Rakennusvalvontajaosto, kokous 3.9.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 28 Lausunto korkeimmalle hallinto-oikeudelle valitusluvan ja valituksen johdosta maisematyölupaan 18-40-M

TUUDno-2018-366

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Johanna Aho, johtava rakennustarkastaja, johanna.aho@tuusula.fi

Perustelut

Lupa, mistä on tehty oikaisuvaatimus

Johtava rakennustarkastaja on myöntänyt 14.2.2018 § 44 (lupatunnus 18-0040-R) maisematyöluvan puiden kaatamiselle Paloheimo Oy:lle Jokelaan Virtalantien varteen.  Puidenkaataminen kohdistui tiloille RN:ot 3:398, 1:104, 3:133 ja 1:7.

Päätös ja siihen liittyvä hyväksytty asemapiirros on liitteenä. (Päätös 18-0040-M, Lupapäätöksen 18-0040-M asemapiirros)

Oikaisuvaatimus

Suomen luonnonsuojeluliitto Tuusulan yhdistys ry on tehnyt oikaisuvaatimuksen em. päätöksestä. Luonnonsuojeluliitto esittää maisematyöluvan kumoamista sillä perusteella, että päätöksen tietopohja on vahvasti puutteellinen sekä metsätalouskuvioiden puusto- ja kasvillisuustietojen että liito-oravan suojelun kannalta.

Oikaisuvaatimuksessa esitetään mm. seuraavaa:

  • Metsäsuunnitelma on puutteellinen niin puustotietojen kuin biotooppitiedonkin osalta. Tämän vuoksi hakkuita ollaan esittämässä kuviolla 618 ja 620 luontotyyppinä uhanalaisiksi luokiteltuihin reheviin korpiin.
  • Liito-oravan huomiointi on puutteellinen. Toimenpidealueella on huomattavasti enemmän liito-oravalle elinympäristöksi soveltuvaa metsää kuin mitä alueella tehdyssä liito-oravaselvityksissä on tunnistettu. Lisääntymis- ja levähdyspaikkojen määrittely on ontuvaa. Maisematyölupa on annettu myös vanhapuustoisimpiin kuuluvan kuvion 618 harvennukseen.

Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan liitteenä. (Oikaisuvaatimus maisematyölupaan Suomen luonnonsuojeluliitto Tuusulan yhdistys ry 2.3.2018)

Hakijan vastine oikaisuvaatimukseen

Hakija katsoo, että oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty laillisia perusteita kumota tai muuttaa myönnettyä maisematyölupaa miltään osin. Oikaisuvaatimus tulee hylätä.

Vastineessa esitetään mm. seuraavaa:

1. Maisematyöluvan myöntämisedellytykset

  • Oikaisuvaatimusta ei ole perusteltu sillä, että päätös olisi MRL 140 §:n vastainen.
  • Kysymys on ainoastaan harvennushakkuista, joiden maisemallinen vaikutus on hyvin vähäinen. On selvää, että toimenpiteistä ei voi aiheutua MRL 140 §:n kiellettyä kaupunki- tai maisemakuvan turmeltumista.
  • Asemakaavan mukainen käyttötarkoitus ei metsänhoitotoimenpiteiden vuoksi voi vaikeutua, koska alue on voimassa olevassa asemakaavassa varattu lähes kokonaan teollisuusalueeksi.
  • Oikaisuvaatimuksessa esitetyt kuviot 618 ja 620 sijoittuvat suurelta osin viimeisimmän asemakaavaehdotuksen 23.3.2016 mukaiselle mal-varauksen alueelle eli alueelle johon on tarkoitus toteuttaa useita metrejä korkea meluvalli. Muilta osin kuviot sijoittuisivat asemakaavaehdotuksen mukaisille T, AK, Y ja katualueille. Harvennushakkuista ei siten voi aiheutua MRL 140 §:ssä kiellettyä asemakaavan mukaisen käytön estymistä tai huomattavaa haittaa kaavan laatimiselle.

2. Luonnonsuojelulain huomioon ottaminen maisematyöluvassa

  • Oikaisuvaatimuksen väite luontoselvitysten riittämättömyydestä liittyy MRL 9 §:n kautta kaavoitukselle asetettuihin oikeudellisiin edellytyksiin. Sen sijaan yksittäisen lupahakemuksen, kuten esimerkiksi maisematyöluvan epääminen luonnonsuojelusäännösten perusteella on mahdollista vain silloin, kun suojelusta on olemassa lainvoimainen päätös tai kun kyseinen metsänhakkuutoimenpide on suoraan lain nojalla kielletty.
  • Eläin- ja kasvilajien rauhoittaminen ei lähtökohtaisesti luonnonsuojelulain 48 §:n mukaan estä alueiden käyttämistä muun muassa maa- ja metsätalouteen tai rakennustoimintaan.
  • Luonnonsuojelulain rauhoitussäännöksiin perustuva maisematyöluvan epääminen kokonaan tai osittain voi perustua vain erityisiin suojelusäännöksiin.
  • Edellä olevaan viitaten luontoselvitysten riittävyys tai riittämättömyys ei sinänsä ole mahdollinen maisematyöluvan epäämisperuste.
  • Alueen asemakaavan muutostyön yhteydessä on tehty neljä erillistä luontoselvitystä. Kaksi näistä on maanomistajan tilaamia ja kaksi Tuusulan kunnan tilaamia.
  • Väite, että luontoselvitykset ovat puutteellisia, on siis selvästi perusteeton ja kokonaan virheellinen. Hakemusta on muutettu ja tarkistettu luontoarvoihin perustuen viranomaislausuntojen pohjalta.
  • Suojellut luontotyypit on määritelty LSL 29 §:n 1. momentin 9-kohtaisessa listassa. Oikaisuvaatimuksessa mainitut ”rehevät korvet” eivät kuulu tämän lainkohdan nojalla suojeltuihin luontotyyppeihin.
  • On huomattava, että edes alueen määrittely liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikaksi ei sellaisenaan estä metsänhoitotoimenpiteitä. (viittaus KHO 2003:38)
  • Tuusulan kunnan tilaamassa viitasammakko- ja liito-oravaselvityksessä ei ole havaittu liito-oravia.

3. Yhteenveto

  • Muutimme alkuperäistä metsäsuunnitelmaa useita kertoja ympäristötoimen toivomin tavoin, vaikka liito-oravan suojelua koskevat luonnonsuojelulain säännökset eivät olisi olleet esteenä toteuttaa alkuperäistä hakkuusuunnitelmaa.
  • Myönnetyn maisematyöluvan mukaiset harvennushakkuut ovat tosiasiassa mitä parhainta ympäristön- ja maisemanhoitoa tulevalla asuinalueella sekä normaalia metsänhoitoa.
  • Harvennushakkuut vain parantavat alueen nykyisen umpitiheän ja risumaisen metsän virkistyskäyttömahdollisuuksia.

Hakija täydensi vastinettaan 23.4.2018 sähköpostitse Tuusulan Palojoenpuiston alueen liito-oravaselvitys 2018 –dokumentilla. Tähän selvitykseen ei katsottu tarpeelliseksi enää pyytää oikaisuvaatimuksen tekijältä kommentteja.

Hakijan antama vastine sekä täydennys vastineeseen ovat kokonaisuudessaan oikaisuvaatimuksen liitteenä. (Vastine oikaisuvaatimukseen 19.3.2018 H.G.Paloheimo Oy, Tuusula Palojoen liito-oaravselvitys 4.2018 Suomen luontotieto Oy)

Asian selvittämisen eteneminen:

Oikaisuvaatimuksessa on esitetty kaksi perustelua, joiden osalta asian selvittäminen on edennyt seuraavasti:

Liito-oravan puutteellinen huomioiminen:

Rakennustarkastaja on oikaisuvaatimuksen tultua vireille pyytänyt Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen kehotuksesta ELY-keskukselta kannanottoa siihen onko lupakäsittelyn yhteydessä otettu huomioon liito-oravien elinolosuhteita riittävästi huomioon. ELY-keskus toimii valvovana viranomaisena luonnonsuojelulain osalta.

ELY-keskus on todennut sähköpostitse, että ELY-keskuksella ei ole tiedossa Palojoenpuiston alueelta muita liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja kuin mitä Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen laatimaan tarkastuspöytäkirjaan on merkitty. ELY-keskus toteaa myös, että liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämisestä koskeva luonnonsuojelulain 49.1§:n mukainen kielto on voimassa maisematyöluvasta riippumatta. Mikäli luvan voimassaoloaikana ilmenisi uutta tietoa liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikoista alueella, voi ELY-keskus tarvittaessa kieltää luonnonsuojelulain 57 §:n nojalla luvan toimeenpanon.

Palojoenpuiston liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka, tarkastuspöytäkirja 5.4.2017 on liitteenä. (Tarkastuspöytäkirja Palojoenpuiston liito-oravat 5.4.2017)

Oikaisuvaatimuksen tekijälle, Suomen luonnonsuojeluliitto Tuusulan yhdistys ry:lle, annettiin vielä mahdollisuus tulla hallintomenettelylain mukaisesti kuulluksi hakijan antaman vastineen johdosta. Tässä oikaisuvaatimuksen tekijän antamassa vastineessa todettiin mm., että oikaisupyynnön perusteena on myös päätöksen syntyminen virheellisessä järjestyksessä, toisin sanoen päätöksen perustuminen osittain luvan hakijan toimittamaan virheelliseen ja puutteelliseen tietoon, ajantasaiset liito-oravatiedot puuttuvat ja aiemmat luontoselvitykset on siivutettu. Tämä vastine saatiin 26.3.2018. Suomen luonnonsuojeluliitto Tuusulan yhdistys ry jättämä näkemys on liitteenä. (Suomen luonnonsuojeluliittoTuusulan yhdistys ry vastine hakijan vastineeseen 26.3.2018)

Hakija täydensi jo aiemmin antamaansa vastinettaan 23.4.2018 sähköpostitse Tuusulan Palojoenpuiston alueen liito-oravaselvitys 2018 –dokumentilla. Tämän uuden selvityksen johtopäätöksenä todetaan, että mahdolliset liito-oravalle elinympäristöksi sopivat matsäkuviot on otettu hyvin huomioon eikä metsätaloustoimenpiteitä suunnata lainkaan näille alueille. Metsäinen yhteys alueelle ja sieltä pois tulee säilymään, joten puuston harvennus ei riko ekologisia yhteyksiä eikä estä mahdollisesti alueelle joskus tulevien uusien liito-oravayksilöiden liikkumista laajempien matsäalueiden välillä. Tähän täydennykseen ei enää pyydetty oikaisuvaatimuksen tekijältä vastinetta. Tämä selvitys on liitteenä. (Tuusula Palojoen liito-oaravselvitys4.2018 Suomen luontotieto Oy)

Metsäsuunnitelmien puutteellisuus:

Sähköpostitse saapui 2.5.2018 Keski-Uudenmaan ympäristökeskukseen ja rakennusvalvontaan yksityisen luontoharrastajan sähköpostiviesti, jossa ilmoitettiin alueelta löytyneen lisää lahokaviosammalesiintymiä. Nämä uudet löydökset sijoittuvat vanhojen löydösten eteläpuolelle sekä Virtalantien pohjoispuolelle purouoman läheisyyteen. Tämän johdosta Tuusulan kunnan konsultti kartoitti alueen uudelleen tämän lajin osalta. Ensimmäinen konsultin tekemä kartoitus osoitti, että ainakin yksi uusista havainnoista osui maisematyöluvassa hyväksyttyyn toimenpidealueeseen. Tämän johdosta jhtava rakennustarkastaja oli sähköpostitse yhteydessä hakijaan. Ympäristösuunnittelu Environ (myöhemmin Enviro) konsultti toimitti tarkemman havaintokartan, jonka johtava rakennustarkastaja toimitti taas hakijalle tiedoksi. Hakijan edustaja, Suomen Luontotieto Oy, antoi tämän kartan pohjalta lausunnon. Tässä lausunnossa on todettu mm., että alueen metsä ei ole vanhaa vaan vasta 1960-luvulla loppuneen savenoton ja teollisen toiminnan jälkeen kasvanutta. Alueella on paikoin lahopuuta, koska maanomistaja ei ole suorittanut alueella toistaiseksi hakkuita. Johtopäätöksenä lausunnossa todetaan, että alueelle suunniteltu harvennushakkuu ei ulotu kuvioiden 601, 604 raja, 614 ja 616 alueille, joten niiden alueiden olosuhteet eivät muutu millään lailla nykyisestä. Keväällä 2018 ilmoitetut lahokaviosammalhavainnot kuviolla 616 otetaan jatkossa huomioon tulevissa metsänkäsittelytoimissa siten, että havaintopaikkojen ympärille jätetään harventamaton noin 20 metrin levyinen vyöhyke. 

On myös huomioitava, että maisematyöluvan mukaan alueella ei tehdä lainkaan avohakkuita ja aluetta harvennetaan varovaisuutta ja puistometsäperiaatetta noudattaen.  Lausunto on kokonaisuudessaan liitteenä. (Lausunto Palojoenpuiston lahokaviosammalesiintymistä ja niiden vaikutuksista alueelle haettuun maisematyölupaan)

Hakijan antaman edellä mainitun lausunnon jälkeen toimitettiin kunnan tilaaman selvityksen raportti rakennusvalvontaan. Raportti lähetettiin kommentoitavaksi niin hakijalle kuin ELY-keskuksellekin, jolle lähettiin myös hakijan antama Suomen Luontotieto Oy:n lausunto. Molempien konsulttien raporteista käy ilmi, että lahokaviosammal on Suomessa rauhoitettu, äärimmäisen uhanalainen laji (CR), lisäksi se on erityisesti suojeltava ja EU:n luontodirektiivin liitteen II laji. Uhanalaiset lajit voidaan määrittää luonnonsuojelulain (jäljempänä LSL) asetuksella erityisesti suojeltaviksi lajeiksi, jonka esiintymispaikan hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Kielto astuu voimaan ELY-keskuksen rajauspäätöksen jälkeen. Toistaiseksi ELY-keskus ei ole tehnyt rajauksia liittyen lahokaviosammalen esiintymiseen. Environ toimittama raportti ja uusien lahokaviosammalesiintymien sijaintikartta ovat liitteenä. (Lahokaviosammaleen esiintyminen ja elinolojen turvaaminen Tuusulan Palojoenpuiston alueella 30.05.2018)

ELY-keskus on todennut Environ tekemään selvitykseen sekä hakijan edustajan antamaan lausuntoon seuraavasti:

Sähköpostit 30.5.2018

”ELY-keskus katsoo, että suunniteltuja harvennushakkuita tulee rajoittaa kuvioilla 602, 603 ja 618 siten, että lahokaviosammalselvityksessä esitetyt rajaukset (havaintopaikat suoja-alueineen) jätetään kokonaan metsänhoitotoimenpiteiden ulkopuolelle. Harvennushakkuut edellä mainituilla kuvioilla vaarantavat ELY-keskuksen näkemyksen mukaan luonnonsuojelulain nojalla rauhoitetun (LSL 42 §) ja erityisesti suojeltavan (LSL 47 §) lahokaviosammalen esiintymispaikkojen säilymisen. Muiden kuvioiden osalta hakkuut eivät ole ristiriidassa luonnonsuojelulain kanssa. Ennen hakkuiden suorittamista on tarpeen merkitä selvästi säilytettävät alueet maastoon.”

”ELY-keskuksen käsityksen mukaan Environ laatima selvitys lahokaviosammalen esiintymisestä ja esiintymispaikkojen turvaamisesta Palojoenpuiston alueella on laadittu perusteellisesti ja asiantuntevasti. Tekijä on osoittanut asiantuntemusta lajin selvittämisestä muissakin hankkeissa, mm. Espoon kaavahankkeissa. Selvityksessä tehdyt johtopäätökset ja kasvupaikkojen rajaukset suojavyöhykkeineen vastaavat ELY-keskuksen käsitystä lahokaviosammalen elinympäristövaatimuksista ja siitä kuinka laajoja suojelurajausten on vähintään oltava.  Suomen Luontotieto Oy:n selvityksessä kasvupaikkojen ympärille säilytettäväksi esitettyä 20 metrin suojavyöhykettä ei voi pitää riittävänä, kun huomioidaan lajin riippuvaisuus mm. lahopuujatkumosta ja kosteasta pienilmastosta.”

Molemmat sähköpostit ovat liitteenä. (ELY-keskuksen kannanotto hakijan lausuntoon, sähköposti; ELY-keskuksen kannanotto Environ raporttiin, sähköposti)

ELY-keskuksen kannanoton jälkeen hakija esitti uuden toimenpiderajauksen ELY-keskuksen lausuntoon perustuen. Tässä uudessa toimenpidekuviokartassa käsiteltävän alueen ulkopuolelle on rajattu mahdollisimman tarkasti (sillä tarkkuudella, jonka tämä metsätalousohjelma mahdollistaa) juuri ne alueet, joita Environ raportissa on esitetty lahokaviosammaleen suoja-alueiksi. Suurin muutos toimenpiderajaukseen on kuviolla 618. Tämä toimenpiderajauskartta on liitteenä. (Toimenpidekartta 30.5.2018 uusi rajaus)

Samassa yhteydessä hakija on esittänyt tavoitteen, että ympäristöviranomaisten kanssa yhteistyössä voitaisiin jo tulevana kesänä maastossa täsmentää ne aluerajaukset, jotka jätetään metsänhoitotoimenpiteiden ulkopuolelle. Näin ollen maisematyöluvan hyväksyminen muutetussa muodossaan ei millään tavoin voi vaikeuttaa luonnonsuojelun toteuttamista eikä ole ristiriidassa LSL:n säännösten kanssa.

Esittelijän kannanotto

Toimenpidealue sijoittuu kahden asemakaavan alueelle. Suurin osa toimenpidealueesta on asemakaavan mukaista teollisuusrakennusten korttelialuetta, pieni osa sijoittuu asemakaavan mukaiselle maa- ja metsätalousalueelle. Aluetta ollaan muuttamassa asuinalueeksi. Uusi kaavaluonnos on laadittu, mutta asemaakaavan muutosta ei ole vielä hyväksytty. Alue on asetettu MRL 53 §:n mukaiseen rakennuskieltoon. Maisemaa muuttavat toimenpiteet ovat luvanvaraisia siten kuin MRL 128 §:ssä säädetään. Näin ollen puidenkaatamiselle on tarvittu maisematyölupa.

Maisematyöluvan vireilletulosta on ilmoitettu MRL 133 §:n mukaisesti. Koska puidenkaatoalue on laaja ja naapureita useita, hankkeen vireilletulosta kuulutettiin paikallislehdessä MRA 65 §:n mukaisesti ennen päätöksen tekemistä. Määräaikaan mennessä ei tullut yhtään huomautusta.

MRL 133 §:n kolme momentin mukaan: ”Jos rakennuslupaa haetaan luonnonsuojelulain mukaiselle asetuksella tarkemmin säädettävälle luonnonsuojelun kannalta merkittävälle alueelle tai alueelle, joka maakuntakaavassa on varattu virkistys- tai suojelualueeksi, hakemuksesta on pyydettävä alueellisen ympäristökeskuksen lausunto.” Koska hanke ei sijoitu luonnonsuojelulain mukaiselle alueelle eikä maakuntakaavan virkistysalueelle, hankkeesta ei ole pyydetty alueellisen ympäristökeskuksen, ELY-keskuksen, lausuntoa.

Maisematyöluvan edellytykset kyseisen hankkeen osalta ovat MRL 140 §:n 2 momentissa. Sen mukaan: ”Lupa voidaan myöntää, jollei toimenpide tuota huomattavaa haittaa kaavan laatimiselle taikka turmele kaupunki- tai maisemakuvaa.”

Alue ei ole miltään osin suojeltu luonnonsuojelulain mukaisesti. Myöskään metsälain mukaisia suojelualueita ei hankkeeseen sijoitu. Maisematyöluvan myöntämisedellytykset ratkaistaan edellä mainitun maankäyttö- ja rakennuslain 140 §:n mukaisesti.

Hankkeesta on lupakäsittelyn yhteydessä pyydetty sekä Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen että Tuusulan kaavoituksen lausunnot. Hakija muutti sekä kuviokarttaa että kuviokirjaa ympäristökeskuksen lausunnossa esiin tuomilla seikoilla. Suoja-alueita laajennettiin ja kaadettavan puuston määrää vähennettiin. Muutetun suunnitelman mukaan kaadettavien puitten määrä on noin 30 % olevasta puustosta. Toisin sanoen mistään avohakkuusta ei ole kyse millään kuviolla. Alue soveltuu hakkuutöiden jälkeen hyvin virkistysalueeksi siihen saakka kunnes asemakaavamuutos tehdään ja asemakaavaa ryhdytään toteuttamaan. Kyse on siis lähinnä metsänhoidollisista toimenpiteistä.

Oikaisuvaatimuksessa on erikseen mainittu kuviot 218 ja 220. Kuviokirjaan on merkitty, että kuviolla 218 on havaittu liito-oravia ja että isot haavat ja isot kuuset jätetään kaatamatta. Kuviolla 220 on maininta, että osa kuviosta on suojaviheraluetta. Kuvioiden hakkuusuunnitelmat on korjattu ympäristökeskuksen näkemyksen mukaisiksi.

Alueelta on tehty useita luontoselvityksiä, viimeisin valmistui 31.10.2017. Tämä on otettu huomioon hakkuusuunnitelmassa.  Ympäristökeskuksen luontoasiantuntija eikä kaavoittaja kumpikaan ole esittänyt, että luontoselvitykset olisivat olleet vielä puutteelliset. MRL:n 140 §:n mukaan luontoselvitysten riittävyys tai riittämättömyys eivät ole mahdollisia luvan hylkäämisperusteita.

ELY-keskukselta on, luonnonsuojelulakia valvovana viranomaisena, pyydetty oikaisuvaatimuksen vireille tultua kannanotto siihen onko lupakäsittelyn yhteydessä otettu huomioon liito-oravien elinolosuhteita riittävästi. Saadun sähköpostin mukaan näin on ollut.

Oikaisuvaatimuksen valmistelun aikana on alueella tehty uusia lahokaviosammalhavaintoja. Tämän johdosta on kunta teettänyt selvityksen alueen lahokaviosammalesiintymistä. Tästä raportista on pyydetty niin hakijan kuin ELY-keskuksenkin näkemys. Näiden kuulemisten jälkeen hakija on toimittanut uuden toimenpiderajauskartan, jossa tämän uuden lahokaviosammalselvityksen mukaiset havaintoalueet suojavyöhykkeineen on rajattu pois toimenpidealueelta. Hakija on myös esittänyt toiveen yhteistyössä ympäristöviranomaisen kanssa jo tulevana kesänä maastossa täsmentää ne aluerajaukset, jotka jätetään metsänhoitotoimenpiteiden ulkopuolelle. Näin ollen maisematyöluvan hyväksyminen muutetussa muodossaan ei millään tavoin voisi vaikeuttaa luonnonsuojelun toteuttamista eikä ole ristiriidassa LSL:n säännösten kanssa.

Koska hakkuut ovat suhteellisen vähäisiä, ei esitettyjen toimenpiteiden voida katsoa tuottavan huomattavaa haittaa kaavan laatimiselle eikä toimenpiteillä katsota turmeltavan kaupunki- tai maisemakuvaa. Myös liito-oraville jää ilmeisesti riittävästi puustoa ja valmistelun yhteydessä esille tulleet uudet lahokaviosammalesiintymät on uudessa toimenpidealuerajauksessa otettu tehdyn selvityksen mukaisesti huomioon.

Yhteenvetona esittelijä esittää, että oikaisuvaatimuksessa ei ole sellaisia seikkoja, joiden johdosta lupa tulisi kokonaan evätä. Sen sijaan oikaisuvaatimuksen valmistelun yhteydessä esille tulleet uudet luontoarvot huomioidaan muuttamalla lupapäätöstä hallintolain (434/2003) 50 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella.

Hallintolaki (434/2003) 50 §

Asiavirheen korjaaminen
Viranomainen voi poistaa virheellisen päätöksen ja ratkaista asian uudelleen, jos

  1. päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen
  2. päätös perustuu ilmeisen väärän lain soveltamiseen
  3. päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe tai
  4. asiaan on tullut sellaista uutta selvitystä, joka voi olennaisesti vaikuttaa päätökseen.

Päätös voidaan korjata 1 momentin 1-3 kohdassa tarkoiteussa tilanteessa asianosaisen eduksi tai vahingoksi. Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu päätöksen korjaamiseen. Asianosaisen suostumusta ei kuitenkaan tarvita, jos virhe on ilmeinen ja se on aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä. Päätös voidaan korjata 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa ainoastaan asianosaisen eduksi.

Lisätietoja: johtava rakennustarkastaja 0403143592

Ehdotus

Esittelijä

Johanna Aho, johtava rakennustarkastaja, johanna.aho@tuusula.fi

Rakennusvalvontajaosto päättää

  • hylätä oikaisuvaatimuksen yllä olevin perustein
  • pysyttää voimassa johtavan rakennustarkastajan 14.2.2018 § 44 antaman maisematyöluvan seuraavin muutoksin:
    • hyväksytään uusi hakijan esittämä toimenpiderajaus ja edellytetään, että lupahankkeelle lupapisteessä liitetään uusi asemapiirros, joka on toimenpiderajauksen mukainen
  • katsoa, että oikaisuvaatimus on aiheeton.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Johanna Aho, johtava rakennustarkastaja, johanna.aho@tuusula.fi

Perustelut

Helsingin hallinto-oikeus pyytää Tuusulan rakennusvalvontajaostolta lausuntoa koskien jaoston tekemään päätökseen (12.6.2018, TUUDno-2018-366, § 19) tullutta valitusta. Valituksen on jättänyt Suomen luonnonsuojeluliitto Tuusulan yhdistys ry ja valituksessa pyydetään kumoamaan päätös osittain ja palauttamaan myönnetty maisematyölupa uudelleen käsiteltäväksi sekä asettaa valituksessa esitetyt kohteet toimenpidekieltoon sen ajaksi kun muutoksenhakua käsitellään.

Valmistelijan saaman tiedon mukaan Helsingin hallinto-oikeus ei ole asettanut täytäntöönpanokieltoa toimenpiteelle. Valituksen liitteeksi on Suomen luonnonsuojeluliitto Tuusulan yhdistys ry liittänyt luontokartoittajan heinäkuussa 2018 tekemän lausunnon, jossa on arvioitu metsähavaintojen perusteella missä määrin alueelle aiemmin tehdyt luontoselvitykset ja Tuusulan rakennusvalvontajaoston 12.6.2018 tekemän alueelle hakkuita sallivan maisematyölupapäätöksen pohjana toimineet muut suunnitelmat, kuten alueen hakkuusuunnitelma, pitävät yhtä maastossa havaittavien metsikkö- ja muiden elinympäristökuvioiden kanssa. Valituksen sisältö kokonaisuudessaan ilmenee liitteenä olevasta valituskirjelmästä.

Valituksen yhteydessä on esitetty jälleen uusia luontoselvityksiä, joita rakennusvalvontajaostolla ei ole voinut olla käytettävissä päätöksenteossa. Tämä valituksen liitteenä oleva selvitys on tehty rakennusvalvontajaoston päätöksen jälkeen 15.7.2018. Rakennusvalvontajaos toteaa, että MRL 140 §:n 2 momentin mukaiset maisematyöluvan edellytykset ovat lupaharkinnassa täyttyneet. Rakennusvalvontajaosto toteaa, että mikäli alueella todetaan luvan myöntämisen jälkeen luontoarvoja, joita tulisi suojella, voi ELY-keskus tarvittaessa kieltää luonnonsuojelulain 57 §:n nojalla näiltä osin myönnetyn luvan toimeenpanon. Näin ollen rakennusvalvontajaosto ei katso tarpeelliseksi sitä, että lupa tulisi kumota ja palauttaa uudelleen käsittelyyn.

Ehdotus

Esittelijä

Johanna Aho, johtava rakennustarkastaja, johanna.aho@tuusula.fi

Rakennusvalvontajaosto päättää antaa Helsingin hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon:

  • Tuusulan rakennusvalvontajaosto on pohjannut päätöksensä (12.6.2018, TUUDno-2018-366 § 19) sen hetkiseen aineistoon. Tämä päätöksen pohjana ollut aineisto ei ole antanut aihetta epäillä tehtyjä luontoselvityksiä tai luvassa hyväksytyn toimenpidekartan ja tehtyjen luontoselvitysten mahdollisia ristiriitaisuuksia. Näin ollen rakennusvalvontajaos toistaa aiemmin tekemänsä päätöksen perustelut ja toteaa, että rakennusvalvontajaoksen päätös (12.6.2018, TUUDno-2018-366 § 19) tulee pysyttää voimassa.
  • Valituksen käsittelyssä ei tule ottaa huomioon rakennusvalvontajaoston päätöksen jälkeen esitettyjä uusia luontoselvityksiä. Mikäli luontoarvot tulisi säilyttää, voi ELY-keskus tarvittaessa kieltää luonnonsuojelulain 57 §:n nojalla näiltä osin rakennusvalvontajaoston myöntämän luvan toimeenpanon.

Liitteet:

  • Suomen luonnonsuojeluliiton Tuusulan yhdistys ry:n valitus (pvm. 16.7.2018) liitteineen

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Johanna Aho, johtava rakennustarkastaja, johanna.aho@tuusula.fi

Perustelut

Lausuntopyyntö
Korkein hallinto-oikeus pyytää rakennusvalvontajaoston lausuntoa lisäajan puitteissa 4.9.2019 mennessä H.G.Paloheimo Oy:n valituslupahakemuksesta ja valituksesta liittyen yhtiön hakemaan maisematyölupaan.

Aiemmat vaiheet
Johtava rakennustarkastaja myönsi päätöksellään 14.2.2018 § 44 H.G.Paloheimo Oy:lle luvan puiden kaatamiseen Jokelassa Virtalantien varressa kiinteistöillä RN:ot 3:398, 1:104, 3:133 ja 1:7.

Rakennusvalvontajaosto on hylännyt päätöksellään 12.6.2018 § 19 Suomen luonnonsuojeluliiton Tuusulan yhdistys ry:n oikaisuvaatimuksen. Rakennusvalvontajaosto on hallintolain 50 §:n mukaisena asiavirheen korjaamisena muuttanut maisematyölupaa hyväksymällä uuden toimenpiderajauksen, jossa esille tulleet uudet lahokaviosammalesiintymät on uudessa toimenpiderajauksessa otettu huomioon. Päätöksessä on edellytetty, että uusi asemapiirros liitetään lupahankkeelle.

Hallinto-oikeus on päätöksellään 5.3.2019 nro 19/0136/5 kumonnut päätöksen valituksenalaisilta osin hakkuukuvioiden 618, 619 ja 620 osalta ja palauttanut asian näiltä osin Tuusulan rakennusvalvontajaostolle uudelleen käsiteltäväksi.  Muilta osin maisematyöluvan voimassaoloaikaa on pidennetty päättymään kolmen vuoden kuluttua hallinto-oikeuden päätöksen antopäivästä.

Hallinto-oikeuden ratkaisun perusteluja
Hallinto-oikeus on katsonut, että valituksenalainen maisematyölupapäätös perustuu sinänsä riittäviin selvityksiin alueen luontoarvoista. Hallinto-oikeus kuitenkin toteaa, että maisematyölupaa harkittaessa tulee ottaa huomioon tilanteen rauhoittaminen ympäristöä muuttavilta toimenpiteiltä kaavan laatimisen ajaksi. Tässä tilanteessa lupaedellytyksiä arvioidaan lähtien kaavoituksen tavoitteista ja ottaen huomioon myös maankäyttö- ja rakennuslain kaavan laatimista koskevat oikeusohjeet. Hallinto-oikeus toteaa, että viranomainen ei ole lupaharkinnassa ottanut huomioon voimassa olevaa Jokelan osayleiskaavaa. Kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 33 § ja se, että osayleiskaavan merkitys asiassa on noussut esiin vasta hallinto-oikeudessa viran puolesta, on asia valituksenalaisilta osin kumottava ja palautettava Tuusulan kuntaan toimivaltaiselle viranomaiselle lupaedellytysten arvioimiseksi myös alueella voimassa olevan osayleiskaavaratkaisun perusteella.

Valituslupahakemus ja valitus
H.G.Paloheimo Oy hakee valitusluvan myöntämistä ja vaatii, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin, kun siinä on kumottu yhtiön hakema maisematyölupa kuvioiden 618, 619 ja 620 osalta ja pysytetään voimassa maisematyölupa niin myönnettynä, kuin se on Tuusulan kunnan rakennusvalvontajaoston oikaisuvaatimuspäätöksessä muotoiltu. Toissijaisesti vaaditaan, että hallinto-oikeuden päätöstä muutetaan siten, että kuvioiden 618, 619 ja 620 kohdalta kumotaan maisematyölupa vain niiltä osiltaan, kun kuviot sijaitsevat yleiskaavan mukaisilla EV tai  VL –alueilla.

Valituslupahakemusta ja valitusta on perusteltu kumpaakin pitkälti samoilla oikeudellisilla seikoilla:

Hallinto-oikeus on osittain päätöksen kumotessaan perustellut tiettyjen metsänhoitokuvioiden palauttamista uudelleen käsiteltäväksi lautakunnassa sillä, että lupaharkinnassa ei ole otettu huomioon Jokelan alueen vuonna 2006 hyväksyttyä ja vuonna 2008 lainvoimaistunutta osayleiskaavaa. Lupa-asiassa on kuitenkin tutkittu maisematyöluvan myöntämisedellytysten olemassaolo perustuen voimassa olevaan asemakaavaan ja sellaiseen asemakaavan muutokseen, joka on edennyt jo kaavaehdotusvaiheeseen. Tällöin ei valitusluvanhakijan mielestä kaavahierarkian perusteella voimassa olevalle yleiskaavalle voida antaa ratkaisevaa merkitystä arvioitaessa maisematyöluvan myöntämisedellytyksiä, kun yleiskaava ei ole voimassa asemakaava-alueella. Näin varsinkin silloin, kun hallinto-oikeus on aineellisesti ottaen todennut maisematyölupapäätöksen perustuneen riittäviin selvityksiin alueen luontoarvoista. Asiaan on tärkeä saada korkeimman hallinto-oikeuden kannanotto oikeuskäytännön yhtenäisyyden varmistamiseksi.

Toinen kysymys, joka valitusluvan hakijan mielestä vaatii oikeuskäytäntöä ohjaavaa ratkaisua korkeimmalta hallinto-oikeudelta on se, voidaanko yleiskaavaan vedoten kumota maisematyölupa sellaisilta alueilta, joiden osalta osayleiskaavamääräysten mukaan ei edes edellytetä maisematyöluvan hakemista. Asiaan on tärkeä saada korkeimman hallinto-oikeuden linjaus, ettei maisematyölupaa voida kumota yleiskaavan perusteella alueilta, joille ei saman yleiskaavan mukaan edes ole tarpeen hakea maisematyölupaa. Valitusluvan myöntämisperusteena hakijan mukaan tässä täyttyy oikeuskäytännön yhtenäisyyden vaatimuksen lisäksi ns. ilmeisen virheen vaatimus.

Ilmeisenä virheenä hakija pitää lisäksi sitä, että hallinto-oikeus ei ole ratkaisussaan millään tavoin perustellut sitä, miten maisematyölupa voisi MRL 140 § 1. mom. mukaisesti vaikeuttaa alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen. Näin etenkin tilanteessa, jossa valittaja ei ole hallinto-oikeudessa vedonnut yleiskaavan vastaisuuteen, vaan tuomioistuin on viran puolesta oma-aloitteisesti etsinyt osittaisen maisematyöluvan kumoamisen perusteeksi yleiskaavan. Hakija katsoo, että tilanteessa, jossa toisaalta maisematyöluvan perustana olleet selvitykset on nimenomaisesti todettu riittäviksi ja luvan myöntäminen voimassa olevan asemakaavan ja vireillä olevan asemakaavan muutoksen mukaisiksi, ei palauttamista voida perustella hallinto-oikeuden tapaan sillä, että alue tulee rauhoittaa ”ympäristöä muuttavilta toimenpiteiltä” kaavan laatimisen ajaksi. Epäselväksi hakijan mukaan jää tällöin erityisesti se, mitä laadittavaa kaavaa hallinto-oikeus tässä yhteydessä tarkoittaa, kun asemakaavan muutos on edennyt jo ehdotusvaiheeseen.

Rakennusvalvontajaoston lausunto
Rakennusvalvontajaosto puoltaa valitusluvan myöntämistä ja valituksen hyväksymistä. Hallinto-oikeuden ratkaisu ja sen tueksi asiassa esittämät perustelut ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä myös Tuusulan rakennusvalvontajaostossa ja rakennusvalvonnassa. On tärkeä saada korkeimman hallinto-oikeuden kanta valituslupahakemuksessa ja valituksessa esiin nostettuihin kysymyksiin. Oikeuskäytännön yhtenäisyyden ja päätöksenteossa tapahtuneen ilmeisen virheen vaatimukset puoltavat valitusluvan myöntämistä ja valituksen menestymistä.

Ehdotus

Esittelijä

  • Johanna Aho, johtava rakennustarkastaja, johanna.aho@tuusula.fi

Rakennusvalvontajaosto päättää

  •  merkitä tiedoksi hallinto-oikeuden päätöksen 5.3.2019 nro 19/0136/5
  •  merkitä tiedoksi H.G.Paloheimo Oy:n valituslupahakemuksen ja valituksen
  •  antaa perusteluosan mukaisen lausunnon korkeimmalle hallinto-oikeudelle toimitettavaksi
  •  tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta heti kokouksessa

Päätös

Rakennusvalvontajaosto päätti

  •  merkitä tiedoksi hallinto-oikeuden päätöksen 5.3.2019 nro 19/0136/5
  •  merkitä tiedoksi H.G.Paloheimo Oy:n valituslupahakemuksen ja valituksen
  •  antaa perusteluosan mukaisen lausunnon korkeimmalle hallinto-oikeudelle toimitettavaksi
  •  tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta heti kokouksessa

Tiedoksi

Korkein hallinto-oikeus, hakija

Muutoksenhaku

Päätöksestä ei saa tehdä kuntalain 136 §:n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.