Lapsi- ja perheasiainneuvosto, kokous 5.2.2019

§ 4 Tuusulan palveluverkon sisäilma-asiat, tilannekatsaus

Valmistelija

  • Heidi Hagman, kehittämispäällikkö, heidi.hagman@tuusula.fi

Perustelut

Sisäilmatyön organisointi ja johtaminen

Tuusulan kunnan vuonna 2017 solmitussa pormestariohjelmassa on asetettu nollatoleranssi huonolle sisäilmalle. Myös alkuvuodesta 2018 hyväksytyssä Tuusulan kuntastrategiassa halutaan turvata terveet ja turvalliset tilat kaikille. Valtuustokauden tavoitteisiin ”9. Olemme varhaiskasvatuksen ja koulutuksen kärkikunta” sekä ”29. Uudistamme ja tehostamme kunnan palveluverkkoa kuntalaislähtöisesti päämääränä modernit, terveet ja turvalliset toimintaympäristöt sekä kohtaamisten mahdollistaminen” on kirjattu sisäilma-asioiden edistämisen kannalta keskeisiä vuositavoitteita, toimenpiteitä ja indikaattoreita, joihin tukeutuen toimintaa johdetaan ja sitä seurataan säännöllisesti.

Tuusulan kunnassa on toiminut sisäilma-asioissa laaja-alainen työryhmä jo vuodesta 1997, kun ”kunnan kiinteistöissä oli todettu sellaisia kosteus- ja homevauriota, jotka saattavat muodostaa terveydellisen haitan” (perustamispäätös 83/97, 14.3.1997). Työryhmä on moniammatillinen, jotta tarkastelussa voidaan varmistaa kokonaisvaltainen arvio ja saadaan huomioitua eri ammattiryhmien näkökulmat. Työryhmässä ovat edustettuina työsuojelu ja henkilöstöpalvelut, työsuojeluvaltuutetut, terveysvalvonta, Keski-Uudenmaan Työterveys Oy, kouluterveydenhoito, perheiden terveyspalvelut, kasvatus- ja sivistystoimi, viestintä ja tekninen toimiala/tilakeskus. Työryhmä kokoontuu säännöllisesti kerran kuukaudessa.

Kuntakohtaisen sisäilmaryhmän lisäksi on perustettu yksikkökohtaisia sisäilmaryhmiä ja kuntakohtainen sisäilmatyön kehittämisryhmä. 

Kohdekohtaisissa sisäilmatyöryhmissä tehdään kohteen pedagogiset tai toiminnalliset ratkaisut sekä laaditaan kunnan sisäilmatyöryhmälle toimenpide-ehdotukset. Kohdekohtaisia ryhmiä on perustettu seuraaviin yksiköihin: Riihikallion koulu, Hyrylän koulukeskus, Hyökkälän koulu, Ruotsinkylän koulu, Pellavan päiväkoti, Kirkonkylän koulu ja Vaunukankaan koulu. 

Kuntakohtaisen sisäilmaryhmän ja kohdekohtaisten sisäilmatyöryhmien muistiot julkaistaan Tuusulan kunnan sisäilmasivuilla.

Sisäilmatyön kehittämisryhmän tehtävänä on mm. arvioida prosessien sujuvuutta, kehittää viestintää, suunnitella koulutuksia ja viedä eteenpäin kehittämishankkeita.

Sisäilmatyön viestintä ja kehittämishankkeet

Kaikki sisäilmaan liittyvät asiakirjat, kuten tehdyt tutkimustulokset, julkaistaan kuntalaisille avoimesti kunnan sisäilmasivuilla www.tuusula.fi/sisailma. Sivuille kootaan myös muu ajantasainen tieto kunnan sisäilma-asioista. Sivuille voi saada RSS-syötteen, joka helpottaa asioiden seuraamista. Tilakeskus on laatinut tutkimusten valmistuttua tiedotteen tehtävistä korjaustoimista yhdessä opetuksen järjestäjän kanssa. Nämä tiedotteet lähetetään huoltajille myös Wilma- ja Daisy-järjestelmien kautta.

Tuusulan kunnassa on laadittu ohjeet henkilöstölle ja huoltajille, kuinka toimia sisäilmaan liittyvän ongelman käsittelyssä. Nämä ohjeet löytyvät myös kunnan sisäilmasivuilta. Kuvattuna on myös sisäilmaan liittyvän ongelman käsittelyn ja korjaustoimenpiteiden prosessi. Erityisesti olemme kehittäneet terveydenhuollon seurantajärjestelmiä. On tärkeää saada terveydenhuollosta tarkka tieto siitä, kuinka paljon oireilijoita on ja oireilijoille on tärkeää, että heidän tilaansa seurataan. Syyskuun lopussa 2018 otettiin käyttöön tietojen yhteenkokoaminen systemaattisesti neljännesvuosittain.

Tuusulan kunnassa on huoltajien ja kuntalaisten sisäilmajaosto, joka pyrkii vaikuttamaan siihen, että tuusulalaisilla lapsilla ja työntekijöillä olisi terveet päiväkoti- ja koulutilat. Kasvatus- ja sivistystoimi järjestää säännöllisesti yhteistyötapaamiset Sisäilmajaoston kanssa ja on tehnyt yhteistyössä juttusarjaa Tuusulan kouluista sekä järjestänyt yhteisiä koulutustapahtumia. 

Tuusulan Tilakeskus on vuonna 2018käynnistänyt Iisy-Terveempiä rakennuksia–hankkeen, jossa on asennettu Freesi - antureita Tuusulan kiinteistöihin. Anturit antavat ajankohtaista tietoa kiinteistöjen sisäilman laadusta. Kunnassa on tehty myös päätös, että koulu- ja päiväkotikiinteistöjen ilmastointi pidetään koko ajan päällä. Vikojen ilmoittamiseen on oma sähköinen järjestelmä.

Tuusulan kunnan kaikki yksiköt tekevät vuosittain riskien arvioinnin sähköiseen arviointipohjaan, josta voidaan saada erilaisia yhteenvetoja ja viranomaiset saavat tietoa kiinteistöjen käyttäjiltä tunnistetuista riskeistä ja niiden suuruudesta.

Tuusulan on liittynyt mukaan kahteen sisäilma-asioita edistävään hankkeeseen: SATAKUNTA ja Ratkaistaan yhdessä!

SATAKUNTA-hanke

Turun yliopiston työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen oppiaineen käynnistämä SATAKUNTA-hanke liittyy valtioneuvoston käynnistämään Terveet tilat 2028 -ohjelmaan. SATAKUNTA-hanke puuttuu sisäilmaongelmiin monialaisen tutkimuksen keinoin.

Ohjelma pyrkii tervehdyttämään julkiset rakennukset ja tehostamaan sisäilmasta oireilevien hoitoa ja kuntoutusta. SATAKUNTA-hanke vastaa tähän haasteeseen suurella ympäristölääketieteen toimintaohjelmalla. Hanke hyödyntää Turun yliopiston monialaista asiantuntemusta sisäilmaongelmien selättämiseksi. Hanke aloitetaan Satakunnasta, mutta kaikki Suomen kunnat kutsutaan osallistumaan. Sata ensimmäiseksi ilmoittautunutta kuntaa otetaan mukaan. Tuusulan kunta on yksi osallistujista.

Valtioneuvoston Terveet tilat 2028 -ohjelman tavoitteena on julkisiin tiloihin liittyvän terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Ohjelma pyrkii vakiinnuttamaan kiinteistönpitoon uuden menettelytavan, jossa kiinteistönhoidon ja terveysalan asiantuntijat arvioivat yhdessä käyttäjien kanssa rakennusten kunnon ja tarkoitukseensa sopivuuden. Uuden toimintatavan pitäisi parantaa esimerkiksi monien päiväkotien, koulujen ja kasarmien sisäilmatilannetta.

SATAKUNTA-hanke tarttuu näihin haasteisiin useista osista koostuvan intervention keinoin. Hankkeen rakennustekninen osa keskittyy rakennusmateriaalien ja oikeiden korjausmenetelmien valintaan sekä oikeaan käyttöön. Lääketieteellisessä, mikrobiologisessa ja toksikologisessa osassa taas hyödynnetään Turun yliopiston laajaa asiantuntemusta. Ympäristömikrobiologinen asiantuntemus keskittyy aerobiologian yksikköön ja biodiversiteettitutkimuksen alueelle. Toksikologinen tutkimus jakautuu sekä biokemian että biologian laitosten tutkimusalueelle. Teknisenä asiantuntijana toimii VTT.

Lääketieteellinen ja immunologinen tutkimus toteutetaan työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen oppiaineen koordinoimana yhteistyössä useiden muiden yliopistojen, tutkimuslaitosten ja sairaaloiden kanssa. Interventioissa käytetään sekä vanhoja että uusia mittausmenetelmiä. Altistumisen mittauksessa käytetään viljelyyn perustuvien menetelmien rinnalla uusia toksisuuden mittausmenetelmiä. Hankkeen vastuuhenkilönä toimii työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putus.

Hankkeeseen osallistuvien kuntien ja kaupunkien alueellaan toteuttamia korjausinterventioita seurataan useilla eri mittareilla, sekä käyttäjien terveyden että terveystalouden mittareiden avulla. Interventioiden hyödyistä ja mahdollisista haitoista tehdään kustannus–vaikuttavuusanalyysi.

Hankkeen tutkimuksellisessa osassa kehitetään ja validoidaan kliiniseen potilastyöhön soveltuvia mittaus- ja analyysimenetelmiä. Esimerkkejä uusista menetelmistä ovat mitokondriotestit, verikokeet sormenpäänäytteestä ja uloshengitysilman haitta-aineiden ja inflammaatiovasteiden mittaus. Sata ensimmäiseksi ilmoittautunutta kuntaa pääsee mukaan interventioon, ja muut noin 200 Suomen kuntaa toimivat vertailuaineistona. Osallistuminen on kunnille vapaaehtoista.

Tutkimuksellisen osan lisäksi hankkeeseen liittyy koulutustapahtumia, tiedotusta ja julkaisutoimintaa sekä opinnäytetöitä ja kansainvälistä yhteistyötä.

Tutkimukseen osallistumisesta tehdään sopimus. Sopimuksessa määritellään tutkimuksen reunaehdot kunnalle sekä tutkimuksen toteuttajalle. Satakunta-hankkeeseen osallistuva kunta sitoutuu Terveet tilat 2028 toimintaohjelman lisäksi noudattamaan voimassa olevia viranomaisohjeita sekä lisäksi sitoutuu seuraamaan tehtyjen korjaus- ja uudisrakentamistoimenpiteiden terveysvaikutuksia alla sovitulla tavalla. Kunta voi valita haluamansa määrän hankekokonaisuuksia ja myös valita osallistumisajan (5 tai 10 vuotta). Tutkimuksen perustana on vuosittain teetettävät oirekyselyt sekä kiinteistöihin kohdistuvat ylläpito- ja korjausehdot. (tutkimussuunnitelma ja sopimusluonnos liitteenä)

Hankkeessa ei ole erillisitä tutkimusrahoitusta. Hankkeesta aiheutuvat kustannukset tulevat kunnan kustannettaviksi. Vuosittain teetettävien oirekyselyjen kustannusarvio on Tuusulan kunnan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen lasten ja nuorten sekä henkilöstön lukumäärällä noin 72 000 euroa/vuosi (+ alv). Hinta perustuu varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ryhmien lukumäärään sekä haluttujen erillisten kokonaisuuksien tutkimiseen ja arvioon, kuten erilliset huoneet, rakennukset tai kiinteistökokonaisuudet.

Oirekyselyjen lisäksi kustannuksia syntyy kiinteistön huoltoon ja ylläpitoon liittyvistä reunaehdoista.

Hanke päättyy Terveet tilat 2028 -kampanjan päättyessä vuonna 2028, minkä jälkeen parhaat toimintamallit voidaan ottaa käyttöön koko Suomessa. Ensimmäisiä tuloksia saadaan jo 1-3 vuoden kuluttua. Hankkeen yhteistyötahoja ovat useat yhdistykset ja aluehallintovirastot sekä VTT.

Ratkaistaan yhdessä! -hanke

Tuusulan kunta on aloittanut yhteistyön valtakunnallisen Ratkaistaan yhdessä! -hankkeen kanssa. Hankkeen tavoitteena on löytää ratkaisuja oppimisympäristöjen sisäilmasta oireilevien lasten ja heidän perheidensä tueksi. STEA-avustuksella toimivaa hanketta toteuttavat yhteistyössä Hengitysliitto ry, Homepakolaiset ry, Suomen Vanhempainliitto ry.

Hankkeen suunnitteluvaiheessa kerätyn tiedon mukaan koulun sisäilmasta oireilu voi vaikuttaa lapsen terveyden lisäksi hänen muuhun hyvinvointiinsa. Esimerkiksi jatkuvat sairauspoissaolot vaikuttavat oppimiseen ja kaverisuhteisiin. Myös harrastuksiin osallistuminen voi vaikeutua. Koska vaikutukset näkyvät monella elämän osa-alueella, on hyvä tarkastella ratkaisuja eri näkökulmista. Hankkeessa ratkaisuja luodaan ja kootaan kolmesta eri näkökulmasta. Niitä ovat 1) lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuki, 2) lapsen sosiaalisten suhteiden ja hyvinvoinnin tuki ja 3) vanhempien ja koko perheen tuki.

Tuusulassa hankkeelle on nimetty yhteistyökoulut, joiden kanssa suunnitellaan hyviä käytäntöjä sisäilmasta oireilevien lasten koulunkäynnin ja kaverisuhteiden tukemiseen. Yhteistä suunnittelutyötä tehdään hankkeen ohjaamissa ratkaisutyöpajoissa. Ennen työpajojen järjestämistä hanketyöntekijä haastattelee vanhempia ja koulujen henkilökuntaa tarpeiden kartoittamiseksi. Haastattelut tehdään kevään aikana. Hanke toimii kunnassa vuoden 2020 syksyyn saakka.

Koulun sisäilmasta oireilu voi vaikuttaa lapsen oman hyvinvoinnin lisäksi vanhempien ja koko perheen tilanteeseen. Hanke käynnistää kumppanikunnissaan vertaistukiryhmiä lapsille ja vanhemmille. Lisäksi hanke tarjoaa kunnan alueella toimiville vanhempainyhdistyksille keskustelumahdollisuuksia ja sisäilma-aiheisia luentoja ratkaisukeskeisten vaikuttamiskeinojen käytöstä. Hankkeen työntekijä on kevään aikana yhteydessä vanhempainyhdistyksiin yhteistyötoiveiden selvittämiseksi.

Hankkeessa toteutettavaa perheiden vertais- ja virkistystoimintaa on mahdollista järjestää yhteistyössä alueen muiden järjestöjen kanssa. Vertaistukiryhmistä tai niiden ohjaamisesta kiinnostuneet vanhemmat ja järjestötoimijat voivat olla suoraan yhteydessä hankkeen Etelä-Suomen suunnittelija Minna Pitkäniemeen, minna.pitkaniemi@hengitysliitto.fi, p. 044 407 7036. Lisätietoa koko hankkeesta saat suunnittelijalta sekä hankkeen verkkosivuilta: www.hengitysliitto.fi/ratkaistaanyhdessa

Palveluverkon kehittäminen

Kunnan tavoitteena on saada kunnan palveluihin tilat, jotka ovat terveitä ja turvallisia. Tuusulan valtuusto hyväksyi 4.6.2018 kokouksessaan esityksen palveluverkon kehittämisen suunnista ja kunnan palveluverkkosuunnitelma vuosille 2018-2028 hyväksyttiin valtuustossa 12.11.2018. Palveluverkon uudistamishankkeista ensimmäisiä ovat Kirkonkylän koulu ja päiväkotikampus, Etelä-Tuusulan päiväkoti sekä Monio lukio ja kulttuuritalo. Kiireellisenä kokonaisuutena eteläisessä Tuusulassa edetään kolmen yhtenäiskoulun mallilla. Uudet yhtenäiskoulut sijoittuvat Riihikallion, Rykmentinpuiston ja Lahelan alueelle. Jokelan koulukeskuksen laajennus- ja peruskorjaushankkeessa edetään esi- ja hankesuunnittelun osalta. Kun uudet koulut ja päiväkodit otetaan käyttöön, voidaan luopua vanhoista koulu- ja päiväkotikiinteistöistä. Hankkeita valmistellaan pikaisesti tekemällä tarvittavat asemankaavamuutokset ja ryhtymällä hankesuunnitteluun sekä muihin tarvittaviin toimenpiteisiin hankkeiden toteuttamiseksi.

Tällä hetkellä Tuusulan kunnan oppilaita on väistötiloissa Kirkonkylän, Hyökkälän ja Ruotsinkylän kouluissa. Riihikallion kouluun tarvitaan väistötilat lukuvuoden 2019 alusta lukien koulun laajennuksen ja perusparannuksen aloittamiseksi. Palveluverkon kehittämisessä pyritään siihen, että väistötiloissa olevien lasten määrä pienenee. Väistötilat ovat kuitenkin välillä tarpeellinen ratkaisu, jotta uudisrakentamista tai korjaamista voidaan tehdä.

Vain hyvällä yhteistyöllä, avoimella tiedottamisella ja ratkaisukeskeisellä asenteella voidaan onnistua sisäilmatyössä. Sisäilmaosaamista vahvistetaan panostamalla koulutukseen ja jalkauttamalla uusia toimintamalleja. Henkilöstön sisäilmaosaamisella on suuri merkitys siihen, miten kiinteistöjä ylläpidetään ja käytetään sekä miten sisäilma-asioita hoidetaan ongelmien ilmetessä. 

Tuusulalaisten asukkaiden perustaman sisäilmajaoston Tiina Julin vierailee kokouksessa kertomassa jaoston kuulumisia sisäilma-asioissa. 

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Heidi Hagman, kehittämispäällikkö, heidi.hagman@tuusula.fi

Lapsi- ja perheasiainneuvosto päättää

  • merkitä tiedokseen kunnan sisäilmasioiden tilannekatsauksen
  • merkitä tiedokseen sisäilmajaoston tilannekatsauksen jaoston työhön.