Perustelut
Lausuntopyyntö
Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 11.9.2019 päivätyllä kirjeellään pyytänyt Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta lausuntoa Heikki Åbergin vesilain mukaisesta hakemuksesta, joka koskee maa-ainesten ottoa Tuusulan Jäniksenlinnan pohjavesialueella (Dnro ESAVI/20632/2018). Lautakunnan lausuntoa pyydetään 16.10.2019 mennessä.
Lupatilanteesta
Vireillä oleva vesitalouslupahakemus koskee kiinteistöä Tapiola 2 (858-412-5-4). Etelä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 29.1.2010 (1/2010/4) myöntänyt Heikki Åbergille vesilain mukaisen luvan maa-ainesten otosta aiheutuvasta pohjaveden muuttamiskiellosta poikkeamiseksi. Lupapäätös on sisältänyt myös töiden aloitusluvan. Vaasan hallinto-oikeus on välipäätöksellään 23.6.2010 (10/0169/1) kumonnut töiden aloitusluvan. Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään 14.3.2011 (11/0052/1) valituksen muuten hyläten muuttanut ja täydentänyt vesitalousluvan lupamääräyksiä 2, 3, 4, 9 ja 11. Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään 15.11.2011 (1286/1/11) valituksen muuten hyläten kumonnut lupamääräyksen 11. Vesitalouslupa on koskenut ottovaiheita 1 ja 2. Vesilupa on voimassa 31.12.2019 saakka.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on myöntänyt 8.6.2010 § 49 kiinteistölle Tapiola 2 maa-ainesluvan, joka on voimassa 31.12.2019 saakka. Lupapäätös on sisältänyt maa-aineslain 21 §:n mukaisen aloitusluvan. Helsingin hallinto-oikeus on päätöksellään 31.5.2011 (11/0579/5) hylännyt maa-aineslupapäätöksestä tehdyn valituksen. Maa-aineslupa koskee 255 000 m3:n soranottoa 3,1 hehtaarin alueella ottovaiheella 1. Maa-aineslupapäätös on ottojärjestelyjen osalta yhtenevä aluehallintoviraston myöntämän vesitalousluvan kanssa.
Heikki Åberg on laittanut 22.10.2018 Keski-Uudenmaan ympäristölautakuntaan vireille uuden maa-aineslupahakemuksen, jossa kokonaisottomäärä on 247 000 m3 (ottovaiheella 1) ja ottoalueen pinta-ala 3,1 hehtaaria. Soranottolupaa haetaan 10 vuodeksi.
Heikki Åberg on hakenut 8.12.2011 kiinteistölle Tapiola 2 soran murskauksen ympäristölupaa. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on päätöksellään 17.4.2012 § 40 hylännyt murskaamista koskevan ympäristölupahakemuksen. Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään 31.1.2014 (14/0045/3) hylännyt ympäristölupapäätöksestä tehdyn valituksen. Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään 9.6.2015 (715/1/14) hylännyt Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä tehdyn valituksen.
Valvontatiedot
Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on tehnyt kiinteistölle Tapiola 2 säännöllisiä hyväksytyn valvontasuunnitelman mukaisia maa-aineslupatarkastuksia noin joka toinen vuosi. Maa-aineslupapäätöksen 8.6.2010 edellyttämä aloitustarkastus on tehty kiinteistölle 16.5.2012. Valvontatietojen mukaan maa-ainesten otto kiinteistöllä Tapiola 2 on toteutettu maa-aineslupapäätöksen mukaisesti. Maa-ainesten vuosittaiset ottomäärät ovat olleet hyvin pieniä. Sähköisen kiviainestilinpitojärjestelmän (NOTTO) mukaan soraa ja hiekkaa on otettu nykyisen maa-aineluvan voimassaoloaikana vuosina 2012-2017 yhteensä vain 3 133 m3. Vuosittaiset ottomäärät ovat olleet hyvin vähäiset ottomäärien ollessa vain 262-783 m3/v.
Uudenmaan ELY-keskus on hyväksynyt 1.6.2012 soranottoalueelle vesilupapäätöksen mukaisen pohjaveden tarkkailusuunnitelman. Heikki Åberg on toimittanut vuosittaiset tarkkailuraportit sekä Uudenmaan ELY-keskukselle että Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle. Vireillä olevan vesilupahakemuksen liitteenä 13 on esitetty viimeisin, vuoden 2018 pohjavesiseurantaraportti, jossa todetaan, että vuonna 2018 vedestä analysoidut parametrit olivat pääosin edeltävien vuosien tasolla. Havaintopisteessä PVP1A2010 oli vuonna 2017 todettavissa kloridipitoisuuden lievää nousua ja vuonna 2018 pitoisuus oli suunnilleen samalla tasolla. Putkessa 200714 kloridipitoisuus oli hieman noussut vuonna 2018. Kloridipitoisuudet ovat kuitenkin selvästi alle laatusuosituksen. Putken 200714 rautapitoisuus oli laskenut huomattavasti vuonna 2018 mutta on edelleen korkea ylittäen selvästi laatusuosituksen. CODMn oli laskenut edellisvuoteen verrattuna ja happipitoisuus puolestaan noussut. Näytteissä ei todettu merkkejä öljyhiilivedyistä tai analysoiduista bensiinihiilivedyistä. Analyysituloksissa on ollut eri vuosina luontaisia vaihteluita, mutta pääosin vaihtelut ovat olleet vähäiset. Pidemmällä tarkastelujaksolla muutoksia ei juuri ole ollut. Seurantaraportin johtopäätösten mukaan vesinäytteissä ei ole todettavissa merkkejä soranoton vaikutuksesta. Seurantaraportin liitteenä olevan pohjavesinäytteiden analyysitaulukon mukaan pohjavesiputkessa PVP1A2010 on todettu joinakin vuosina merkkejä öljyhiilivedyistä (pääosin raskaista C21-C40). Syitä öljyhiilivetyjen esiintymiseen ei ole löytynyt.
Lupahakemus
Heikki Åbergin vireillä olevan vesilupahakemuksen mukaan ottotoiminta ei ole edennyt suunnitellulla tehokkuudella kuluvana lupakautena. Tämä johtuu pääosin huonosta soran markkinatilanteesta. Myös se, että ympäristölupaa soran murskaukselle ei myönnetty, haittaa maa-aineksen myyntimahdollisuuksia ja hidastaa toiminnan etenemistä. Lupahakemuksen mukaan toiminta pääsi jatkumaan alueella vasta vuonna 2012 valitusten takia, eli kaivua on käytännössä ollut noin kuusi vuotta kuluvana lupakautena. Tänä aikana kaivu on alimman tason kuopassa edennyt itään enimmillään noin 25 m ja kyseinen kuoppa on laajentunut noin 0,1 ha. Muulla ottoalueella kaivua ei ole ollut. Massoja on otettu kuluvana lupakautena arviolta noin 8 000 m3ktr.
Maa-ainesluvan mukainen ottomäärä vaiheelle 1 oli 255 000 m3ktr. Vaiheen 1 pinta-ala on 3,1 ha. Maa-ainesten ottosuunnitelman (2007) mukainen ottoalue (vaiheet 1 ja 2) on kokonaisuudessaan 5,9 ha. Vesiluvassa määritettiin alimmiksi ottotasoiksi vaiheen 1 alueella +63,5 ja vaiheen 2 alueella +68,5. Suunnitelman ja hakemuksen mukainen alin ottotaso oli +57...+59, joten ottomäärät vähenivät alkupäiseen hakemukseen verrattuna. Vesilupa myönnettiin molemmille vaiheille, mutta maa-aineslupaa haettiin ja myönnettiin vain vaiheelle 1.
Hankkeen vesilain mukaisen luvan lupamääräyksen nro 9 mukaan lupa umpeutuu 31.12.2019. Vesilain (27.5.2011/587) 3 luvun 8 §:n mukaan ”Lupa myönnetään toistaiseksi tai erityisistä syistä määräajaksi. Toistaiseksi voimassa olevassa luvassa on määritettävä aika, jonka kuluessa vesitaloushanke on toteutettava ja toteuttamiseen ryhdyttävä. Määräaika hankeen toteuttamiselle saa olla enintään kymmenen vuotta ja toteuttamiseen ryhtymiselle enintään neljä vuotta. Lupaviranomainen voi erityisestä syystä ennen määräajan päättymistä hakemuksesta pidentää 2 momentissa tarkoitettua määräaikaa. Pidentämistä koskevassa päätöksessä voidaan tarkistaa tai täydentää luvan määräyksiä.
Hakija hakee jatkolupaa vuonna 2010 myönnetylle vesiluvalle tai tarvittaessa kokonaan uutta toistaiseksi voimassa olevaa vesilupaa vähintään kymmeneksi vuodeksi. Varsinainen soranottotoiminta ei muutu nykyisestä, vaan toiminta jatkuu jo myönnetyn vesiluvan lupamääräysten mukaisesti. Vesilupaa haetaan koko ottamisalueelle (vaiheet 1 ja 2), eli 5,9 ha kokoiselle alueelle. Vesilupahakemusta koskevan alueen sijainti näkyy liitekartalla.
Ehdotus
Esittelijä
-
Katariina Serenius, ympäristövalvontapäällikkö, katariina.serenius@tuusula.fi
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää antaa Heikki Åbergin maa-ainesten ottoa koskevasta vesilain mukaisesta lupahakemuksesta Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavaan lausunnon:
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan lausunto
Soranotto lupahakemusta koskevalta kiinteistöltä Tapiola 2 on jatkunut useiden vuosikymmenten ajan. Alueelta otetut vuosittaiset maa-ainesmäärät ovat olleet hyvin pieniä. Nykyistä lainvoimaista maa-aineslupaa edeltänyt maa-aineslupapäätös (Tuusulan kunnanhallitus 3.8.1992 § 502) on koskenut kiinteistöltä Tapiola 2 otettavaa 50 000 m3:n kokonaisottamismäärää 10 vuoden ajan, jolloin vuosittainen ottomäärä on ollut tuolloinkin enintään vain 5 000 m3. Aikaisemmat ja nykyiset maa-ainesten ottotoiminnat ovat keskittyneet pääosin nykyisen lupapäätöksen mukaiselle ottovaiheelle 1, joka on edelleen soranottokäytössä ja maisemoimaton.
Vesilain (587/2011) 3 luvun 2 §:n mukaan vesitaloushankkeella on oltava lupaviranomaisen lupa, jos se voi muuttaa vesistön asemaa, syvyyttä, vedenkorkeutta tai virtaamaa, rantaa tai vesiympäristöä taikka pohjaveden laatua tai määrää, ja tämä muutos aiheuttaa luonnon ja sen toiminnan vahingollista muuttumista taikka vesistön tai pohjavesiesiintymän tilan huononemista tai olennaisesti vähentää tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesiesiintymän antoisuutta tai muutoin huonontaa sen käyttökelpoisuutta taikka muulla tavalla aiheuttaa vahinkoa tai haittaa vedenotolle tai veden käytölle talousvetenä.
Vesilain 3 luvun 4 §:n mukaan lupa vesitaloushankkeelle myönnetään, jos hanke ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua tai hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin. Luvan myöntämisen edellytyksiä harkittaessa vesitaloushankkeesta yleiselle edulle aiheutuvia hyötyjä ja menetyksiä arvioidaan yleiseltä kannalta. Arvioinnissa voidaan käyttää raha-arvoa, jos hyödyn tai menetyksen suuruus voidaan määrittää rahassa (VL 3 luku 6 §).
Luvan myöntämisen edellytyksiä harkittaessa vesitaloushankkeesta saatavana yksityisenä hyötynä otetaan huomioon maa- tai vesialueen tai muun omaisuuden tuottavuuden tai käytettävyyden parantumisesta aiheutuva omaisuuden käyttöarvon lisääntyminen sekä hankkeen toteuttamisesta välittömästi saatava muu etu (VL 3 luku 7 §).
Heikki Åbergin vesilupahakemuksen lupaharkinnan yksityistä hyötyä arvioitaessa tulee ottaa huomioon kiinteistöllä Tapiola 2 harjoitetun maa-ainesten ottotoiminnan kesto ja vuosittaiset erittäin pienet ottomäärät. Vireillä olevassa vesilupahakemuksessa on esitetty, että maa-ainesten otto on ollut vähäistä edellisellä lupakaudella johtuen soran huonosta markkinatilanteesta ja siitä, että alueelle ei ole saatu ympäristölupaa soran murskaamiselle. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen valvontatietojen mukaan raakasoran arvo murskaamattomana on varsin alhainen eikä raakasoran markkinatilanne lähitulevaisuudessa tule todennäköisesti juuri muuttumaan rakentamisen keskittyessä käyttämään pääosin kalliosta jalostettuja kiviaineksia. Kiinteistölle Tapiola 2 ei ole mahdollista saada ympäristölupaa soran murskaamiselle. Yksityistä hyötyä arvioitaessa tulee ottaa huomioon myös toiminnanharjoittajalle aiheutuvat erilaisten lupamenettelyjen kustannukset sekä pohjaveden tarkkailun, valvontamaksujen sekä jälkihoitotöiden kustannukset.
Heikki Åbergin vesilupahakemuksen lupaharkinnan yleistä etua arvioidessa tulee ottaa huomioon toiminta-alueen sijainti yhdyskunnan vedenhankintaa varten tärkeällä luokan 1 pohjavesialueella ja pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella. Suunniteltu toiminta-alue sijaitsee myös Jäniksenlinnan vedenottamon kaukosuojavyöhykkeellä. Alue on erittäin tärkeä koko Keski-Uudenmaan alueen vedenhankinnan kannalta. Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitoksen imeytysalueet sijaitsevat ottoalueen koillispuolella noin 200 metrin etäisyydellä ja luoteispuolella noin 500 metrin etäisyydellä. Vedenottamon kaivot sijaitsevat noin 700 metrin etäisyydellä ottoalueelta. Pohjavesi virtaa soranottoalueelta vedenottamon suuntaan. Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitoksella on Etelä-Suomen aluehallintoviraston lupa ottaa pohjavettä 19 000 m3/vrk (lupa 26.11.2012). Imeytettävän tekopohjaveden määrä saa olla enintään 17 000 m3/vrk.
Keski-Uudellamaalla on lainvoimaisia maa-aineslupia yhteensä 2,8 miljoonan kiintokuutiometrin vuotuiseen maa-ainesten ottoon, tästä määrästä soraa on yhteensä 166 388 m3ktr. Heikki Åbergin harjoittamalla soranotolla ei ole yleisen edun mukaista merkitystä pääkaupunkiseudun kiviaineshuollolle.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Heikki Åbergin lainvoimaisen vesilupapäätöksen määräaikaisena. Hallituksen esityksissä Eduskunnalle vesilainsäädännön uudistamiseksi (HE 277/2009 vp) on todettu, että vesitalouslupa tulisi antaa määräaikaisena, jos erityiset syyt sitä vaativat. Tällaisia syitä voisivat olla luvan hakeminen määräaikaisena, hankkeen määräaikainen luonne sekä se, että luvan myöntämiselle toistaiseksi ei ole edellytyksiä esimerkiksi hankkeen vaikutuksia koskevan epävarmuuden vuoksi. Nyt vireillä olevassa Heikki Åbergin vesilupahakemuksessa ei ole esitetty sellaisia erityisiä syitä, joiden vuoksi luvan voimassaoloaikaa olisi syytä jatkaa.
Edellä mainituin perustein Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että lupa-asiassa ei ole vesilain 3 luvun 4 §:n tarkoittamia myöntämisedellytyksiä ja siksi lupahakemus tulee hylätä.
Päätös
Ehdotus hyväksyttiin.
Jaana Niemi-Aro poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana.