Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta, kokous 11.6.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 52 Jätelain mukainen valvontamääräys, uhkasakon tuomitseminen, Nurmijärvi

TUUDno-2018-866

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Jukka Kuoppala, ympäristötarkastaja, jukka.kuoppala@tuusula.fi

Perustelut

***** on velvoitettu Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan päätöksellä 14.3.2017 § 31 siivoamaan ja toimittamaan kiinteistöllä RN:o***** sijaitsevat romuajoneuvot ja jätteet asianmukaiseen vastaanotto-/käsittelypaikkaan 31.12.2017 mennessä. Keski-Uudenmaan ympäristökeskukseen tuli toimittaa tositteet romuajoneuvojen ja jätteiden toimittamisesta asianmukaiseen vastaanotto-/käsittelypaikkaan. Tämän päävelvoitteena olleen toimenpiteen tehosteeksi on asetettu juokseva uhkasakko. Päätös on lainvoimainen.  

Tarkastus 3.5.2018                     

Tarkastuksen perusteella Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan määräystä 14.3.2017 § 31 ei ole noudatettu. Kiinteistö oli edelleen erittäin roskaantunut, eikä kiinteistöllä ollut tehty jäteöljykanisterin poistamista lukuun ottamatta muita siivoustoimenpiteitä.  

Kuuleminen uhkasakon tuomitsemisesta

Kiinteistön omistajaa on kuultu juoksevan uhkasakon tuomitsemisesta 7.6.2018 päivätyllä kirjeellä. Kiinteistön omistaja ei antanut asiassa vastinetta. 

Tarkastus 16.11.2018

Tarkastuksen perusteella Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan määräystä 14.3.2017 § 31 ei ole noudatettu. Tarkastuksella todettiin, että kiinteistö oli edelleen erittäin roskaantunut, eikä kiinteistöllä ollut tehty siivoustoimenpiteitä.

Ehdotus

Esittelijä

Katariina Serenius, ympäristövalvontapäällikkö, katariina.serenius@tuusula.fi

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta määrää uhkasakkolain (1113/1990) 10 §:n nojalla ***** maksamaan ympäristölautakunnan päätöksessä 14.3.2017 § 31 asetetun juoksevan uhkasakon kiinteän peruserän (40 000 euroa) sekä neljä (4) lisäerää (4 000 euroa/kk). Yhteensä tuomitaan maksettavaksi 56 000 euroa.

Päätöksen perustelut

Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen suorittamien tarkastusten perusteella voidaan todeta, että kiinteistö RN:o ***** on jätelain 72 §:n tarkoittamalla tavalla roskaantunut. Kiinteistön omistajalle on annettu 14.3.2017 § 31 määräys siivota kiinteistöltä romuajoneuvot, vaaralliset jätteet (akut ja jäteöljyt), autonrenkaat, rikkinäinen asuntovaunu, metalliromut, rakennusjätteet, muovijätteet, sähkö- ja elektroniikkajätteet (SER) sekä käytöstä poistetut moottorit, koneet ja esineet. Päätöksessä määrättiin, että kiinteistön siivous tulee tehdä 31.12.2017 mennessä. Lisäksi kiinteistön omistajan tuli toimittaa Keski-Uudenmaan ympäristökeskukseen tositteet romuajoneuvojen ja jätteiden toimittamisesta asianmukaiseen vastaanotto-/käsittelypaikkaan 1.2.2018 mennessä tai kuukauden kuluessa viimeisten jätteiden toimittamisen jälkeen. Päävelvoitteen tehosteeksi Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta määräsi juoksevan uhkasakon.                            

Ympäristölautakunnan päätöksen 14.3.2017 § 31 jälkeen kiinteistöllä on tehty tarkastukset 3.5.2018 ja 16.11.2018. Tarkastusten perusteella voidaan todeta, että Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan päätöksen 14.3.2017 § 31 päävelvoitetta ei ole noudatettu. Kiinteistö RN:o***** on edelleen erittäin roskaantunut. Romuajoneuvojen ja jätteiden varastointi häiritsee lähiympäristön asutusta, aiheuttaa ympäristön epäsiisteyttä, maiseman rumentumista ja ympäristön pilaantumisen vaaraa. Koska kiinteistöä ei määräyksestä huolimatta ole siivottu, tuomitaan asetettu juokseva uhkasakko maksettavaksi. Maksuunpantu juokseva uhkasakko koostuu 40 000 euron kiinteästä peruserästä ja (1.1.2018-30.4.2018) väliseltä ajalta kertyneistä neljästä lisäerästä (4 x 4000 euroa/kk), jonka kuluessa määräystä ei ole noudatettu. Kiinteistön omistaja ei ole esittänyt ympäristölautakunnan valvontamääräyksen noudattamatta jättämiselle mitään syytä.

Uhkasakon tuomitseminen ei vaikuta sakkosumman kertymiseen, mikäli laiminlyönti edelleen jatkuu. Tästä syystä Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan uhan asettamispäätöksessä oleva määräys on edelleen voimassa ja samoin määräyksen tehosteeksi asetettu juokseva uhkasakko. Mahdolliset myöhemmät erät tuomitaan maksettavaksi erikseen.  

Sovellettavat oikeusohjeet

Uhkasakkolain (1113/1990) 9 §:n mukaan juokseva uhkasakko asetetaan määräämällä uhkasakolle kiinteä peruserä sekä lisäerä jokaista sellaista päätöksessä ilmoitettavaa ajanjaksoa (uhkasakkojakso) varten, jonka kuluessa päävelvoitetta ei ole noudatettu. Uhkasakkolain 10 §:n mukaan uhkasakon asettanut viranomainen voi tuomita uhkasakon maksettavaksi, jos päävelvoitetta ei ole noudatettu eikä noudattamatta jättämiseen ole pätevää syytä. Edellytyksenä uhkasakon tuomitsemiselle maksettavaksi on, että uhkasakon asettamista koskeva päätös on lainvoimainen, jollei päätöstä ole säädetty tai määrätty noudatettavaksi muutoksenhausta huolimatta. Uhkasakkolain 11 §:n mukaan uhkasakko voidaan tuomita asetettua pienempänä, mikäli uhkasakon määrän alentamiseen on perusteltu syy. Uhkasakkolain 22 §:n mukaan asianosaiselle on ennen uhkasakon tuomitsemista koskevan asian ratkaisemista varattava tilaisuus selityksen antamiseen siten kuin hallintolain (434/2003) 34 §:ssä säädetään.

Jätelain (646/2011) 72 §:n mukaan ympäristöön ei saa jättää jätettä, hylätä konetta, laitetta, ajoneuvoa, alusta tai muuta esinettä eikä päästää ainetta siten, että siitä voi aiheutua epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä, ihmisen tai eläimen loukkaantumisen vaaraa tai muuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa (roskaamiskielto).

Jätelain 73 §:n mukaan roskaajan on poistettava roskaava esine tai aine ympäristöstä ja muutoinkin siivottava roskaantunut alue.

Jätelain 75 §:n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi määrätä siivoamisvelvollisen täyttämään velvollisuutensa.

Jätelain 126 §:n mukaan valvontaviranomainen voi:

1) kieltää sitä, joka rikkoo tätä lakia taikka sen nojalla annettua asetusta tai määräystä taikka jätteensiirtoasetusta taikka elohopea-asetusta tai sen nojalla annettua säännöstä, jatkamasta tai toistamasta säännösten vastaista menettelyä tai määrätä asianomaisen täyttämään muulla tavoin velvollisuutensa;

2) määrätä 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla menetellyt palauttamaan ympäristö ennalleen tai poistamaan rikkomuksesta aiheutunut haitta;

3) määrätä jätettä tai tuotetta koskevista väliaikaisista toimista, kuten jätteen tai tuotteen asianmukaisesta varastoinnista tai säilyttämisestä, jätekuorman purkamisen kieltämisestä, jätteen palauttamisesta alkuperäiseen paikkaan tai muista vastaavista toimista, jotka ovat tarpeen 1 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa.

Jätelain 129 §:n mukaan valvontaviranomaisen on tehostettava, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta, jätelain nojalla antamaansa kieltoa tai määräystä uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella tai toiminta keskeytetään tai kielletään.

Jätelain 139 §:n mukaan jätelain 75 §:n nojalla tehtävässä päätöksessä voidaan määrätä, että päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, ellei hallinto-oikeus toisin määrää.

Jätelain 29 §:n mukaan jätteen saa luovuttaa vain sille, jolla on jätehuoltorekisteriin hyväksymisen tai merkitsemisen perusteella oikeus ottaa vastaan kyseistä jätettä tai ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan tai saman lain mukaisen ympäristönsuojelun tietojärjestelmään rekisteröinnin perusteella oikeus ottaa vastaan kyseistä jätettä.

SOVELLETUT OIKEUSOHJEET

Jätelaki (646/2011): 29, 72, 73, 75, 126, 129 ja 139 §:t;

Uhkasakkolaki (1113/1990): 9, 10, 11, 19, 22 ja 23 §:t;

Hallintolaki (434/2003): 11, 34, 36, 43, 44, 45, 47, 54, 55, 60 ja 61 §:t;

Tuusulan kunnan hallintosääntö (Tuusulan kunnanvaltuusto 11.12.2017 § 223);

Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toimintasääntö (Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 16.1.2018 § 4)

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Jukka Kuoppala, ympäristötarkastaja, jukka.kuoppala@tuusula.fi

Perustelut

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan päätökseen 15.1.2019 § 9 ei haettu muutosta valitusaikana ja päätös on lainvoimainen.    

Kuuleminen uhkasakon lisäerien tuomitsemisesta

Kiinteistön omistajaa on kuultu juoksevan uhkasakon lisäerien tuomitsemisesta 16.1.2019 päivätyllä kirjeellä. Kiinteistön omistaja ei antanut asiassa vastinetta.

Tarkastus 15.5.2019 

Kiinteistön omistajalle ilmoitettiin tarkastuksesta 2.5.2019 päivätyllä kirjeellä. Tarkastuksen perusteella Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan määräystä 14.3.2017 § 31 ei ole noudatettu. Tarkastuksella todettiin, ettei kiinteistöllä ollut tehty siivoustoimenpiteitä ja kiinteistö oli edelleen erittäin roskaantunut.

Ehdotus

Esittelijä

  • Katariina Serenius, ympäristövalvontapäällikkö, katariina.serenius@tuusula.fi

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta määrää uhkasakkolain (1113/1990) 10 §:n nojalla ***** maksamaan ympäristölautakunnan päätöksessä 14.3.2017 § 31 asetetun juoksevan uhkasakon kuusi (6) lisäerää (4 000 euroa/kk). Yhteensä tuomitaan maksettavaksi 24 000 euroa.

Päätöksen perustelut

Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen suorittamien tarkastusten perusteella voidaan todeta, että kiinteistö RN:o ***** on jätelain 72 §:n tarkoittamalla tavalla roskaantunut. Kiinteistön omistajalle on annettu 14.3.2017 § 31 määräys siivota kiinteistöltä romuajoneuvot, vaaralliset jätteet (akut ja jäteöljyt), autonrenkaat, rikkinäinen asuntovaunu, metalliromut, rakennusjätteet, muovijätteet, sähkö- ja elektroniikkajätteet (SER) sekä käytöstä poistetut moottorit, koneet ja esineet. Päätöksessä määrättiin, että kiinteistön siivous tulee tehdä 31.12.2017 mennessä. Lisäksi kiinteistön omistajan tuli toimittaa Keski-Uudenmaan ympäristökeskukseen tositteet romuajoneuvojen ja jätteiden toimittamisesta asianmukaiseen vastaanotto-/käsittelypaikkaan 1.2.2018 mennessä tai kuukauden kuluessa viimeisten jätteiden toimittamisen jälkeen. Päävelvoitteen tehosteeksi Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta määräsi juoksevan uhkasakon.                          

Ympäristölautakunnan päätöksen 14.3.2017 § 31 jälkeen kiinteistöllä on tehty tarkastukset 3.5.2018, 16.11.2018 ja 15.5.2019. Tarkastusten perusteella voidaan todeta, että Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan päätöksen 14.3.2017 § 31 päävelvoitetta ei ole noudatettu. Kiinteistö RN:o ***** on edelleen erittäin roskaantunut. Romuajoneuvojen ja jätteiden varastointi häiritsee lähiympäristön asutusta, aiheuttaa ympäristön epäsiisteyttä, maiseman rumentumista ja ympäristön pilaantumisen vaaraa.  

Koska kiinteistöä ei ole määräyksestä huolimatta siivottu, tuomitaan asetetun juoksevan uhkasakon lisäerät maksettavaksi. Maksuunpantu juokseva uhkasakko koostuu (1.5.2018-31.10.2018) väliseltä ajalta kertyneistä kuudesta lisäerästä (6 x 4000 euroa/kk), jonka kuluessa määräystä ei ole noudatettu. Kiinteistön omistaja ei ole esittänyt ympäristölautakunnan valvontamääräyksen noudattamatta jättämiselle mitään syytä.  

Uhkasakon tuomitseminen ei vaikuta sakkosumman kertymiseen, mikäli laiminlyönti edelleen jatkuu. Tästä syystä Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan uhan asettamispäätöksessä oleva määräys on edelleen voimassa ja samoin määräyksen tehosteeksi asetettu juokseva uhkasakko. Mahdolliset myöhemmät erät tuomitaan maksettavaksi erikseen.

Sovellettavat oikeusohjeet

Uhkasakkolain (1113/1990) 9 §:n mukaan juokseva uhkasakko asetetaan määräämällä uhkasakolle kiinteä peruserä sekä lisäerä jokaista sellaista päätöksessä ilmoitettavaa ajanjaksoa (uhkasakkojakso) varten, jonka kuluessa päävelvoitetta ei ole noudatettu. Uhkasakkolain 10 §:n mukaan uhkasakon asettanut viranomainen voi tuomita uhkasakon maksettavaksi, jos päävelvoitetta ei ole noudatettu eikä noudattamatta jättämiseen ole pätevää syytä. Edellytyksenä uhkasakon tuomitsemiselle maksettavaksi on, että uhkasakon asettamista koskeva päätös on lainvoimainen, jollei päätöstä ole säädetty tai määrätty noudatettavaksi muutoksenhausta huolimatta. Uhkasakkolain 11 §:n mukaan uhkasakko voidaan tuomita asetettua pienempänä, mikäli uhkasakon määrän alentamiseen on perusteltu syy. Uhkasakkolain 22 §:n mukaan asianosaiselle on ennen uhkasakon tuomitsemista koskevan asian ratkaisemista varattava tilaisuus selityksen antamiseen siten kuin hallintolain (434/2003) 34 §:ssä säädetään.

Jätelain (646/2011) 72 §:n mukaan ympäristöön ei saa jättää jätettä, hylätä konetta, laitetta, ajoneuvoa, alusta tai muuta esinettä eikä päästää ainetta siten, että siitä voi aiheutua epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä, ihmisen tai eläimen loukkaantumisen vaaraa tai muuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa (roskaamiskielto).

Jätelain 73 §:n mukaan roskaajan on poistettava roskaava esine tai aine ympäristöstä ja muutoinkin siivottava roskaantunut alue.

Jätelain 75 §:n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi määrätä siivoamisvelvollisen täyttämään velvollisuutensa.

Jätelain 126 §:n mukaan valvontaviranomainen voi:

1) kieltää sitä, joka rikkoo tätä lakia taikka sen nojalla annettua asetusta tai määräystä taikka jätteensiirtoasetusta taikka elohopea-asetusta tai sen nojalla annettua säännöstä, jatkamasta tai toistamasta säännösten vastaista menettelyä tai määrätä asianomaisen täyttämään muulla tavoin velvollisuutensa;

2) määrätä 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla menetellyt palauttamaan ympäristö ennalleen tai poistamaan rikkomuksesta aiheutunut haitta;

3) määrätä jätettä tai tuotetta koskevista väliaikaisista toimista, kuten jätteen tai tuotteen asianmukaisesta varastoinnista tai säilyttämisestä, jätekuorman purkamisen kieltämisestä, jätteen palauttamisesta alkuperäiseen paikkaan tai muista vastaavista toimista, jotka ovat tarpeen 1 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa.

Jätelain 129 §:n mukaan valvontaviranomaisen on tehostettava, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta, jätelain nojalla antamaansa kieltoa tai määräystä uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella tai toiminta keskeytetään tai kielletään.

Jätelain 139 §:n mukaan jätelain 75 §:n nojalla tehtävässä päätöksessä voidaan määrätä, että päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, ellei hallinto-oikeus toisin määrää.

Jätelain 29 §:n mukaan jätteen saa luovuttaa vain sille, jolla on jätehuoltorekisteriin hyväksymisen tai merkitsemisen perusteella oikeus ottaa vastaan kyseistä jätettä tai ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan tai saman lain mukaisen ympäristönsuojelun tietojärjestelmään rekisteröinnin perusteella oikeus ottaa vastaan kyseistä jätettä.

SOVELLETUT OIKEUSOHJEET

Jätelaki (646/2011): 29, 72, 73, 75, 126, 129 ja 139 §:t;

Uhkasakkolaki (1113/1990): 9, 10, 11, 19, 22 ja 23 §:t;

Hallintolaki (434/2003): 11, 34, 36, 43, 44, 45, 47, 54, 55, 60 ja 61 §:t;

Tuusulan kunnan hallintosääntö (Tuusulan kunnanvaltuusto 10.12.2018 § 150);

Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toimintasääntö (Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 15.1.2019 § 4)

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Täytäntöönpano   Asiaote ja valitusosoitus sekä tilisiirtolomake uhkasakon maksamista varten haastetiedoksiantona/ *****   Uhkasakkolain 19 §:n mukainen rekisteröinti (tuomitseminen)   Rekisterimerkintä (jätelain mukaisen uhkasakon tuomitseminen) koskee kiinteistöä RN:o *****  Etelä-Suomen maanmittauslaitos, kiinteistörekisterimerkinnät PL 86, 00521 Helsinki   Uhkasakon maksettavaksi tuomitsemista koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla siten kuin hallinnonkäyttölaissa (586/1996) säädetään.   Muutoksenhaku   Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen.

Muutoksenhaku

Valitusosoitus

Valitusviranomainen

Tähän päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Helsingin hallinto-oikeudelta.

Valitusaika

Määräaika valituksen tekemiselle on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen tiedoksisaannista, sitä päivää lukuun ottamatta.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, päätöksen antopäivänä, seitsemän päivän kuluessa kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.

Valitusoikeus on:

  • sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea (asianosainen)
  • rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät
  • toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät
  • elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksella ja valvontaviranomaisella ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella.

Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen

Helsingin hallinto-oikeudelle osoitettavassa valituskirjelmässä on ilmoitettava:

  • päätös, johon haetaan muutosta
  • valittajan nimi ja kotikunta
  • postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Helsingin hallinto-oikeudelle)
  • miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
  • perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
  • valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faksilla tai sähköpostilla)

Valituskirjelmän liitteet

Valituskirjelmään on liitettävä:

  • tämä päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
  • mahdollinen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta

Valituksen toimittaminen

Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Helsingin hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.

Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.

Valituskirjelmän voi toimittaa myös sähköisesti (faksina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Helsingin hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot:

  • käyntiosoite:                                 Radanrakentajantie 5
  • postiosoite:                                   Radanrakentajantie 5, 00520 HELSINKI
  • puhelin:                                        029 56 42069 (ma-pe klo 12.00 - 15.00)
  • faksi:                                            029 56 42079
  • sähköposti:                                  helsinki.hao@oikeus.fi
  • aukioloaika:                                 maanantaista perjantaihin kello 8.00 – 16.15.

Oikeudenkäyntimaksu

Tuomioistuinmaksulain (11.12.2015 /1455) mukaisesti hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.