Perustelut
Lausuntopyyntö
Ympäristökeskus on 23.8.2018 päivätyllä lausuntopyynnöllään pyytänyt sopijakuntiensa lausunnot Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan 20.8.2019 tekemistä esityksistä ympäristökeskuksen vuoden 2020 talousarvioksi ja palvelusuunnitelmaksi vuosille 2020–2024 sekä ympäristökeskuksen palvelusopimukseksi vuosille 2020–2022. Sopijakuntia on pyydetty lausunnoissaan lisäksi ilmoittamaan, jos ne haluavat ympäristökeskuksen järjestävän työntekijöidensä lähityöskentelyn kunnassa vuonna 2020. Tuusulan kunnanhallitukselle osoitetut kirjalliset lausunnot talousarvio- ja palvelusopimusesityksistä on pyydetty toimittamaan ympäristökeskukselle viimeistään 30.9.2019 mennessä. Nurmijärven kunta ja Järvenpään kaupunki ovat pyytäneet ja saaneet lisäaikaa lausunnonannolle.
Lausunnot
Ympäristökeskuksen sopijakunnat ovat antaneet lausunnot ympäristökeskuksen talousarvio- ja palvelusopimusesityksistä seuraavasti:
- Keravan tekninen lautakunta 23.9.2019 § 102
- Järvenpään kaupunginhallitus 30.9.2019 § 240
- Nurmijärven kunnanhallitus 7.10.2019 § 206
- Mäntsälän kunnanhallitus 4.11.2019 § 233.
Sopijakuntien lausunnot ovat liitteinä.
Keravan tekninen lautakunta toteaa lausunnossaan ympäristökeskuksen palvelusuunnitelman tavoitteiden ja toimenpiteiden jatkavan pääosin kuluvan vuoden tavoitteita ja olevan Keravan kaupungin kannalta hyväksyttävissä. Keravan kaupunkistrategia on lausunnon mukaan soveltuvin osin otettu huomioon. Lausunnon mukaan Keravan kaupungilla ei ole huomautettavaa Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen vuoden 2020 talousarvioesitykseen ja taloussuunnitelmaan / palvelusuunnitelmaan vuosille 2020 - 2024.
Järvenpään kaupunginhallituksen lausunnon mukaan Järvenpää hyväksyy ympäristökeskuksen talousarvioluonnoksessa ja palvelusopimusehdotuksessa esitetyn yhteistoimintakorvausten korotuksen, mutta haluaa tarkemman selvityksen, mistä eri tulosyksikkökohtaiset muutokset johtuvat Järvenpään osalta. Järvenpään kaupunki pyytää lisäksi selvityksen siitä, mihin toimenpiteisiin Keski-Uudenmaan ympäristökeskus ryhtyy taloutensa sopeuttamiseksi ja kulukehityksensä hillitsemiseksi.
Nurmijärven kunnanhallituksen lausunnon mukaan Nurmijärven kunta hyväksyy osaltaan Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen vuoden 2020 talousarvioesityksen ja palvelusuunnitelman vuosille 2020 – 2024. Lausunnossa kiinnitetään huomiota ympäristö- ja maa-aineslupien pitkiin käsittelyaikoihin. Lausunnon mukaan kyseisten lupien käsittelyaikoja tulee nopeuttaa sekä varmistaa nopea käsittely kaikkien kuntien alueilta tulevien hakemusten osalta. Nurmijärven kunta pitää kustannusten ja maksuosuuksien 7,09 % nousua suurena ja katsoo, että ympäristökeskuksen tulee ryhtyä toimenpiteisiin kustannuskehityksen hillitsemiseksi. Nurmijärven kunta pitää lausunnon mukaan lähityöskentelyä parempana vaihtoehtona erillisiä teemapalavereja, joihin kootaan selkeät asiakokonaisuudet ja tarvittava asiantuntemus ympäristökeskuksen ja kunnan ammattilaisista.
Mäntsälän kunnanhallitus esittää lausunnossaan hyväksyvänsä osaltaan Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen vuoden 2020 talousarvioesityksen ja palvelusuunnitelman vuosille 2020-2024. Mäntsälän kunnanhallitus pitää ympäristö- ja maa-aineslupien käsittelyaikoja tällä hetkellä hakijoiden toiminnan kannalta kohtuuttoman pitkiä ja niiden käsittelyaikoja tulee lausunnon mukaan nopeuttaa sekä varmistaa nopea käsittely kaikkien kuntien alueilta tulevien hakemusten osalta. Mäntsälän kunta pitää kustannusten ja maksuosuuksien 3,37 % nousua suurena ja katsoo, että ympäristökeskuksen tulee edelleen ryhtyä toimenpiteisiin kustannuskehityksen hillitsemiseksi. Lähityöskentelyn osalta Mäntsälän kunta toteaa, että lähityöskentelyä jatkettaisiin vielä vuonna 2020 niin, että ympäristökeskuksen työntekijä on Mäntsälän kunnanvirastolla joka toinen viikko kaikkien tavoitettavissa. Elokuussa 2020 arvioidaan lausunnon mukaan lähityöskentelyn tarve uudelleen.
Lausuntojen arviointi
Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen vuoden 2020 talousarvioluonnoksesta sekä vuosien 2020–2022 palvelusopimusehdotuksesta annetuissa sopijakuntien lausunnoissa on suhtauduttu myönteisesti ympäristölautakunnan esittämiin resurssilisäyksiin, jotka pohjautuvat lautakunnan kesäkuussa hyväksymään ympäristökeskuksen strategiseen tavoiteohjelmaan vuosille 2020–2023.
Järvenpään kaupunki sekä Mäntsälän ja Nurmijärven kunnat ovat lausunnoissaan tuoneet esiin huolensa ympäristökeskuksen kustannuskehityksestä (so. sopijakuntien yhteistoimintakorvausten kasvusta). Ympäristökeskukselta halutaan selvitystä siitä, mihin toimenpiteisiin se ryhtyy taloutensa sopeuttamiseksi ja kulukehityksensä hillitsemiseksi. Järvenpään kaupunki haluaa lisäksi tarkemman selvityksen, mistä eri palveluyksikkökohtaiset muutokset yhteistoimintakorvauksissa vuoden 2020 talousarvioluonnoksessa johtuvat Järvenpään osalta.
Luotettavaa arviota ympäristökeskuksen kulukehityksestä ei voida tehdä yksittäisen talousarvion perusteella, jossa toimintamenojen ja -tulojen sekä sopijakuntien yhteistoimintakorvausten muutoksia verrataan tulevan vuoden talousarvioluonnoksen ja kuluvan vuoden talousarvion välillä. Arvion kulukehityksestä tulee sen sijaan perustua pidempiaikaiseen tilinpäätöstietojen seurantaan, minkä rinnalle tarvitaan tietoja palvelutarpeessa sekä menojen ja tulojen kohdentumisessa tapahtuneista muutoksista. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toimintamenot ovat ympäristökeskuksen perustamisen (1.4.2009) jälkeen kasvaneet vuosina 2010–2012 vuositasolla keskimäärin 5,7 %. Sopijakuntien (Järven, Kerava, Mäntsälä ja Tuusula) yhteistoimintakorvaukset (so. ympäristökeskuksen toiminnan nettomenot) kasvoivat vastaavana ajanjaksona keskimäärin 3,2 % vuodessa sekä muut myynti- ja maksutulot kesimäärin 12,7 % vuodessa. Vuonna 2013, Nurmijärven kunnan liityttyä ympäristökeskukseen, toimintamenot kasvoivat 31,3 %, yhteistoimintakorvaukset 26,7 % sekä muut myynti- ja maksutulot 55,2 % edellisvuoden (2012) tilinpäätöstietoihin verrattuna. Vuoden 2014 tilinpäätöksestä vuoden 2020 talousarvioluonnokseen ympäristökeskuksen käyttötalousmenot kasvavat keskimäärin 2,9 %, yhteistoimintakorvaukset keskimäärin 2,8 % sekä muut myynti- ja maksutulot keskimäärin 4,2 % vuodessa. Edellä mainitut luvut tarkentuvat vuosien 2019 ja 2020 tilinpäätösten myötä. Vuotta 2013 lukuun ottamatta ympäristökeskuksen käyttötalousmenot ovat vuoden 2020 talousarvioluonnoksessa esitettyä enemmän kasvaneet vuosina 2011 ja 2018 ja sopijakuntien yhteistoimintakorvaukset vuosina 2010, 2016, 2018 ja 2019.
Ympäristökeskuksen viranomaispalveluiden kustannukset syntyvät pääosin henkilötyökuluista, jotka puolestaan seuraavat kuntakohtaista palvelutarvetta. Ympäristökeskuksen henkilöstöresursseihin suhteutetut sopijakuntien yhteistoimintakorvaukset ovatkin vuoden 2020 talousarvioluonnoksessa hyvin samana suuruiset (noin 67 000 €/työntekijä) kuin koko kalenterivuoden toimintajaksolle tasoitetussa ympäristökeskuksen vuoden 2009 tilinpäätöksessä. Ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun viranomaispalveluiden tarve ympäristökeskuksen sopijakunnissa vaihtelee voimakkaimmin Mäntsälässä, Nurmijärvellä ja Tuusulassa, joissa asukaslukuun suhteutetut ympäristökeskuksen nettomenot (so. kuntakohtaiset yhteistoimintakorvaukset) ovat Järvenpään ja Keravan vastaavia arvoja korkeampia. Esimerkiksi Järvenpää maksaisi ympäristökeskuksen vuoden 2020 talousarvioluonnoksen mukaan 0,50 € asukasta kohden enemmän ympäristökeskuksen palveluista kuin, mitä se maksoi kyseisistä palveluista vuoden 2013 tilinpäätöstietojen perusteella. Mäntsälässä vastaavalla ajanjaksolla asukaslukuun suhteutettu yhteistoimintakorvausten kasvu on puolestaan 2,84 €. Mäntsälän palvelutarpeeseen ei siten samalla tavalla vaikuta asukasluvun kehittymiseen sidoksissa oleva palvelutarve kuin Järvenpäässä. Mäntsälän palvelutarvetta määrittelevät enemmän yksittäisten hankkeiden lupa- ja valvontatapahtumat.
Ympäristökeskus on ottanut talous- ja toimintasuunnittelussaan huomioon toimintamenojensa ja sopijakuntien yhteistoimintakorvausten kehittymisen palvelutarvetta vastaavasti. Ympäristökeskus ei voi jättää tekemättä lakisääteisiä viranomaistehtäviään. Ne sekä ympäristökeskuksen palvelusopimuksessa sopijakuntien hyväksymät valinnaiset palvelut se pystyy kuitenkin tuottamaan varsin tehokkaasti. Kuntaliiton kokoamien tietojen mukaan Suomen kaikkien kuntien ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönhoidon asukaslukuun suhteutetut nettomenot vuonna 2017 olivat 24 euroa. Ympäristökeskuksen sopijakunnissa se oli kyseisenä vuonna 15,95 €/asukas ollen alhaisimmillaan Järvenpäässä (12,18 €/asukas) ja korkeimmillaan Mäntsälässä (18,99 €/asukas). Vuoden 2020 talousarvioluonnoksessa ympäristökeskuksen asukaslukuun suhteutetut nettomenot ovat 17,59 euroa sen koko toiminta-alueella.
Järvenpään, kuten muidenkin ympäristökeskuksen sopijakuntien, yhteistoimintakorvaukset arvioidaan ympäristökeskuksen talousarvioon ohjausryhmän hyväksymän ja ympäristökeskuksen toiminnan aikana vakiintuneen käytännön mukaisesti. Ympäristökeskuksen hallinnon palveluyksikön toimintamenot kohdistetaan sopijakuntiin niiden asukasluvun suhteessa. Koska palveluyksiköllä ei ole toimintatuloja, vastaavat edellä kerrotulla tavalla kohdennetut toimintamenot suoraan sopijakuntien yhteistoimintakorvauksia. Ympäristövalvonnan ja Terveysvalvonnan palveluyksiköiden kuntakohtaiset toimintamenot ja -tulot kohdennetaan kuntien kolmena edellisenä vuonna saamien palveluiden keskiarvojen suhteessa niiden erotuksen (so. nettomeno) vastatessa sopijakuntien yhteistoimintakorvauksia. Ympäristönsuojelun palveluyksikön kuntakohtaiset suoritteet arvioidaan edellisten vuosien suoritteiden perusteella, minkä lisäksi kuntakohtaisten menojen ja tulojen arvioinnissa otetaan huomioon kuntakohtaiset hankkeet esimerkiksi vesienhoidossa ja ilmansuojelussa. Eläinlääkintähuollon kuntakohtaiset menot ja tulos arvioidaan edellisvuoden asiakastietojen perusteella.
Yhteistoimintakorvausten kohdentuminen palveluyksiköittäin on kerrottu ympäristökeskuksen palvelusopimuksissa.
Järvenpään kaupungin yhteistoimintakorvausten kasvu (35 940 euroa) ympäristökeskuksen vuoden 2020 talousarvioluonnoksessa verrattuna vuoden 2019 talousarvioon aiheutuu suurimmaksi osin (26 700 euroa) vuonna 2018 toteutuneesta terveysvalvonnan palveluiden kasvaneesta tarpeesta. Terveysvalvonnan palveluyksikön Järvenpään alueella tekemien tarkastusten määrä kasvoi 25 % vuodesta 2017 vuoteen 2018 ja elintarvikevalvonnan todistusten määrä kasvoi vastaavana aikana 53 %.
Ehdotus
Esittelijä
-
Arto Lindberg, pormestari, arto.lindberg@tuusula.fi
Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että
VALTUUSTO päättää
- hyväksyä Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen palvelusopimuksen 2020–2022
- todeta, että ympäristökeskuksen sopijakuntien toivomat lähipalvelut otetaan huomioon ympäristökeskuksen vuoden 2020 kirjanpidossa ja tilinpäätöksessä.