Perustelut
Lausuntopyyntö
Vaasan hallinto-oikeus pyytää 5.7.2019 saapuneella lähetteellä Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnalta lausuntoa valituksesta, joka koskee ympäristölautakunnan päätöstä 9.4.2019 § 33. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on pyytänyt lisäaikaa lausunnon jättämiseen 20.9.2019 asti.
Asian diaarinumero Vaasan hallinto-oikeudessa on 00577/19/5132.
Valituksenalainen päätös
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on päätöksessään 9.4.2019 § 33 antanut Suomen Maatilapalvelut Oy:lle (toiminnanharjoittaja) ympäristönsuojelulain 175 §:n mukaisen määräyksen. Määräyksen mukaan toiminnanharjoittaja ei saa pitää hevosia valtaojan päälle rakennetuilla ulkoilualueilla ja ulkoilualueiden aitaukset tulee poistaa kolmen (3) kuukauden kuluessa määräyksen tiedoksisaannista. Määräyksen tehosteeksi on asetettu 5000 euron kiinteä uhkasakko.
Valitus Vaasan hallinto-oikeuteen
Toiminnanharjoittaja on valittanut annetusta määräyksestä Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituksen mukaan toiminnanharjoittaja ei ole rikkonut ympäristönsuojelulakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä. Valituksessa vaaditaan määräyksen kumoamista ja kiistetään uhkasakko.
Valituksessa vaaditaan, että hallinto oikeus keskeyttää ympäristölautakunnan päätöksen toimeenpanon (hallintopakko) muutoksenhaun ajaksi ja kumoaa ympäristölautakunnan päätöksen ja velvoittaa ympäristölautakunnan poistamaan asiassa asetetun uhkasakon. Lisäksi vaaditaan, että hallinto-oikeus velvoittaa Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen osoittamaan toiminnanharjoittajalle tarkasti, minkä osan pitkästä aidasta ympäristökeskus haluaa purettavaksi.
Ehdotus
Esittelijä
-
Katariina Serenius, ympäristövalvontapäällikkö, katariina.serenius@tuusula.fi
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan lausunto
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että valitus tulee hylätä. Hylkäysperusteena lautakunta esittää seuraavaa:
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan päätös (9.4.2019 § 33) on perustunut ennen määräyksen antamista saatuihin tietoihin ja suoritettuihin tarkastuksiin (21.8.2018 ja 10.9.2018). Määräystä annettaessa on sovellettu ympäristönsuojelulakia (YSL) ja YSL 202 §:n nojalla annettuja Nurmijärven kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä (20.6.2012 § 63). Eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (nitraattiasetus) 3 §:n kohtaa 9 ja 4 §:n kohtaa 4 on käytetty määräyksen perusteluissa selventämään toiminnanharjoittajalle laitumen käsitettä ja perusteita valtaojien suojaetäisyyksille. Toiminnanharjoittajan toteuttamat muutokset määräyksen antamisen jälkeen eivät vaikuta määräyksen perusteluihin takautuvasti, eivätkä ole peruste päätöksen kumoamiselle.
Valituksen mukaan ulkoilualueella pidettäviä hevosia ei voida pitää nitraattiasetuksen tarkoittamina tuotantoeläiminä. Nitraattiasetuksen 3 §:n kohdan 14 mukaisesti hevosten kasvatus ja pitäminen on asetuksessa tarkoitettua maa- ja puutarhataloutta. Nurmijärven kunnan ympäristönsuojelumääräysten 21 § koskee nimenomaisesti hevosten ulkoilualueita ja on annettu, koska kunnan alueella on runsaasti hevosharrastustoimintaa.
Toiminnanharjoittajan 24.9.2018 Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle toimittamassa vastineessa on kerrottu, että ulkoilualueilla pidetään hevosia touko-marraskuun välisenä aikana. Nurmijärven kunnan ympäristönsuojelumääräysten perusteluiden (31.7.2012) mukaan ulkoilu- ja harjoittelualueilla tarkoitetaan hevosten läpi vuoden käyttämiä, yleensä kasvipeitteettömiä jaloittelualueita. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että määräyksen kohteena olevat ulkoilualueet ovat tällaisia, vaikka ne ovat toiminnanharjoittajan mukaan käytössä vain seitsemän kuukautta vuodesta.
Ulkoilualueiden on tarkastuksilla todettu olevan hiekkapohjaisia, ja että ne on rakennettu putkitetun valtaojan päälle. Vastineessa on esitetty ulkoilualueiden rakenteesta periaatepiirros, jonka mukaan päällimmäisenä olevan hiekkakerroksen alla on maa-ainesten lisäksi putki, suodatinkangas ja salaojaputket. Ympäristölautakunnan näkemyksen mukaan valtaojan putkituksen rakennetta ei voida pitää tiiviinä, eikä se näin ollen estä päästöjä ulkoilualueilta suoraan valtaojaan.
Valituksen kohdassa 5.3 on kerrottu, että aluehallintovirasto on suorittanut kohteessa tarkastuksen vuonna 2015 laidunalueisiin ja ojiin liittyen. Toiminnanharjoittajan vastineen mukaan aluehallintovirasto on käynyt tarkastamassa valtaojan putkituksen marraskuussa 2015. Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle ei ole toimitettu aluehallintoviraston tarkastuksiin liittyviä asiakirjoja aluehallintoviraston tai toiminnanharjoittajan toimesta. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristötarkastaja on tiedustellut asiakirjoja Etelä-Suomen aluehallintovirastolta, mutta 24.7.2019 saadun tiedon mukaan aluehallintoviraston järjestelmästä ei löytynyt tietoja toiminnanharjoittajasta tai tarkastuksesta.
Valituksessa toiminnanharjoittaja on esittänyt, että kaikki rakentaminen tilalla on tehty myönnettyjen rakennuslupien mukaisesti. Nurmijärven elinvoimalautakunnan suunnittelutarveratkaisusta ja poikkeamisesta tehdyssä päätöksessä (29.5.2018 § 43) on mainittu hevosten ulkotarhojen rakentaminen. Päätöksen mukaan minkäänlaiseen rakennustoimenpiteeseen ei saa kuitenkaan ryhtyä ennen rakennusluvan myöntämistä. Ympäristölautakunnan määräystä annettaessa päätöstä rakennusluvasta ei ollut vielä tehty. Toiminnanharjoittaja on saantitodistuksen mukaan saanut määräyksen tiedoksi 23.4.2019. Rakennuslupapäätöksen 29.4.2019 § 90 muiden ehtojen mukaan ulkotarhojen sijainnin tulee olla Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan päätöksen mukainen. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta huomauttaa, että määräyksen kohteena olevat ulkoilualueet eivät ole määräystä annettaessa sijainneet asemapiirroksen (12.4.2019) osoittamissa paikoissa. Tarkastuksilla otetuissa valokuvissa ja alueen ilmakuvassa näkyy selkeästi ulkoilualueiden pintarakenne ja sijainti.
Ympäristölautakunta ei ota tässä lausunnossa kantaa toiminnanharjoittajan valituksessa esille tuomiin naapurin laiduntaviin sonneihin, mutta haluaa tuoda esille, että laiduntamista ei koske samat suoja-aluesäännökset kuin ulkoilualueita.
Edellä esitetyn perusteella Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että ympäristönsuojelulain 175 §:n mukaisesta määräyksestä 9.4.2019 § 33 tehty valitus tulee hylätä.