Perustelut
Keski-Uudenmaan ympäristökeskus sai 9.8.2018 haittailmoituksen kiinteistöllä RN:o 543-402-5-189/2 sijaitsevista hevosaitauksista, jotka oli rakennettu ojan päälle. Ilmoittaja kertoi nähneensä aitauksissa hevosia ja, että kyseessä on valtaoja.
Sijainti
Kiinteistölle 543-402-5-189/2 ei ole Maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmän mukaan määritelty omaa osoitetta, vaan se kuuluu kolmesta lohkosta muodostuvaan Mattilan tilaan ja sijaitsee Uudenkyläntien varrella. Aitaukset sijaitsevat Uudenkyläntien välittömässä läheisyydessä, punaisen piharakennuksen lähettyvillä. Kiinteistön on omistanut vuodesta 2014 alkaen Suomen Maatilapalvelut Oy (toiminnanharjoittaja). Kiinteistö on vireillä olevan Nurmijärven Kirkonkylän osayleiskaavan alueella.
Asian käsittely
Tarkastus 21.8.2018
Tarkastuksella todettiin, että kiinteistöllä sijaitsevat hevosten ulkoilualueet eivät täytä Nurmijärven kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaista vähimmäissuojaetäisyyttä valtaojasta. Hiekkapohjaiset aitaukset oli rakennettu valtaojan päälle ja niiden pohja myötäili ojan pohjan muotoja.
Kehotus ja kuuleminen 28.8.2018
Tarkastuksella tehtyjen havaintojen perusteella toiminnanharjoittajaa kehotettiin lopettamaan hevosten pitäminen aitauksissa välittömästi. Toiminnanharjoittajaa on samalla kuultu ympäristönsuojelulain (527/2014, YSL) 175 §:n mukaisen määräyksen antamisesta ja uhkasakkolain (1113/1990) mukaisen tehosteen asettamisesta.
Alustava vastine 31.8.2018
Kiinteistön omistaja, joka on sama kuin toiminnanharjoittaja, pyysi uutta tarkastusta ollakseen läsnä tarkastuksen aikana. Toiminnanharjoittaja esittää, että aitaukset ovat ulkoilualueiden sijaan laitumia.
Tarkastus 10.9.2018
Tarkastuksen aikana aitauksissa oli hevosia, vastoin aiemmin annettua kehotusta. Tarkastuksella toiminnanharjoittaja kertoi ulkoilualueista ja miten ne on rakennettu. Kävi ilmi, että maakerrosten alla on kaksi salaojaputkea ja yksi rumpuputki.
Kirjallinen lausunto 10.9.2018
Todettiin, että 10.9.2018 tehdyt havainnot eivät vaikuta 28.8.2018 annettuun kehotukseen tai sen voimassaoloon.
Vastine 22.9.2018
Toiminnanharjoittajan mukaan Nurmijärven kunnan ympäristönsuojelumääräykset eivät koske laiduntamista. Toiminnanharjoittaja kertoo, ettei tiennyt kyseisen ojan olevan valtaoja. Vastineessa on lisäksi selvitetty, miten ulkoilualueet on rakennettu ja vedet johdettu niiden alla. Toiminnanharjoittaja kertoo olevansa valmis tarkkailemaan ojaveden laatua.
Yhteydenotto 21.11.2018
Toiminnanharjoittaja ilmoitti haluavansa, että asia viedään Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan käsiteltäväksi.
Ehdotus
Esittelijä
-
Saku Nurminen, ympäristötarkastaja, saku.nurminen@tuusula.fi
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää antaa toiminnanharjoittajalle seuraavan ympäristönsuojelulain 175 §:n mukaisen määräyksen:
Toiminnanharjoittaja ei saa pitää hevosia valtaojan päälle rakennetuilla ulkoilualueilla. Ulkoilualueiden aitaukset tulee poistaa kolmen (3) kuukauden kuluessa tämän määräyksen tiedoksisaannista.
Päävelvoitteen noudattamiseksi Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta asettaa ympäristönsuojelulain 184 §:n ja uhkasakkolain 6 §:n mukaisen kiinteän 5000 euron uhkasakon.
Päätöksen noudattaminen
Tätä hallintopakkomääräystä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin päätä (ympäristönsuojelulaki 200 §).
Perustelut
Oikeusohjeet
YSL:n 6 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta sekä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (selvilläolovelvollisuus).
YSL:n 7 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on järjestettävä toimintansa niin, että ympäristön pilaantuminen voidaan ehkäistä ennakolta. Jos pilaantumista ei voida kokonaan ehkäistä, se on rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi. Toiminnanharjoittajan on rajoitettava toimintansa päästöt ympäristöön ja viemäriverkostoon mahdollisimman vähäisiksi. Saman lain 5 §:n mukaan ympäristön pilaantumisella tarkoitetaan sellaista päästöä, jonka seurauksena aiheutuu joko yksin tai yhdessä muiden päästöjen kanssa: a) terveyshaittaa; b) haittaa luonnolle ja sen toiminnoille; c) luonnonvarojen käyttämisen estymistä tai melkoista vaikeutumista; d) ympäristön yleisen viihtyisyyden tai erityisten kulttuuriarvojen vähentymistä; e) ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä; f) vahinkoa tai haittaa omaisuudelle taikka sen käytölle; tai g) muu näihin rinnastettava yleisen tai yksityisen edun loukkaus.
YSL:n 175 §:n mukaan valvontaviranomainen voi kieltää sitä, joka rikkoo ympäristönsuojelulakia taikka sen nojalla annettua säännöstä tai määräystä, jatkamasta tai toistamasta säännöksen tai määräyksen vastaista menettelyä taikka määrätä asianomaisen täyttämään muulla tavoin velvollisuutensa. YSL:n 184 §:n mukaan viranomainen voi tehostaa antamaansa kieltoa tai määräystä uhkasakolla.
Eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetusten (1250/2014, nitraattiasetus) 3 §:n kohdan 9 mukaan laitumella tarkoitetaan yksi- tai monivuotisia nurmi- tai rehukasveja kasvavaa peltoaluetta, jolta tuotantoeläimet syövät rehua.
Nitraattiasetuksen 4 §:n kohdan 4 mukaan lannan ja pakkaamattomien orgaanisten lannoitevalmisteiden varastointitilaa, tuotantoeläinten jaloittelualueita ja ulkotarhojen ruokinta- ja juottopaikkoja ei saa sijoittaa alle 25 metrin etäisyydelle valtaojasta. Nurmijärven kunnan ympäristönsuojelumääräysten 21 §:n mukaan hevosten ulkoilu- ja harjoitusalueiden sijainnin kiinteistöllä tulee noudattaa tontin ja sen lähiympäristön olosuhteista riippuen 10–50 metrin vähimmäisetäisyyttä valtaojasta. Ympäristönsuojelumääräysten 25 §:n mukaan määräyksistä voi hakea poikkeamista erityisestä syystä. Poikkeamisesta ei saa aiheutua ympäristönsuojelumääräysten tavoitteiden syrjäytymistä.
Tosiseikat
Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle on tehty 9.8.2018 haittailmoitus valtaojan päälle rakennetuista hevosten ulkoilualueista. Tarkastuksella on todettu, että hiekkapohjaiset aitaukset on rakennettu valtaojan päälle. Ulkoilualueiden pohjat viettivät voimakkaasti ojan muotojen mukaisesti ja alueiden pohjalla oli havaittavissa valumajälkiä ojan suuntaisesti. Toiminnanharjoittajan vastineen mukaan tarhojen alla kulkee kaksi salaojaputkea ja näin ollen maakerrosten läpi tulevat valumat saattavat kulkeutua salaojaputkissa valtaojaan, sillä rakenne ei ole tiivis.
Täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (4/2015) 3 §:n kohdan 6 mukaan valtaojalla tarkoitetaan kaivettua avouomaa, jonka tarkoituksena on kerätä kuivatusalueen piiri-, sarka- ja salaojista tulevat vedet ja yläpuoliselta valuma-alueelta tulevat vedet ja johtaa ne pois kuivatusalueelta sekä peltolohkorekisteriin merkittyä muuta uomaa.
ELY-keskukselta saadun tiedon mukaan ojan ympärillä oleva alue luokitellaan suojavyöhykkeeksi, koska kyseessä on valtaoja. Suojavyöhykkeellä laiduntamisesta on tehty toiminnanharjoittajan kanssa sopimus. Tällä perusteella voidaan katsoa, että toiminnanharjoittaja on ollut tietoinen, että kyseessä on valtaoja.
Määräyksen kohteena olevat hevosten ulkoilualueet ovat hiekkapohjaisia, eikä niillä ole kasvipeitettä, joten alueita ei voida pitää laitumina. Toiminnanharjoittaja on vastineessaan esittänyt havainnollistavan kuvan ”tarhojen maa-aineksien” rakenteesta, jossa pinnalla on kerrottu olevan hiekkakerros. Ulkoilualueiden ei voida katsoa täyttävän laitumen määritelmää nurmi- tai rehukasveja kasvavasta peltoalueesta.
Nitraattiasetuksen 4 §:n kohdan 4 mukaan lannan ja pakkaamattomien orgaanisten lannoitevalmisteiden varastointitilaa, tuotantoeläinten jaloittelualueita ja ulkotarhojen ruokinta- ja juottopaikkoja ei saa sijoittaa alle 25 metrin etäisyydelle valtaojasta. Lähtökohtaisesti toiminnanharjoittaja ei voi vedota tietämättömyyteen lainsäädännöstä tai sen sisällöstä (YSL:n 6 §, selvilläolovelvollisuus).
Hevosten ulkoilu- ja harjoittelualueiden etäisyydestä valtaojaan säädetään Nurmijärven kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä (20.6.2012 § 63). Määräykset ovat astuneet voimaan 1.9.2012 ja aitaukset on otettu saadun selvityksen mukaan käyttöön vuonna 2017. Kiinteistön olosuhteet ja koon huomioon ottaen aitaukset olisi voinut rakentaa myös toisaalle. Toiminnanharjoittaja ei ole hakenut poikkeamista ympäristönsuojelumääräyksistä ulkoilualueiden rakentamiselle.
Vastineissaan toiminnanharjoittaja on esittänyt, että ulkoilualueiden rakentamisessa on huomioitu Nurmijärven kunnan Hevostallin ympäristöopas 2009. Oppaassa on kerrottu, että ympäristöministeriön ohjeen (2003) mukaan tarha pitää sijoittaa vähintään 20 m etäisyydelle valtaojasta, 30 m kaivosta ja 100 m vesistöstä. Myös vesistöön ja valtaojaan viettävät rinteet on hyvä aidata tarhojen ulkopuolelle. Näin ollen toiminnanharjoittajan voidaan katsoa olleen tietoinen valtaojia koskevista suojaetäisyyksistä.
Valtaoja, jonka päälle aitaukset on rakennettu, laskee alle 400 metrin päässä ulkoilualueista Kyläjokeen. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen luokituksen mukaan Kyläjoki luokitellaan ekologisen tilan perusteella välttäväksi. Suurimpia kuormituksen aiheuttajia kyseiselle joelle ovat muun muassa jätevedet ja maatalous.
Sovelletut oikeusohjeet
- Ympäristönsuojelulaki (527/2014, YSL): 5, 6, 7, 172, 175, 184, 185, 200, 202 §;
- Valtioneuvoston asetuksen eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014, nitraattiasetus): 3, 4 §;
- Nurmijärven kunnan ympäristönsuojelumääräykset (Nurmijärven kunnanvaltuusto 20.6.2012 § 63, voimaantulo 1.9.2012): 21, 25 §;
- Ympäristönsuojeluviranomaisen taksa (Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 15.1.2019 § 5);
- Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toimintasääntö (Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 15.1.2019 § 4);
- Tuusulan kunnan hallintosääntö (Tuusulan kunnanvaltuusto 10.12.2018 § 223);
- Uhkasakkolaki (1990/1113): 6 §