteyksistä on päällystettyjä, joka vähentää teiden pölyämistä. Hakija ilmoittaa, että ottamisalueen pölyntorjunnassa käytetään ensisijaisesti kastelua ja asfaltoitujen alueiden puhdistamista harjaamalla. Tarvittaessa liikennöityjen alueiden pölynsidontaan käytetään suolausta.
Ympäristövaikutukset ja niiden hallinta
Toiminta sijoittuu alueelle, jolla toteutetaan jo kiviainesten ottoa ja murskausta. Suunnitellulla toiminnalla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia yleiseen viihtyisyyteen ja ihmisten terveyteen. Kiviaineksen ottotoiminnan luonteen takia ympäristövaikutuksia ei voida kuitenkaan kokonaan poistaa. Toiminta aiheuttaa ajoittaisia melu-, pöly- ja tärinävaikutuksia, jotka rajoittuvat ottamisalueen läheisyyteen Toiminnan aiheuttamat ympäristövaikutukset vähenevät toiminnan siirtyessä matalammalle tasolle. Kehityshankkeita ympäristövaikutusten pienentämiseen tullaan toteuttamaan jatkossakin.
Louhinnassa on viime vuosina keskitytty onnistuneesti tärinävaikutusten pienentämiseen, josta on seurannut uusi tehokkaampi työtapa. Kiviaineksen louhinnassa käytetään digitaalisia nalleja ja emulsioräjähdenainetta, joiden avulla vähennetään räjähdysten aiheuttamia ympäristövaikutuksia mm. melun, pölyn ja tärinän osalta. Räjäytyksen ajankohdista tiedotetaan niille naapureille, jotka ilmoituksen ajankohdasta haluavat.
Alueella sijaitsevaan kiviainestehtaaseen on tehty vuosien aikana huomattavia parannuksia melu- ja pölyvaikutusten pienentämiseksi koteloinnin avulla. Murskauslaitoksen automaatiojärjestelmän yhteyteen on totutettu kastelujärjestelmä, jonka avulla prosessiin voidaan syöttää tehokkaasti vettä pölyämisen vähentämiseksi. Toiminta-alueen pölynhallinnassa käytetään kasteludumpperia, jolla kastellaan liikennöitäviä alueita tarpeen mukaan.
Suunniteltu uusi kiviainestehdas tulee olemaan ympäristövaikutuksiltaan vielä vähäisempi. Tulevan kiviainestehtaan ympäristövaikutusten hallinta on voimakkaasti mukana jo suunnitteluvaiheessa, jolloin mm. koteloinnit voidaan toteuttaa parhaalla mahdollisella tavalla. Meluavin murskausvaihe sijoitetaan maanpinnan alapuolelle ja laitoksen syöttö tapahtuu nykyistä matalammalta tasolta. Myös laitosta syöttävien kiviautojen matka louhoksesta lyhenee. Toiminnassa käytettävä murskauslaitos toimii sähköenergialla, mikä vähentää toiminnasta aiheutuvia suoria pakokaasupäästöjä.
Toiminnan aiheuttamaa äänitasoa on seurattu jatkuvatoimisin mittauksin. Toiminnan lähtömelutasoja on pienennetty koteloinnein, koneinvestoinnein sekä rakentamalla asutuksen suuntaan suojavalleja. Jäljellä olevista pintamaista rakennetaan suojavalli myös koillisen suuntaan. Liikenteen aiheuttamaa pölyämistä vähennetään mm. kastelemalla tiestöä mahdollisimman tehokkaasti.
Toiminnalla ei arvioida olevan haitallisia vaikutuksia luontoon, luonnonsuojeluarvoihin, rakennettuun ympäristöön tai pinta- ja pohjavesiin tai maaperään. Mahdolliset vaikutukset mm. pohjaveteen rajoittuvat ottoalueen välittömään läheisyyteen.
Toiminnan mahdollisia ympäristövaikutuksia tarkkaillaan toiminta-alueen ympäristössä seuraamalla hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti pinta- ja pohjavesien laatua, ympäristöön aiheutuvaa tärinää sekä määräaikaisin mittauksin melua, pölyä ja muita räjäytysten vaikutuksia.
Toiminta hakemuksen mukaisella alueella on jo vakiintunutta. Keskittämällä kiviaineksen ottotoimintaa alueille, joilla voidaan toimia pitkään, mahdollistetaan investoinnit ympäristön kannalta parhaan tekniikan käyttöönottoon sekä toiminnan pitkäjänteiseen kehittämiseen. Seepsulan ottoalueelta voidaan palvella pääkaupunkiseudun kiviaineshuollon tarpeita tehokkaalla ja ympäristö huomioivalla tavalla kohtuulliselta kuljetusetäisyydeltä.
Kunnanhallituksen lausunto
Kunnanhallitus panee merkille, että yhteislupaa haetaan toiminnan jatkamiseksi ympäristövaikutusten arvioinnissa esitettyjen suunnitelmien mukaisesti syventämällä olemassa olevaa louhosta. Tällöin toiminta-aluetta ei laajenneta hakemuksen myötä, vaan ottoalue rajoittuu kokonaisuudessaan alueelle, jolla on jo ottotoimintaa koskeva lupa. Hakemuksessa esitetyt kiviainesten tuotannon toiminta-ajat pysyvät ennallaan.
Kunnanhallitus toteaa, että hakemuksen mukaan toiminnan vuosittaiset tuotantomäärät eivät muutu oleellisesti verrattuna aikaisempien maa-aines- ja ympäristölupien lupamääräyksiin. Tämän perusteella alueen ulkopuolelle suuntautuvassa liikenteessä ei tapahdu merkittäviä muutoksia. Muualta tuotavan louheen vastaanotto puolestaan lisää jonkin verran alueen sisäistä liikennettä, mutta toiminnalla ei ole vaikutusta alueen ulkopuoliseen liikenteeseen.
Kunnanhallitus toteaa edelleen, että lupahakemuksessa esitetystä toiminnasta aiheutuu melu-, pöly- ja tärinävaikutuksia lähiympäristöön. Toiminnan aiheuttamat ympäristövaikutukset kuitenkin vähenevät toiminnan siirtyessä nykyistä matalammalle tasolle. Uuden kiviainestehtaan myötä murskaustoiminnan ympäristövaikutukset tulevat pienenemään nykyisestä.
Kunnanhallitus katsoo, että haettu toiminta on voimassa olevan yleiskaavan mukaista, eikä hakemuksesta, ml. aloituslupahakemus, ole huomautettavaa maankäytöllisestä ja kaavoituksellisesta näkökulmasta. Toiminnasta aiheutuvat ympäristövaikutukset ovat hallittavissa asianmukaisin lupamääräyksin. Kunnanhallitus puoltaa luvan myöntämistä.