Kasvatus- ja sivistyslautakunta, kokous 23.4.2019

Perustelut

Tuusulan Hyrylän urheilupuiston asemakaava sai lainvoiman 22.1.2019. Yleissuunnitelma, jossa linjataan toimintojen kehittäminen alueella lähitulevaisuudessa, on päivitetty ja hyväksytty kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnassa (toukokuu 2018).

Tuusulan kunnan toimeksiannosta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy selvitti suunnitteilla olevan, yleissuunnitelmaan sijoitetun monitoimihallin vaihtoehtoisia konsepteja, rahoitusmalleja, kuvasi hallinnollisia ratkaisuvaihtoehtoja sekä arvioi niiden taloudellisia vaikutuksia. Työssä kuvattiin lisäksi urheilukeskuksen alueella toimivien konserniyhtiöiden kehittämissuuntia sekä laadittiin alueen yleissuunnitelman mukaisille hankkeille pääpiirteittäinen toteuttamisaikataulu kustannusarvioineen.

Työ toteutettiin vuorovaikutteisessa prosessissa tilaajan koostaman ohjausryhmän sekä urheilukes-kusta käyttävien toimijoiden, konserniyhtiöiden että alueen urheiluseurojen ja käyttäjien edustajien kanssa. Vuorovaikutus koostui ohjausryhmän kokouksista (4 kpl), kahdesta vuorovaikutteisesta ja fasilitoidusta työpajasta sekä asiantuntijahaastatteluista.

Hyrylän urheilukeskuksen alue ja sen lähiympäristö erottautuvat jo nyt muista vastaavista alueista ja halleista monipuolisuudellaan ja luonnonläheisyydellään. Tuusulanjärven kulttuuriympäristön vaikutus, lentokentän läheisyys ja liikenteellinen saavutettavuus lisäävät alueen kiinnostavuutta, myös kansainvälisestä näkökulmasta. Tarkastelun kohteena oleva monitoimihalli voi tarjota valmistuessaan myös mahdollisuuden erottautua laadukkaana ja monipuolisena valmennuksen ja leirityksen keskuksena. Hallilla on mahdollisuus tuoda alueelle merkittäviä ja muuntojoustavia tiloja, joissa on hyödynnetty uusinta teknologiaa niin rakennusvaiheessa kuin toiminnan aikanakin.  Toisaalta kilpailu vapaa-ajasta kiristyy entisestään ja uusia vapaa-ajanviettomuotoja harrastetaan liikunnan kustannuksella. Haasteena on myös kuntatalous, jonka tulisi kestää tulevien vuosien mittavat investoinnit kuten uudet koulut.

Selvityksessä tarkasteltiin sekä pienempää että laajempaa monitoimihallivaihtoehtoa. Laajemman monitoimihallin rakentamista puoltavat mm. nopea tarve uudelle jalkapallohallille sekä monipuoliseen valmentautumiseen ja käyttöön soveltuvan kuntosalin, juoksuradan, oheistilojen ja mm. kiipeilysalin puuttuminen alueelta. Etelä-Tuusulan väestön nopeat kasvuodotukset, erityisesti lasten ja nuorten osalta sekä Rykmentinpuiston asuinalueen rakentuminen tukevat uusien ja monipuolisten liikuntatilojen ja vapaa-ajanviettopaikkojen rakentamistarvetta. Kaksi lähelle rakentuvaa koulua mahdollistavat monitoimihallin rakentamisen vaihtoehtona uusien koulujen liikuntasaleille. Myös eri ikäryhmien liikunnan lisäämisen tarpeet ja trendit luovat myönteisiä suuntaviivoja monitoimihallin rakentamiselle. Tulevaisuuden lumiolosuhteet tulevat haastamaan perinteisten talvilajien harrastusmahdollisuudet myös Tuusulassa.

Kokonaan kuntaomisteista hallia (V00) ei voitane sellaisenaan pitää realistisena vaihtoehtona, koska hallitoiminta ja markkinoilla toimiminen ei ole kunnan ydintoimintaa. Vaihtoehto V01 (omistajana ja tilojen operoijana yksityinen yhtiö, jossa kunnalla ei ole omistusosuutta) on perusteltua, jos kunta haluaa pitää roolinsa vahvasti vain käyttäjänä ja ei halua hallia taseeseensa . Toiminnan kannalta vaihtoehto V02 (omistajana ja tilojen operoijana yhtiö, jossa sekä kunnan että yksityisten omistusta) on muissa vastaavissa kunnan yhtiöissä toteutetun mallin mukainen ja tässäkin tarkastelemisen arvoinen. Se mahdollistaa myös jatkotyönä kunnan konserniyhtiöiden toiminnan ja muotojen kehittämisen niin, että kunta voi jatkossa hallita paremmin kokonaisuutta. Edellytyksenä tälle mallille on, että löydetään riittävästi pääomasijoittajien tai seurojen ja mahdollisesti yksityistä tukea tai rahoitusta halli-investointiin. 

Kaikki hallintomallivaihtoehdot ovat juridisesti toteutettavissa ja sinänsä toimintakykyisiä. Hallintomalleista juridisesti riskittömimpänä voidaan pitää vaihtoehtoa V01, jossa kunnan osallisuus perustuu sopimuksiin, ei suoraan omistukseen. Siinä  taloudellisesta riskistä vastaa yksityinen toimija, ja sopimuksin voidaan räätälöidä kunnan osuus kustannuksista joustavasti. Lisäksi mallin juridiset riskit ovat pienemmät valtiontukisääntelyn ja hankintalainsäädännön kannalta.

Arvioitujen käyttäjämäärien, vuokrien ja tulotaso-oletusten perusteella kumpikaan, ei pieni eikä iso, monitoimihalli-investointi ole sellaisenaan kannattava. Kannattavuus edellyttää yli 100% arvioita suurempia tuottoja. Tämä vaatii mm. voimakkaan markkinoinnin ja tapahtumatuotannon lisäksi myös esimerkiksi vuokrien hintatason nostoa nykytasosta. Hallia arvioitaessa tulee kuitenkin huomioida, että halli-investointi voi toimia vaihtoehtokustannuksena Monion ja Rykmentinpuiston koulujen liikuntasaleille, jolloin koulujen liikuntasalirakentamisessa säästetty osuus voidaan ainakin laskennallisesti käyttää monitoimihalliin.

Lisäksi on huomioitava, että monitoimihallilla on kaikissa vaihtoehdoissa, sekä rakennusvaiheessa että toimintavaiheessa, myönteisiä taloudellisia vaikutuksia. Kunnalle syntyy hyötyjä lisääntyneestä työllisyydestä, uusista yrittäjyyden mahdollisuuksista, kunnallisverotuloista, kiinteistöverotulosta ja yritysten maksamista yhteisöverotuloista. Monitoimihallilla järjestettävien tapahtumien kulutus tuo lisäarvoa myös hallin lähiympäristöön ja muualla Tuusulassa olevalle liiketoiminnalle.

Euromääräisten hyötyjen lisäksi monitoimihallilla on runsaasti sellaisia hyötyjä, joita ei voida mitata rahassa. Hallilla on vaikutusta Tuusulan imagoon, vetovoimaan ja houkuttelevuuteen liikunta-, urheilu- ja kulttuurimatkailussa. Liikuntainvestointina monitoimihallilla on myönteinen vaikutus asukkaiden asumisviihtyisyyteen, erityisesti lasten ja nuorten liikunnan ja kuntoilun mahdollisuuksiin sekä yleisesti asukkaiden terveyteen ja liikunnan lisääntymiseen.

Ehdotus

Esittelijä

Kasvatus- ja sivistyslautakunta päättää merkitä saadun selvityksen tiedoksi.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.