Kuntakehityslautakunta, kokous 11.9.2019

§ 107 Kellokosken Höylääjänkuja 1, asemakaavan muutos, lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle

TUUDno-2019-80

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Vilma Karjalainen, kaavasuunnittelija, vilma.karjalainen@tuusula.fi

Perustelut

Kaava- ja kaavamuutoshakemusten käsittely

Jos maanomistaja tekee aloitteen kaavan muuttamisesta tai laatimisesta ja alueen kaavoittaminen koskee maanomistajan etua, oikeutta ja velvollisuutta sillä tavoin välittömästi, on hänellä oikeus saada kunnan viranomaisen ratkaisu aloitteeseensa. Asemakaavoja koskevat hakemukset käsitellään kuntakehityslautakunnassa ja kunnanhallituksessa.  Mikäli hakemuksesta tehdään myönteinen päätös, laaditaan hakijan ja kunnan välille kaavoituksen käynnistämissopimus kun hanke on todettu I-prioriteetin hankkeeksi eli ns. kärkihankkeeksi. Käynnistämissopimuksen hyväksymisen jälkeen kaavahanke käynnistyy.

Mikäli kuntakehityslautakunta ja kunnanhallitus tekevät kielteisen päätöksen kaavamuutoshankkeeseen, hakija voi tehdä päätöksestä oikaisuvaatimuksen, jonka käsittelee kunnanhallitus. Tästä kunnanhallituksen oikaisuvaatimuksen käsittelypäätöksestä voi valittaa - maanomistajan aloitteeseen annettu kunnan viranomaisen ratkaisu kaavan muuttamisesta tai laatimisesta on valituskelpoinen ja siitä voidaan tehdä kunnallisvalitus (KHO 4.4.2003 t. 851). Myös kunnan päätös, jolla maanomistajan aloitteesta vireille tulleen kaavahankkeen valmistelu on keskeytetty, on valituskelpoinen ja tästäkin voidaan tehdä kunnallisvalitus (KHO 27.10.2009 t. 2628). Kunnanhallituksen päätöksestä tulee tehdä ensin oikaisuvaatimus. Sen sijaan kunnan omasta aloitteesta tehty päätös kaavan muuttamisesta on vain valmistelua eikä tästä päätöksestä voi valittaa (KHO 2003:16).

Hakemus

Maanomistaja hakee asemakaavan muutosta kiinteistölle 858-404-0003-2111 Tasanko. Kiinteistö sijaitsee Kellokoskella osoitteessa Höylääjänkuja 1, 04500 Tuusula. Kiinteistön pinta-ala on 6810 m2. 

Maanomistaja anoo asemakaavanmuutosta niin, että kaava sallisi myös hoiva-, hoito- sekä asumiseen liittyvän liiketoiminnan. Maanomistajalla on tontille tiedossa mahdollinen pitkäaikainen vuokralainen, minkä takia kaavamuutos olisi tarpeen. Tuleva toiminta tulisi olemaan kuntouttavaa päihdetoimintaa kunta- ja yksityisasiakkaille.  Asiasta on käyty viestinvaihtoa Tuusulan kunnan kanssa ja sitä on käsitelty 5.11. kaavoituksen ja rakennusvalvonnan yhteisessä poikkeamislupapalaverissa. 

Kaavoitustilanne

Hakemuksen kohteena oleva kiinteistö 3:2111 Tasanko sijaitsee asemakaava-alueella (Höylääkänkuja, kaava nro 3191) korttelissa 70175. Asemakaava on hyväksytty vuonna 1990. Ajantasa-asemakaavassa kiinteistö on osoitettu ALT-1 merkinnällä asuin-, liike-, toimisto- ja teollisuusrakennusten korttelialueeksi. Kullekin rakennuspaikalle saa sijoittaa enintään kaksi asuntoa rakennusten hoidon vaatimaa henkilökuntaa varten. Rakennuspaikan kerrosalasta saa enintään 1/3 käyttää teollisuustiloiksi. Pysyväluonteista ulkovarastointia ei sallita. Korttelialueiden rakentamattomat osat, joita ei käytetä kulkuteinä, huolto- tai oleskelualueina, on istutettava tai pidettävä luonnonmukaisena huolitellussa kunnossa. Korttelialueella on varattava leikkitiloiksi tai asukkaiden muuhun oleskeluun piha-aluetta vähintään 25 % asuinhuoneistojen pinta-alasta. Asuntojen piha-alueet on erotettava rakennuspaikan muista toiminnoista istutuksin. Korttelialueella on varattava autopaikkoja seuraavasti: 

-    Toimisto- ja liiketilat    1ap/60 k-m2  
-    Teollisuustilat        1ap/80 k-m2  
-    Asunnot        1ap/asunto

Aluetta koskee Kellokosken osayleiskaava. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt osayleiskaavan kokouksessaan 6.9.2010. Hakemuksen mukainen muutosalue on osayleiskaavassa merkitty uudeksi tai olennaisesti muuttuvaksi alueeksi, merkinnällä A-2, asuntoalue. Aluetta on nykyisellään asemakaavoitettu työpaikka- ja teollisuustoimintaa. Jatkossa aluetta kehitetään asumiseen. 

Koko kunnan yleiskaavatyö on käynnissä, ehdotusvaiheessa. Alustavassa kaavaehdotuksessa hakemuksen mukainen kaavamuutosalue on osoitettu AO-2 merkinnällä toisen vaiheen asumisen laajenemisalueeksi. Alue asemakaavoitetaan, kunhan pääosa I-vaiheen alueista on kaavoitettu ja otettu käyttöön. Merkinnän AO-alku osoittaa alueen omakotivaltaiseksi asuinalueeksi. Alue varataan pääosin 1-2-asuntoisten erillispientalojen rakentamiseen. Alueelle saa sijoittaa myös asumiselle tarpeellisia lähipalveluita ja virkistysalueita sekä sellaisia pienimuotoisia työtiloja, joista ei aiheudu melua, raskasta liikennettä, ilman pilaantumista tai näihin verrattavia ympäristöhaittoja. 

Kaavoitussuunnitelma 2019-2023

Valtuusto on kokouksessaan 10.12.2018 § 143 hyväksynyt kaavoitussuunnitelman vuosille 2019 – 2023. Kaavoitussuunnitelmaan on merkitty Riiheläntien alue keltaisena III-luokan hankkeena. III-luokan hankkeet ovat odottavia hankkeita, jotka on tavoitteena saada valmisteltavaksi viisivuotisen suunnittelujakson loppupuolella. Riiheläntien alue sijaitsee hakemuksen mukaisen alueen pohjoispuolella. 

Hakemuksen mukainen alue ei ole osa kaavoitussuunnitelmassa osoitettua Riiheläntien kaava-aluetta vaan toteutuessaan erillinen vähäinen kaavamuutosalueensa.  

Harkinta

Ajantasa-asemakaavassa alue on tällä hetkellä osoitettu teollisuusalueeksi. Tulevaisuudessa alue tulee kuitenkin muuttumaan asumisen käyttöön, kuten Kellokosken osayleiskaavassa ja Yleiskaava 2040 ehdotuksessa linjataan. Hakemuksen mukainen alueen käyttötarkoituksen laajentaminen on vaikutuksiltaan vähäinen kaavamuutos ja perusteltavissa alueen muuttuvalla käyttötarkoituksella.


Lisätietoja: 

kaavasuunnittelija, Vilma Karjalainen, p. 040 314 2017

kaavoituspäällikkö, Pia Sjöroos, p. 040 314 2014
 

Ehdotus

Esittelijä

Marko Härkönen, kuntakehitysjohtaja, marko.harkonen@tuusula.fi

Kuntakehityslautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle, että

  • Tuusulan kunta käynnistää kaavamuutoksen valmistelun kun kaavoituksen käynnistämissopimus on hyväksytty.     
  • hakemuksen mukainen alue lisätään kaavoituksen työohjelmaan kärkihankkeeksi.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Vilma Karjalainen, kaavasuunnittelija, vilma.karjalainen@tuusula.fi

Ehdotus

Esittelijä

Harri Lipasti, kansliapäällikkö, harri.lipasti@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää, että

  • Tuusulan kunta käynnistää kaavamuutoksen valmistelun, kun kaavoituksen käynnistämissopimus on hyväksytty
  • hakemuksen mukainen alue lisätään työohjelmaan kärkihankkeeksi.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Perustelut

Valmistelija

Antti Alapassi, Kaavoitusavustajaharjoittelija, antti.alapassi@tuusula.fi

Perustelut

Kaavoitus on aloitettu vuonna 2018 maanomistajan aloitteesta vähäisenä, ns. XS-kaavana.Kaavamuutos on tullut vireille kuulutuksella 21.3.2019. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 21.3.-4.4.2019. Vireilletulosta ja OAS:n nähtävilläolosta on ilmoitettu osallisille kirjeillä ja verkkosivuilla www.tuusula.fi/kuulutukset sekä lehti-ilmoituksella Viikkouutiset-lehdessä.

Asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee Kellokosken Hitsaajantyöpaikka-alueella sijaitsevaa kiinteistöä R:no 3:2111. Kaavaratkaisussa kiinteistö, joka on merkitty asuin-, liike-, toimisto- ja teollisuus alueeksi (ALT-1) sekä ympäristö häiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten alueeksi (TY-3), muutetaan asuin-, liike- ja toimistorakennustenalueeksi, jolla on kuntoutus- ja hoivakotitoiminta sallittu (AL).

Suunnittelualueen pinta-ala on 6 814 m². Tontilla on ennen kaavaratkaisua rakennusoikeutta 1 727 k-m². Kaavaratkaisu vähentää tontin kokonaisrakennusoikeutta 23 k-m² teollisuusalue merkinnän poistumisen myötä (TY-3). Suurin sallittu kerroslukumäärä tontilla on yksi kerros. Autopaikkavaatimukset kiinteistölle kasvavat hieman uuden ohjeistuksen mukaisesti. Autopaikkaohjeistus AL-korttelissa on toimisto- ja liiketilat 1 ap / 40 k-m², omakotitalot 2 ap / asunto ja yhtiömuotoiset pientaloalueet 1 ap / 75 k-m² tai vähintään 1,5 ap / asunto.

Korttelialue on yksityisomistuksessa. Kaavaratkaisu on tehty tontin omistajan hakemuksen johdosta ja kaavaratkaisun sisältö on neuvoteltu hakijan kanssa. Sopimusneuvottelutarvetta ei todettu olevan. Asemakaavan muutoksen vaikutukset verrattuna voimassa olevan asemakaavaan ovat vähäisiä.

 

 

 

Ehdotus

Esittelijä

Pia Sjöroos, kaavoituspäällikkö, pia.sjoroos@tuusula.fi

Kuntakehityslautakunta päättää

  • hyväksyä laaditun Höylääjänkuja 1 asemakaavamuutosehdotuksen ja OAS:sta saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin laaditut vastineet
  • asettaa asemakaavaehdotuksen MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville muistutusten ja lausuntojen esittämistä varten

Lisäksi kuntakehityslautakunta päättää 

  • tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta kokouksessa.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

 

Valmistelija

Pia Sjöroos, kaavoituspäällikkö, pia.sjoroos@tuusula.fi

Perustelut

Perustelut

Kuntakehityslautakunta päätti 10.4.2019 hyväksyä Höylääjänkuja 1 asemakaavaehdotuksen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman mielipiteisiin ja lausuntoihin laaditut vastineet, sekä asettaa asemakaavaehdotuksen MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville 24.4.–8.5.2019 muistutusten ja lausuntojen esittämistä varten.

Kaavaehdotuksesta tehtiin viisi muistutusta ja nähtävillä oloajan ulkopuolella saapui kaksi kirjettä. Muistutuksissa ja kirjeissä kiinnitettiin huomiota samoihin asioihin kuin osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa eli suunnitellun päihdekuntoutustoiminnan koettiin aiheuttavan eri tavoin haittaa ympäristölle.  

Viranomaislausuntoja kaavaehdotuksesta saatiin kolme kappaletta. Lausunnot olivat luonteeltaan toteavia.

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Liiteraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saadusta palautteesta sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin. Asemakaavamuutosehdotusta ei ole muutettu muistutusten tai lausuntojen takia.

 

Ehdotus

Esittelijä

Pia Sjöroos, kaavoituspäällikkö, pia.sjoroos@tuusula.fi

Kuntakehityslautakunta päättää

  • hyväksyä laaditun Höylääjänkuja 1 asemakaavamuutosehdotuksen ja kaavaehdotuksesta saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin laaditut vastineet.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin

Valmistelija

  • Henna Lindström, yleiskaavasuunnittelija, henna.lindstrom@tuusula.fi

Perustelut

Höylääjänkuja 1 asemakaavan muutos, lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle

Helsingin hallinto-oikeus pyytää Tuusulan kuntakehityslautakunnan lausuntoa valituksen johdosta. Valitus koskee Tuusulan kunnan kuntakehityslautakunnan 12.6.2019 tekemää päätöstä hyväksyä § 85 Kellokosken Höylääjänkuja 1:n asemakaavan muutos.  

Tuusulan kunnan hallintosäännön 5 luvun 24 §:n mukaan kunnanhallitus antaa lausunnon tai selityksen valtuuston päätöksestä tehdystä valituksesta, jos kunnanhallitus katsoo, ettei valtuuston päätöstä ole valituksessa esitetyillä perusteilla kumottava. Lausuntoa on pyydetty 2.9.2019 mennessä. Lausunnolle on saatu lisäaikaa 30.9.2019 saakka (Vainionpää Anne / Eskelinen Sakari, sähköposti 9.8.2019)

Asiaselostus

Asemakaavamuutos Höylääjänkuja on aloitettu loppuvuodesta 2018 tontin omistajan aloitteesta, kun hankkeesta käytiin ensin neuvottelu Tuusulan rakennusvalvonnassa. Rakennusvalvonnan ja kaavoituksen yhteispalaverissa todettiin, että haettu kuntoutustoiminta ei ole asemakaavan mukaista, eikä ole mahdollista poikkeamisluvalla, vaan vaatii kaavamuutoksen. Tontin omistaja ja hankkeen edustaja päättivät hakea kaavamuutosta. Asemakaavan muutoshakemus on hyväksytty kuntakehityslautakunnassa 23.1.2019 (§ 19). Kaava on tullut vireille kuulutuksella 21.3.2019. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 21.3.–4.4.2019. Ylimääräinen kaavatyön asukastilaisuus järjestettiin 29.4.2019 Höylääjänkuja 1:n kiinteistössä ja paikalla oli myös kuntoutustoiminnanharjoittaja kertomassa toiminnastaan. Vireilletulosta ja OAS:n nähtävilläolosta on ilmoitettu osallisille kirjeillä ja Tuusulan kunnan nettisivulla sekä 20.3.2019 ilmestyneessä Tuusulanjärven Viikkouutiset -lehdessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 21.3.–4.4.2019 seuraavissa paikoissa: TuusInfossa, Tuusulan kunnan nettisivulla ja Kellokosken kirjastolla. Kaavaehdotus esiteltiin kuntakehityslautakunnalle 10.4.2019 ja lautakunta päätti 10.4.2019 asettaa kaavaehdotuksen nähtäville. Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (MRL 65 §) oli 25.4.–8.5.2019. Kaavaehdotusta ei muutettu julkisen nähtävilläolon jälkeen ja Tuusulan kuntakehityslautakunta hyväksyi Höylääjänkuja 1 asemakaavamuutoksen kokouksessaan 12.6.2019.

Valituksen laatijat esittävät vastustavansa kaavamuutosta, mutta eivät varsinaisesti ilmoita vaatimustaan. Tuusulan kunta esittää seuraavassa vastineet tässä valituksessa esitettyihin väitteisiin, joista suurin osa sisältyy jo Höylääjänkuja 1 asemakaavamuutoksen mielipiteiden ja muistutusten vastineisiin.

Tuusulan kunnanhallituksen lausunto valituksen johdosta

Valitus tulee hylätä kokonaisuudessaan perusteettomana. Asemakaava on laadittu riittävin selvityksin ja vaikutusten arvioinnein.

Valituksen laatija esittää valituksen alussa virheellisesti, että ”Kyseinen kaavamuutos esitettiin kuntakehityslautakunnan kokouksessa 23.1.2019 ja asia käsiteltiin kunnanhallituksessa 4.2.2019.” Kyseinen käsittely koski vasta kaavamuutoshakemusta, ei itse kaavamuutosta ja käsittelyssä päätettiin, lähdetäänkö hakemusta käsittelemään. Tuusulassa on linjattu, että kaikki yrityshankkeet ovat kärkihankkeita ja tämän vuoksi kaavamuutoshakemus hyväksyttiin. Jäljempänä viitattu oikaisuvaatimusohjeen liittäminen kaavamuutoshakemuksen käsittelyyn oli virhe, joka korjattiin. Päätöksestä (kaavamuutoshakemus) ei saa tehdä kuntalain 136 §:n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Kohdat 1 ja 2

Valituksessa katsotaan, että kuntouttava päihdetoiminta ei ole asuinalueelle sopivaa toimintaa ja näin ollen on osayleiskaavan ja Yleiskaava 2014—ehdotuksen sekä myös maankäyttö-ja rakennuslain § 54 vastainen. Aluetta tullaan muuttamaan tulevaisuudessa vähitellen asuinalueeksi, kuten Kellokosken osayleiskaavassa ja Tuusulan yleiskaavaehdotuksessa 2040 linjataan. Nykyisiä tai tulevia yrittäjiä ei kuitenkaan tulla häätämään alueelta pois osayleiskaavaan tai yleiskaavaan vedoten. Asumisen merkintä sisältää aina myös palveluita, lähipalveluita ja yrittämisen tiloja, eikä ainoastaan asuinrakentamista. Asumisen merkintä osayleiskaavassa sisältää myös esimerkiksi hoitokodit ja kuntoutustoiminnan. Yhdyskuntarakenteesta on suunniteltava sekoittunutta, jotta saadaan aikaan kestävän kehityksen mukaista ympäristöä. Asumista, palveluita ja työpaikkoja on sijoitettava lomittain. Kuntoutustoiminnan, myös päihdekuntoutustoiminnan sijoittaminen asuinalueelle on terveellisen ja turvallisen yhteiskunnan suunnittelemiseksi hyvä asia. Sekoittuneen rakenteen voi myös joidenkin näkemyksien mukaan auttaa suvaitsevuuden ja lähimmäisestä välittämisen kasvuna. Valituksessa katsotaan useassa kohdin kaavassa ja kaavatyössä olevan virheitä ja ristiriitaisuuksia juuri tämän vuoksi, että päihdekuntoutustoimintaa ei tulisi sijoittaa asuin- tai yritysalueelle. Kaavatyössä on kuitenkin todettu, että sekoittunut rakenne, joka sisältää yrittämistä, asumista ja kuntoutustoimintaa on tavoiteltava.

Kaavatyössä arvioitiin kuntoutus- ja hoivatoiminnan vaikutukset koko Kellokosken alueelle. Arvioinnissa tultiin siihen tulokseen, että kaavamuutoksen mahdollistama kuntoutus- ja hoivatoiminta ei aiheuta alueelle sellaista haittaa, että kaavamuutosta ei voitaisi valmistella. Tulkinta perustuu kuntoutustoimintayrittäjän ja kiinteistön omistajan kanssa käytyihin neuvotteluihin ja tapaamisiin. Lisäksi Hoöyläääjaänkujan suunnitelman nähtyään kaavoitus on etsinyt vertaisesimerkkejä samankaltaisista päihdekuntoutuskeskuksista. Samankokoisia ja suunnilleen saman toimintaperiaatteen omaavia paäihdekuntoutuskeskuksia löytyy mm. Nurmijärveltä Nukarin Kalliolan klinikka, Keravalta Vuorelan asumispalveluyksikkö ja Tuusulasta Sininauhasääätioön Mutterimaja sekä Kerttuli Oy:n ryhmäkoti. Kaikki vertailussa olleet yksiköt sijoittuvat asuinalueeseen kiinni. Päinvastoin toiminta voi tuoda esimerkiksi hyötyä kaupalliselle toiminnalle alueella lisääntyvän asiakaskunnan myötä. Lisäksi arvioitiin, että kuntoutus- ja hoivatoiminta on mahdollista toteuttaa kiinteistöllä turvallisesti, esimerkiksi tarvittavat piha-alueet on mahdollista toteuttaa tontille.

Kellokosken koulukeskuksen sijainti kaavamuutosalueen lähellä ei ole este kuntoutustoiminnan sijoittamiselle. Kellokosken taajama on pieni ja etäisyydet ovat lyhyitä. Kuntoutustoiminnan sijoittuminen koulukeskuksen lähelle voi jopa olla etu, jos kuntoutuksessa olevat henkilöt voivat käyttää koulukeskuksen tiloja esimerkiksi ilta-aikaan. Lisäksi hankkeeseen ryhtyvä yrittäjä kuvaili päihdekuntoutuksen toimintatapaa niin, että kuntoutettavat kulkevat ulkona vain henkilökunnan läsnä ollessa. Tässä kyseisessä hankkeessa niin ostoksilla käynti kuin liikunta ja muu toiminta ulkona tapahtuu henkilökunnan valvonnassa. Tästä informoitiin kaikkia asukastilaisuudessa. Luonnollisesti asemakaava ei ota kantaa toimintaan yksityiskohtaisemmin, mutta vaikutustenarviointityössä tultiin siihen tulokseen, että toiminta on mahdollista järjestää niin, että se on toimiva ja rikastuttava osa sekoittuneen rakenteen asuinaluetta.

Vuorovaikutuksen myötä kaavoitustyössä tunnistettiin asukkaiden vastustus ja pelontunne suunniteltua päihdetoimintaa kohtaan, ja tällä voisi olla vaikutuksia siihen miten toiminta alueella koetaan. Tätä ei kuitenkaan nähty perusteeksi estää kyseisen toiminnan sijoittuminen alueelle.

Kohta 3

Kunta ei suosi yksittäistä yrittäjää vaan tarjoaa mahdollisimman monimuotoisia yrittämismahdollisuuksia. Kaavoituksen tehtävä on palvella asemakaavamuutosta tarvitsevaa yrittäjää parhaalla mahdollisella tavalla, ketään sen enempää suosimatta. Kaavoituksen tehtävä ei ole seuloa liian tiukasti kunnassa tapahtuvaa yritystoimintaa vaikkakin siitä voisi koitua jo olemassa oleville yrityksille vähäisiä haittavaikutusta. Höylääjänkujan 1:teen suunnitellun päihdekuntoutuskeskuksen haittavaikutukset kaavoitus katsoo vähäisiksi. 

Hankekaavoitus on yleinen tapa toimia ja tällaista yhden tontin postimerkkikaavaa voi hakea jokainen yritys Tuusulassa. Hakemukset käsitellään linjauksien mukaisesti. Maanomistajia ei ole saatettu eriarvoiseen asemaan.

Kohta 4

Tuusulan kuntakehityslautakunta käsitteli 21.1.2019 kaavamuutoshakemuksen. Päätöksestä ei saa tehdä kuntalain 136 §:n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Asian käsittelyssä tehtiin virhe liittämällä oikaisuvaatimusohje päätöksen liitteeksi.  Asia on korjattu (sähköposti Hyttinen / Lahti 28.2.2019).

Asemakaavalla ei ole tarvetta määritellä kuntoutus- tai hoivatoiminnan laatua ja tämä sekoitti asukkaita. Osallistumis-ja arviointisuunnitelmassa hanketta kutsuttiin hoivatoiminnaksi. Tähän termiin esimerkiksi Kellokosken yrittäjät antoivat puoltavan mielipiteen. Kaavatyön kohdalla termiä tarkennettiin hoiva- ja kuntoutustoiminnaksi ja tällöin Kellokosken yrittäjät vastustivat kaavahanketta ja heidän mielipiteensä ja muistutuksensa käsiteltiin kaavatyössä tämän mukaan. Kaavaprosessin edetessä sisältö ja termit tarkentuivat normaaliin kaavatyön tekemisen tapaan.

Osalliset kaavaan määriteltiin samalla tavalla kuin muihinkin kaavoihin Tuusulassa. Kirjeet lähetettiin rajanaapureille ja kaikille alueen yhdistyksille sekä muille osallistumis- ja arviointi suunnitelmassa mainituille. Tuusulassa on käytössä melko perusteellinen tiedottaminen kirjeitse jokaisessa kaavavaiheessa. Tämän kaavatyön yhteydessä järjestetty asukastilaisuus oli normaalista vastaavasta kaavaprosessista poikkeava ja ylimääräinen. Tilaisuus haluttiin järjestää, koska kaavamuutos oli aiheuttanut asukkaissa niin laajasti huolta.

Järjestetyssä ylimääräisessä asukastilaisuudessa päihdekuntoutustoimintaa kiinteistöön suunnitteleva taho kertoi, että heidän toimipisteissään on lääkäri paikalla kellon ympäri. Keskusteluissa todettiin, että kukaan ei voi kiistää sitä, jos joku kokee toiminnan aiheuttavan turvattomuutta tai imagon laskemista. Vuorovaikutuksen myötä kaavoitustyössä tunnistettiin asukkaiden vastustus ja pelontunne suunniteltua päihdetoimintaa kohtaan, ja tällä voisi olla vaikutuksia siihen miten toiminta alueella koetaan. Tätä ei kuitenkaan nähty perusteeksi estää kyseisen toiminnan sijoittuminen alueelle. Itse kaavamerkintä on joustava siinä mielessä, että se ei määrittele millaista hoiva- tai kuntoutustoimintaa alueelle voi sijoittua, tätä ei ole tarkoituksen mukaista määrätä.

Asukastilaisuudessa kerrottiin asemakaavaprosessi normaaliin tapaan valitusmahdollisuuksiin saakka. On harmillista, jos joillekin asia on jäänyt huomaamatta tai jos joillekin on jäänyt väärä käsitys asiasta. Asemakaavan asiakirjoissa ja päätöksenteon yhteydessä prosessi sekä valitusmahdollisuudet aina kerrotaan kirjallisesti. Tällöin on myös mahdollista kysyä näistä viranomaisilta, mikäli jokin asia on jäänyt epäselväksi.

Lopuksi

Tuusulan kunnanhallitus toteaa yhteenvetona, että valitus tulee hylätä kokonaisuudessaan perusteettomana. Tuusulan kuntakehityslautakunta ei ole kaavan hyväksyessään ylittänyt toimivaltaansa. Kuntakehityslautakunnan päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä eikä se ole muutoinkaan lainvastainen. Asemakaavan muutos on laadittu riittävin selvityksin ja vaikutusten arvioinnein. Asemakaavan muutos noudattaa oikeusvaikutteisessa Kellokosken osayleiskaavassa esitettyjä periaatteita.

Yleiskaavan ohjausvaikutus ja maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset asemakaavan sisältövaatimukset sekä kaavan tavoitteet huomioon ottaen asemakaavan muutoksella ei aiheudu sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita ja vaatimuksia syrjäyttämättä olisi voitu välttää.

 

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Pia Sjöroos, kaavoituspäällikkö, pia.sjoroos@tuusula.fi

Kuntakehityslautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että kunnahallitus päättää

  • merkitä tiedoksi asemakaavan muutoksesta tehdyn valituksen
  • antaa hallinto-oikeudelle perusteluosan mukaisen lausunnon ja liittää siihen hallinto-oikeuden pyytämät liiteasiakirjat
  • vaatia valituksen hylkäämistä

Lisäksi kuntakehityslautakunta päättää

  • tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirja tämän asian osalta välittömästi kokouksessa.

Tiedoksi

Helsingin hallinto-oikeus, kaavoitus