Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta, kokous 10.3.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 23 Kirjallinen vireillepano autoharrastustoiminnan melusta, Tuusula

TUUDno-2019-1257

Valmistelija

  • Ville Hämäläinen, ympäristötarkastaja, ville.hamalainen@tuusula.fi

Perustelut

Vireilletulo

Keski-Uudenmaan ympäristökeskukseen on tehty 20.5.2019 kirjallinen vireillepano, jonka mukaan osoitteessa''''', Tuusula tapahtuvasta kilpa-autojen moottoreiden virityksestä aiheutuu lähiasutukselle meluhaittaa. Toiminta tapahtuu ko. osoitteessa sijaitsevan teollisuusrakennuksen länsipäädystä vuokratussa hallissa. Lähin asutus sijaitsee noin 200 metrin etäisyydellä.

ASIAN KÄSITTELY

Toiminnasta saadut tiedot

Moottoreiden viritystä varten on hankittu kesäkuussa 2019 pakokaasunpoistojärjestelmä, jolla rajoitetaan toiminnan melupäästöä. Moottoreiden viritys tehdään hallin sisällä siten, että hallin ovi jää alaosastaan raolleen sen verran, minkä pakokaasun poistoputki edellyttää. Käytännössä moottorin pakoputki on kytketty teräksiseen ilmanvaihtoputkeen, jonka päässä on äänenvaimennin (ääniloukku). Pakokaasunpoistoputki on lisäksi suunnattu mutkalla poispäin lähimmästä asutuksesta teollisuusalueen suuntaan. Putken ympärille on tarkoitus vielä hankkia eristevillaa vaimentamaan lisää ääntä.

Moottoreiden viritystä tehdään noin 3-4 kertaa kuukaudessa, mutta välillä ei ollenkaan. Viritysaika on noin 2-3 tuntia kerrallaan. Arkisin viritystä tehdään päivällä tai iltaisin klo 16-21 välillä. Lauantaisin viritys tapahtuu yleensä aamupäivällä tai keskipäivällä. Sunnuntaisin viritystä ei tehdä.

Toiminnasta aiheutuvan melun arviointi

Moottoreiden viritystoiminnasta aiheutuvaa melua on arvioitu aistinvaraisesti ja suuntaa antavin melumittauksin 2.10.2019 tehdyllä tarkastuksella. Tarkastuksesta on laadittu 4.10.2019 päivätty tarkastuskertomus.

Tehdyn tarkastuksen perusteella moottoreiden viritystoiminnan aiheuttama melu kuuluu lähimpiin häiriintyviin kohteisiin matalana moottorin tyhjäkäyntiäänenä sekä moottorin kaasutuksina. Lisäksi moottori sammutetaan välillä ja jälleen käynnistetään. Moottorin tyhjäkäyntiääni ei tarkastuksen perusteella erotu merkittävissä määrin alueen taustamelusta, mutta kaasuttelu on kuultavissa selkeämmin. Kaasuttelusta aiheutuva melu ei kuitenkaan poikennut oleellisesti alueen muusta melusta ja äänimaisemasta. Esimerkiksi alueen yli lentävät lentokoneet ja mittauspisteellä 3 tehtyjen mittausten aikana alueella haukkunut koira aiheuttivat mittauspisteille melutasoltaan voimakkaampaa melua. Lisäksi Nahkelantiellä ohiajavien rekkojen äänet olivat niin voimakkaita, että mittaukset oli niiden ajaksi keskeytettävä.

Valtioneuvoston päätöksen melutason ohjearvoista (993/1992) 2 §:n mukaan asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (keskiäänitaso) (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB. Edellä olevat melun ohjearvot on annettu päivämelun (klo 7-22) keskiäänitasoille. Ennen lyhytaikaisten mittaustulosten vertaamista melutason ohjearvoon olisi ne muutettava vastaamaan keskimääräisiä päiväohjearvoja, jolloin korjauslaskelmissa olisi otettava huomioon toiminta-ajan ulkopuolinen ns. hiljainen aika (taustamelu). Mittaustuloksia ohjearvoon verrattaessa on otettava huomioon myös mittausepävarmuus.

Moottorin viritystoiminnan keskiäänitaso on tehtyjen suuntaa antavien mittausten perusteella lähimmissä häiriintyvissä kohteissa taustamelun tasolla ollen noin 39-42 dB. Vaikka mittaustuloksiin lisättäisiin mittausepävarmuus 10 dB, jäisi toiminnasta aiheutuva melutaso mittauspisteillä alle päiväohjearvon (LAeq, 7-22) 55 dB. Tässä tapauksessa keskiäänitason korjauslaskelmat eivät olleet tarpeen, koska moottorin viritystoiminnan aikana mitatut keskiäänitasot eivät poikenneet taustamelutasosta.

Moottoriurheiluratojen asuinalueille aiheuttaman viihtyisyyshaitan arvioinnin pohjana on oikeuskäytännössä vakiintuneesti käytetty 60 dB:n hetkellistä enimmäisäänitasoa (LAFmax). Tässä tapauksessa kysymys ei ole moottoriurheiluradasta, eikä myöskään varsinaisesta moottoriurheilutoiminnasta, mutta etenkin moottorin virityksen kaasutusääniä voi pitää samankaltaisena kuin moottoriurheilun ääniä. Moottorin viritystoiminnan hetkellinen enimmäisäänitaso oli mittauspisteillä tehtyjen suuntaa antavien mittausten perusteella 44-47 dB. Vaikka mittaustuloksiin lisättäisiin mittausepävarmuus 10 dB, jäisi toiminnasta aiheutuva melutaso mittauspisteillä alle (LAFmax) 60 dB.

Kuuleminen

Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on varannut 18.11.2019 päivätyllä kuulemiskirjeellä ympäristönsuojelulain (527/2014) 185 §:n ja hallintolain (434/2003) 34 §:n mukaisesti asianosaisille mahdollisuuden vastineen jättämiseen mahdollisten velvoitteiden asettamista koskien, jotka tulisivat koskemaan osoitteessa ''''', Tuusula tehtävän moottoreiden viritystoiminnan meluntorjuntaa. Samalla asianosaisille on varattu mahdollisuus esittää kirjallisesti mielipide ja selitys kuulemiskirjeessä sekä kuulemiskirjeen liitteinä olleissa asian käsittelyn aikana muodostuneissa asiakirjoissa esitetyn johdosta sekä antaa selityksensä ja selvityksensä kaikista sellaisista asioista, jonka he katsovat saattavan vaikuttaa asian ratkaisuun.

Kuulemiseen ei toimitettu määräaikaan mennessä vastineita.

Lisätiedot:     ympäristötarkastaja Ville Hämäläinen puh. 040 314 4730.

Ehdotus

Esittelijä

  • Katariina Serenius, ympäristövalvontapäällikkö, katariina.serenius@tuusula.fi

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää antaa ympäristönsuojelulain 180 §:n nojalla seuraavat osoitteessa ''''', Tuusula tehtävää kilpa-autojen moottoreiden viritystä koskevat yksittäiset määräykset 1-2:

1. Moottoreiden viritys on tehtävä hallin sisällä ja pitäen hallin ovet kiinni siten, että hallin nosto-oven saa jättää alaosastaan raolleen korkeintaan sen verran, minkä pakokaasunpoistojärjestelmä edellyttää.

2. Pakokaasunpoistojärjestelmässä on oltava ääniloukku/äänenvaimennin ja poistoputken pää on suunnattava poispäin lähimmästä asutuksesta teollisuusalueen suuntaan.

PERUSTELUT

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 7.1 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on järjestettävä toimintansa niin, että ympäristön pilaantuminen voidaan ehkäistä ennakolta. Jos pilaantumista ei voida kokonaan ehkäistä, se on rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi. Toiminnanharjoittajan on rajoitettava toimintansa päästöt ympäristöön ja viemäriverkostoon mahdollisimman vähäisiksi.

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 180 §:n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi toimittamansa tarkastuksen nojalla antaa ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaa toimintaa koskevan yksittäisen määräyksen, joka on tarpeen pilaantumisen ehkäisemiseksi. Määräys voi koskea toimea tai rajoitusta, toiminnan tarkkailua tai tiedottamista taikka valvontaa varten tarpeellisten tietojen antamista. Määräys ei voi koskea luvanvaraista, ilmoituksenvaraista eikä rekisteröitävää toimintaa. Määräyksen on oltava kohtuullinen ottaen huomioon toiminnan luonne ja ympäristön pilaantumisen merkittävyys.

Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen 2.10.2019 tarkastuksella tekemien aistinvaraisten havaintojen perusteella kilpa-autojen moottoreiden virityksestä aiheutuu melua, jota on tarpeen vaimentaa läheisen asutuksen vuoksi. Moottoreiden viritystä varten on jo hankittu pakokaasunpoistojärjestelmä, jolla rajoitetaan toiminnan melupäästöä. Moottoreiden viritys tehdään hallin sisällä siten, että hallin ovi jää alaosastaan raolleen sen verran, minkä pakokaasun poistoputki edellyttää. Käytännössä moottorin pakoputki on kytketty teräksiseen ilmanvaihtoputkeen, jonka päässä on äänenvaimennin (ääniloukku). Pakokaasunpoistoputki on lisäksi suunnattu mutkalla poispäin lähimmästä asutuksesta teollisuusalueen suuntaan. Tarkastuksella 2.10.2019 tehtyjen aistinvaraisten havaintojen ja suuntaa antavien melumittausten perusteella jo olemassa olevaa meluntorjuntajärjestelyä voidaan tässä tapauksessa pitää riittävänä torjumaan terveys- ja viihtyisyyshaitat asutukselle. Asian kokonaisarvioinnissa ja määräyksissä on otettu huomioon myös toiminnan laajuus ja luonne. Määräyksillä halutaan varmistaa meluntorjuntatoimenpiteet moottoreiden viritystilanteissa myös jatkossa.

SOVELLETUT OIKEUSOHJEET

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5 §, 6 §, 7 §,172 §, 180 §, 185 §, 186 §, 190 § ja 191 §;
Hallintolaki (434/2003) 11 §, 19 §, 20 §, 21 §, 34 §, 36 §, 39 §, 43 §, 44 §, 45 §, 54 §, 55 §, 56 § ja 60 §;
Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992);
Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toimintasääntö (Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 11.2.2020 § 15; ja
Tuusulan kunnan hallintosääntö (Tuusulan kunnanvaltuusto 10.12.2018 § 150).

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.

Täytäntöönpano

Päätösote + valitusosoitus saantitodistuksella (tiedoksisaannin osoittaa saantitodistus) /

- ''''' (sisältäen saatekirjeen päätöksen tiedoksi toimittamisesta myös muille autoharrastajille)
- '''''
- '''''

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

 

Tiedoksi

Edellä olevan täytäntöönpanokohdan mukaisesti.

Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS

VALITUSVIRANOMAINEN

Tähän päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.

VALITUSAIKA

Määräaika valituksen tekemiselle on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen tiedoksisaannista. Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Tavallinen tiedoksianto

  • Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä tai kuulutuksen julkaisemisesta viranomaisen verkkosivuilla.
  • Päätöksen katsotaan tulleen viranomaisen tietoon kuitenkin kirjeen saapumispäivänä.
  • Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianomaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Todisteellinen tiedoksianto

  • Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon sinä päivänä, jona päätös on luovutettu asianosaiselle tai hänen lailliselle edustajalleen.
  • Postitse saantitodistusta vastaan lähetetystä asiakirjasta katsotaan asianosaisen saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana.
  • Käytettäessä todisteellista sähköistä tiedoksiantoa päätös katsotaan annetun tiedoksi, kun asiakirja on noudettu viranomaisen osoittamalta palvelimelta, tietokannasta tai muusta tiedostosta.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

VALITUSOIKEUS on:

  • asianosaisella
  • rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät
  • toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät
  • valtion valvontaviranomaisella ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella
  • muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella.

VALITUSVIRANOMAINEN

Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle.

Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot

käyntiosoite:                          Korholmanpuistikko 43
postiosoite:                            PL 204, 65101 Vaasa
puhelin:                                 029 56 42780
faksi:                                     029 56 42760
sähköposti:                           vaasa.hao@oikeus.fi
aukioloaika:                          maanantaista perjantaihin kello 8.00 – 16.15.

VALITUKSEN MUOTO JA SISÄLTÖ

Vaasan hallinto-oikeudelle osoitettu valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

  • päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  • miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  • vaatimuksen perustelut;
  • mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valituskirjelmään on liitettävä:

  • valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  • selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

OIKEUDENKÄYNTIMAKSU

Muutoksenhakuasian vireille panijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.

PÖYTÄKIRJA

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen kirjaamosta.

Postiosoite:                            PL 60, 04301 Tuusula             
Käyntiosoite:                          Hyrylänkatu 8 C, Tuusula, 4. krs
Sähköpostiosoite:                  yaktoimisto@tuusula.fi
Puhelinnumero:                     (09) 87181 (vaihde)

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 9.00 – 15.00.

Asianosaiselle lähetettävään valitusosoitukseen merkitään lähettämispäivä:

Päätös on annettu asianosaiselle tiedoksi kirjeellä, joka on lähetetty ____________________

Päätös on annettu asianosaiselle tiedoksi sähköpostilla, joka on lähetetty suoraan tietojärjestelmästä (lähetyspäivä näkyy saatteessa).