Kunnanhallitus, kokous 4.2.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 39 Raskaan liikenteen taukopaikat, lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle 

TUUDno-2018-1630

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Jukka-Matti Laakso, liikenneinsinööri, jukka-matti.laakso@tuusula.fi

Perustelut

Asiaselostus

Uudenmaan ELY-keskus pyytää kunnan lausuntoa raskaan liikenteen taukopaikkojen kehittämisestä erityisesti pääkaupunkiseudulla. Teemaa käsitellään osana Helsingin seudun MAL2019 prosessia ja lausuntopyyntö kohdistuu HSL:n ja ELY-keskuksen yhdessä asiasta teettämään selvityksen luonnokseen.

Tavoitteena on, että MAL2019 suunnitelmaan saadaan kirjattua taukopaikkainvestoinnin kustannusten ja vastuunjaon malli sekä osoitettua vähintään yhden taukopaikan toteuttaminen MAL 2020-2023 sopimukseen.

Lausuntopyynnön mukaan raskaan liikenteen taukopaikoille on valtava tarve etenkin pääkaupunkiseudulla. Nykyisten taukopaikkojen käyttöasteet ovat korkeat ja osalla alueista vuokrasopimus on päättymässä. Taukopaikkojen osoittaminen on kriittinen kysymys paitsi  elinkeinoelämän kuljetusten, myös pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmän toimivuuden näkökulmasta. Välitöntä tarvetta taukopaikoille on enintään 30 minuutin ajoajan päässä valtakunnallisesti merkittävistä satamista, lentoasemalta sekä suurista rakennustyömaista. Taukopaikkoja tarvitaan, jotta kuljetukset voidaan toimittaa perille oikeaan aikaan, kuljettajat voivat noudattaa tauko- ja lepoaikasäädöksiä ja pysäköinti ja raskas liikenne ei ohjaudu katuverkolle.

Taukopaikkojen järjestäminen ja siitä saatavat hyödyt kohdistuvat usealle osapuolelle. Myös vastuiden ja kustannusten jaossa tarvitaan yhteistyötä. Lausunnossa pyydetään ottamaan kantaa seuraaviin kysymyksiin:

  • Mitä lausunnon antava organisaatio voi tehdä taukopaikkojen puutteesta johtuvien ongelmien ratkaisemiseksi?
  • Jos uusia taukopaikkoja ei rakenneta, miten lausunnon antaja näkee asian vaikuttavan organisaationsa toimintaan ja seudun liikennejärjestelmään?
  • Onko raportin luvussa 4 esitetty taukopaikkainvestointien kustannusjakomalli toimiva? Minkä tahon (kunnat, valtio, palveluntuottaja tai muu rahoittaja) tulisi vastata seuraavista tehtävistä:
    • pysäköintialueen ylläpito ja hoito
    • kuljettajapalveluiden järjestämiseen liittyvien rakennusten rakentaminen ja omistus
    • palveluntuottajan kilpailuttaminen ja sopimukset
  • Mikä tai mitkä seuraavista tunnistetuista taukopaikka-alueista (alueiden tarkemmat kuvaukset raportin liitteenä) olisi/olisivat soveltuvimmat toteutettavaksi MAL sopimuskaudella 2020-2023 tai onko organisaatiollasi esittää muita soveltuvia alueita?
    • Turunväylä/ Espoo
    • Keimola/ Vantaa
    • Lentoasema/ Vantaa
    • Koivukylänväylä/ Vantaa

Lausuntoa pyydetään 8.2.2019 mennessä.

 

Tuusulan kunnan lausunto

Taukopaikkojen puutteesta johtuvat ongelmat eivät käy suoraan ilmi lausuntopyynnöstä tai raporttiluonnoksessa. Ongelmista osa on todennäköisesti suoria, kuten mahdollisuus noudattaa ajo- ja lepoaikamääräyksiä. Tilanteella voi olla myös suoraksi tulkittava vaikutus kuljetuskustannusten korkeuteen tai yleiseen tasoon. Osa ongelmista on epäsuoria, kuten raskaan kaluston pysäköinti alueilla, joilla se ei ole sallittua tai toivottavaa. Kunta voi maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa käsitellä ja pitää esillä taukopaikkatarvetta niiden alueiden osalta, joilla taukopaikkaa voi pitää mm. logistisesti mielekkäänä maankäyttönä. Pysäköintiin ja raskaan liikenteen määrään liittyviä tarpeita voidaan ottaa jossain määrin huomioon katujen ja yleisten pysäköintialueiden rakentamisessa. Myös mm. pysäköinnin rajoittamistoimilla voidaan ratkoa paikallisen tason ongelmatilanteita. Oleellista on hakea asiaan liittyvää toimintamallia, jossa tarpeet ovat seudun kuntien ja muiden toimijoiden tiedossa kuten myös saatavilla oleva tieto kulloisenkin tilanteen myönteisistä vaikutuksista kuten myös ongelmista ja lieveilmiöistä.

Jos uusia taukopaikkoja ei rakenneta, asialla ei ole ilmeisiä suoria vaikutuksia Tuusulan kunnan toimintaan. Epäsuorasti asia vaikuttaa kuntaan, koska ongelmat, joita raskaan liikenteen taukopaikkojen puute aiheuttaa, jäävät usein kunnan ratkottaviksi maankäytön suunnittelussa sekä katujen ja yleisen pysäköinnin suunnittelussa, liikenneinfran toteutuksessa sekä kunnossapidossa. Yksittäisen kunnan on vaikea tai mahdotonta nykytilanteessa hahmottaa seudulla vallitsevasta tilanteesta syntyvien ongelmien määrää sekä kokonaistilannetta tai arvioida tarjolla olevan tiedon perusteella kunnan omien ratkaisujen vaikutusta kokonaisuuteen.

Raportin luvussa 4 on esitetyssä kustannusjakomallissa on tunnistettu hyvin raskaan liikenteen taukopaikoista saatava hyöty sekä hyötyvät tahot. Kunta katsoo kuitenkin, että kustannusten jakomalli, jossa pysäköintipaikkojen rakentamiskustannuksista valtio vastaa 75 %:sta ja Helsinki, Espoo ja Vantaa yhdessä 25 %:sta, tuottaa monimutkaisen kokonaisuuden, kun tarkastellaan pysäköintialueen koko elinkaarta sekä sen toteuttamiseen mahdollisesti liittyviä muita väylä- ja kunnallisteknisen infran rakentamistarpeita. Yksinkertaisempi ja hallinnollisesti helpompi malli olisi sellainen, jossa valtio ja kohdekunta jakavat pysäköintipaikkojen rakentamiskustannukset. 

Esitetyn kustannusjakomallin osalta raportissa ei kuvata kehyskunnan kannalta mielenkiintoista tilannetta, jossa pysäköintialue sijoittuu kehyskuntaan ja toteutuksen kustannuksia käytännössä jakaisi kohdekunta valtion sekä pääkaupunkiseudun suurten kaupunkien lisäksi. Tällainen esimerkkitarkastelu tulisi raporttiin lisätä, erityisesti mikäli esitetystä kustannusjakomallista pidetään kiinni.

Kustannusjakomallissa on esitetty, että pysäköintialueen ylläpidon ja hoidon kustannuksista vastaa valtio. Samalla on linjattu, että hoito- ja ylläpitotöistä vastaa alueeseen käyttöoikeussopimuksen saanut toimija. Malli vaikuttaa tältä osin järkevältä, mutta edellyttää selkeyttä erityisesti asian valmistelun niissä vaiheissa, joissa maanomistajaa tai kohdekuntaa sitoutetaan toteutukseen, mutta kaikki lopulliset sopimusosapuolet eivät ole vielä tiedossa. Kuljettajapalveluihin liittyvien rakennusten rakentamisesta on linjattu, että se sisällytetään käyttöoikeussopimukseen. Malli vaikuttaa tältäkin osin järkevältä, mutta samalla tulisi linjata miten määritellään tarvittavat rakennukset, niiden suunnittelu sekä niiden omistaminen. Kunnan näkökulmasta rakennusten omistus tulisi käyttöoikeussoopimuskauden jälkeen lähtökohtaisesti jäädä kiinteistön omistajalle, ja asiasta pitäisi täsmällisesti sopia käyttöoikeussopimusta laadittaessa. Kunnan näkökulmasta valtion tulisi vastata palveluntuottajan hankinnasta sekä asiaan liittyvästä sopimuksesta.

Lausuntopyynnössä pyydetään vielä arvioimaan, mikä tai mitkä tunnistetuista taukopaikka-alueista olisi/olisivat soveltuvimmat toteutettavaksi MAL sopimuskaudella 2020-2023. Esitetyt taukopaikka-alueet ovat Turunväylä/ Espoo, Keimola/ Vantaa, Lentoasema/ Vantaa sekä Koivukylänväylä/ Vantaa. Tuusulan kunta katsoo, että mielekkäin kohde toteutettavaksi olisi Lentoaseman alue Vantaalla. Aluetta puoltavat sen sijainti sekä logistiikan kannalta tärkeimpien kohteiden saavutettavuus tältä alueelta. Tuusulan kunta katsoo, että Lentoaseman alue on näiltä osin vertailussa olevista alueista paras.

Tuusulan kunta tarkastelee raskaan liikenteen taukopaikkatarpeen kulloinkin ajankohtaista tilannetta maankäytön suunnittelussa sekä kaavasuunnittelussa mm. Focus-alueen sekä Tuomala II -alueen suunnittelun edetessä.

 

Ehdotus

Esittelijä

Marko Härkönen, kuntakehitysjohtaja, marko.harkonen@tuusula.fi

Kuntakehityslautakunta päättää

  • esittää kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus antaa Raskaan liikenteen taukopaikat MAL-prosessissa -lausuntopyyntöön selostusosaan kirjatun lausunnon.
  • että pöytäkirja tarkastetaan tämän asian osalta välittömästi kokouksessa.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Jukka-Matti Laakso, liikenneinsinööri, jukka-matti.laakso@tuusula.fi

Ehdotus

Esittelijä

  • Harri Lipasti, kansliapäällikkö, harri.lipasti@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • antaaa raskaan liikenteen taukopaikat MAL-prosessissa -lausuntopyyntöön selostusosaan kirjatun lausunnon.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Uudenmaan ely-keskus, kasvu ja ympäristö

Muutoksenhaku

Päätöksestä ei saa tehdä kuntalain 136 §:n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.