Kuntakehityslautakunta, kokous 11.9.2019

§ 109 Kaavoitussuunnitelma 2020-2024

TUUDno-2019-1751

Valmistelija

  • Asko Honkanen, kuntasuunnittelupäällikkö, asko.honkanen@tuusula.fi

Perustelut

Kunnanvaltuusto hyväksyy vuosittain kaavoitussuunnitelman viiden vuoden jaksolle. Tämän jälkeen vuoden alussa hyväksytään alkavan vuoden kaavoituksen työohjelma, jonka edistymistä seurataan osavuosikatsausten yhteydessä. Kaavoitussuunnitelman tavoitteena on ohjata kuntasuunnittelu-palvelualueen toimintaa ja kaavatöihin vaikuttavien luottamuselinten päätöksentekoa niin, että hankeluettelosta ensisijaisiksi nostetut hankkeet etenevät mahdollisimman nopeasti ja että niiden valmisteluun kohdennetaan ensisijaisesti resursseja.

Tavoitteena on huolehtia siitä, että MAL-aiesopimuksen tavoitteiden ja kunnanvaltuuston hyväksymän vuotuisen asunto-ohjelman lisäksi kaavoitetaan riittävästi tonttivarantoa tulevaa käyttöä varten. Tavoitteena on kerryttää tonttivarantoa siten, että se vastaa vähintään viiden vuoden tarvetta.

Vuosien 2020–2024 kaavoitussuunnitelma on liitteenä. Kaavoitussuunnitelmassa on edellisten vuosien tavoin yleiskaavoitushankkeita, yleissuunnitelmia sekä asemakaavahankkeita, jotka on priorisoitu kolmeen eri luokkaan hankkeiden kiireellisyyden ja oletetun etenemisjärjestyksen mukaisesti. Kartalle jatkossa merkitään myös ns. vähäiset kaavamuutokset, jotka valmistellaan eri resurssein Kuntasuunnittelun palvelualueen työjonossa.

Yleiskaava ja yleissuunnitelmat

Suunnittelukauden alussa on tavoitteena saada yleiskaava 2040 hyväksyttyä. Tämän jälkeen tehtävien linjausten mukaisesti varaudutaan osayleiskaavojen laadintaan. Toistaiseksi tarpeellisimpana taajamaa koskevan osayleiskaavan päivityksenä pidetään Koillis-Hyrylän osayleiskaavan laadintaa. Koillis-Hyrylän osayleiskaavan laatiminen on tarpeen suunnittelukauden aikana, jotta tämän jälkeen alueelle voidaan asemakaavoittaa aiotusti asuinalueita päätetyin tavoittein mm. liikenneverkkoon ja aluetehokkuuteen liittyen.

Yleissuunnitelmia laaditaan asemakaavojen laatimisen tavoitteiden asettamiseksi ja laajempien kokonaisuuksien hahmottamiseksi, jotta voidaan olla varmoja, että pienehkötkin asemakaavatyöt toimivat kokonaisuuden osina. Tällaisia yleissuunnitelmia ovat Hyrylän ja Jokelan keskustojen yleissuunnitelmat. Lisäksi yleissuunnitelmaa laaditaan Tuusulanjärven virkistyskäytön lisäämiseksi koskien ranta-aluetta.

Asemakaavahankkeiden priorisointi

Asunto- ja asuinalueiden osalta pyritään tarjoamaan monipuolisesti vaihtoehtoja. Tarkoituksena on valikoida hankkeet, joiden myötä saadaan kaikkiin taajamiin tonttivarantoa eri tarpeisiin: asuinrakentamisen tontteja, keskustojen kehittämishankkeita, työpaikkatontteja ja vetovoimahankkeita. Asemakaavahankkeet on priorisoitu painottaen

  1. Strategisesti merkittäviä maankäyttöhankkeita (FOCUS, Rykmentinpuisto, Hyrylän keskusta)
  2. Kunnan maalle sijoittuvia hankkeita
  3. Paljon asuntoja/työpaikkoja tuottavia kaavoja
  4. Työpaikka-alueiden kaavoja
  5. Kunnan omistamien realisoitavien kiinteistöjen kaavamuutoksia
  6. Kunnan kannalta tärkeitä yhdyskuntatekniikan toteuttamisen edellyttämiä kaavoja

Liitteenä olevassa kaavoitussuunnitelmassa prioriteetilla 1 olevat ovat kärkihankkeita. Prioriteettien 2 ja 3 hankkeita edistetään kärkihankkeiden valmistelun jälkeen. On todennäköistä, että tulee tehtäväksi erityisesti kaavamuutoksia suunnittelukauden aikana sekä johtuen ajankohtaisista rakentamishankkeista että kunnan velvollisuudesta pitää kaavat ajan tasalla. Hankkeita koskevista hakemuksista päätettäessä tai muutoin käynnistämispäätöksin päätetään erikseen, minkälaisella prioriteetilla näitä edistetään.

Työpaikka-alueiden asemakaavat

Työpaikka-alueiden asemakaavoja laaditaan suunnittelukauden alussa Etelä-Tuusulaan ja resurssien mahdollistaessa Kellokoskelle – Jokelassa tonttivarantoa on jo aivan akuuteimpaan tarpeeseen. Etelä-Tuusula on työpaikkarakentamisen kannalta ensisijaisen tärkeä kysynnästä johtuen. Sekä Kehä IV:n varteen kehittyvät työpaikka-alueet että Tuusulan itäväylän varteen työpaikka-alueiden laajentaminen ovat tärkeimmät hankkeet. FOCUS-alueella on painoarvoa jopa pääkaupunkiseudun työpaikka-alueiden joukossa. Kolmantena, pienempänä, työpaikka-alueen hankkeena viedään eteenpäin Kelatien työpaikka-alueen laajennusta. Näiden suurien asemakaavojen ohella on valmiuksia tehdä pieniä määriä pienehköjä asemakaavan muutoksia. Kellokoskella Rajalinnan työpaikka-alueen laajentaminen on tarpeen - tontit ovat menneet hyvin kaupaksi ja varanto loppuu.

Pääasiassa asuintontteja tuottavat asemakaavat

Varanto

Jo pelkästään kunnan omistamien rakentamattomia asuinrakentamisentonttien varanto on hyvälla tasolla:

  Hyrylä Jokela Kellokoski Yhteensä
Omakotitalotontit 166 99 26 266
Kerrostalotontit 1 6 1 8
Muut yhtiömuotoiset 80 23 26 128
YHT 247 128 27 402

Taulukon luvut eivät ole ajantasaiset, mutta antavat oikeanlaisen tilannekuvan silti. Taulukossa "Muut yhtiömuotoiset"-rivillä olevissa luvuissa on mukana asemakaavassa mm. A-merkinnällä olevat tontit, joista osa voi toteutua myös tavanomaisina asuinkerrostalohankkeina.

Asuinalueille sijoittuva oleva yhtiömuotoisten tonttien varanto riittää siis jo nyt kaikissa taajamissa lähivuosien tarpeisiin. Hyrylässä olevat Rykmentinpuiston ja Lahelanpelto II:n alueet sekä pienemmät täydennyskohteet riittävät hyvin. Jokelassa Peltokaaren, Kartano I:n ja keskustan tonttivaranto on niin ikään riittävä. Kellokosken keskustaan on saatu viime vuonna lainvoimaiseksi kaava, minkä lisäksi mm. Linjapuiston asemakaavat I ja II mahdollistavat pientalotuotantoa.

Omakotitonttien osalta ensisijaisen tärkeää on saada oleva ja lähivuosiksi hyvin riittävä varanto Hyrylässä ja Kellokosken Linjapuisto II:n alueella  luovutuskuntoon - sekä seuraavia pientaloalueita (mm. Häriskivi ja Pellavamäentie) kaavallisesti eteenpäin. Kellokoskella tulee arviolta 2-3 vuoden sisällä lisätä varantoa, joten Joenranta-kaava on kärkihankkeena. Jokelassa omakotitonttivarantoa on Peltokaaren ja Kartano I –alueilla, pientaloalueiden kaavoja ei siksi tarvita juuri nyt kärkihankkeiksi Jokelaan.

Keskustojen kehittäminen

Keskustojen kehittäminen on tarpeen vetovoiman kasvattamiseksi kaikissa taajamissa, eikä tähän ole vielä syntynyt riittävästi kaavallisia mahdollisuuksia. Hyrylän alueella asuinkerrostalotonttivaranto on erinomainen, mutta kaupallisen keskustan kehittämiseksi on vielä laadittava kaavamuutoksia. Jokelassa tämän ohella myös liike- ja asuinkerrostalotontteja on tarpeen kehittää keskusta-alueella tai lähituntumassa, josta johtuen kaavoitussuunnitelmassa on kärkihankkeena Keskustien kaavamuutos ja ”Opintien ja Nukarintien risteyksen ympäristö”-niminen kaavamuutos. Kellokoskella Vanhan valtatien itäpuolelle laaditun kaavan jälkeen seuraava keskustan kehittämishanke on ent. sairaalan alueen kaavallinen muutos.

 

Liitteenä kaavoitussuunnitelma 2020-2024 kartat.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Asko Honkanen, kuntasuunnittelupäällikkö, asko.honkanen@tuusula.fi

Kuntakehityslautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle hyväksyttäväksi kaavoitussuunnitelman vuosille 2020–2024.