Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta, kokous 10.9.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 74 Luonnontilaisen noron vaarantamiskiellosta poikkeaminen, Järvenpää, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle

TUUDno-2019-1647

Valmistelija

  • Jukka Kuoppala, ympäristötarkastaja, jukka.kuoppala@tuusula.fi
  • Anu Tyni, ympäristösuunnittelija, anu.tyni@tuusula.fi

Perustelut

Lausuntopyyntö

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt lausuntopyyntökirjeellä Järvenpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta lausuntoa Järvenpään kaupungin vesilain mukaisesta lupahakemuksesta koskien poikkeamista luonnontilaisen noron vaarantamiskiellosta Järvenpään Mikonkorvessa, Pohjatuulenpuistossa (ESAVI/14286/2019). Virtauseroosio on syövyttänyt uomaa ja aiheuttaa sortumariskin useille uoman varrella sijaitseville asuinrakennuksille. Tämän johdosta uoman penkkaa on tarpeen tukea.

Kuulutus ja julkiset asiakirjat ovat luettavissa osoitteessa www.avi.fi/lupa-tietopalvelu. Lausunto pyydetään toimittamaan 18.9.2019 mennessä.  

Lupahakemus 

Asian taustatietoja

Uoma sijaitsee Mikonkorven valuma-alueella, joka on kooltaan noin 80 hehtaaria. Uoma saa alkunsa Vanhan Lahdentien varresta ja virtaa koilliseen kohti Keravanjokea. Uomaan johdetaan myös hulevesiä rakennetuilta alueilta. Uomaan kohdistuneet merkittävät virtaamavaihtelut ovat ajan myötä aiheuttaneet eroosion muodossa uoman syvenemisen ja stabiliteettiriskin usealle asuinrakennukselle.

Peurakadun kohdalla on keväällä 2018 havaittu uoman suuntaan sortumaan lähtenyt luiska useamman kiinteistön kohdalla. Sipti Infra Oy on laatinut vajoamaselvityksen alueesta. Maaliskuussa 2019 on havaittu luiskan lisävajoama.  

Järvenpään kaupunkitekniikka on teettänyt Mikonkorven Pohjantuulenpuistoon Pöyry Finland Oy:llä 14.3.2019 valmistuneen selvityksen ”Purouoman valuma-alueen hulevesisuunnitelma” ja 27.3.2019 valmistuneen rakennussuunnitelman ”Puron eroosiohallintatoimenpiteet”. Valuma-alueen hulevesisuunnitelmassa on selvitetty uomaan kohdistuvat hulevesivirtaamat ja esitetty valuma-alueen hulevesien hallinnan toimenpide-ehdotus maksimivirtaamien tasaamiseksi. Purouoman eroosiohallintasuunnitelmassa on esitetty toimenpiteet uoman luiskien vahvistamiseksi ja riittävän stabiliteetin saavuttamiseksi.  

Kunnostustoimenpiteiden kohteena oleva uoma kulkee lounas-koillinen suunnassa ja se rajautuu AO-16 pientalokaavaan. Kaupunkikehityslautakunta on hyväksynyt asemakaavan 28.1.2016 § 5 ja se on tullut voimaan 13.3.2016. Pientaloalueella uoman luiskat on merkitty suojelumerkinnällä (s-3), jossa maiseman luonnetta ei saa oleellisesti muuttaa. Luoteessa taas uoma rajautuu asemakaavassa osoitettuun Pohjantuulenpuistoon (VP). Asemakaava on vahvistettu 15.3.1989. Osalle puistoaluetta on osoitettu suojelumerkintä (S), jolla olemassa oleva puusto ja muu kasvillisuus tulee säilyttää siten, että vain maiseman hoidon kannalta tarpeelliset toimet ovat sallittuja. Kaavamääräyksen mukaan maanpinnan muotoa ja korkeusasemaa ei saa muuttaa.

Purouoma ja sen luontoarvot on kartoitettu Järvenpään kaupungin teettämässä luontoselvityksessä Faunatica Oy v. 2015 ja pienvesiselvityksessä Pöyry Finland Oy v. 2017.     

Suunnitellut kunnostustyöt ja vaikutukset

Uoman eroosiohallinta ja luiskien stabiliteetin vahvistustyöt sisältävät pääosin maarakennustöitä. Kunnostettavia uoman osuuksia on kaksi. Kunnostus sisältää rinteen loiventamista, vastapenkereen rakentamista sekä uoman siirtoa. Uoman pohjan tasausta nostetaan kunnostettavilla alueilla. Työn toteuttamiseksi kunnostettavilta alueilta raivataan puustoa ja pensaikkoa rakentamisen edellyttämältä laajuudelta, lisäksi täyttöjen ja rakenteiden alta poistetaan eloperäinen pintamaa. Tukipenkereen päälle ja luiskiin tehdään maisemanurmikylvö. Liikennöinti työkohteille tapahtuu ensisijaisesti pohjoisrannan puolelta.  Kunnostettavan uoman pituus on yhteensä 180 metriä. Noron kokonaispituus on 375 metriä, josta 60 metrin matka on jo aiemmin rakennettua.

Rakennustoimenpiteet uomassa voivat aiheuttaa työnaikaista samentumishaittaa Keravanjokeen. Työ tehdään ajankohtana, jolloin työnaikaiset haitat voidaan minimoida. Paras aika toimenpiteiden tekemiselle on talvella pienten virtaamien aikaan, jolloin maastolle ja kasvillisuudelle aiheutuvat haitat voidaan minimoida. Vaihtoehtoisesti työ voidaan tehdä kesäaikana pienten virtaaman aikaan. Työaikana samentumishaittaa voidaan tarvittaessa pienentää esimerkiksi työalueen yläpuolelle rakennettavalla työpadolla ja pumppaamalla vedet työalueen ohi. Vaikka työnaikana samentumishaitta Keravanjokeen kasvaa, pitkällä aikavälillä kunnostustoimenpiteiden jälkeen Mikonkorven uoman kiintoainekuormitus Keravanjokeen tulee vähenemään. Tällä on positiivinen vaikutus esimerkiksi Keravanjoessa tavatun vuollejokisimpukan kannalta.

Uoman valuma-alueen hulevesisuunnitelmassa on laadittu toimenpide-ehdotus hulevesien viivyttämiseksi maanpäällisin ja maanalaisin rakentein valuma-alueella uomaan kohdistuvien hulevesivirtaamien tasaamiseksi pitkällä aikavälillä.  

Luontoarvot

Järvenpään pienvesiselvityksen yhteenvetoraportissa on esitetty uoman luonnonarvot. Alue sisältyy Järvenpään luontotyyppiselvityksessä paikallisesti arvokkaaksi mainittuun Keravanjokivarren lehtojen kokonaisuuteen. Lehdot ovat supistuneet kapeiksi nauhoiksi asutuksen ja joen väliin, ja niiden luonnontila on heikentynyt. Sotakylän eteläpuolen lehdon mainitaan olevan kohteista ehkä arvokkain. Asutuksen ja pellon välissä syvään uurtuneen uoman reunoilla kasvaa haapoja, tuomia ja joitakin kuusia. Voimakkaan eroosion takia puita on romahtanut uomaan. Lehto on metsälain 10 §:n erityisen tärkeisiin elinympäristöihin kuuluva noron lähiympäristö ja rehevä lehtolaikku. Uoma on vesilain suojeltuihin luontotyyppeihin kuuluva noro. Luontotyyppinä se edustaa tuoretta runsasravinteista lehtoa, joka on arvioitu Etelä-Suomessa ja koko maassa äärimmäisen uhanalaiseksi luontotyypiksi. Luontotyyppiselvityksessä ei ole mainittu kuivaa lehtoa, jota pienvesiselvityksessä jyrkkien reunarinteiden on katsottu edustavan ja joka on arvioitu äärimmäisen uhanalaiseksi luontotyypiksi. Luontoselvityksessä uomaa on pidetty savimaiden purona, mutta pienvesiselvityksen perusteella se on ennemminkin savimaiden latvapuro, joka on arvioitu Etelä-Suomessa koko maassa vaarantuneeksi luontotyypiksi. Noroympäristöllä voi olla vähäistä paikallista arvoa ekologisena yhteytenä.  

Luonnontilaisten pienvesien suojelu vesilaissa

Vesilain 2 luvun 11 §:n mukaan luonnontilaisen enintään kymmenen hehtaarin suuruisen fladan, kluuvijärven tai lähteen taikka muualla kuin Lapin maakunnassa sijaitsevan noron tai enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven luonnontilan vaarantaminen on kielletty. Lupaviranominen voi kuitenkin myöntää kieltoon poikkeuksen, jos mainittujen vesiluontotyyppien suojelutavoitteet eivät huomattavasti vaarannu.

Ehdotus

Esittelijä

  • Katariina Serenius, ympäristövalvontapäällikkö, katariina.serenius@tuusula.fi

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää antaa vesilain mukaisesta lupahakemuksesta Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon:

Lausunto 

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että lupa hakemuksen mukaisen luonnontilaisen noron vaarantamiskiellosta poikkeamiseen voidaan myöntää. Hanke on välttämätön sortumista aiheutuvien riskien poistamiseksi ja hankkeen hyödyt ovat huomattavat verrattuna siitä aiheutuviin haittoihin.

Vuonna 2018 tehtiin Lemmenlaakson luonnonsuojelualueella sijaitsevassa Lipinkoskessa sähkökoekalastuksia, joissa tavattiin ensimmäistä kertaa lohikalojen luonnollista lisääntymistä Järvenpään kaupungin alueella  Hakemuksen mukainen uoma sijaitsee noin 1,5 kilometriä Lipinkosken alapuolella, joten karttatarkastelun ja edellä mainitun sähkökoekalastuksen perusteella uomalla saattaa olla potentiaalia taimenen lisääntymisalueena tai turvapaikkana niiden poikasille vesien lämmetessä pääuomassa kesäaikaan. Vuonna 2019 aloitettu Tikkurilankosken padon purku Vantaalla saattaa merkittävästi lisätä todennäköisyyttä sille, että alueella tavataan tulevaisuudessa enemmän merestä vaeltaneita taimenia. On siis tärkeää, että uoman kunnostustyöt tehdään samentumishaitan vähentämiseksi hakemuksen mukaisesti siten, että työalueen yläpuolelle rakennetaan työpato ja vedet johdetaan työalueen ohi.

Lisäksi ympäristölautakunta pitää tarpeellisena, että uoman kunnostus toteutetaan hakemuksen mukaisesti säilyttämällä ja lisäämällä sen meanderointia ja toteuttamalla uoman eroosiosuojaus sorasta ja luonnonkivestä. Lautakunta katsoo, että Järvenpään kaupungin toimet hulevesivirtaaman tasaamiseksi ovat tärkeitä eroosion vähentämiseksi ja sortumien syiden poistamiseksi. Uoman kunnostuksen ja virtaaman tasaamistoimenpiteiden jälkeen uoman kiintoainekuormitus Keravanjokeen vähenee.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Muutoksenhaku

Päätöksestä ei saa tehdä kuntalain 136 §:n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.