Valtuusto, kokous 6.4.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 25 Riihikallion monitoimikampuksen hankesuunnitelma

TUUDno-2020-465

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Mikko Heikkilä, hankesuunnittelija, mikko.heikkila@tuusula.fi

Perustelut

Tuusulan kunnan valtuusto on tehnyt 12.11.2018 § 124 päätöksen Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelmasta sekä 9.12.2019, § 172 päätökseen hyväksyä palveluverkkosuunnitelman päivitys. Uudisrakennuksena sekä nykyisen koulun osittaisena peruskorjauksena toteutettava Riihikallion monitoimikampus on yksi sivistyksen toimialueen keskeisistä kunnallisista palvelutuotantohankkeista suunnittelukaudelle.

Uudisrakennus tulee valmistuttuaan korvaamaan nykyisen sisäilmaongelmien vuoksi osittaisesti käytöstä poistetun Riihikallion koulukiinteistön. Lisäksi hanke tulee korvaamaan Etelä-Tuusulan palveluverkkosuunnitelman mukaan poistuvia koulukiinteistöjä, mm. osan poistuvan Hyrylän koulukeskuksen kiinteistön tiloista yhdessä uudisrakennuksena toteutettavan Rykmentinpuiston monitoimikampuksen kanssa.

Palveluverkkosuunnitelman 2019 - 2026 mukaan uutta monitoimikampusta suunniteltaessa lähtökohtana on 4–sarjainen n. 900 oppilaan koulu, jossa toimii myös esiopetusryhmä (25 lasta) ja joka on myöhemmin laajennettavissa 5-sarjaiseksi.

Palveluverkkosuunnitelmassa 9.12.2019 tarkennettiin koulun kokoa oppilasennusteiden mukaan n.800 oppilaaseen. Riihikallion koulu on tällä hetkellä 3–sarjainen n. 650 oppilaan yhtenäiskoulu. Nyt tehdyllä hankesuunnittelun laajemmalla toteutuksella varaudutaan alueen mahdolliseen kasvuun ja mahdollistetaan myös oppilaiden ohjaamiseen Riihikallion kouluun muualta Etelä-Tuusulan alueelta. Tällä oppilaiden ohjaamisella voidaan osaltaan reagoida ja varautua myös Rykmentinpuiston rakentumiseen ja lapsimäärien mahdolliseen kasvuun kyseisellä alueella. Oppilasennusteen mukaan Riihikallion alueen oppilasmäärä on vuonna 2030 n. 660 oppilasta ja muutos oppilasennusteeseen 2018 on laskeva.

Hankesuunnitelman viitepiirustukset ja tilaohjelma on laadittu palveluverkkosuunnitelman ja strategisen kehittämissuunnitelman mukaisesti 900+25 oppilaan mitoituksella. Hankkeen kokoa tarkennetaan toteutussuunnitteluvaiheessa, kun saadaan vahvistusta oppilasmäärien muutoksista seuraavasta väestöennusteesta.

Vuonna 2018 Riihikallion koulukampuksesta laadittiin strateginen kehittämissuunnitelma, jossa esiteltiin kolme vaihtoehtoista ehdotusta koulukampuksen toteuttamiseksi nykyiselle paikalleen. Kaikissa vaihtoehdoissa myös koulutonttia esitetään laajennettavaksi pohjoisen ja luoteen suuntaan. Kehittämissuunnittelutyöryhmä päätyi ehdottamaan jatkosuunnittelun lähtökohdaksi vaihtoehtoa 3, jossa koulu esitetään toteutettavaksi uudisrakennuksena nykyisen koulun viereen. Uudisrakennuksen valmistuttua nykyinen koulurakennus purettaisiin. Tähän vaihtoehtoon päätettiin, kunnan johtoryhmän pyynnöstä, lisätä nykyisen liikuntasali-osan sekä 2007 rakennetun osan säilyttäminen ja perusparannus (=VE3B). Nykyinen koulurakennus on toiminnassa siihen asti, kunnes uusi koulu valmistuu.

Kunnanhallitus päätti 29.4.2019, Khall §163 Kasvatus- ja sivistyslautakunnan esityksen mukaisesti, että jatkotyöskentelyn lähtökohdaksi valitaan vaihtoehto 3B.

Hankesuunnittelu ja siihen liittyvä Strateginen kehittämissuunnittelu tehtiin yhteistyössä Tilapalveluiden, Sivistyksen toimialueen, Kaavoituksen, Yhdyskuntasuunnittelun sekä Riihikallion koulun edustajien kanssa. Lisäksi suunnittelussa on huomioitu kuntalaisten toiveita, joita on kartoitettu mm. asukasilloissa.  

Hankkeen pääkonsultteina ovat toimineet strategisen kehittämissuunnittelun aikana WSP Finland Oy sekä hankesuunnitteluvaiheessa Arkkitehtitoimisto LPV Oy. Hankkeeseen liittyvän asemakaavoituksen konsulttina on toiminut Arkkitehtitoimisto LPV Oy. Lisäksi hankesuunnitteluun on osallistunut useita eri osa-alueiden asiantuntijakonsultteja, kuten: rakenne, geo-tekniikka, akustiikka, av-järjestelmät, maalämpö, palotekniikka, energiatehokkuus sekä kustannustieto.

Hankkeen toteuttaminen edellyttää asemakaavamuutoksen. Riihikallion koulun asemakaavamuutosta ja sen edellyttämiä selvitystöitä on laadittu samanaikaisesti hankesuunnittelun kanssa.

Uudisrakennuksen alustava bruttoala on n. 10 850 brm2, hyötyalan ollessa noin 7140 hym2. Tilatehokkuus on 8,6 m2 / oppilas. Nykykyisen koulurakennuksen säilyvien, peruskorjattavien osien laajuus on: liikuntasalirakennus 1677 brm² ja 2007 rakennettu osa (pajatalo) 1849 brm². Pajatalon 2. kerros (n. 745 htm²) ei sisällä koulun tiloja, vaan on kokonaisuudessaan ulosvuokrattavaa tilaa. Laajennetun koulutontin laajuus on noin 3,2 ha, josta rakennetun koulupihan osuus on noin 6000 m² ja puistomaisen pihan osuus n. 1700 m². Piha-alue varustetaan kuntalaisten lähiliikuntapaikaksi.

Rakennusten lämmitysmuodoksi esitetään maalämmön ja kaukolämmön yhdistelmää, jossa 65-70% kiinteistön lämmitysenergiatarpeesta tuotetaan maalämmöllä ja loput kaukolämmöllä.

Riihikallion koulukampuksen toteuttamismuotona on pääurakka. Pääurakkamuodossa hankkeen johtamisesta vastaa tilaaja (Tuusulan kunnan Tilapalvelut), suunnittelu ja rakentaminen toteutetaan erillisillä sopimuksilla. Rakennushanke toteutuu vaihe kerrallaan: luonnos-, yleis- ja toteutussuunnitelmien jälkeen siirrytään urakkakilpailutukseen. Urakoitsijavalintapäätösten jälkeen voidaan ryhtyä rakentamaan. Urakkakilpailutusvaiheessa tilaaja päättää, käytetäänkö rakennushankkeessa kokonaisurakkamallia vai jaetaanko urakka osiin. 

Pääurakkamuodossa kiinteistön ylläpito jää kunnan vastuulle. 

Hankkeen tavoiteaikataulu:

  • hankesuunnitelman päätäntä 3 - 4/2020
  • toteutussuunnittelun valmistelu 4 - 6/2020
  • toteutussuunnittelu 9/2020 – 8/2021
  • rakentamisen valmistelu 9/2021 – 12/2021
  • rakentaminen ja purkaminen 1/2022 – 9/2024
  • uudisrakennuksen kalustaminen ja toiminnan käynnistämisen valmistelut 11/2023 – 12/2023
  • uudisrakennuksen käyttöönotto, tavoitteena 1/2024
  • koko kampuksen valmistuminen 10/2024

Hankkeen arvioidut kokonaiskustannukset ovat 32 370 000 euroa. (alv 0%).

Määrärahat:

  • Vuodelle 2020, 500 000 euroa
  • Vuodelle 2021, 10 000 000 euroa
  • Vuodelle 2022, 14 000 000 euroa
  • Vuodelle 2023, 6 400 000 euroa
  • Vuodelle 2024, 0 euroa

Kustannusten jakautumista vuosille 2020-2024 sekä kustannusarviota tarkennetaan hankkeen edetessä. 

Lisäksi hankkeelle varataan

  • n. 500 000 euroa irtokalusteisiin: 500 euroa/henkilö (sisältää oppilaat ja henkilöstön)
  • n. 160 000 euroa AV-varusteiden ja -välineiden leasing-kustannuksiin: 200 euroa/oppilas

Ehdotus

Esittelijä

Esa Koskinen, rakennuspäällikkö, esa.koskinen@tuusula.fi

Tekninen lautakunta päättää

  • osaltaan hyväksyä Riihikallion monitoimikampuksen hankesuunnitelman
  • tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta välittömästi kokouksessa
  • ehdottaa kunnanhallitukselle, että 

kunnanhallitus päättää

  • hyväksyä Riihikallion monitoimikampuksen hankesuunnitelman
  • oikeuttaa vt. tilapalvelupäällikön kilpailuttamaan toteutussuunnittelun.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Mikko Heikkilä, hankesuunnittelija, mikko.heikkila@tuusula.fi

Perustelut

Kasvatus- ja sivistyslautakunta käsittelee asiaa 24.3.2020 pidettävässä kokouksessa.

Ehdotus

Esittelijä

Arto Lindberg, pormestari, arto.lindberg@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • ottaa asian 6.4.2020 pidettävän valtuuston kokouksen esityslistalle
  • tehdä ehdotuksensa valtuustolle 30.3.2020 pidettävässä kunnanhallituksen kokouksessa.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Mikko Heikkilä, hankesuunnittelija, mikko.heikkila@tuusula.fi
Tiina Simons, kehittämispäällikkö, tiina.simons@tuusula.fi
Harri Saramola, rehtori, harri.saramola@tuusula.fi
Markus Torvinen, opetuspäällikkö, markus.torvinen@tuusula.fi

Perustelut

Tuusulan kunnan valtuusto on tehnyt 12.11.2018 § 124 päätöksen Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelmasta sekä 9.12.2019, § 172 päätökseen hyväksyä palveluverkkosuunnitelman päivitys. Uudisrakennuksena sekä nykyisen koulun osittaisena peruskorjauksena toteutettava Riihikallion monitoimikampus on yksi sivistyksen toimialueen keskeisistä kunnallisista palvelutuotantohankkeista suunnittelukaudelle.

Uudisrakennus tulee valmistuttuaan korvaamaan nykyisen sisäilmaongelmien vuoksi osittaisesti käytöstä poistetun Riihikallion koulukiinteistön. Lisäksi hanke tulee korvaamaan Etelä-Tuusulan palveluverkkosuunnitelman mukaan poistuvia koulukiinteistöjä, mm. osan poistuvan Hyrylän koulukeskuksen kiinteistön tiloista yhdessä uudisrakennuksena toteutettavan Rykmentinpuiston monitoimikampuksen kanssa.

Palveluverkkosuunnitelman 2019 - 2026 mukaan uutta monitoimikampusta suunniteltaessa lähtökohtana on 4–sarjainen n. 900 oppilaan koulu, jossa toimii myös esiopetusryhmä (25 lasta) ja joka on myöhemmin laajennettavissa 5-sarjaiseksi.

Palveluverkkosuunnitelmassa 9.12.2019 tarkennettiin koulun kokoa oppilasennusteiden mukaan n.800 oppilaaseen. Riihikallion koulu on tällä hetkellä 3–sarjainen n. 650 oppilaan yhtenäiskoulu. Nyt tehdyllä hankesuunnittelun laajemmalla toteutuksella varaudutaan alueen mahdolliseen kasvuun ja mahdollistetaan myös oppilaiden ohjaamiseen Riihikallion kouluun muualta Etelä-Tuusulan alueelta. Tällä oppilaiden ohjaamisella voidaan osaltaan reagoida ja varautua myös Rykmentinpuiston rakentumiseen ja lapsimäärien mahdolliseen kasvuun kyseisellä alueella. Oppilasennusteen mukaan Riihikallion alueen oppilasmäärä on vuonna 2030 n. 660 oppilasta ja muutos oppilasennusteeseen 2018 on laskeva.

Hankesuunnitelman viitepiirustukset ja tilaohjelma on laadittu palveluverkkosuunnitelman ja strategisen kehittämissuunnitelman mukaisesti 900+25 oppilaan mitoituksella. Hankkeen kokoa tarkennetaan toteutussuunnitteluvaiheessa, kun saadaan vahvistusta oppilasmäärien muutoksista seuraavasta väestöennusteesta.

Vuonna 2018 Riihikallion koulukampuksesta laadittiin strateginen kehittämissuunnitelma, jossa esiteltiin kolme vaihtoehtoista ehdotusta koulukampuksen toteuttamiseksi nykyiselle paikalleen. Kaikissa vaihtoehdoissa myös koulutonttia esitetään laajennettavaksi pohjoisen ja luoteen suuntaan. Kehittämissuunnittelutyöryhmä päätyi ehdottamaan jatkosuunnittelun lähtökohdaksi vaihtoehtoa 3, jossa koulu esitetään toteutettavaksi uudisrakennuksena nykyisen koulun viereen. Uudisrakennuksen valmistuttua nykyinen koulurakennus purettaisiin. Tähän vaihtoehtoon päätettiin, kunnan johtoryhmän pyynnöstä, lisätä nykyisen liikuntasali-osan sekä 2007 rakennetun osan säilyttäminen ja perusparannus (=VE3B). Nykyinen koulurakennus on toiminnassa siihen asti, kunnes uusi koulu valmistuu.

Kunnanhallitus päätti 29.4.2019, Khall §163 Kasvatus- ja sivistyslautakunnan esityksen mukaisesti, että jatkotyöskentelyn lähtökohdaksi valitaan vaihtoehto 3B.

Hankesuunnittelu ja siihen liittyvä Strateginen kehittämissuunnittelu tehtiin yhteistyössä Tilapalveluiden, Sivistyksen toimialueen, Kaavoituksen, Yhdyskuntasuunnittelun sekä Riihikallion koulun edustajien kanssa. Lisäksi suunnittelussa on huomioitu kuntalaisten toiveita, joita on kartoitettu mm. asukasilloissa.  

Hankkeen pääkonsultteina ovat toimineet strategisen kehittämissuunnittelun aikana WSP Finland Oy sekä hankesuunnitteluvaiheessa Arkkitehtitoimisto LPV Oy. Hankkeeseen liittyvän asemakaavoituksen konsulttina on toiminut Arkkitehtitoimisto LPV Oy. Lisäksi hankesuunnitteluun on osallistunut useita eri osa-alueiden asiantuntijakonsultteja, kuten: rakenne, geo-tekniikka, akustiikka, av-järjestelmät, maalämpö, palotekniikka, energiatehokkuus sekä kustannustieto.

Hankkeen toteuttaminen edellyttää asemakaavamuutoksen. Riihikallion koulun asemakaavamuutosta ja sen edellyttämiä selvitystöitä on laadittu samanaikaisesti hankesuunnittelun kanssa.

Uudisrakennuksen alustava bruttoala on n. 10 850 brm2, hyötyalan ollessa noin 7140 hym2. Tilatehokkuus on 8,6 m2 / oppilas. Nykykyisen koulurakennuksen säilyvien, peruskorjattavien osien laajuus on: liikuntasalirakennus 1677 brm² ja 2007 rakennettu osa (pajatalo) 1849 brm². Pajatalon 2. kerros (n. 745 htm²) ei sisällä koulun tiloja, vaan on kokonaisuudessaan ulosvuokrattavaa tilaa. Laajennetun koulutontin laajuus on noin 3,2 ha, josta rakennetun koulupihan osuus on noin 6000 m² ja puistomaisen pihan osuus n. 1700 m². Piha-alue varustetaan kuntalaisten lähiliikuntapaikaksi.

Rakennusten lämmitysmuodoksi esitetään maalämmön ja kaukolämmön yhdistelmää, jossa 65-70% kiinteistön lämmitysenergiatarpeesta tuotetaan maalämmöllä ja loput kaukolämmöllä.

Riihikallion koulukampuksen toteuttamismuotona on pääurakka. Pääurakkamuodossa hankkeen johtamisesta vastaa tilaaja (Tuusulan kunnan Tilapalvelut), suunnittelu ja rakentaminen toteutetaan erillisillä sopimuksilla. Rakennushanke toteutuu vaihe kerrallaan: luonnos-, yleis- ja toteutussuunnitelmien jälkeen siirrytään urakkakilpailutukseen.

Urakoitsijavalintapäätösten jälkeen voidaan ryhtyä rakentamaan. Urakkakilpailutusvaiheessa tilaaja päättää, käytetäänkö rakennushankkeessa kokonaisurakkamallia vai jaetaanko urakka osiin. 

Pääurakkamuodossa kiinteistön ylläpito jää kunnan vastuulle. 

Hankkeen tavoiteaikataulu:

  • hankesuunnitelman päätäntä 3 - 4/2020
  • toteutussuunnittelun valmistelu 4 - 6/2020
  • toteutussuunnittelu 9/2020 – 8/2021
  • rakentamisen valmistelu 9/2021 – 12/2021
  • rakentaminen ja purkaminen 1/2022 – 9/2024
  • uudisrakennuksen kalustaminen ja toiminnan käynnistämisen valmistelut 11/2023 – 12/2023
  • uudisrakennuksen käyttöönotto, tavoitteena 1/2024
  • koko kampuksen valmistuminen 10/2024
     

Hankkeen arvioidut kokonaiskustannukset ovat 32 370 000 euroa. (alv 0%).

Määrärahat:

  • Vuodelle 2020, 500 000 euroa
  • Vuodelle 2021, 10 000 000 euroa
  • Vuodelle 2022, 14 000 000 euroa
  • Vuodelle 2023, 6 400 000 euroa
  • Vuodelle 2024, 0 euroa
     

Kustannusten jakautumista vuosille 2020-2024 sekä kustannusarviota tarkennetaan hankkeen edetessä. 

Lisäksi hankkeelle varataan

  • n. 500 000 euroa irtokalusteisiin: 500 euroa/henkilö (sisältää oppilaat ja henkilöstön)
  • n. 160 000 euroa AV-varusteiden ja -välineiden leasing-kustannuksiin: 200 euroa/oppilas

Ehdotus

Esittelijä

Virpi Lehmusvaara, sivistysjohtaja, virpi.lehmusvaara@tuusula.fi

Kasvatus- ja sivistyslautakunta päättää

  • osaltaan hyväksyä Riihikallion monitoimikampuksen hankesuunnitelman
  • tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta välittömästi kokouksessa
  • ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että
     

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä Riihikallion monitoimikampuksen hankesuunnitelman
  • oikeuttaa vt. tilapalvelupäällikön kilpailuttamaan toteutussuunnittelun.

 

___________

Puheenjohtaja avasi keskustelun. 

Jäsen Alanko esitti seuraavan muutosehdotuksen: "Tuusulan lapsimäärästä on esitetty viranhaltijoiden taholta ennusteita, joiden mukaan lapsimäärä on laskemassa lähivuosina. Tästä syystä ei ole perusteltua mitoittaa Riihikallion monitoimikampusta jopa 900 oppilaan määrälle. Koko palveluverkko tulisi ottaa uudelleen arvioitavaksi ja säilyttää myös pienet koulut, eikä rakentaa uusia mammuttikouluja."

Jäsen Alangon muutosesitys raukesi kannattamattomana.

 

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Jäsen Alanko jätti päätökseen eriävän mielipiteen. Eriävä mielipide liitetään pöytäkirjaan.

Valmistelija

Mikko Heikkilä, hankesuunnittelija, mikko.heikkila@tuusula.fi
Esa Koskinen, rakennuspäällikkö, esa.koskinen@tuusula.fi

Ehdotus

Esittelijä

Arto Lindberg, pormestari, arto.lindberg@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • hyväksyä Riihikallion monitoimikampuksen hankesuunnitelman
  • tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta välittömästi kokouksessa
  • ehdottaa valtuustolle, että
     

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä Riihikallion monitoimikampuksen hankesuunnitelman
  • oikeuttaa vt. tilapalvelupäällikön kilpailuttamaan toteutussuunnittelun.

---

Puheenjohtajan avattua asiassa keskustelun Pekka Heikkinen Tuija Reinikaisen ja Pentti Mattilan kannattamana esitti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. 

Koska oli tehty kannatettu palautusesitys, oli asia ratkaistava äänestämällä. Kunnanhallitus hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat asian käsittelyä tässä kokouksessa äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat asian palauttamista uudelleen valmisteluun, äänestävät ei. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 9 jaa-ääntä (Huuhtanen, Lappalainen, Mäensivu, Mäki-Kuhna, Riola, Salmi, Peltonen, Salonen ja Lindberg) ja 4 ei-ääntä (Nepponen, Heikkinen, Mattila ja Reinikainen). Puheenjohtaja totesi, että asia käsitellään tässä kokouksessa.  

Päätös

Kunnanhallitus päätti

  • hyväksyä Riihikallion monitoimikampuksen hankesuunnitelman
  • tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta välittömästi kokouksessa
  • ehdottaa valtuustolle, että
     

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä Riihikallion monitoimikampuksen hankesuunnitelman
  • oikeuttaa vt. tilapalvelupäällikön kilpailuttamaan toteutussuunnittelun.

 

Pekka Heikkinen ilmoitti päätöksestä seuraavan eriävän mielipiteen:
"Esitin asian palauttamista uudelleen valmisteluun seuraavilta osin:

  • taloudellisin sekä oppilasmäärän kehitykseen liittyvin perustein, koulu suunnitellaan uudelleen kolmisarjaiseksi, kuten Riihikallion koulu nytkin on
  • ja rakennus suunnitellaan niin, että sitä on mahdollisuus hyvällä tavalla laajentaa siinä vaiheessa kun/jos oppilasmäärä kasvaa 
  • pajarakennuksen toinen kerros ohjelmoidaan opetustilaksi
  • liikuntatilat, jotka enemmän kuin kaksinkertaistuvat suunnitellaan uudelleen pienempinä."

 

Virpi Lehmusvaara ja Mikko Heikkilä selostivat asiaa kokouksessa.

 

 

Ehdotus

Valtuusto päättää

  • hyväksyä Riihikallion monitoimikampuksen hankesuunnitelman
  • oikeuttaa vt. tilapalvelupäällikön kilpailuttamaan toteutussuunnittelun.

---

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun Pekka Heikkinen teki Seppo Noron, Matti Alangon ja Liisa Palvaksen kannattamana seuraavan palautusesityksen:

"Esitän asian palauttamista uudelleen valmisteluun seuraavilta osin:

  • taloudellisin sekä oppilasmäärän kehitykseen liittyvin perustein,​ koulu suunnitellaan uudelleen kolmisarjaiseksi,​ kuten Riihikallion koulu nytkin on
  • ja rakennus suunnitellaan niin,​ että sitä on mahdollisuus hyvällä tavalla laajentaa siinä vaiheessa kun/jos oppilasmäärä kasvaa - pajarakennuksen toinen kerros ohjelmoidaan opetustilaksi
  • liikuntatilat,​ jotka enemmän kuin kaksinkertaistuvat suunnitellaan uudelleen pienempinä."

 

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu palautusesitys, on asia ratkaistava äänestämällä. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat asian käsittelyä tässä kokouksessa, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Heikkisen tekemää palautusesitystä, äänestävät "ei".

Suoritetussa äänestyksessä

  • jaa-äänen antoivat Jussi Salonen, Pasi Huuhtanen, Päivö Kuusisto, Kim Kiuru, Janne Mellin, Sanna Tuhkunen, Jorma Sulander, Markus Meckelborg, Ilona Toivanen, Aarno Järvinen, Jouko Riola, Mika Mäki-Kuhna, Tommi Partanen, Anna Yltävä, Sanna Kervinen, Emmi Sirniö, Aila Koivunen, Arto Nätkynmäki, Kari Kinnunen, Ilmari Sjöblom, Elisa Laitila, Johanna Sipiläinen, Jari Anttalainen, Henri Koskela, Ruut Sjöblom, Karita Mäensivu, Lilli Salmi, Arto Lindberg, Eeva-Liisa Nieminen, Jani Peltonen, Jere Pulska, Jerry Airikka, Laura Åvall, Lea Ahonen, Monica Avellan, Petra Kela, Sami Tamminen, Ulla Palomäki, Ulla Rosenqvist, Veikko Seuna
  • ei-äänen antoivat Seppo Noro, Matti Alanko, Margita Winqvist, Pekka Heikkinen, Satu Heikkilä, Taina Ketvel, Kirsi Viitanen, Liisa Palvas, Antti Kaikkonen, Ari Nyman, Leena Joensuu.

 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 40 jaa-ääntä ja 11 ei-ääntä. Puheenjohtaja totesi valtuuston päättäneen käsitellä asian tässä kokouksessa.

Keskustelun jatkuessa Sanna Kervinen esitti Laura Åvallin, Pekka Heikkisen, Taina Ketvelin, Arto Nätkynmäen, Ilmari Sjöblomin ja Monica Avellanin kannattamana, että pohjaehdotukseen lisätään seuraava 3. ranskalainen viiva:

"- tuusulalaisille lapsille ja nuorille tulee varmistaa turvallinen ja terveellinen oppimisympäristö Riihikallion monitoimikampukseen. Hanke tulee toteuttaa tehokkaasti ja laadukkaasti, kuitenkin niin, että nyt arvioitua kokonaiskustannusta, 32 370 000 euroa ei tulla ylittämään. Mikäli olosuhteet joiltain osin, kuten esimerkiksi yleisten rakennuskustannusten tai ennustettavissa olevan lapsimäärän suhteen tulevat muuttumaan niin, että tuo kokonaiskustannus näyttäisi ylittyvän, on hanke tuotava erikseen valtuuston käsittelyyn."

Valtuusto hyväksyi em. muutosesityksen yksimielisesti.

Päätös

Valtuusto päätti

  • hyväksyä Riihikallion monitoimikampuksen hankesuunnitelman
  • oikeuttaa vt. tilapalvelupäällikön kilpailuttamaan toteutussuunnittelun
  • että tuusulalaisille lapsille ja nuorille tulee varmistaa turvallinen ja terveellinen oppimisympäristö Riihikallion monitoimikampukseen. Hanke tulee toteuttaa tehokkaasti ja laadukkaasti, kuitenkin niin, että nyt arvioitua kokonaiskustannusta, 32 370 000 euroa ei tulla ylittämään. Mikäli olosuhteet joiltain osin, kuten esimerkiksi yleisten rakennuskustannusten tai ennustettavissa olevan lapsimäärän suhteen tulevat muuttumaan niin, että tuo kokonaiskustannus näyttäisi ylittyvän, on hanke tuotava erikseen valtuuston käsittelyyn.

Tiedoksi

sivistys, kasvu ja ympäristö

Liitteet

Oheismateriaali


Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS

Valitusoikeus ja valituksen perusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun muutettu päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Valitusviranomainen
Päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella Helsingin hallinto-oikeudelta.
Valitusviranomaisen yhteystiedot
Helsingin hallinto-oikeus
Radanrakentajantie 5
00520 Helsinki
Puhelin 029 56 42000
Faksi 029 56 42079
sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi

Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti
Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. 

MRL 188 §:n 3 momentin mukaan kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon samaan aikaan, kun päätöksen katsotaan kuntalain 140 §:n mukaisesti tulleen kunnan jäsenen tietoon.

Muista kuin em. päätöksistä asianosaisen katsotaan saaneen tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi yleiseen tietoverkkoon, ei lueta määräaikaan.

Valituksen muoto ja sisältö 
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

1) päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
3) vaatimusten perustelut;
4) mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:

  • valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  • selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
     

Valitusasiakirjojen toimittaminen
Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaisille ennen valitusajan päättymistä. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.
Asiakirjat toimitetaan viranomaisen asiointiosoitteeseen lähettäjän omalla vastuulla. Tämä voidaan tehdä myös postitse, sähköisesti tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Lisätietoja
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) 2 §:n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua, joka on hallinto-oikeudessa 260 euroa. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua. Maksua ei myöskään peritä, jos hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi.