Valtuusto, kokous 8.4.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 44 Kaupunkipyörät Tuusulaan ja Keski-Uudellemaalle, aloite

TUUDno-2019-280

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Jukka-Matti Laakso, liikenneinsinööri, jukka-matti.laakso@tuusula.fi

Perustelut

Valtuusto § 144 12.10.2015 

Kaupunkipyörät Tuusulaan ja Keski-Uudellemaalle, aloite 

Valt § 144/12.10.2015 Eeva-Liisa Nieminen esitti seuraavan hänen ja usean muun valtuutetun alle-
kirjoittaman aloitteen: 

”Monissa Euroopan kaupungeissa näkee kaupunkipyörien siistit rivistöt. 
Myös Helsingissä tullaan ensi vuonna ottamaan uudelleen käyttöön kaupun-
kipyörät. Uusissa pyörissä käytetään älytekniikkaa käyttäjän tunnistamiseksi 
estämään pyörien rikkoutuminen ja katoaminen. 

Keravan ja Hyrylän välille tarvitaan toimivia kulkuyhteyksiä, ja vaikka bus-
siliikennettä lisätään, liikkumisen tarvetta voisi kohdata tarjoamalla pyöriä 
kuntalaisten käyttöön. 

Miksi sitten ei omalla pyörällä? Tähän on yksinkertainen syy, että pyörät 
mahdollistaisivat junan käytön, esimerkiksi Jokelasta voisi tulla Keravalle 
junalla ja siitä pyörällä Hyrylään. Samoin Kellokoskelle pääsisi junalla esi-
merkiksi Järvenpäähän ja sitten pyörällä. 

Ehdotan, että selvitettäisiin miten Keski-Uudellamaalla voitaisiin ottaa käyt-
töön kaupunkipyörät. Jos verrataan bussilinjojen kustannuksia, varmaankin 
pyörät tarjoaisivat hyvän vaihtoehdon. Ne olisivat myös hyviä Tuusulan mu-
seoiden saavutettavuudessa. 

Kaikkien asemien kohdalla ongelmana on puutteellinen videovalvonta eikä 
pyöriä näin uskalla jättää asemille. Kuntien tulisi tehdä yhteistyötä VR:n 
kanssa videovalvonnan kehittämiseksi. Kaupunkipyörien videovalvonnasta 
voisi tulla alku laajamittaisemmalle asemien videovalvonnalle.” 

__________

Tekninen lautakunta 19.3.2019

Kaupunkipyöräjärjestelmät ovat nousseet Suomessa esille viime vuosien aikana kun isommat kaupungit ovat ryhtyneet hankkimaan järjestelmiä ja kaupunkipyörät ovat olleet näissä kaupungeissa kesäisin runsaasti liikkujien käytössä. Koska kaupunkipyöräjärjestelmän toteutustapoja on useampia, ja järjestelmät vastaavat hieman erilaisiin liikkumisen tarpeisiin, on mm. Liikennevirasto laatinut aiheesta muutamia selvityksiä kuntien ja kaupunkien omien analyysien tueksi. Liikenneviraston selvityksessä 12/2017, Kaupunkipyörän toimintamalli ja toteuttamismahdollisuudet suomalaisittain suurissa kaupungeissa; Tampere, Oulu, Jyväskylä, Lahti, käydään läpi mm. kokonaisvaltaisen kaupunkipyöräjärjestelmän ja yhteisöllisen, kevyemmän järjestelmän ominaispiirteitä. Liikenneviraston on myös laatinut julkaisun 27/2017 Asemattomien kaupunkipyörien ohjeistus kunnille, jossa käydään tarkemmin läpi tällaisen yhteisöllisen ja mm. investoinneiltaan maltillisemman palvelun ominaisuuksia ja toimintaedellytyksiä.

Tuusulassa on laadittu kunnan oma pyöräilyn edistämissuunnitelma, joka on käsitelty kunnanvaltuustossa 12.11.2018. Työssä on laadittu pyöräilyn edistämisen toimenpidesuunnitelma. Toimenpidesuunnitelmassa on priorisoitu kolmisenkymmentä toimenpidettä, jotka ovat osa pyöräilyn edistämisprosessia. Kaupunkipyöräjärjestelmän tarkempi selvittäminen on toimenpiteissä listattu, mutta sitä ei ajallisesti tai tärkeytensä puolesta ole nostettu ensimmäisiin toteutettaviin toimenpiteisiin. Ajallisesti asian on nähty olevan ajankohtainen vasta 2030-luvulla. Taustalla on oletukset mm. Tuusulan taajamien maankäytön kehittymisestä seuraavan vuosikymmenen aikana.

Liikenneviraston selvityksissä on käyty läpi edellytyksiä, jotka mahdollistavat kaupunkipyöräjärjestelmän toteutumisen siten, että järjestelmä on toimiva kaupunkipyörää käyttävän liikkujan, kunnan ja järjestelmän operaattorin kannalta. Asemattomille kaupunkipyörille on palvelun toiminnan kannalta keskeistä, että pyöräpysäköintiolosuhteet on kunnassa kehitetty tai kehitetään sellaisiksi, että pyörät on mahdollista mm. pysäköidä keskeisiin matkakohteisiin (palvelut, joukkoliikenneasemat, joukkoliikennepysäkit) sekä asuinalueiden keskeisiin pisteisiin (esim. joukkoliikennepysäkit tai torialueet). Järjestelmän laaja toiminta-alue edellyttää pyörien saatavuuden kannalta runsasta pyörämäärää sekä operointitoimia, joilla mm. pyöriä siirretään maastossa siten, että pyörien kasaantumista vilkkaimpiin matkojen määräpaikkoihin vältetään tai hallitaan. Asemattomille pyörille voidaan ja on syytäkin määritellä virtuaalinen toiminta-alue, joka määrittää pyörille mahdolliset pysäköintipaikat sekä pääpiirteisen alueen, jolla pyöriä voi käyttää. Tuusulan tapauksessa järjestelmän toimivuus yleisesti hyödyllisenä edellyttää, että toiminta-alueessa on mukana myös Kerava ja Järvenpää vähintään keskusta-alueidensa osalta. Yhteistyöjärjestelyjä tai yhteistoimintaa aiheesta Keravan tai Järvenpään kanssa ei toistaiseksi ole vielä käynnissä.

Tuusulan kunta on vuoden 2019 alussa hakenut Traficom:sta liikkumisen ohjauksen valtionapua projektille, jossa olisi mm. suunniteltu ja pilotoitu kaupunkipyörän kaltaista, Tuusulaan soveltuvaa ratkaisua (ns. landepyörä -järjestelmää). Valtionapua haettiin noin 50 000 €, mutta kunnan hakemus ei menestynyt valtionapuhakemusten käsittelyprosessissa. Liikkumisen ohjauksen valtionavun haussa menestyminen edellyttää pitkälti sitä, että ehdolla olevaan hankkeeseen sisältyvään infrastruktuurisuunnitteluun ja infran toteutukseen ei ohjata em. valtionapua.

Kokonaisuutena kaupunkipyörätoiminta on edelleen kehittymässä ja laajenemassa mm. Suomen suurien kaupunkien alueilla. Tuusulan alueella kiinteisiin pyöräasemiin perustuva järjestelmä vaikuttaa toistaiseksi kunnalle arvokkaalta, jos se toteutetaan sellaisessa laajuudessa joka palvelee merkittävää osaa kunnan taajamien alueesta. Asemattomien kaupunkipyörien järjestelmän toimivuuden kannalta kunnan pyöräpysäköinti-infra vaatii vielä selvää kehittämistä ennen kuin asemattoman järjestelmän toimintaedellytykset voisivat olla olemassa. Kummassakin tapauksessa Kerava ja Järvenpää on tuusulalaisten kannalta oleellista liikkumisaluetta, ja koko Tuusulaa palvelevan pyöräjärjestelmän tulisi käytännössä kattaa vähintään tämä kolmen kunnan alue toimiakseen järkevällä tavalla ja -alueella. Yhteistyötunnustelut Järvenpään ja Keravan kanssa aiheesta todennäköisesti etenevät jatkossa, mutta toistaiseksi yhteistä suunnitelmaa tai projektia ei ole käynnissä.

Ehdotus

Esittelijä

Petri Juhola, yhdyskuntatekniikan päällikkö, petri.juhola@tuusula.fi

Tekninen lautakunta päättää

  • hyväksyä edellä olevan selvityksen aloitteen johdosta
  • ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että
     

VALTUUSTO päättää

  • katsoa Valt § 144/12.10.2015 Eeva-Liisa Niemisen esittelemän ja usean muun valtuutetun allekirjoittaman aloitteen tulleen käsitellyksi.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Jukka-Matti Laakso, liikenneinsinööri, jukka-matti.laakso@tuusula.fi

Ehdotus

Esittelijä

Harri Lipasti, kansliapäällikkö, harri.lipasti@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • hyväksyä edellä olevan selvityksen aloitteen johdosta
  • ehdottaa valtuustolle, että
     

VALTUUSTO päättää

  • katsoa Eeva-Liisa Niemisen 12.10.2015 § 144 esittämän ja usean muun valtuutetun allekirjoittaman aloitteen tulleen käsitellyksi.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Jukka-Matti Laakso, liikenneinsinööri, jukka-matti.laakso@tuusula.fi

Ehdotus

Valtuusto päättää

  • katsoa Eeva-​Liisa Niemisen 12.10.2015 § 144 esittämän ja usean muun valtuutetun allekirjoittaman aloitteen tulleen käsitellyksi.

---

Puheenjohtajan avattua asiassa keskustelun Eeva-Liisa Nieminen teki seuraavan palautusesityksen: "Ehdotamme palautusta, sillä vastaus ei ole valtuustossa hyväksymämme pyöräilyn edistämissuunnitelman mukainen. Olemme myös sitoutuneet Uudenmaan maakuntaohjelman tavoitteisiin saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Siksi vastauksessa kerrottu 2030-luku palata asiaan on liian myöhään. Ehdotamme, että tehdään pienellä määrällä telakattomilla pyöriä kokeilu kesällä 2020 esimerkiksi Etelä-Tuusulassa. Myös Tuusulan Pormestari ja Järvenpään kaupunginjohtaja vasta maaliskuussa tulivat mediassa ulos kertoen kuntien tahdosta mennä kohti hiilineutraalia liikennettä ja molemmat ovat valmiita kokeiluihin. Voimme siis kokeilun jälkeen lähteä laajentamaan yhteistyötä Järvenpään ja Keravan kanssa." Sanna Tuhkunen, Jussi Salonen ja Arto Lindberg kannattivat Niemisen tekemää palautusesitystä.

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu palautusesitys, asian käsittely on ratkaistava äänestämällä. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat asian käsittelyä tässä kokouksessa äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi, äänestävät "ei".

Suoritetussa äänestyksessä

  • jaa-äänen antoivat Pasi Huuhtanen, Pekka Heikkinen, Jouko Riola, Tommi Partanen, Mika Mäki-Kuhna, Lea Ahonen, Anu Åberg, Ari Nyman, Johanna Sipiläinen, Mirka Kovalainen
  • ei-äänen antoivat Sanna Tuhkunen, Ilona Toivanen, Aila Koivunen, Kirsi Viitanen, Kati Lepojärvi, Ulla Rosenqvist, Anna Yltävä, Seppo Noro, Matti Alanko, Jerry Airikka, Liisa Palvas, Elisa Laitila, Satu Heikkilä, Lilli Salmi, Kari Friman, Ulla Palomäki, Jorma Sulander, Markus Meckelborg, Jani Peltonen, Sanna Kervinen, Monica Avellan, Arto Nätkynmäki, Ilmari Sjöblom, Kari Kinnunen, Jussi Salonen, Vesa Lundberg, Päivö Kuusisto, Kim Kiuru, Mari Vainionpää, Emmi Sirniö, Karita Mäensivu, Laura Åvall, Ruut Sjöblom, Jere Pulska, Arto Lindberg, Eeva-Liisa Nieminen, Margita Winqvist, Merja Kuusisto, Raimo Stenvall, Petra Kela.

Äänestyksessä annettiin 10 jaa-ääntä ja 40  ei-ääntä, yksi valtuutettu eli Sami Tamminen oli poissa. Puheenjohtaja totesi, että valtuusto päätti äänin 40-10, yksi poissa, palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi.

 

 

Päätös

Valtuusto päätti

  • palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi.

 

Tiedoksi

liikenneinsinööri

Muutoksenhaku

Päätöksestä ei saa tehdä kuntalain 136 §:n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.