Kunnanhallitus, kokous 26.6.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 289 Rehtorien johtamisen TVA-järjestelmä

TUUDno-2019-1339

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Tanja Rontu-Hokkanen, vs. henkilöstöjohtaja, tanja.rontu-hokkanen@tuusula.fi
Markus Torvinen, opetuspäällikkö, markus.torvinen@tuusula.fi

Perustelut

Tuusulan kunnassa on viime vuosina kasvatuksen ja koulutuksen kehittämissuunnitelman tavoitteiden mukaisesti yhdistetty johtajien tehtäviä ja sitä kautta lisätty virkarehtoreiden määrä ja vähennetty luokanopettajarehtoreiden määrää. Rehtorin työn vaativuuden kasvun myötä luokanopettajarehtorin tehtävät on todettu kuormittaviksi ja kehittämistyön tavoitteena on ollut selkeyttää johtajien tehtävänkuvia ja lisätä johtamiseen käytettävää aikaa. Osana johtamisen kehittämistä ja tukemista vuonna 2015 perustettiin yhtenäiskouluihin ja yläkouluihin/lukioihin 6 virka-apulaisrehtorin virkaa ja samalla lakkautettiin 8 apulaisjohtajan tehtävää. Näiden muutosten myötä arvioidaan saadun vuodesta 2015 alkaen n. 40 000 €:n säästöt vuositasolla ja kehitettyä johtamisen edellytyksiä Tuusulassa. 

Osana johtamisen kehittämistä Tuusulan kunnan opetustoimessa on valmisteltu johtamisen tva-järjestelmän uudistamista. Tehtävään nimettiin työryhmä, johon kuuluivat opetuspäällikkö Markus Torvinen sekä rehtorit Seppo Ahonen, Jarno Kantola ja Jyrki Kaarila. Työryhmä kävi läpi nykyiset tva-kriteerit todeten tarpeen niiden uudistamiselle. Työryhmän toimesta listattiin eri keskusteluissa esiin nousseita vaativuustekijöitä ja ryhmä esitti huomioitavaksi niistä tärkeimmät. Vaativuustekijöistä ja niiden painoarvosta käytiin keskusteluja rehtoreiden kanssa esimiespäivien yhteydessä ja toteutettiin sähköinen kysely vaativuustekijöistä sekä niiden painoarvosta ja vaikutuksesta työhön. 

Nykyisessä tva-järjestelmässä on huomioitu 3 vaativuustekijää, joista jokaisesta maksetaan tva-korvaus. Esitettävässä uudessa tva-järjestelmässä vaativuustekijöiden määrää lisätään (= 9 vaativuustekijää).

iltapäiväkerho

perusopetus/lukio/varhaiskasvatus samoissa tiloissa

sairaalakoulu

valmistava opetus

suuri koulu (saman hinnoittelutunnuksen sisällä)

alueellinen erityisryhmä

johdettavana sivutoimipiste

yhtenäiskoulu

johdettavana kaksi yksikköä

 

Vaativuustekijöitä arvioidaan 4 painopisteen kautta: osaaminen, vaikutukset ja vastuut, yhteistyötaidot sekä työolosuhteet. Vaativuustekijät pisteytetään kunkin painopisteen osalta asteikolla 0-5 pistettä ja ne toimivat ns. apupisteinä tehtävän vaativuuden määrittelyn yhteydessä. Pisteytyksen kautta arvioidaan minkä suuruisen lisän työn vaativuus tuo johtajan palkkaukseen, on kyseessä rehtori tai apulaisrehtori. Vaativuustasoja on 4: perustaso, taso1, taso2 ja taso3. Tasoille 1-3 vaativuuslisä määritellään euromääräisenä: 115 €, 230 €, 350 €. Perustasolla rehtorin tai apulaisrehtorin palkkaus on Tuusulan ovtes-taulukon mukainen peruspalkka. Opetuspäällikkö käy jokaisen rehtorin kanssa läpi rehtorin pisteytyksen vuosittain kehityskeskustelun yhteydessä.

Vararehtoreiden osalta nykyinen tva –järjestelmä ei huomioi riittävästi koulun kokoa, korvausten ollessa pienessä koulussa 50€/kk ja suuressa 100 €/kk. Oppilasmäärässä ero voi olla enimmillään n. 300 oppilasta.  Jatkossa tva-lisän suuruus määritellään koulujen koon mukaan siten, että rehtori jolla on kaksi yksikköä johdettavanaan, saa summan, jonka hän jakaa yksiköiden vararehtoreille tehtävien perusteella. Tällä tavoin tuetaan jaettua johtajuutta sekä annetaan mahdollisuus miettiä paikallisesti miten tehtävät rehtorin ja vararehtorien kesken jaetaan. 

Muutoksen kustannukset ovat rehtoreiden ja apulaisrehtoreiden osalta n. 15 000 €/vuosi ja tähän on varattu määräraha kunnan vuoden 2019 budjetissa. Vararehtoreiden osalta kustannusvaikutus oli n. 16 000 €/vuosi ja se toteutettiin vuoden 2019 järjestelyvaraerästä.

Rehtorien tva-järjestelmä on käsitelty kunnassa riittävässä yhteistoiminnassa. Työryhmään on valittu edustajat rehtoreista. Työryhmän tuotos eli tämä uusi rehtorien johtamisen tva-järjestelmä on käsitelty myös useaan otteeseen henkilöstöjohtajan ja Jukon pääluottamusmies Antti Honkasen kanssa. 

Esitetään, että kunnanhallitus hyväksyy yllä mainitut johtamisen tva-tekijät. Päätöksen kustannusvaikutus on n. 15 000 €/vuosi. Kustannukseen on varauduttu v. 2019 talousarviossa.Vararehtoreiden osalta todetaan asiasta päätetyn vuoden 2019 järjestelyvaraerien käytön yhteydessä.

Ehdotus

Esittelijä

Arto Lindberg, pormestari, arto.lindberg@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • hyväksyä rehtorien johtamisen tva-järjestelmän ja johtamisen tva-tekijät.

Päätös

Kunnanhallitus päätti

  • jättää asian pöydälle 26.6.2019 pidettävään kokoukseen.

Valmistelija

  • Tanja Rontu-Hokkanen, vs. henkilöstöjohtaja, tanja.rontu-hokkanen@tuusula.fi

Ehdotus

Esittelijä

  • Arto Lindberg, pormestari, arto.lindberg@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • hyväksyä rehtorien johtamisen tva-järjestelmän ja johtamisen tva-tekijät.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

sivistys -toimialue, henkilöstöjohtaja, henkilöstöasiantuntija

Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS

Valitusoikeus ja valituksen perusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun muutettu päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Valitusviranomainen
Päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella Helsingin hallinto-oikeudelta.
Valitusviranomaisen yhteystiedot
Helsingin hallinto-oikeus
Radanrakentajantie 5
00520 Helsinki
Puhelin 029 56 42000
Faksi 029 56 42079
sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi

Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti
Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi yleiseen tietoverkkoon, ei lueta määräaikaan.

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Asiamiehen, ellei tämä ole asianajaja tai julkinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, milloin päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä jo aikaisemmin ole toimitettu viranomaiselle

Valitusasiakirjojen toimittaminen
Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaisille ennen valitusajan päättymistä. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.
Asiakirjat toimitetaan viranomaisen asiointiosoitteeseen lähettäjän omalla vastuulla. Tämä voidaan tehdä myös postitse, sähköisesti tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Lisätietoja

Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) 2 §:n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua, joka on hallinto-oikeudessa 260 euroa. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua. Maksua ei myöskään peritä, jos hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi.