Kunnanhallitus, kokous 17.6.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 262 Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelma 2019

TUUDno-2017-808

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Tuula Hyttinen, kunnansihteeri, tuula.hyttinen@tuusula.fi

Perustelut

Tuusulan kuntaa pyydetään 13.10.2017 mennessä nimeämään viisi (5) luottamushenkilöä osallistumaan Helsingin seudun maankäyttöä, asumista ja liikennettä käsittelevään MAL 2019 -suunnitteluun.

MAL 2019 on Helsingin seudun 14 kunnan yhteinen maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelma. Suunnitelmassa kuvataan, miten seutua pitäisi kehittää vuosina 2019-2050 . Suunnitelman pohjalta solmitaan seuraava MAL-sopimus valtion kanssa.

Helsingin seudun 14 kunnan päätöksentekijät (HSYK, HSL:n hallitus, KUUMA-johtokunta) päättävät MAL 2019-suunnittelun lähtökohdista loppuvuodesta 2017, lausunnoille lähetettävän suunnitelmaluonnoksen sisällöstä syyskaudella 2018 sekä lopulta varsinaisesta suunnitelmasta keväällä 2019.

MAL-yhteyshenkilöillä on tärkeä osuus MAL 2019 suunnittelussa. He osallistuvat tiiviisti MAL 2019 prosessiin ja toimivat viestinvälittäjinä muiden luottamushenkilöiden suuntaan suunnittelun monipuolisuuden ja läpinäkyvyyden varmistamiseksi. Nimettyjen luottamushenkilöiden lisäksi prosessiin osallistuvat Helsingin seudun yhteistyökokouksen HSYK, HSL:n hallituksen ja KUUMA-johtokunnan jäsenet. Ensimmäinen MAL-yhteyshenkilöille tarkoitettu vuorovaikutustilaisuus on seudun luottamushenkilöille suunnattu seminaari 9.11.2017. Seminaarikutsu on liitteenä.

Em. seminaari on osa MAL 2019 valmistelua. Muita osallistumismahdollisuuksia ovat esim. kevätkaudella 2018 toteutettava kyselytutkimus (MAL-barometri) ja keskustelutilaisuuksiin osallistuminen. Seuraava MAL-seminaari pidetään syksyllä 2018.

Ehdotus

Esittelijä

Harri Lipasti, kansliapäällikkö, harri.lipasti@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • nimetä viisi (5) edustajaa osallistumaan MAL 2019-suunnitteluun.

Päätös

Kunnanhallitus päätti

  • nimetä edustajikseen MAL 2019 -suunnitteluun Mika Mäki-Kuhnan, Ruut Sjöblomin, Arto Lindbergin, Jussi Salosen ja Kati Lepojärven.

Valmistelija

Henna Lindström, yleiskaavasuunnittelija, henna.lindstrom@tuusula.fi

Perustelut

Luonnos Helsingin seudun 14 kunnan (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Järvenpää, Nurmijärvi, Tuusula, Kerava, Mäntsälä, Pornainen, Hyvinkää, Kirkkonummi, Vihti ja Sipoo) MAL 2019 –suunnitelmasta on valmistunut. MAL 2019 on maankäytön, asumisen ja liikenteen strateginen suunnitelma, jossa kuvataan, miten seutua kokonaisuutena pitäisi kehittää vuosina 2019–2050. Suunnitelmassa on erityisesti kiinnitetty huomiota maankäytön, asumisen ja liikenteen entistä tiiviimpään yhtäaikaiseen tarkasteluun, vaikutusten arviointiin ja laajaan sidosryhmien vuoropuheluun. Suunnitelmakokonaisuus kattaa myös lakisääteisen liikennejärjestelmäsuunnitelman. Vaikutusten arviointi puolestaan täyttää SOVA-lain (laki viranomaisten ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista 200/2005) vaatimukset ja arviointia on tehty liikenteen lisäksi maankäytön ja asumisen keskeisistä teemoista. Arviointi on ohjannut suunnitelmaratkaisujen valintaa.

MAL 2019 -suunnitelman lähtökohdat ja tavoitteet sekä tavoitetasot hyväksyttiin HSL:n hallituksessa 13.2.2018, KUUMA-johtokunnassa 14.3.2018 sekä Helsingin seudun yhteistyökokouksessa HSYK:issä 24.4.2018. Suunnitelmassa tavoitellaan vähäpäästöistä, houkuttelevaa, elinvoimaista ja hyvinvoivaa seutua. Velvoittavaksi tavoitetasoksi hyväksyttiin, että liikenteen kasvihuonekaasujen päästövähennys on vähintään 50 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

Suunnitelman pääsisältö on:

  • Seudun kasvu ohjataan nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen ja joukkoliikenteen kannalta kilpailukykyisille alueille
  • Seudulle rakennetaan vuosittain n. 16 500 uutta asuntoa ja asuntokannan sekä elinympäristön laadusta huolehditaan
  • Raideliikenteeseen ja pyöräliikenteeseen osoitetaan vahvat panostukset, tieliikennettä kehitetään tavara- ja joukkoliikennelähtöisesti
  • Päästöjä vähennetään useilla liikennesuoritetta pienentävillä keinoilla, mm. tiemaksuilla sekä ajoneuvokantaa energiatehokkaammaksi ja hiilineutraalimmaksi uudistaen.

Suunnitelmassa on osoitettu konkreettiset toimet, joilla tavoitteisiin päästään 2030 mennessä. Näitä ovat muun muassa seudullisesti määritellyt maankäytön ensisijaiset kehittämisvyöhykkeet, kuntakohtaiset asuntorakentamisennusteet ja asemakaavatavoitteet sekä ennen vuotta 2030 aloitettavat liikennehankkeet ja -toimenpiteet. Liikenteen CO2-päästövähennystavoite (50 %) saavutetaan, kun kaikki suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet toteutuvat riittävällä voimakkuudella. Tehokkain yksittäinen keino vähentää moottoriajoneuvoliikennesuoritetta ja sen aiheuttamia päästöjä on tiemaksu eli ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, joka sisältyy MAL 2019 –suunnitelmaan. Myös sähkö- ja vähäpäästöisten autojen määrän voimakas kasvu on merkittävä keino liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä.

Suunnitelmassa tarkastellaan myös pidemmän aikavälin kehitystä vuodesta 2030 eteenpäin, vuoteen 2050. MAL 2019 –suunnitelman maankäytön tavoitevuosi on 2050. Näin kauas ulottuva suunnittelu on kuitenkin epävarmempaa ja epätarkempaa. Maankäyttö perustuu vuoden 2030 jälkeenkin vahvasti nykyrakenteeseen – ensisijaisille kehittämisvyöhykkeille ja asemanseuduille. Kasvu edellyttänee myös uusia avauksia, mikäli alueen edellytyksenä olevasta liikenneinvestoinnista on sitova päätös. Liikenteen ja asumisen toimenpiteet suunnitellaan tarkemmin vuoteen 2030 asti, mutta varaudutaan myös tätä pidempään ajanjaksoon. MAL 2019 –suunnitelman tavoitteena vuodesta 2030 eteenpäin on mm. että Helsingin seutu on hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä.

Keväällä 2019 valmistuvan MAL 2019 -suunnitelman pohjalta valmistellaan ja neuvotellaan MAL-sopimus 2020–2023 valtion, seudun kuntien ja HSL:n kesken. MAL-suunnitelman ja sopimuksen toteutusta ja vaikutuksia tullaan seuraamaan vuosittain.

MAL 2019 –suunnitelmaluonnos Tuusulan osalta

Maankäyttö 

MAL-suunnitelmassa on määritelty seudullisesti ensisijaiset kehittämisvyöhykkeet, joille on tavoitteena sijoittaa vähintään 90 % seudun asuntotuotannosta. Vyöhykkeet perustuvat olemassa olevaa rakennetta täydentäviin, saavutettavuudeltaan hyviin alueisiin. Tuusulassa ensisijaista kehittämisvyöhykettä on osoitettu Hyrylässä Tuusulanväylä – Järvenpääntie – Tuusulantien ympäristöön. Alue pitää sisällään Riihikallion, Lahelanpellon, kirkonkylä / Mikkola –alueen. Jokelaan on osoitettu asemanympäristö sisältäen Kartanon alueet, Peltokaaren, Lepolan ja Kolsan. Kellokoskelle on merkitty keskusta-alue. Ristikytöön on merkitty uuteen liikenneinvestointiin kytkeytyvä ensisijainen vyöhyke.

Asemakaavatarve asuntotuotannolle on 41 580 k-m2 vuosittain. Kuluvalla sopimuskaudella 2016–2019 asemakaavavelvoite on ollut 106 500 k-m2 vuosittain. Asemakaavavarannon puutteen vuoksi on kuluvalla kaudella suuri kaavavelvoite. Asumisen kaavavarantoa on saatu hyvin kasvatettua ja kaavatarve onkin laskenut aikaisemmalle, muiden Kuuma-kuntien kanssa yhteiselle tasolle.

Asuminen

Asuntotuotantotavoite on 462 asuntoa vuodessa, joista kohtuuhintaista 92. Kokonaisuudessaan vuosina 2020 – 2023 tavoite on toteuttaa 1 848 asuntoa, joista kohtuuhintaista 370. Kunta on itse ilmoittanut asuntorakentamisen ennusteen 2018 – 2029. Kuluvalla sopimuskaudella asuntotuotantotavoite on ollut 420 asuntoa vuosittain.

Liikenne

Suunnitelmaluonnoksessa on esitetty liikennehankkeet vuoteen 2030. Tuusulan osalta Keski-Uudenmaan logistiikan poikittaisyhteytenä on osoitettu Järvenpää – kantatie 45 (Hämeentie) –yhteys, lisäksi Kehä IV –tason yhteyden (mt 152) suunnitteluvalmiutta edistetään. Suunnitelmassa on myös pääradan 1. ja 2. vaiheet. Lisäksi investointihankkeina on esitetty mm. liikenneinfran pienet parantamishankkeet (KUHA), pyöräliikenteen pääverkko, pääväylien liikenteenhallinta, liityntäpysäköinti ja meluntorjunta.

Joukkoliikenteen runkoverkon vuoden 2030 kartassa Tuusulan osalta korostuvat pääradan ja oikoradan käytävät. Linja-autoliikenteen osalta Tuusulanväylä (kt 45) – Järvenpääntie (mt 145) – Tuusulantie (mt 11610, yhteys Keravalle) on osoitettu ”muu tärkeä seudullinen yhteys” –merkinnällä kuten myös Järvenpääntie (mt 145) – Järvenpään keskusta – Pohjoisväylä/Vanha valtatie (mt 1456, yhteys Mäntsälään) (suunnitelmaluonnoksen kuva 15, s.31.). Kehysalueen keskeisiä seudullisia joukkoliikenneyhteyksiä 2030 kuvaavassa kartassa Hyrylä on osoitettu isona keskuksena / vaihtopisteenä, josta yhteys Helsinkiin kt 45 käytävässä toteutetaan ensisijaisesti liityntänä Kehäradan asemille (kuva 16). Jokelaan on merkitty tarve lisätä maantasopysäköintiä aseman yhteyteen (kuva 17).

Seudullisina pyöräliikenteen yhteyksinä on osoitettu mm. Tuusulan taajamien välisten maantieyhteyksien pyörätiet – joista Jokelantien-Eriksnäsintien pyörätietä ei vielä ole toteutettu, yhteydet Hyrylän ja Järvenpään suunnasta Keravalle, yhteys Hyrylästä Nurmijärven kirkonkylälle ja reitti Tuusulanjärven ympäri (kuva 20). 

Liikennehankkeina vuoden 2030 jälkeen ovat mm. lentorata ja uudet asemat pääradalla (Ristikytö) maankäytön edellytysten täyttyessä.

Suunnitelmaluonnoksessa on esitetty seuraava Keski-Uudenmaan poikittaisyhteyksien parantamisen kehittämispolku:

• Järvenpää - Kantatie 45 –yhteys, toteutus ennen vuotta 2030

• Kehä IV (mt 152)-pohjoinen linjaus, toteutus välille kt45-vt3 vuoden 2030 jälkeen, mutta suunnitteluvalmiuden edistäminen ennen vuotta 2030 ja toteutus vaiheittain maankäytön ja rahoituksen edellytysten täyttyessä

• Varautuminen itäisen radanvarsitien ja Hyvinkään itäisen ohikulkutien toteuttamiseen (pääosin maankäytön kehittämisen tarpeisiin, toteutus vaiheittain)

Aineisto löytyy HSL:n verkkosivuilta osoitteesta https://www.hsl.fi/mal/mal-2019. Aineisto sisältää MAL 2019 -suunnitelmaluonnoksen, toimenpidekortit ja vaikutusten arviointiselostuksen luonnoksen. Sivuilla on myös kalvosarja ja linkki karttasovellukseen.   

Lisätietoja:

liikenne Jukka-Matti Laakso p. 040 314 3569 , asuminen Outi Hämäläinen p. 040 314 3030, maankäyttö Henna Lindström p. 040 314 3513

Ehdotus

Esittelijä

Marko Härkönen, kuntakehitysjohtaja, marko.harkonen@tuusula.fi

Kuntakehityslautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus

  • antaa  MAL 2019 - suunnitelmaluonnoksesta seuraavan lausunnon:

Tuusulan lausunto MAL 2019 –suunnitelmaluonnoksesta

Lausuntopyynnössä on pyydetty ottamaan kantaa erityisesti alla oleviin kysymyksiin. KUUMA on (14.11.2018) on lausunut MAL-suunnitelmasta koko KUUMA-seudun osalta. Tuusulan kunta lausuu suunnitelmasta oman kuntansa näkökulmasta:

1.1. Muodostaako suunnitelma seudullisesti toimivan ja yhteen sovitetun maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisen kokonaisuuden?

MAL-suunnitelman valmistelu yhtenä dokumenttina on aikaisempia kolmea suunnitelmaa (maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma) selkeämpi kokonaisuus. Maankäyttö, asuminen ja liikenne liittyvät saumattomasti toisiinsa, jolloin niiden käsitteleminen samassa suunnitelmassa on luontevaa. Näin saadaan muodostettua selkeämmin hahmotettava kokonaisnäkemys seudun kehittymisestä.

Maankäytön ja asumisen osalta suunnitelma on sovitettu onnistuneesti yhteen, mutta liikenteen osalta, mm. tiemaksujen sisältyessä suunnitelmaan, suunnitelma herättää epävarmuutta suunnitelman kuntakohtaisten tai seutua koskevien vaikutusten osalta.

Suunnitelmassa esitetään kattavasti keinoja tavoitteiden täyttämiseksi. Tuusula yhtyy KUUMA-kuntien lausuntoon siitä, että suunnitelmassa pitäisi nostaa kuitenkin vahvemmin esille seuraavien neljän vuoden aikana tärkeimmät toimenpiteet unohtamatta kuitenkaan muiden toimenpiteiden edistämistä.

1.2. Tukeeko suunnitelma vähäpäästöisen, houkuttelevan, elinvoimaisen ja hyvinvoivan seudun aikaansaamista ja mitkä ovat suurimmat haasteet tavoitteiden toteuttamiseksi?

Suunnitelman vaikutusarvioinnin perusteella suunnitelma mahdollistaa suurelta osin sille asetettujen tavoitteiden ja tavoitetasojen saavuttamisen.

Haasteena on se, että tavoitteiden saavuttaminen on osin riippuvainen toisistaan. Merkittävässä roolissa ovat valtion suora tuki ja tukitoimet sekä seudun asukkaiden, yritysten ja seudulla liikkuvien valinnat, halu ja kyky toimia kuntien ja kaupunkien tavoitteiden mukaisesti.

Korkein hallinto-oikeus kumosi päätöksellään 8.11.2018 Helsingin yleiskaavan muutamien keskeisten kaupunkibulevardien osalta. Tuusulan kunta yhtyy KUUMA-kuntien näkemykseen siitä, että tämä siirtää kaupunkibulevardien ja niiden läheisyyteen tukeutuvan maankäytön mahdollisen toteuttamisen pitkälle tulevaisuuteen. MAL-suunnitelmassa tulee tarkastella, miten päätös vaikuttaa väestönkasvun kohdentumiseen seudullisella tasolla ja mitä vaikutuksia sillä on liikennehankkeiden ajoitukseen.

1.3. Sisältääkö suunnitelma strategisesti tärkeimmät seudun maankäytön, asumisen ja liikennejärjestelmän kehittämisen toimenpiteet?

Suunnitelma sisältää runsaan joukon toimenpiteitä, jotka suunnitelman valmistelun perusteella ovat MAL-kokonaisuuden kehittämisen kannalta strategisesti tärkeimpiä.

Tuusula yhtyy KUUMA-kuntien näkemykseen siitä, että pidetään hyvänä uuden maankäytön sijoittamista kestävästi hyvin saavutettaville alueille ja täydennysrakentaminen nykyisessä kaupunkirakenteessa. Tällä luodaan edellytyksiä joukkoliikenteen kehittämiselle KUUMA-kunnissa ja jalankulun ja pyöräilyn lisäämiselle. Tämä on tärkeää myös CO2 -päästöjen vähentämisen kannalta.

Tuusulan kunta näkee KUUMA-kuntien tapaan, että infra-avustusten kohdentaminen ensisijaisille kehittämisvyöhykkeille on perusteltua, mutta suunnitelmassa tulee nostaa enemmän esiin infra-avustusten merkitystä seudun kestävän kehittämisen kannalta. Infra-avustusten kohdentaminen myös täydennysrakentamisen alueille tulee olla mahdollista mukaan lukien uudistava täydennysrakentaminen. Rahoituksen tasoa tulee lisäksi nostaa. Infra-avustuksilla on merkitystä keskusten kehittämisen ja vetovoimaisina pitämisen kannalta, mutta myös eriytymiskehityksen estäjänä.

Tuusulan kunnan tavoitteena on kehittää lentokenttään tukeutuvaa Focus –aluetta ja edistää vahvasti Kehä IV:n (mt 152) toteutusta. Kunta pitää tärkeänä, että tieliikenneverkkoa kehitettäessä jo jaksolla ennen vuotta 2030 Kehä IV:n suunnittelu etenee ja väylää saadaan vaiheittain toteutettua.

Tuusulassa Hyrylän keskusta-alue kaksin puolin mt 145:tä (Tuusulanväylä) nykyisen keskustan ja Rykmentinpuiston osalta ovat maankäytön ensisijaisia alueita, joille kohdentuu merkittävä osa kunnan alueen asuntotuotannosta vuoteen 2030 mennessä. Ottaen huomioon keskusta-alueen halki kulkevan maantien 145 nykyinen kuormitus, siitä aiheutuvat haitat sekä väylää ja sen lähialueetta koskevat tulevaisuuden suunnitelmat ja niiden vaikutukset, kunta ei tule jättämään Hyrylän itäisen ohikulkutien kokonaisuutta pois Hyrylän ja Keravan välisen alueen maankäytön ja väyläverkon kehittämissuunnitelmistaan. Kehittyvän keskusta-alueen ohittava väylä tulee olemaan edellytys alueen mm. liikenneverkon toimivuudelle, taajamaytimen sekä Koillis-Hyrylän alueen kehittämiselle. Kunta katsoo, että ohikulkutien puuttuvan osuuden tulee edelleen olla yksi seudun tulevista ajoneuvoliikenteen hankkeista.

Suunnitelmassa on tunnistettu Lentorata vuoden 2030 jälkeen toteutettavaksi hankkeeksi. Lentorata tulee suunnitella ja toteuttaa myös taajamajunaliikennettä ja pääkaupunkiseudun paikallisliikennettä palvelevana ratana. Uudelle radalle tulee toteuttaa asema Hyrylään. Tuusulan kunta katsoo, että kehysalueelta Helsingin niemelle johtavan väylästön liikennöinnin hidastuessa ja liikkujien määrän noustessa, Lentoradan hyödyntäminen nopeana taajamajunakäytävänä tulee olemaan perusteltua ja tarpeellista. Vähäisenkin paikallisliikenteen mahdollistaminen ja aseman sijoittaminen Hyrylän taajama-alueelle antaa mahdollisuuden tehostaa maankäyttöä merkittävästi, mikä on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaista.

Lentorata tulee linjata Hyrylän jälkeen siten, että se yhtyy pää- ja oikorataan Ristikydössä, jonne on mahdollista toteuttaa uusi merkittävä vaihtoasema ja Tuusulan näkemyksen mukaan vuoden 2040 jälkeen taajamarakennetta.

Strategiaa tukevaksi toimenpiteeksi suunnitelmassa esitetään seudullista tieliikenteen hinnoittelua, jonka suunnittelun ja arvioinnin käynnistämiseen sekä tarvittavien lainsäädännön muutosten valmisteluun ja toteuttamiseen suunnitelmalla haetaan hyväksyntää. Tuusulan kunta katsoo, että tiemaksujen käyttöön ottamisen edellytykset voidaan selvittää ja tämän jälkeen tuoda päätettäväksi toimenpiteen jatko sekä mahdollisten kokeilujen aloittaminen.

Tuusulan kunta katsoo, että tieliikenteen hinnoittelu vaatii tuekseen lisäselvityksiä toteutustavasta sekä eri toteutustapavaihtoehtojen vaikutuksista ja niiden kohdentumisesta alueelle. Kunta edellyttää, että ennen tiemaksujärjestelmän käyttöönotosta päättämistä selvitetään tiemaksujärjestelmän vaikutukset seudun ja kuntien keskinäiseen vetovoimaan. Lisäksi tulee suunnitella, selvittää ja kuvata tiemaksujärjestelmällä kerättyjen tuottojen kohdentuminen alueelle sekä periaatteet tuottojen jakautumisesta alueen sisällä. Yksityiskohtaisuus tulee olla sellaisella tasolla, ettei hinnoittelun käyttöönottoratkaisua tehtäessä jää tältä osin avoimia kysymyksiä. Myös ennen käyttöönottopäätöstä kunta edellyttää varmennettua valtion sitoutumista suunnitelmaluonnokseen kirjattuun periaatteeseen siitä, ettei ajoneuvoliikenteen hinnoittelu vähennä valtion rahoitusta seudun liikennejärjestelmään. Lisäksi päätöksentekovaihetta varten järjestelmän suunnittelussa on varmistettava, että tuottojen jakautuminen seudulla on tasapuolinen niin liikennejärjestelmän kuin kuntienkin kannalta.

2.1. Onko suunnitelmassa esitetty seudun yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen tarpeeksi tehokkaita keinoja ja sijoittuuko ensisijaisille kehittämisvyöhykkeille riittävästi asuntoja?

Maankäytön osuudessa on huomioitu hyvin Tuusulan näkemys. Ensisijaisen kehittämisvyöhykkeen aluerajaus on Tuusulan osalta onnistunut. Valtaosa uudisrakentamisesta sijoittuu MAL-suunnitemassa esitetylle ensisijaiselle kehittämisvyöhykkeelle, mutta paikallista pientalotuotantoa rakentuu myös vyöhykkeen ulkopuolelle tukeutuen kuitenkin olemassa olevaan rakenteeseen ja liikenneverkkoon. MAL 2019–suunnitelmassa Tuusulan kunnalle esitetyt asuntotuotannon tavoitteet ovat yhteneväiset kunnan omien tavoitteiden kanssa (kokonaistuotanto 462 asuntoa, josta 92 valtion tukemaa kohtuuhintaista ARA-asuntoa vuodessa). Myös asemakaavatarve on Tuusulan osalta hyväksyttävä (keskimäärin 41 580 k-m2 vuodessa), joka on muiden Kuuma-kuntien kanssa samalla tasolla.

2.2. Onko suunnitelmassa esitetty oikeat keinot turvaamaan seudun asukkaiden elämäntilanteita ja maksukykyä vastaavien asuntojen tarjontaa ja asuntokannan monipuolisuutta?

Valtion tukeman kohtuuhintaisen asuntotuotannon toteutumiseksi on ensiarvoisen tärkeätä säilyttää käynnistysavustukset ja niiden riittävä määrä valtion tukimuotona.  Muiden tukimuotojen ja niiden kehittämisesitysten osalta Tuusulan kunta yhtyy KUUMA-seudun lausunnossa annettuihin näkemyksiin. Asuntotuotannon monipuolisuus aikaansaadaan talotyypeiltään, hallinta- ja rahoitusmuodoiltaan sekä huoneistokokojen suhteen erilaisilla ratkaisuilla.

2.3. Onko asuntoalueiden eriytymiskehitykseen ehkäisemiseen ja olemassa olevien asuntoalueiden kehittämiseen esitetty riittävät toimenpiteet?

Kunta on oman asuntokantansa osalta valmis kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti huolehtimaan vuokra-asuntojensa elinkaarikunnosta ja vetovoimaisuudesta kiinteistönpidon keinoin. Vuokra-asuntojen monipuolista tarjontaa käytetään erilaisissa elämäntilanteissa olevien asukkaiden asunto-olojen kohentamiseen eriytymiskehitys eliminoiden. Asunnottomuuden torjunnan sisällyttäminen MAL 2019-suunnitelmaan on tärkeää. Asunnottomuuden torjumiseksi ja ennalta ehkäisemiseksi kunnassa huolehditaan ensisijaisesti riittävästä vuokra-asuntojen tuotannosta monipuolisissa asuinympäristöissä. Asumisen neuvontapalveluiden tarve on kasvussa ja panostukset asumisneuvontaan toimivat hyvinvointia lisäävänä keinona.

2.4. Onko kaikki liikennemuodot otettu suunnitelmassa merkitystään vastaavalla tavalla huomioon?

Ajoneuvokannan uudistaminen energiatehokkaammaksi ja hiilineutraalimmaksi on suunnitelmassa todettu hyvin merkittäväksi toimenpiteeksi pyrittäessä kohti liikenteen CO2 –päästövähennystavoitetta. Ajoneuvokannan uudistumisen eteneminen jää pitkälti valtion tukitoimien ja vero-ohjauksen varaan. Kunnille on osoitettu energiainfran kehityksen ja tarpeiden huomioiminen rakentamisessa sekä vähäpäästöisten ajoneuvojen käytön tuki katuympäristössä. Toimijoille jaettujen tehtävien keskinäistä merkittävyyttä tulisi avata ja arvioida nyt kirjattua enemmän ja miettiä keinoja tuottaa seurantatietoa toimenpiteen toteutumisesta ja vaikuttavuudesta.

Joukkoliikenteen matkalippujen hintojen alentamistavoite on kytketty tiemaksujärjestelmään. Joukkoliikenteen houkuttelevuuden parantumista suhteessa henkilöautoiluun tulee tavoitella laajalla keinovalikoimalla. Matkustamisen hinnoittelun kautta tavoiteltavaa houkuttelevuutta ei tule kytkeä suoraan tiemaksujärjestelmän käyttöönottoon vaan matkalippujen hintojen alentamiseen tulee pyrkiä ensisijaisesti ja jatkuvasti muilla keinoilla. Asiassa pitää ottaa huomioon se, että tiemaksujärjestelmän käyttöönotto johtaa liikkumiskäyttäytymisen muuttumiseen ja tiemaksujen tuoton muutokseen mahdollista järjestelmän käyttöönottoa tai pilotointia seuraavina vuosina. Mahdollisen tiemaksujärjestelmän tuottoja tulee kuitenkin voida ohjata joukkoliikenteen lippujen hintojen laskemiseen, mikäli seudun kunnat niin päättävät.

Suunnitelmassa korostetaan seudun joukkoliikenteen runkoverkkoa ja sen varaan rakentuvaa joukkoliikennejärjestelmää. Joukkoliikennepalvelun houkuttelevuuden kasvattamiseksi tulee keskittyä myös siihen, että joukkoliikenteen liityntäyhteyksien taso tukee runkoverkon palvelutasoa. Tämä tulee ottaa korostetusti huomioon mm. seudun bussiliikenteen kehittämisohjelman laadinnassa ja sen jälkeisissä toimenpiteissä.

Kävelyn ja pyöräilyn osalta Tuusulan kunta katsoo jalankulun- ja pyöräilyn väyläverkon kehittämisen olevan edelleen hyvin keskeinen tekijä kulkumuotojen osuuden kasvattamisessa alueellaan. Myös jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden tukemiseksi tulee jatkuvasti toimia kohdistaen toimenpiteitä ja valistusta myös muille ajoneuvoliikenteen osapuolille. Kävelyn ja pyöräilyn ollessa keskeisessä roolissa kestävien kulkutapojen osuuden kasvutavoitteissa, suunnitelmassa tulisi kiinnittää huomiota myös näiden kulkumuotojen ympärivuotisen roolin kasvattamiseen. Suunnitelmaluonnoksen kuvaa 20 tulisi ajantasaistaa. Mm. Järvenpään ja Kellokosken välinen pyörätieyhteys Pohjoisväylän käytävässä (mt 1465) on jo toteutettu.

Liikenneinfran pienet parantamishankkeet (KUHA-ohjelma) on Tuusulan kunnan kannalta hyvin keskeinen paikallisen liikennejärjestelmän kehittämistä tukeva toimenpide.

Tällä hetkellä Tuusulan kunta esittää KUHA-ohjelmaan seuraavat hankkeet:

  • Mt 1421 Eriksnäsintie‐Jokelantie, jalankulku- ja pyörätien puuttuvan osuuden (Järvenpää, Tuusula) toteuttaminen (rakentamissuunnitelma valmistumassa 2018).
  • Kt 45 / Mt 145 (Tuusulanväylä), kiertoliittymän parantaminen sekä kt 45 lisäkaistojen toteuttaminen liittymästä Koskenmäen liittymän suuntaan.
  • Kt 45 lisäkaistojen toteuttaminen ja liittymien parantaminen Koskenmäen liittymän pohjoispuolella välillä Nummenharju– mt 11479 (Rusutjärventie)
  • Kt 45 / mt 152 / Vanha Tuusulantie, ramppien päät, liikennevalojen rakentaminen (Focus- liikekeskuksen asemakaava etenemässä hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2019 aikana)
  • Kt 45 (Tuusulanväylä), Riihikallion linja-autopysäkit, polkupyörien ja henkilöautojen liityntäpysäköintijärjestelyt
  • Mt 11479 (Rusutjärventie), jalankulku- ja pyörätien toteuttaminen välille kt 45 (Hämeentie) – mt 11475 (Siippoontie).
  • Mikäli Keski-Uudenmaan poikittainen tieyhteys välillä Järvenpää – kt45 ei tuo mukanaan Vanhankylän koulua palvelevaa jalankulku- ja pyörätieyhteyttä mt 1421 (Jokelantie) suunnasta, kunta esittää KUHA-ohjelmaan hanketta Mt 11507 (Vanhankylän koulutie) , jalankulku- ja pyörätien toteuttaminen välille mt 1421 (Jokelantie) – Vanhankylän koulu

3.1. Suunnitelmassa on esitetty keinot liikenteen C02 päästöjen vähentämiseksi 50 % vuoden 2005 tasosta. Ovatko keinot oikein valittuja ja riittävän tehokkaita? Jos esitätte vähennettäväksi tai poistettavaksi jotain osaa keinovalikoimasta, tulee samalla esittää vaikutuksiltaan vähintään vastaava korvaava toimenpide, jotta päästövähennystavoite kokonaisuutena kyetään saavuttamaan.

Päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi valituista keinoista tiemaksujärjestelmä sekä ajoneuvokannan uudistaminen ovat tehokkaita ja niiden merkitys on keskeinen. Molemmat keinot ovat kuitenkin tässä vaiheessa ehdollisia, kuten lausunnossa on todettu kysymysten 1.3 ja 2.4 kohdalla. Suunnitelmaa viimeisteltäessä tulee tarkastella CO2 –päästöjen vähentämissuunnitelman herkkyyttä keskeisten toimenpiteiden arvioitua heikommille vaikutuksille. Jotta kompensoiva toimenpide on mahdollista aidosti löytää, tarkasteluun pitää ottaa mukaan muut CO2 –päästölähteet seudulla, kuten asumisen, julkisten sekä kaupan kiinteistöjen energiankäyttö, lämmön ja energian tuotanto sekä kaupan, palvelujen ja teollisuuden prosessit.

Suunnitelma ei mainittavasti vastaa siihen, miten esimerkiksi seudun tai laajemmankin alueen kannalta merkittävien teollisuuden tai logistiikan toimintojen tulisi seudulla sijaita suhteessa niiden toiminnasta suoraan tai välillisesti muodostuviin päästövaikutuksiin. Kysymys on myös maakuntatasoinen ja osin koko Suomeakin koskeva, koska Helsingin seudulle sijoittuu merkittävä väestömäärä, keskeisiä satamia ja lentokenttä. Toimintojen keskittäminen merkittävien liikenteen solmujen yhteyteen voi vähentää päästöjä seutua laajemmassa mittakaavassa. Suunnitelmaan viimeistelyssä seudun merkitystä maakunnan tai valtakunnan tason  päästökehitykseen tulisi tarkastella tästä näkökulmasta. Tuusulan kunta katsoo, että maankäyttöä, saavutettavuutta, liikkumista ja liikenneverkkoa Helsinki-Vantaan –lentoasema-alueen ympäristössä kehittävät toimenpiteet ovat sellaisia, joiden vaikutukset ovat mm. päästöjen kannalta Helsingin seutua laajemmassa yhteydessä merkityksellisiä.

3.2. Miten suunnitelman toteutus ja rahoittaminen tulisi varmistaa?

Aiempaan tapaan suunnitelman pohjalta valmistellaan ja on tarkoitus solmia MAL-sopimus (vuodet 2020-2023) valtion, seudun kuntien ja HSL:n kesken. Sopimuksen laadinnan yhteydessä tulee korostaa mm. päästövähennysten edellyttämää, sopimuskauden yli jatkuvaa MAL -suunnittelua ja toimenpiteiden toteuttamista. Myönteinen kehitys edellyttää osapuolten sitoutumista ja sitouttamista.

Liikenteen osalta valtio kerää liikenteen verotuksen kautta yli 1 000 M€ tulot Helsingin seudulta vuosittain. Liikenteen ostojen ja tukien, avustusten, perusväylänpidon, suunnittelun ja väylien kehittämisinvestointien kautta seudulle kohdentuu noin 300 M€ valtion menot vuosittain. On erittäin tärkeää, että valtion rahoitusosuus MAL-suunnitelman toteutuksessa on merkittävä ja sen osuus kasvaa tämän suunnitelmakierroksen yhteydessä. Valtion rahoituksen tärkeyttä korostaa seudun merkitys liikenteen päästöjen vähentämisen kokonaisuudessa. On jatkossa syytä selvittää, voiko valtiovarainministeriön edustus olla mukana jo suunnitelman laatimisvaiheessa.

Valtionosuuden kasvattaminen on keskeistä myös siksi, että esitetty tiemaksujärjestelmä on rahoitusinstrumenttina vielä hyvin epävarma. Epävarmuuden vuoksi suunnitelman vaikutusten arvioinnin tulisi sisältää vielä vertailuvaihtoehto, jossa tiemaksujärjestelmää ei ole.

3.3. Onko suunnitelman vaikutuksia arvioitu tarpeeksi kattavasti?

Vaikutusten arviointi on periaatteessa yleisesti kattava. Arvioinnissa on tuotu esiin huolta siitä, etteivät mm. suunnitellut CO2-päästövähennystoimenpiteet ole käytännössä riittäviä tai niistä ei saada tavoiteltuja vaikutuksia riittävän nopeasti. Mm. ajoneuvokannan uudistumisnopeudesta esitetty tavoite kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa on herättänyt myös epäilyä. Arviointiin tulisi vielä sisällyttää herkkyysanalyysiä myös sen vuoksi, että päästövähennystarve voi tulevaisuudessa olla nyt asetettuja tavoitteita kovempi.

Tiemaksujärjestelmän toteutettavuus on vielä hyvin epävarma. Epävarmuuden vuoksi suunnitelman vaikutusten arvioinnin tulisi sisältää vielä vertailuvaihtoehto, jossa tiemaksujärjestelmää ei ole.

MAL-suunnitelmaa on valmisteltu laajassa vuorovaikutuksessa asiantuntijaryhmien kanssa. Tuusulan kunta pitää toimintatapaa erittäin hyvänä ja tärkeänä myös suunnitelman viimeistelyvaiheessa.

Päätös

Kuntakehityslautakunta  päätti

  • palauttaa asian uudelleen valmisteluun. Asia käsitellään kuntakehityslautakunnan ylimääräisessä kokouksessa 9.1.2019.

 

Vesa Lundberg poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo 18.12.

Valmistelija

Henna Lindström, yleiskaavasuunnittelija, henna.lindstrom@tuusula.fi

Perustelut

Luonnos Helsingin seudun 14 kunnan (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Järvenpää, Nurmijärvi, Tuusula, Kerava, Mäntsälä, Pornainen, Hyvinkää, Kirkkonummi, Vihti ja Sipoo) MAL 2019 –suunnitelmasta on valmistunut. MAL 2019 on maankäytön, asumisen ja liikenteen strateginen suunnitelma, jossa kuvataan, miten seutua kokonaisuutena pitäisi kehittää vuosina 2019–2050. Suunnitelmassa on erityisesti kiinnitetty huomiota maankäytön, asumisen ja liikenteen entistä tiiviimpään yhtäaikaiseen tarkasteluun, vaikutusten arviointiin ja laajaan sidosryhmien vuoropuheluun. Suunnitelmakokonaisuus kattaa myös lakisääteisen liikennejärjestelmäsuunnitelman. Vaikutusten arviointi puolestaan täyttää SOVA-lain (laki viranomaisten ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista 200/2005) vaatimukset ja arviointia on tehty liikenteen lisäksi maankäytön ja asumisen keskeisistä teemoista. Arviointi on ohjannut suunnitelmaratkaisujen valintaa.

MAL 2019 -suunnitelman lähtökohdat ja tavoitteet sekä tavoitetasot hyväksyttiin HSL:n hallituksessa 13.2.2018, KUUMA-johtokunnassa 14.3.2018 sekä Helsingin seudun yhteistyökokouksessa HSYK:issä 24.4.2018. Suunnitelmassa tavoitellaan vähäpäästöistä, houkuttelevaa, elinvoimaista ja hyvinvoivaa seutua. Velvoittavaksi tavoitetasoksi hyväksyttiin, että liikenteen kasvihuonekaasujen päästövähennys on vähintään 50 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

Suunnitelman pääsisältö on:

  • Seudun kasvu ohjataan nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen ja joukkoliikenteen kannalta kilpailukykyisille alueille
  • Seudulle rakennetaan vuosittain n. 16 500 uutta asuntoa ja asuntokannan sekä elinympäristön laadusta huolehditaan
  • Raideliikenteeseen ja pyöräliikenteeseen osoitetaan vahvat panostukset, tieliikennettä kehitetään tavara- ja joukkoliikennelähtöisesti
  • Päästöjä vähennetään useilla liikennesuoritetta pienentävillä keinoilla, mm. tiemaksuilla sekä ajoneuvokantaa energiatehokkaammaksi ja hiilineutraalimmaksi uudistaen.

Suunnitelmassa on osoitettu konkreettiset toimet, joilla tavoitteisiin päästään 2030 mennessä. Näitä ovat muun muassa seudullisesti määritellyt maankäytön ensisijaiset kehittämisvyöhykkeet, kuntakohtaiset asuntorakentamisennusteet ja asemakaavatavoitteet sekä ennen vuotta 2030 aloitettavat liikennehankkeet ja -toimenpiteet. Liikenteen CO2-päästövähennystavoite (50 %) saavutetaan, kun kaikki suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet toteutuvat riittävällä voimakkuudella. Tehokkain yksittäinen keino vähentää moottoriajoneuvoliikennesuoritetta ja sen aiheuttamia päästöjä on tiemaksu eli ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, joka sisältyy MAL 2019 –suunnitelmaan. Myös sähkö- ja vähäpäästöisten autojen määrän voimakas kasvu on merkittävä keino liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä.

Suunnitelmassa tarkastellaan myös pidemmän aikavälin kehitystä vuodesta 2030 eteenpäin, vuoteen 2050. MAL 2019 –suunnitelman maankäytön tavoitevuosi on 2050. Näin kauas ulottuva suunnittelu on kuitenkin epävarmempaa ja epätarkempaa. Maankäyttö perustuu vuoden 2030 jälkeenkin vahvasti nykyrakenteeseen – ensisijaisille kehittämisvyöhykkeille ja asemanseuduille. Kasvu edellyttänee myös uusia avauksia, mikäli alueen edellytyksenä olevasta liikenneinvestoinnista on sitova päätös. Liikenteen ja asumisen toimenpiteet suunnitellaan tarkemmin vuoteen 2030 asti, mutta varaudutaan myös tätä pidempään ajanjaksoon. MAL 2019 –suunnitelman tavoitteena vuodesta 2030 eteenpäin on mm. että Helsingin seutu on hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä.

Keväällä 2019 valmistuvan MAL 2019 -suunnitelman pohjalta valmistellaan ja neuvotellaan MAL-sopimus 2020–2023 valtion, seudun kuntien ja HSL:n kesken. MAL-suunnitelman ja sopimuksen toteutusta ja vaikutuksia tullaan seuraamaan vuosittain.

MAL 2019 –suunnitelmaluonnos Tuusulan osalta

Maankäyttö 

MAL-suunnitelmassa on määritelty seudullisesti ensisijaiset kehittämisvyöhykkeet, joille on tavoitteena sijoittaa vähintään 90 % seudun asuntotuotannosta. Vyöhykkeet perustuvat olemassa olevaa rakennetta täydentäviin, saavutettavuudeltaan hyviin alueisiin. Tuusulassa ensisijaista kehittämisvyöhykettä on osoitettu Hyrylässä Tuusulanväylä – Järvenpääntie – Tuusulantien ympäristöön. Alue pitää sisällään Riihikallion, Lahelanpellon, kirkonkylä / Mattila –alueen. Jokelaan on osoitettu asemanympäristö sisältäen Kartanon alueet, Peltokaaren, Lepolan ja Kolsan. Kellokoskelle on merkitty keskusta-alue. Ristikytöön on merkitty uuteen liikenneinvestointiin kytkeytyvä ensisijainen vyöhyke.

Asemakaavatarve asuntotuotannolle on 41 580 k-m2 vuosittain. Kuluvalla sopimuskaudella 2016–2019 asemakaavavelvoite on ollut 106 500 k-m2 vuosittain. Asemakaavavarannon puutteen vuoksi on kuluvalla kaudella suuri kaavavelvoite. Asumisen kaavavarantoa on saatu hyvin kasvatettua ja kaavatarve onkin laskenut aikaisemmalle, muiden Kuuma-kuntien kanssa yhteiselle tasolle.

Asuminen

Asuntotuotantotavoite on 462 asuntoa vuodessa, joista kohtuuhintaista 92. Kokonaisuudessaan vuosina 2020 – 2023 tavoite on toteuttaa 1 848 asuntoa, joista kohtuuhintaista 370. Kunta on itse ilmoittanut asuntorakentamisen ennusteen 2018 – 2029. Kuluvalla sopimuskaudella asuntotuotantotavoite on ollut 420 asuntoa vuosittain.

Liikenne

Suunnitelmaluonnoksessa on esitetty liikennehankkeet vuoteen 2030. Tuusulan osalta Keski-Uudenmaan logistiikan poikittaisyhteytenä on osoitettu Järvenpää – kantatie 45 (Hämeentie) –yhteys, lisäksi Kehä IV –tason yhteyden (mt 152) suunnitteluvalmiutta edistetään. Suunnitelmassa on myös pääradan 1. ja 2. vaiheet. Lisäksi investointihankkeina on esitetty mm. liikenneinfran pienet parantamishankkeet (KUHA), pyöräliikenteen pääverkko, pääväylien liikenteenhallinta, liityntäpysäköinti ja meluntorjunta.

Joukkoliikenteen runkoverkon vuoden 2030 kartassa Tuusulan osalta korostuvat pääradan ja oikoradan käytävät. Linja-autoliikenteen osalta Tuusulanväylä (kt 45) – Järvenpääntie (mt 145) – Tuusulantie (mt 11610, yhteys Keravalle) on osoitettu ”muu tärkeä seudullinen yhteys” –merkinnällä kuten myös Järvenpääntie (mt 145) – Järvenpään keskusta – Pohjoisväylä/Vanha valtatie (mt 1456, yhteys Mäntsälään) (suunnitelmaluonnoksen kuva 15, s.31.). Kehysalueen keskeisiä seudullisia joukkoliikenneyhteyksiä 2030 kuvaavassa kartassa Hyrylä on osoitettu isona keskuksena / vaihtopisteenä, josta yhteys Helsinkiin kt 45 käytävässä toteutetaan ensisijaisesti liityntänä Kehäradan asemille (kuva 16). Jokelaan on merkitty tarve lisätä maantasopysäköintiä aseman yhteyteen (kuva 17).

Seudullisina pyöräliikenteen yhteyksinä on osoitettu mm. Tuusulan taajamien välisten maantieyhteyksien pyörätiet – joista Jokelantien-Eriksnäsintien pyörätietä ei vielä ole toteutettu, yhteydet Hyrylän ja Järvenpään suunnasta Keravalle, yhteys Hyrylästä Nurmijärven kirkonkylälle ja reitti Tuusulanjärven ympäri (kuva 20). 

Liikennehankkeina vuoden 2030 jälkeen ovat mm. Lentorata ja uudet asemat pääradalla (Ristikytö) maankäytön edellytysten täyttyessä.

Suunnitelmaluonnoksessa on esitetty seuraava Keski-Uudenmaan poikittaisyhteyksien parantamisen kehittämispolku:
• Järvenpää - Kantatie 45 –yhteys, toteutus ennen vuotta 2030
• Kehä IV (mt 152) -pohjoinen linjaus, toteutus välille kt45-vt3 vuoden 2030 jälkeen, mutta suunnitteluvalmiuden edistäminen ennen vuotta 2030 ja toteutus vaiheittain maankäytön ja rahoituksen edellytysten täyttyessä
• Varautuminen itäisen radanvarsitien ja Hyvinkään itäisen ohikulkutien toteuttamiseen (pääosin maankäytön kehittämisen tarpeisiin, toteutus vaiheittain)
 
Aineisto löytyy HSL:n verkkosivuilta osoitteesta https://www.hsl.fi/mal/mal-2019. Aineisto sisältää MAL 2019 -suunnitelmaluonnoksen, toimenpidekortit ja vaikutusten arviointiselostuksen luonnoksen. Sivuilla on myös kalvosarja ja linkki karttasovellukseen.   

Lisätietoja:
liikenne Jukka-Matti Laakso p. 040 314 3569, asuminen Outi Hämäläinen p. 040 314 3030, maankäyttö Henna Lindström p. 040 314 3513

Ehdotus

Esittelijä

Marko Härkönen, kuntakehitysjohtaja, marko.harkonen@tuusula.fi

Kuntakehityslautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus

  • antaa  MAL 2019 - suunnitelmaluonnoksesta alla olevan lausunnon

Lisäksi kuntakehityslautakunta päättää

  • tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta kokouksessa.

Tuusulan lausunto MAL 2019 –suunnitelmaluonnoksesta

Tuusulan kunta toteaa suunnitelman viimeistelyä varten seuraavaa:

  1. Suunnitelman heikkoutena kehyskunnan näkökulmasta on se, että suunnitelma keskittyy voimakkaasti Helsingin seudun ydinkaupunkialueen kehittämiseen ja ongelmaratkaisuun.
    1. Suunnitelmassa kehyskuntien aluetta käsitellään vähämerkityksellisempänä alueena, jonka rooli määrittyy ydinkaupunkialueen tarpeiden kautta.
    2. Tuusulan kunta ei hyväksy ydinkaupunkialueen pääväylästön ruuhkautumisongelmaan ratkaisuksi, sekä CO2 –päästöjen vähentämisen osaratkaisuksi esitettävää tiemaksujärjestelmää
    3. Suunnitelmassa ei pystytä uskottavasti kuvaamaan kehitystä ja toimenpiteitä, jotka tuottavat verkostomaiset joukkoliikenne- ja pyöräily-yhteydet kehysalueen keskusten välille
    4. Suunnitelma ei tuota selvää kuvaa kehysalue-ydinkaupunkialue -joukkoliikenteen runkoverkon palvelutason kehittymisestä vuoteen 2030 mennessä.
  2. Tuusulan kunnan tavoitteena on kehittää lentokenttäalueeseen liittyvää Focus –aluetta ja edistää vahvasti Kehä IV:n (mt 152 välillä kt 45 – vt 3) toteutumista.
    1. Kunta edellyttää, että Kehä IV:n suunnittelu etenee ja väylää saadaan vaiheittain toteutettua ennen vuotta 2030
  3. Myös olemassa olevat seudullisesti ja valtakunnallisesti merkittävät maantiet tarvitsevat kehittämistä
    1. Tuusulanväylän kokonaiskehittäminen maantieliikenteen, joukkoliikenteen eri muotojen, lento-asema-alueen saavutettavuuden sekä väyläkäytävän suuntaisen kevyen liikenteen osalta tulee nostaa suunnitelmassa esille rinnan väyläkäytävään kaavaillun bulevardisoinnin ja maankäytön lisäämisen kanssa.
  4. Lentorata on tunnistettu suunnitelmassa vuoden 2030 jälkeen toteutettavaksi hankkeeksi.
    1. Lentorata tulee suunnitella ja toteuttaa myös taajamajunaliikennettä ja pääkaupunkiseudun paikallisliikennettä palvelevana ratana
    2. Uudelle radalle tulee toteuttaa asema Hyrylään.

Lausuntopyynnössä on pyydetty ottamaan kantaa erityisesti alla oleviin kysymyksiin. KUUMA on 14.11.2018 lausunut MAL-suunnitelmasta koko KUUMA-seudun osalta. Tuusulan kunta lausuu suunnitelmasta oman kuntansa näkökulmasta lisäksi seuraavaa:

1.1. Muodostaako suunnitelma seudullisesti toimivan ja yhteen sovitetun maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisen kokonaisuuden?

MAL-suunnitelman valmistelu yhtenä dokumenttina on aikaisempia kolmea suunnitelmaa (maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma) selkeämpi kokonaisuus. Maankäyttö, asuminen ja liikenne liittyvät saumattomasti toisiinsa, jolloin niiden käsitteleminen samassa suunnitelmassa on luontevaa. Näin saadaan muodostettua selkeämmin hahmotettava kokonaisnäkemys ja perusteet alueen kehittämiselle.

Maankäytön ja asumisen osalta suunnitelma on sovitettu onnistuneesti yhteen, mutta liikenteen osalta, mm. tiemaksujen sisältyessä suunnitelmaan, suunnitelma herättää epävarmuutta suunnitelman kuntakohtaisten tai seutua koskevien vaikutusten osalta. Kehyskuntien alueella liikenteen osalta suunnitelma ei tarjoa vakuuttavia ratkaisuja.

Suunnitelmassa esitetään kattavasti keinoja tavoitteiden täyttämiseksi. Tuusula yhtyy KUUMA-kuntien lausuntoon siitä, että suunnitelmassa pitäisi nostaa kuitenkin vahvemmin esille seuraavien neljän vuoden aikana tärkeimmät toimenpiteet unohtamatta kuitenkaan muiden toimenpiteiden edistämistä.

1.2. Tukeeko suunnitelma vähäpäästöisen, houkuttelevan, elinvoimaisen ja hyvinvoivan seudun aikaansaamista ja mitkä ovat suurimmat haasteet tavoitteiden toteuttamiseksi?

Suunnitelman vaikutusten arvioinnin perusteella suunnitelma mahdollistaa suurelta osin sille asetettujen tavoitteiden ja tavoitetasojen saavuttamisen.

Suunnitelman heikkoutena kehyskunnan näkökulmasta on se, että suunnitelma keskittyy voimakkaasti Helsingin seudun ydinkaupunkialueen kehittämiseen ja ongelmaratkaisuun. Suunnitelmassa kehyskuntien aluetta käsitellään vähämerkityksellisempänä alueena, jonka rooli määrittyy ydinkaupunkialueen tarpeiden kautta.

Suunnitelman haasteena on se, että tavoitteiden saavuttaminen on osin riippuvainen toisistaan. Merkittävässä roolissa ovat valtion suora tuki ja tukitoimet sekä seudun asukkaiden, yritysten ja seudulla liikkuvien valinnat, halu ja kyky toimia kuntien ja kaupunkien tavoitteiden mukaisesti.

Korkein hallinto-oikeus kumosi päätöksellään 8.11.2018 Helsingin yleiskaavan muutamien keskeisten kaupunkibulevardien osalta (ei Tuusulanväylän). Tuusulan kunta yhtyy KUUMA-kuntien näkemykseen siitä, että tämä siirtää kaupunkibulevardien ja niiden läheisyyteen tukeutuvan maankäytön mahdollisen toteuttamisen osittain pitkälle tulevaisuuteen. MAL-suunnitelmassa tulee tarkastella, miten päätös vaikuttaa väestönkasvun kohdentumiseen seudullisella tasolla ja mitä vaikutuksia sillä on liikennehankkeiden ajoitukseen.

Tuusulanväylän kokonaiskehittäminen maantieliikenteen, joukkoliikenteen eri muotojen, lento-asema-alueen saavutettavuuden sekä väyläkäytävän suuntaisen kevyen liikenteen osalta tulee nostaa suunnitelmassa esille rinnan väyläkäytävään kaavaillun bulevardisoinnin ja maankäytön lisäämisen kanssa.

1.3. Sisältääkö suunnitelma strategisesti tärkeimmät seudun maankäytön, asumisen ja liikennejärjestelmän kehittämisen toimenpiteet?

Suunnitelma sisältää runsaan joukon toimenpiteitä, jotka suunnitelman valmistelun perusteella ovat MAL-kokonaisuuden kehittämisen kannalta strategisesti tärkeimpiä.

Tuusula yhtyy KUUMA-kuntien näkemykseen siitä, että pidetään hyvänä uuden maankäytön sijoittamista kestävästi hyvin saavutettaville alueille ja täydennysrakentaminen nykyisessä kaupunkirakenteessa. Tällä luodaan edellytyksiä joukkoliikenteen kehittämiselle KUUMA-kunnissa ja jalankulun ja pyöräilyn lisäämiselle. Tämä on tärkeää myös CO2 -päästöjen vähentämisen kannalta.

Tuusulan kunta näkee KUUMA-kuntien tapaan, että infra-avustusten kohdentaminen ensisijaisille kehittämisvyöhykkeille on perusteltua, mutta suunnitelmassa tulee nostaa enemmän esiin infra-avustusten merkitystä seudun kestävän kehittämisen kannalta. Infra-avustusten kohdentaminen myös täydennysrakentamisen alueille tulee olla mahdollista mukaan lukien uudistava täydennysrakentaminen. Rahoituksen tasoa tulee lisäksi nostaa. Infra-avustuksilla on merkitystä keskusten kehittämisen ja vetovoimaisina pitämisen kannalta, mutta myös eriytymiskehityksen estäjänä.

Tuusulan kunnan tavoitteena on kehittää lentokenttään tukeutuvaa Focus –aluetta ja edistää vahvasti Kehä IV:n (mt 152) toteutusta. Kunta pitää tärkeänä, että tieliikenneverkkoa kehitettäessä jo jaksolla ennen vuotta 2030. Kunta edellyttää, että ennen vuotta 2030 Kehä IV:n suunnittelu etenee ja väylää saadaan vaiheittain toteutettua.

Tuusulassa Hyrylän keskusta-alue kaksin puolin mt 145:tä (Tuusulanväylä) nykyisen keskustan ja Rykmentinpuiston osalta ovat maankäytön ensisijaisia alueita, joille kohdentuu merkittävä osa kunnan alueen asuntotuotannosta vuoteen 2030 mennessä. Ottaen huomioon keskusta-alueen halki kulkevan maantien 145 nykyinen kuormitus, raskaan liikenteen määrä ja luonne, liikenteestä aiheutuvat haitat ja riskit sekä väylää ja sen lähialueetta koskevat tulevaisuuden suunnitelmat ja niiden vaikutukset, kunta ei tule jättämään Hyrylän itäisen, Mäyräkorpi-Kirkonkylä väyläyhteystarpeen ja mt:n 11466 (Tuusulan itäväylä) muodostamaa kokonaisuutta pois Hyrylän ja Keravan välisen alueen maankäytön ja väyläverkon kehittämissuunnitelmistaan. Kehittyvän keskusta-alueen ohittava väylä tulee olemaan edellytys alueen mm. liikenneverkon toimivuudelle, taajamaytimen sekä Koillis-Hyrylän alueen kehittämiselle. Kunta katsoo, että  Hyrylän itäisen, Mäyräkorpi-Kirkonkylä väyläyhteyden tulee edelleen olla yksi seudun tulevista ajoneuvoliikenteen hankkeista, joka tulee toteuttaa rinnan maankäytön kehittymisen kanssa.

Suunnitelmassa on tunnistettu Lentorata vuoden 2030 jälkeen toteutettavaksi hankkeeksi. Lentorata tulee suunnitella ja toteuttaa myös taajamajunaliikennettä ja pääkaupunkiseudun paikallisliikennettä palvelevana ratana. Uudelle radalle tulee toteuttaa asema Hyrylään. Tuusulan kunta katsoo, että kehysalueelta Helsingin niemelle johtavan väylästön liikennöinnin hidastuessa ja liikkujien määrän noustessa, Lentoradan hyödyntäminen nopeana taajamajunakäytävänä tulee olemaan perusteltua ja tarpeellista. Vähäisenkin paikallisliikenteen mahdollistaminen ja aseman sijoittaminen Hyrylän taajama-alueelle antaa mahdollisuuden tehostaa maankäyttöä merkittävästi, mikä on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaista.

Lentorata tulee linjata Hyrylän jälkeen siten, että se yhtyy pää- ja oikorataan Ristikydössä, jonne on mahdollista toteuttaa uusi merkittävä vaihtoasema ja Tuusulan näkemyksen mukaan vuoden 2040 jälkeen taajamarakennetta.

Strategiaa tukevaksi toimenpiteeksi suunnitelmassa esitetään seudullista tieliikenteen hinnoittelua, jonka suunnittelun ja arvioinnin käynnistämiseen sekä tarvittavien lainsäädännön muutosten valmisteluun ja toteuttamiseen suunnitelmalla haetaan hyväksyntää. Tuusulan kunta ei hyväksy ydinkaupunkialueen pääväylästön ruuhkautumisongelmaan ratkaisuksi, sekä CO2 –päästöjen vähentämisen osaratkaisuksi esitettävää tiemaksujärjestelmää. MAL-suunnitelma tulee viimeistellä ja suunnitelman vaikutukset arvioida ilman tiemaksuja.

MAL-suunnitelman puutteena on se, ettei suunnitelmassa pystytä uskottavasti kuvaamaan kehitystä ja toimenpiteitä, jotka tuottavat verkostomaiset joukkoliikenne- ja pyöräily-yhteydet kehysalueen keskusten välillä. Suunnitelma ei myöskään tuota selvää kuvaa kehysalue-ydinkaupunkialue -joukkoliikenteen runkoverkon palvelun tason kehittymisestä vuoteen 2030 mennessä. Suunnitelman tavoitteiden kannalta on oleellista, että sujuvaa ja nopeaa joukkoliikennetarjontaa Tuusulan ja seudun ydinkaupunkialueen välillä ylläpidetään ja kehitetään mm. työmatkaliikkumisen tarpeisiin.

2.1. Onko suunnitelmassa esitetty seudun yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen tarpeeksi tehokkaita keinoja ja sijoittuuko ensisijaisille kehittämisvyöhykkeille riittävästi asuntoja?

Maankäytön osuudessa on huomioitu hyvin Tuusulan näkemys. Ensisijaisen kehittämisvyöhykkeen aluerajaus on Tuusulan osalta onnistunut. Valtaosa uudisrakentamisesta sijoittuu MAL-suunnitemassa esitetylle ensisijaiselle kehittämisvyöhykkeelle, mutta paikallista pientalotuotantoa rakentuu myös vyöhykkeen ulkopuolelle tukeutuen kuitenkin olemassa olevaan rakenteeseen ja liikenneverkkoon. MAL 2019–suunnitelmassa Tuusulan kunnalle esitetyt asuntotuotannon tavoitteet ovat yhteneväiset kunnan omien tavoitteiden kanssa (kokonaistuotanto 462 asuntoa, josta 92 valtion tukemaa kohtuuhintaista ARA-asuntoa vuodessa). Myös asemakaavatarve on Tuusulan osalta hyväksyttävä (keskimäärin 41 580 k-m2 vuodessa), joka on muiden Kuuma-kuntien kanssa samalla tasolla.

2.2. Onko suunnitelmassa esitetty oikeat keinot turvaamaan seudun asukkaiden elämäntilanteita ja maksukykyä vastaavien asuntojen tarjontaa ja asuntokannan monipuolisuutta?

Valtion tukeman kohtuuhintaisen asuntotuotannon toteutumiseksi on ensiarvoisen tärkeätä säilyttää käynnistysavustukset ja niiden riittävä määrä valtion tukimuotona.  Muiden tukimuotojen ja niiden kehittämisesitysten osalta Tuusulan kunta yhtyy KUUMA-seudun lausunnossa annettuihin näkemyksiin. Asuntotuotannon monipuolisuus aikaansaadaan talotyypeiltään, hallinta- ja rahoitusmuodoiltaan sekä huoneistokokojen suhteen erilaisilla ratkaisuilla.

2.3. Onko asuntoalueiden eriytymiskehitykseen ehkäisemiseen ja olemassa olevien asuntoalueiden kehittämiseen esitetty riittävät toimenpiteet?

Kunta on oman asuntokantansa osalta valmis kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti huolehtimaan vuokra-asuntojensa elinkaarikunnosta ja vetovoimaisuudesta kiinteistönpidon keinoin. Vuokra-asuntojen monipuolista tarjontaa käytetään erilaisissa elämäntilanteissa olevien asukkaiden asunto-olojen kohentamiseen eriytymiskehitys eliminoiden. Asunnottomuuden torjunnan sisällyttäminen MAL 2019-suunnitelmaan on tärkeää. Asunnottomuuden torjumiseksi ja ennalta ehkäisemiseksi kunnassa huolehditaan ensisijaisesti riittävästä vuokra-asuntojen tuotannosta monipuolisissa asuinympäristöissä. Asumisen neuvontapalveluiden tarve on kasvussa ja panostukset asumisneuvontaan toimivat hyvinvointia lisäävänä keinona.

2.4. Onko kaikki liikennemuodot otettu suunnitelmassa merkitystään vastaavalla tavalla huomioon?

Ajoneuvokannan uudistaminen energiatehokkaammaksi ja hiilineutraalimmaksi on suunnitelmassa todettu hyvin merkittäväksi toimenpiteeksi pyrittäessä kohti liikenteen CO2 –päästövähennystavoitetta. Ajoneuvokannan uudistumisen eteneminen jää pitkälti valtion tukitoimien ja vero-ohjauksen varaan. Kunnille on osoitettu energiainfran kehityksen ja tarpeiden huomioiminen rakentamisessa sekä vähäpäästöisten ajoneuvojen käytön tuki katuympäristössä. Toimijoille jaettujen tehtävien keskinäistä merkittävyyttä tulisi avata ja arvioida nyt kirjattua enemmän ja miettiä keinoja tuottaa seurantatietoa toimenpiteen toteutumisesta ja vaikuttavuudesta.

Joukkoliikenteen matkalippujen hintojen alentamistavoite on kytketty tiemaksujärjestelmään. Joukkoliikenteen houkuttelevuuden parantumista suhteessa henkilöautoiluun tulee tavoitella laajalla keinovalikoimalla. Matkustamisen hinnoittelun kautta tavoiteltavaa houkuttelevuutta ei tule kytkeä tiemaksujärjestelmän käyttöönottoon vaan matkalippujen hintojen alentamiseen tulee pyrkiä ensisijaisesti ja jatkuvasti muilla keinoilla.

Suunnitelmassa korostetaan seudun joukkoliikenteen runkoverkkoa ja sen varaan rakentuvaa joukkoliikennejärjestelmää. Joukkoliikennepalvelun houkuttelevuuden kasvattamiseksi tulee keskittyä myös siihen, että joukkoliikenteen liityntäyhteyksien taso tukee runkoverkon palvelutasoa. Tämä tulee ottaa korostetusti huomioon mm. seudun bussiliikenteen kehittämisohjelman laadinnassa ja sen jälkeisissä toimenpiteissä.

Suunnitelman puutteena on se, ettei suunnitelmassa pystytä uskottavasti kuvaamaan kehitystä ja toimenpiteitä, jotka tuottavat verkostomaiset joukkoliikenne- ja pyöräily-yhteydet kehysalueen keskusten välillä. Suunnitelma ei myöskään tuota selvää kuvaa kehysalue-ydinkaupunkialue -joukkoliikenteen runkoverkon palvelun tason kehittymisestä vuoteen 2030 mennessä. Suunnitelman tavoitteiden kannalta on oleellista, että sujuvaa ja nopeaa joukkoliikennetarjonta Tuusulan ja seudun ydinkaupunkialueen välillä ylläpidetään ja kehitetään mm. työmatkaliikkumisen tarpeisiin.

Kävelyn ja pyöräilyn osalta Tuusulan kunta katsoo jalankulun- ja pyöräilyn väyläverkon kehittämisen olevan edelleen hyvin keskeinen tekijä kulkumuotojen osuuden kasvattamisessa alueellaan. Myös jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden tukemiseksi tulee jatkuvasti toimia kohdistaen toimenpiteitä ja valistusta myös muille ajoneuvoliikenteen osapuolille. Kävelyn ja pyöräilyn ollessa keskeisessä roolissa kestävien kulkutapojen osuuden kasvutavoitteissa, suunnitelmassa tulisi kiinnittää huomiota myös näiden kulkumuotojen ympärivuotisen roolin kasvattamiseen. Suunnitelmaluonnoksen kuvaa 20 tulisi ajantasaistaa. Mm. Järvenpään ja Kellokosken välinen pyörätieyhteys Pohjoisväylän käytävässä (mt 1465) on jo toteutettu.

Liikenneinfran pienet parantamishankkeet (KUHA-ohjelma) on Tuusulan kunnan kannalta hyvin keskeinen paikallisen liikennejärjestelmän kehittämistä tukeva toimenpide.

Tuusulan kunta katsoo, että KUHA-hankkeiden rahoitus (liikenteen pienet kustannustehokkaat kehittämishankkeet) tulee saada valtion yleisestä MAL-rahoituksesta, eikä sen rahoituspohjaa saa kytkeä mahdollisiin tiemaksutuloihin. Tuusulan kunta esittää, että vuosittainen KUHA-rahoitustaso nostetaan 60 miljoonaan euroon vuodessa. Summan tulee jakautua puoliksi kuntien ja valtion ja toisaalta KUUMA-seudun ja pääkaupunkiseudun kesken.

Tällä hetkellä Tuusulan kunta esittää KUHA-ohjelmaan seuraavat hankkeet:

  • Mt 1421 Eriksnäsintie‐Jokelantie, jalankulku- ja pyörätien puuttuvan osuuden (Järvenpää, Tuusula) toteuttaminen (rakentamissuunnitelma valmistumassa 2018).
  • Kytömaantien pohjoispään jalankulku- ja pyörätie
  • Mt 140 (Lahdentie) jalankulku- ja pyörätien toteuttaminen välille mt 148 (Keravantie) – mt 145 (Pohjoisväylä) sekä mt 146 (Sipoontie) - Haarajoki
  • Mt 11671 (Linjatie), jalankulku- ja pyörätien toteuttaminen välille mt 1456 (Vanha valtatie) – mt 140 (Vanha Lahdentie).
  • Mt 11479 (Rusutjärventie), jalankulku- ja pyörätien toteuttaminen välille kt 45 (Hämeentie) – mt 11475 (Siippoontie).
  • Mikäli Keski-Uudenmaan poikittainen tieyhteys välillä Järvenpää – kt45 ei tuo mukanaan Vanhankylän koulua palvelevaa jalankulku- ja pyörätieyhteyttä mt 1421 (Jokelantie) suunnasta, kunta esittää KUHA-ohjelmaan hanketta Mt 11507 (Vanhankylän koulutie) , jalankulku- ja pyörätien toteuttaminen välille mt 1421 (Jokelantie) – Vanhankylän koulu
  • Mt 148 (Kulloontie), maantien parantaminen 2+2 –kaistaiseksi välillä Saviontie - mt 11466 (Tuusulan itäväylä)
  • Kt 45 / Mt 11466 (Tuusulan itäväylä), liittymän parantaminen
  • Kt 45 / Mt 145 (Tuusulanväylä), kiertoliittymän parantaminen sekä kt 45 lisäkaistojen toteuttaminen liittymästä Koskenmäen liittymän suuntaan.
  • Kt 45 lisäkaistojen toteuttaminen ja liittymien parantaminen Koskenmäen liittymän pohjoispuolella välillä Nummenharju– mt 11479 (Rusutjärventie)
  • Kt 45 / mt 152 / Vanha Tuusulantie, ramppien päät, liikennevalojen rakentaminen (Focus- liikekeskuksen asemakaava etenemässä hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2019 aikana)
  • Kt 45 (Tuusulanväylä), Riihikallion linja-autopysäkit, polkupyörien ja henkilöautojen liityntäpysäköintijärjestelyt

3.1. Suunnitelmassa on esitetty keinot liikenteen C02 päästöjen vähentämiseksi 50 % vuoden 2005 tasosta. Ovatko keinot oikein valittuja ja riittävän tehokkaita? Jos esitätte vähennettäväksi tai poistettavaksi jotain osaa keinovalikoimasta, tulee samalla esittää vaikutuksiltaan vähintään vastaava korvaava toimenpide, jotta päästövähennystavoite kokonaisuutena kyetään saavuttamaan.

Päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi on esitetty mm. tiemaksujärjestelmää sekä ajoneuvokannan uudistamista. Tuusulan kunta ei hyväksy tiemaksujen käyttöönottoa. Suunnitelmaa viimeisteltäessä tarkasteluun pitää ottaa mukaan muut CO2 –päästölähteet seudulla, kuten asumisen, julkisten sekä kaupan kiinteistöjen energiankäyttö, lämmön ja energian tuotanto sekä kaupan, palvelujen ja teollisuuden prosessit.

Suunnitelma ei mainittavasti vastaa siihen, miten esimerkiksi seudun tai laajemmankin alueen kannalta merkittävien teollisuuden tai logistiikan toimintojen tulisi seudulla sijaita suhteessa niiden toiminnasta suoraan tai välillisesti muodostuviin päästövaikutuksiin. Kysymys on myös maakuntatasoinen ja osin koko Suomeakin koskeva, koska Helsingin seudulle sijoittuu merkittävä väestömäärä, keskeisiä satamia ja lentokenttä. Toimintojen keskittäminen merkittävien liikenteen solmujen yhteyteen voi vähentää päästöjä seutua laajemmassa mittakaavassa. Uudet sujuvat raskaan liikenteen väylät, kuten Kehä IV, voivat järkevöittää ja lyhentää reittivalintoja vähentäen näin päästöjä toisaalla. Uusi väylä parantaa liikenneturvallisuutta, ohjaa parempiin reitinvalintoihin ja vähentää siten päästöjä asuinalueiden läheisyydestä, kuten Hyrylän keskustassa, josta raskas liikenne nykyisin kulkee. Suunnitelmaan viimeistelyssä seudun merkitystä maakunnan tai valtakunnan tason päästökehitykseen tulisi tarkastella tästä näkökulmasta. Tuusulan kunta katsoo, että maankäyttöä, saavutettavuutta, liikkumista ja liikenneverkkoa Helsinki-Vantaan –lentoasema-alueen ympäristössä kehittävät toimenpiteet ovat sellaisia, joiden päästövaikutuksia tulisi tarkastella Helsingin seutua laajemmassa mittakaavassa arvioiden mm. Kehä IV:n tuomia kansantaloudellisia hyötyjä sekä muualla tapahtuvia päästövähennyksiä ja liikenneturvallisuushyötyjä raskaan liikenteen suuntautuessa uudelle väylälle.

3.2. Miten suunnitelman toteutus ja rahoittaminen tulisi varmistaa?

Aiempaan tapaan suunnitelman pohjalta valmistellaan ja on tarkoitus solmia MAL-sopimus (vuodet 2020-2023) valtion, seudun kuntien ja HSL:n kesken. Sopimuksen laadinnan yhteydessä tulee korostaa mm. päästövähennysten edellyttämää, sopimuskauden yli jatkuvaa MAL -suunnittelua ja toimenpiteiden toteuttamista. Myönteinen kehitys edellyttää osapuolten sitoutumista ja sitouttamista.

Liikenteen osalta valtio kerää liikenteen verotuksen kautta yli 1 000 M€ tulot Helsingin seudulta vuosittain. Liikenteen ostojen ja tukien, avustusten, perusväylänpidon, suunnittelun ja väylien kehittämisinvestointien kautta seudulle kohdentuu noin 300 M€ valtion menot vuosittain. On erittäin tärkeää, että valtion rahoitusosuus MAL-suunnitelman toteutuksessa on merkittävä ja sen osuus kasvaa tämän suunnitelmakierroksen yhteydessä. Valtion rahoituksen tärkeyttä korostaa seudun merkitys liikenteen päästöjen vähentämisen kokonaisuudessa. On jatkossa syytä selvittää, voiko valtiovarainministeriön edustus olla mukana jo suunnitelman laatimisvaiheessa.

Valtionosuuden kasvattaminen on keskeistä myös siksi, että esitetty tiemaksujärjestelmä on rahoitusinstrumenttina vielä hyvin epävarma. Epävarmuuden vuoksi suunnitelman vaikutusten arvioinnin tulisi sisältää vielä vertailuvaihtoehto, jossa tiemaksujärjestelmää ei ole.
 
3.3. Onko suunnitelman vaikutuksia arvioitu tarpeeksi kattavasti?

Vaikutusten arviointi on periaatteessa yleisesti kattava. Arvioinnissa on tuotu esiin huolta siitä, etteivät mm. suunnitellut CO2-päästövähennystoimenpiteet ole käytännössä riittäviä tai niistä ei saada tavoiteltuja vaikutuksia riittävän nopeasti. Mm. ajoneuvokannan uudistumisnopeudesta esitetty tavoite kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa on herättänyt myös epäilyä.

Tuusulan kunta ei hyväksy ydinkaupunkialueen pääväylästön ruuhkautumisongelmaan ratkaisuksi, sekä CO2 –päästöjen vähentämisen osaratkaisuksi esitettävää tiemaksujärjestelmää. Suunnitelma tulee viimeistellä ja suunnitelman vaikutukset arvioida ilman tiemaksuja.

MAL-suunnitelmaa on valmisteltu laajassa vuorovaikutuksessa asiantuntijaryhmien kanssa. Tuusulan kunta pitää toimintatapaa erittäin hyvänä ja tärkeänä myös suunnitelman viimeistelyvaiheessa.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Henna Lindström, yleiskaavasuunnittelija, henna.lindstrom@tuusula.fi

Ehdotus

Esittelijä

Harri Lipasti, kansliapäällikkö, harri.lipasti@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • antaa MAL 2019 -suunnitelmaluonnoksesta kuntakehityslautakunnan päätöksen mukaisen seuraavan lausunnon:

 

Tuusulan lausunto MAL 2019 -suunnitelmaluonnoksesta

Tuusulan kunta toteaa suunnitelman viimeistelyä varten seuraavaa:

  1. Suunnitelman heikkoutena kehyskunnan näkökulmasta on se, että suunnitelma keskittyy voimakkaasti Helsingin seudun ydinkaupunkialueen kehittämiseen ja ongelmaratkaisuun.
    1. Suunnitelmassa kehyskuntien aluetta käsitellään vähämerkityksellisempänä alueena, jonka rooli määrittyy ydinkaupunkialueen tarpeiden kautta.
    2. Tuusulan kunta ei hyväksy ydinkaupunkialueen pääväylästön ruuhkautumisongelmaan ratkaisuksi, sekä CO2 –päästöjen vähentämisen osaratkaisuksi esitettävää tiemaksujärjestelmää
    3. Suunnitelmassa ei pystytä uskottavasti kuvaamaan kehitystä ja toimenpiteitä, jotka tuottavat verkostomaiset joukkoliikenne- ja pyöräily-yhteydet kehysalueen keskusten välille
    4. Suunnitelma ei tuota selvää kuvaa kehysalue-ydinkaupunkialue -joukkoliikenteen runkoverkon palvelutason kehittymisestä vuoteen 2030 mennessä.
  2. Tuusulan kunnan tavoitteena on kehittää lentokenttäalueeseen liittyvää Focus –aluetta ja edistää vahvasti Kehä IV:n (mt 152 välillä kt 45 – vt 3) toteutumista.
    1. Kunta edellyttää, että Kehä IV:n suunnittelu etenee ja väylää saadaan vaiheittain toteutettua ennen vuotta 2030
  3. Myös olemassa olevat seudullisesti ja valtakunnallisesti merkittävät maantiet tarvitsevat kehittämistä
    1. Tuusulanväylän kokonaiskehittäminen maantieliikenteen, joukkoliikenteen eri muotojen, lento-asema-alueen saavutettavuuden sekä väyläkäytävän suuntaisen kevyen liikenteen osalta tulee nostaa suunnitelmassa esille rinnan väyläkäytävään kaavaillun bulevardisoinnin ja maankäytön lisäämisen kanssa.
  4. Lentorata on tunnistettu suunnitelmassa vuoden 2030 jälkeen toteutettavaksi hankkeeksi.
    1. Lentorata tulee suunnitella ja toteuttaa myös taajamajunaliikennettä ja pääkaupunkiseudun paikallisliikennettä palvelevana ratana
    2. Uudelle radalle tulee toteuttaa asema Hyrylään.

Lausuntopyynnössä on pyydetty ottamaan kantaa erityisesti alla oleviin kysymyksiin. KUUMA on 14.11.2018 lausunut MAL-suunnitelmasta koko KUUMA-seudun osalta. Tuusulan kunta lausuu suunnitelmasta oman kuntansa näkökulmasta lisäksi seuraavaa:

1.1. Muodostaako suunnitelma seudullisesti toimivan ja yhteen sovitetun maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisen kokonaisuuden?

MAL-suunnitelman valmistelu yhtenä dokumenttina on aikaisempia kolmea suunnitelmaa (maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma) selkeämpi kokonaisuus. Maankäyttö, asuminen ja liikenne liittyvät saumattomasti toisiinsa, jolloin niiden käsitteleminen samassa suunnitelmassa on luontevaa. Näin saadaan muodostettua selkeämmin hahmotettava kokonaisnäkemys ja perusteet alueen kehittämiselle.

Maankäytön ja asumisen osalta suunnitelma on sovitettu onnistuneesti yhteen, mutta liikenteen osalta, mm. tiemaksujen sisältyessä suunnitelmaan, suunnitelma herättää epävarmuutta suunnitelman kuntakohtaisten tai seutua koskevien vaikutusten osalta. Kehyskuntien alueella liikenteen osalta suunnitelma ei tarjoa vakuuttavia ratkaisuja.

Suunnitelmassa esitetään kattavasti keinoja tavoitteiden täyttämiseksi. Tuusula yhtyy KUUMA-kuntien lausuntoon siitä, että suunnitelmassa pitäisi nostaa kuitenkin vahvemmin esille seuraavien neljän vuoden aikana tärkeimmät toimenpiteet unohtamatta kuitenkaan muiden toimenpiteiden edistämistä.

1.2. Tukeeko suunnitelma vähäpäästöisen, houkuttelevan, elinvoimaisen ja hyvinvoivan seudun aikaansaamista ja mitkä ovat suurimmat haasteet tavoitteiden toteuttamiseksi?

Suunnitelman vaikutusten arvioinnin perusteella suunnitelma mahdollistaa suurelta osin sille asetettujen tavoitteiden ja tavoitetasojen saavuttamisen.

Suunnitelman heikkoutena kehyskunnan näkökulmasta on se, että suunnitelma keskittyy voimakkaasti Helsingin seudun ydinkaupunkialueen kehittämiseen ja ongelmaratkaisuun. Suunnitelmassa kehyskuntien aluetta käsitellään vähämerkityksellisempänä alueena, jonka rooli määrittyy ydinkaupunkialueen tarpeiden kautta.

Suunnitelman haasteena on se, että tavoitteiden saavuttaminen on osin riippuvainen toisistaan. Merkittävässä roolissa ovat valtion suora tuki ja tukitoimet sekä seudun asukkaiden, yritysten ja seudulla liikkuvien valinnat, halu ja kyky toimia kuntien ja kaupunkien tavoitteiden mukaisesti.

Korkein hallinto-oikeus kumosi päätöksellään 8.11.2018 Helsingin yleiskaavan muutamien keskeisten kaupunkibulevardien osalta (ei Tuusulanväylän). Tuusulan kunta yhtyy KUUMA-kuntien näkemykseen siitä, että tämä siirtää kaupunkibulevardien ja niiden läheisyyteen tukeutuvan maankäytön mahdollisen toteuttamisen osittain pitkälle tulevaisuuteen. MAL-suunnitelmassa tulee tarkastella, miten päätös vaikuttaa väestönkasvun kohdentumiseen seudullisella tasolla ja mitä vaikutuksia sillä on liikennehankkeiden ajoitukseen.

Tuusulanväylän kokonaiskehittäminen maantieliikenteen, joukkoliikenteen eri muotojen, lento-asema-alueen saavutettavuuden sekä väyläkäytävän suuntaisen kevyen liikenteen osalta tulee nostaa suunnitelmassa esille rinnan väyläkäytävään kaavaillun bulevardisoinnin ja maankäytön lisäämisen kanssa.

1.3. Sisältääkö suunnitelma strategisesti tärkeimmät seudun maankäytön, asumisen ja liikennejärjestelmän kehittämisen toimenpiteet?

Suunnitelma sisältää runsaan joukon toimenpiteitä, jotka suunnitelman valmistelun perusteella ovat MAL-kokonaisuuden kehittämisen kannalta strategisesti tärkeimpiä.

Tuusula yhtyy KUUMA-kuntien näkemykseen siitä, että pidetään hyvänä uuden maankäytön sijoittamista kestävästi hyvin saavutettaville alueille ja täydennysrakentaminen nykyisessä kaupunkirakenteessa. Tällä luodaan edellytyksiä joukkoliikenteen kehittämiselle KUUMA-kunnissa ja jalankulun ja pyöräilyn lisäämiselle. Tämä on tärkeää myös CO2 -päästöjen vähentämisen kannalta.

Tuusulan kunta näkee KUUMA-kuntien tapaan, että infra-avustusten kohdentaminen ensisijaisille kehittämisvyöhykkeille on perusteltua, mutta suunnitelmassa tulee nostaa enemmän esiin infra-avustusten merkitystä seudun kestävän kehittämisen kannalta. Infra-avustusten kohdentaminen myös täydennysrakentamisen alueille tulee olla mahdollista mukaan lukien uudistava täydennysrakentaminen. Rahoituksen tasoa tulee lisäksi nostaa. Infra-avustuksilla on merkitystä keskusten kehittämisen ja vetovoimaisina pitämisen kannalta, mutta myös eriytymiskehityksen estäjänä.

Tuusulan kunnan tavoitteena on kehittää lentokenttään tukeutuvaa Focus –aluetta ja edistää vahvasti Kehä IV:n (mt 152) toteutusta. Kunta pitää tärkeänä, että tieliikenneverkkoa kehitettäessä jo jaksolla ennen vuotta 2030. Kunta edellyttää, että ennen vuotta 2030 Kehä IV:n suunnittelu etenee ja väylää saadaan vaiheittain toteutettua.

Tuusulassa Hyrylän keskusta-alue kaksin puolin mt 145:tä (Tuusulanväylä) nykyisen keskustan ja Rykmentinpuiston osalta ovat maankäytön ensisijaisia alueita, joille kohdentuu merkittävä osa kunnan alueen asuntotuotannosta vuoteen 2030 mennessä. Ottaen huomioon keskusta-alueen halki kulkevan maantien 145 nykyinen kuormitus, raskaan liikenteen määrä ja luonne, liikenteestä aiheutuvat haitat ja riskit sekä väylää ja sen lähialueetta koskevat tulevaisuuden suunnitelmat ja niiden vaikutukset, kunta ei tule jättämään Hyrylän itäisen, Mäyräkorpi-Kirkonkylä väyläyhteystarpeen ja mt:n 11466 (Tuusulan itäväylä) muodostamaa kokonaisuutta pois Hyrylän ja Keravan välisen alueen maankäytön ja väyläverkon kehittämissuunnitelmistaan. Kehittyvän keskusta-alueen ohittava väylä tulee olemaan edellytys alueen mm. liikenneverkon toimivuudelle, taajamaytimen sekä Koillis-Hyrylän alueen kehittämiselle. Kunta katsoo, että  Hyrylän itäisen, Mäyräkorpi-Kirkonkylä väyläyhteyden tulee edelleen olla yksi seudun tulevista ajoneuvoliikenteen hankkeista, joka tulee toteuttaa rinnan maankäytön kehittymisen kanssa.

Suunnitelmassa on tunnistettu Lentorata vuoden 2030 jälkeen toteutettavaksi hankkeeksi. Lentorata tulee suunnitella ja toteuttaa myös taajamajunaliikennettä ja pääkaupunkiseudun paikallisliikennettä palvelevana ratana. Uudelle radalle tulee toteuttaa asema Hyrylään. Tuusulan kunta katsoo, että kehysalueelta Helsingin niemelle johtavan väylästön liikennöinnin hidastuessa ja liikkujien määrän noustessa, Lentoradan hyödyntäminen nopeana taajamajunakäytävänä tulee olemaan perusteltua ja tarpeellista. Vähäisenkin paikallisliikenteen mahdollistaminen ja aseman sijoittaminen Hyrylän taajama-alueelle antaa mahdollisuuden tehostaa maankäyttöä merkittävästi, mikä on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaista.

Lentorata tulee linjata Hyrylän jälkeen siten, että se yhtyy pää- ja oikorataan Ristikydössä, jonne on mahdollista toteuttaa uusi merkittävä vaihtoasema ja Tuusulan näkemyksen mukaan vuoden 2040 jälkeen taajamarakennetta.

Strategiaa tukevaksi toimenpiteeksi suunnitelmassa esitetään seudullista tieliikenteen hinnoittelua, jonka suunnittelun ja arvioinnin käynnistämiseen sekä tarvittavien lainsäädännön muutosten valmisteluun ja toteuttamiseen suunnitelmalla haetaan hyväksyntää. Tuusulan kunta ei hyväksy ydinkaupunkialueen pääväylästön ruuhkautumisongelmaan ratkaisuksi, sekä CO2 –päästöjen vähentämisen osaratkaisuksi esitettävää tiemaksujärjestelmää. MAL-suunnitelma tulee viimeistellä ja suunnitelman vaikutukset arvioida ilman tiemaksuja.

MAL-suunnitelman puutteena on se, ettei suunnitelmassa pystytä uskottavasti kuvaamaan kehitystä ja toimenpiteitä, jotka tuottavat verkostomaiset joukkoliikenne- ja pyöräily-yhteydet kehysalueen keskusten välillä. Suunnitelma ei myöskään tuota selvää kuvaa kehysalue-ydinkaupunkialue -joukkoliikenteen runkoverkon palvelun tason kehittymisestä vuoteen 2030 mennessä. Suunnitelman tavoitteiden kannalta on oleellista, että sujuvaa ja nopeaa joukkoliikennetarjontaa Tuusulan ja seudun ydinkaupunkialueen välillä ylläpidetään ja kehitetään mm. työmatkaliikkumisen tarpeisiin.

2.1. Onko suunnitelmassa esitetty seudun yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen tarpeeksi tehokkaita keinoja ja sijoittuuko ensisijaisille kehittämisvyöhykkeille riittävästi asuntoja?

Maankäytön osuudessa on huomioitu hyvin Tuusulan näkemys. Ensisijaisen kehittämisvyöhykkeen aluerajaus on Tuusulan osalta onnistunut. Valtaosa uudisrakentamisesta sijoittuu MAL-suunnitemassa esitetylle ensisijaiselle kehittämisvyöhykkeelle, mutta paikallista pientalotuotantoa rakentuu myös vyöhykkeen ulkopuolelle tukeutuen kuitenkin olemassa olevaan rakenteeseen ja liikenneverkkoon. MAL 2019–suunnitelmassa Tuusulan kunnalle esitetyt asuntotuotannon tavoitteet ovat yhteneväiset kunnan omien tavoitteiden kanssa (kokonaistuotanto 462 asuntoa, josta 92 valtion tukemaa kohtuuhintaista ARA-asuntoa vuodessa). Myös asemakaavatarve on Tuusulan osalta hyväksyttävä (keskimäärin 41 580 k-m2 vuodessa), joka on muiden Kuuma-kuntien kanssa samalla tasolla.

2.2. Onko suunnitelmassa esitetty oikeat keinot turvaamaan seudun asukkaiden elämäntilanteita ja maksukykyä vastaavien asuntojen tarjontaa ja asuntokannan monipuolisuutta?

Valtion tukeman kohtuuhintaisen asuntotuotannon toteutumiseksi on ensiarvoisen tärkeätä säilyttää käynnistysavustukset ja niiden riittävä määrä valtion tukimuotona.  Muiden tukimuotojen ja niiden kehittämisesitysten osalta Tuusulan kunta yhtyy KUUMA-seudun lausunnossa annettuihin näkemyksiin. Asuntotuotannon monipuolisuus aikaansaadaan talotyypeiltään, hallinta- ja rahoitusmuodoiltaan sekä huoneistokokojen suhteen erilaisilla ratkaisuilla.

2.3. Onko asuntoalueiden eriytymiskehitykseen ehkäisemiseen ja olemassa olevien asuntoalueiden kehittämiseen esitetty riittävät toimenpiteet?

Kunta on oman asuntokantansa osalta valmis kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti huolehtimaan vuokra-asuntojensa elinkaarikunnosta ja vetovoimaisuudesta kiinteistönpidon keinoin. Vuokra-asuntojen monipuolista tarjontaa käytetään erilaisissa elämäntilanteissa olevien asukkaiden asunto-olojen kohentamiseen eriytymiskehitys eliminoiden. Asunnottomuuden torjunnan sisällyttäminen MAL 2019-suunnitelmaan on tärkeää. Asunnottomuuden torjumiseksi ja ennalta ehkäisemiseksi kunnassa huolehditaan ensisijaisesti riittävästä vuokra-asuntojen tuotannosta monipuolisissa asuinympäristöissä. Asumisen neuvontapalveluiden tarve on kasvussa ja panostukset asumisneuvontaan toimivat hyvinvointia lisäävänä keinona.

2.4. Onko kaikki liikennemuodot otettu suunnitelmassa merkitystään vastaavalla tavalla huomioon?

Ajoneuvokannan uudistaminen energiatehokkaammaksi ja hiilineutraalimmaksi on suunnitelmassa todettu hyvin merkittäväksi toimenpiteeksi pyrittäessä kohti liikenteen CO2 –päästövähennystavoitetta. Ajoneuvokannan uudistumisen eteneminen jää pitkälti valtion tukitoimien ja vero-ohjauksen varaan. Kunnille on osoitettu energiainfran kehityksen ja tarpeiden huomioiminen rakentamisessa sekä vähäpäästöisten ajoneuvojen käytön tuki katuympäristössä. Toimijoille jaettujen tehtävien keskinäistä merkittävyyttä tulisi avata ja arvioida nyt kirjattua enemmän ja miettiä keinoja tuottaa seurantatietoa toimenpiteen toteutumisesta ja vaikuttavuudesta.

Joukkoliikenteen matkalippujen hintojen alentamistavoite on kytketty tiemaksujärjestelmään. Joukkoliikenteen houkuttelevuuden parantumista suhteessa henkilöautoiluun tulee tavoitella laajalla keinovalikoimalla. Matkustamisen hinnoittelun kautta tavoiteltavaa houkuttelevuutta ei tule kytkeä tiemaksujärjestelmän käyttöönottoon vaan matkalippujen hintojen alentamiseen tulee pyrkiä ensisijaisesti ja jatkuvasti muilla keinoilla.

Suunnitelmassa korostetaan seudun joukkoliikenteen runkoverkkoa ja sen varaan rakentuvaa joukkoliikennejärjestelmää. Joukkoliikennepalvelun houkuttelevuuden kasvattamiseksi tulee keskittyä myös siihen, että joukkoliikenteen liityntäyhteyksien taso tukee runkoverkon palvelutasoa. Tämä tulee ottaa korostetusti huomioon mm. seudun bussiliikenteen kehittämisohjelman laadinnassa ja sen jälkeisissä toimenpiteissä.

Suunnitelman puutteena on se, ettei suunnitelmassa pystytä uskottavasti kuvaamaan kehitystä ja toimenpiteitä, jotka tuottavat verkostomaiset joukkoliikenne- ja pyöräily-yhteydet kehysalueen keskusten välillä. Suunnitelma ei myöskään tuota selvää kuvaa kehysalue-ydinkaupunkialue -joukkoliikenteen runkoverkon palvelun tason kehittymisestä vuoteen 2030 mennessä. Suunnitelman tavoitteiden kannalta on oleellista, että sujuvaa ja nopeaa joukkoliikennetarjonta Tuusulan ja seudun ydinkaupunkialueen välillä ylläpidetään ja kehitetään mm. työmatkaliikkumisen tarpeisiin.

Kävelyn ja pyöräilyn osalta Tuusulan kunta katsoo jalankulun- ja pyöräilyn väyläverkon kehittämisen olevan edelleen hyvin keskeinen tekijä kulkumuotojen osuuden kasvattamisessa alueellaan. Myös jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden tukemiseksi tulee jatkuvasti toimia kohdistaen toimenpiteitä ja valistusta myös muille ajoneuvoliikenteen osapuolille. Kävelyn ja pyöräilyn ollessa keskeisessä roolissa kestävien kulkutapojen osuuden kasvutavoitteissa, suunnitelmassa tulisi kiinnittää huomiota myös näiden kulkumuotojen ympärivuotisen roolin kasvattamiseen. Suunnitelmaluonnoksen kuvaa 20 tulisi ajantasaistaa. Mm. Järvenpään ja Kellokosken välinen pyörätieyhteys Pohjoisväylän käytävässä (mt 1465) on jo toteutettu.

Liikenneinfran pienet parantamishankkeet (KUHA-ohjelma) on Tuusulan kunnan kannalta hyvin keskeinen paikallisen liikennejärjestelmän kehittämistä tukeva toimenpide.

Tuusulan kunta katsoo, että KUHA-hankkeiden rahoitus (liikenteen pienet kustannustehokkaat kehittämishankkeet) tulee saada valtion yleisestä MAL-rahoituksesta, eikä sen rahoituspohjaa saa kytkeä mahdollisiin tiemaksutuloihin. Tuusulan kunta esittää, että vuosittainen KUHA-rahoitustaso nostetaan 60 miljoonaan euroon vuodessa. Summan tulee jakautua puoliksi kuntien ja valtion ja toisaalta KUUMA-seudun ja pääkaupunkiseudun kesken.

Tällä hetkellä Tuusulan kunta esittää KUHA-ohjelmaan seuraavat hankkeet:

  • Mt 1421 Eriksnäsintie‐Jokelantie, jalankulku- ja pyörätien puuttuvan osuuden (Järvenpää, Tuusula) toteuttaminen (rakentamissuunnitelma valmistumassa 2018).
  • Kytömaantien pohjoispään jalankulku- ja pyörätie
  • Mt 140 (Lahdentie) jalankulku- ja pyörätien toteuttaminen välille mt 148 (Keravantie) – mt 145 (Pohjoisväylä) sekä mt 146 (Sipoontie) - Haarajoki
  • Mt 11671 (Linjatie), jalankulku- ja pyörätien toteuttaminen välille mt 1456 (Vanha valtatie) – mt 140 (Vanha Lahdentie).
  • Mt 11479 (Rusutjärventie), jalankulku- ja pyörätien toteuttaminen välille kt 45 (Hämeentie) – mt 11475 (Siippoontie).
  • Mikäli Keski-Uudenmaan poikittainen tieyhteys välillä Järvenpää – kt45 ei tuo mukanaan Vanhankylän koulua palvelevaa jalankulku- ja pyörätieyhteyttä mt 1421 (Jokelantie) suunnasta, kunta esittää KUHA-ohjelmaan hanketta Mt 11507 (Vanhankylän koulutie) , jalankulku- ja pyörätien toteuttaminen välille mt 1421 (Jokelantie) – Vanhankylän koulu
  • Mt 148 (Kulloontie), maantien parantaminen 2+2 –kaistaiseksi välillä Saviontie - mt 11466 (Tuusulan itäväylä)
  • Kt 45 / Mt 11466 (Tuusulan itäväylä), liittymän parantaminen
  • Kt 45 / Mt 145 (Tuusulanväylä), kiertoliittymän parantaminen sekä kt 45 lisäkaistojen toteuttaminen liittymästä Koskenmäen liittymän suuntaan.
  • Kt 45 lisäkaistojen toteuttaminen ja liittymien parantaminen Koskenmäen liittymän pohjoispuolella välillä Nummenharju– mt 11479 (Rusutjärventie)
  • Kt 45 / mt 152 / Vanha Tuusulantie, ramppien päät, liikennevalojen rakentaminen (Focus- liikekeskuksen asemakaava etenemässä hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2019 aikana)
  • Kt 45 (Tuusulanväylä), Riihikallion linja-autopysäkit, polkupyörien ja henkilöautojen liityntäpysäköintijärjestelyt

3.1. Suunnitelmassa on esitetty keinot liikenteen C02 päästöjen vähentämiseksi 50 % vuoden 2005 tasosta. Ovatko keinot oikein valittuja ja riittävän tehokkaita? Jos esitätte vähennettäväksi tai poistettavaksi jotain osaa keinovalikoimasta, tulee samalla esittää vaikutuksiltaan vähintään vastaava korvaava toimenpide, jotta päästövähennystavoite kokonaisuutena kyetään saavuttamaan.

Päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi on esitetty mm. tiemaksujärjestelmää sekä ajoneuvokannan uudistamista. Tuusulan kunta ei hyväksy tiemaksujen käyttöönottoa. Suunnitelmaa viimeisteltäessä tarkasteluun pitää ottaa mukaan muut CO2 –päästölähteet seudulla, kuten asumisen, julkisten sekä kaupan kiinteistöjen energiankäyttö, lämmön ja energian tuotanto sekä kaupan, palvelujen ja teollisuuden prosessit.

Suunnitelma ei mainittavasti vastaa siihen, miten esimerkiksi seudun tai laajemmankin alueen kannalta merkittävien teollisuuden tai logistiikan toimintojen tulisi seudulla sijaita suhteessa niiden toiminnasta suoraan tai välillisesti muodostuviin päästövaikutuksiin. Kysymys on myös maakuntatasoinen ja osin koko Suomeakin koskeva, koska Helsingin seudulle sijoittuu merkittävä väestömäärä, keskeisiä satamia ja lentokenttä. Toimintojen keskittäminen merkittävien liikenteen solmujen yhteyteen voi vähentää päästöjä seutua laajemmassa mittakaavassa. Uudet sujuvat raskaan liikenteen väylät, kuten Kehä IV, voivat järkevöittää ja lyhentää reittivalintoja vähentäen näin päästöjä toisaalla. Uusi väylä parantaa liikenneturvallisuutta, ohjaa parempiin reitinvalintoihin ja vähentää siten päästöjä asuinalueiden läheisyydestä, kuten Hyrylän keskustassa, josta raskas liikenne nykyisin kulkee. Suunnitelmaan viimeistelyssä seudun merkitystä maakunnan tai valtakunnan tason päästökehitykseen tulisi tarkastella tästä näkökulmasta. Tuusulan kunta katsoo, että maankäyttöä, saavutettavuutta, liikkumista ja liikenneverkkoa Helsinki-Vantaan –lentoasema-alueen ympäristössä kehittävät toimenpiteet ovat sellaisia, joiden päästövaikutuksia tulisi tarkastella Helsingin seutua laajemmassa mittakaavassa arvioiden mm. Kehä IV:n tuomia kansantaloudellisia hyötyjä sekä muualla tapahtuvia päästövähennyksiä ja liikenneturvallisuushyötyjä raskaan liikenteen suuntautuessa uudelle väylälle.

3.2. Miten suunnitelman toteutus ja rahoittaminen tulisi varmistaa?

Aiempaan tapaan suunnitelman pohjalta valmistellaan ja on tarkoitus solmia MAL-sopimus (vuodet 2020-2023) valtion, seudun kuntien ja HSL:n kesken. Sopimuksen laadinnan yhteydessä tulee korostaa mm. päästövähennysten edellyttämää, sopimuskauden yli jatkuvaa MAL -suunnittelua ja toimenpiteiden toteuttamista. Myönteinen kehitys edellyttää osapuolten sitoutumista ja sitouttamista.

Liikenteen osalta valtio kerää liikenteen verotuksen kautta yli 1 000 M€ tulot Helsingin seudulta vuosittain. Liikenteen ostojen ja tukien, avustusten, perusväylänpidon, suunnittelun ja väylien kehittämisinvestointien kautta seudulle kohdentuu noin 300 M€ valtion menot vuosittain. On erittäin tärkeää, että valtion rahoitusosuus MAL-suunnitelman toteutuksessa on merkittävä ja sen osuus kasvaa tämän suunnitelmakierroksen yhteydessä. Valtion rahoituksen tärkeyttä korostaa seudun merkitys liikenteen päästöjen vähentämisen kokonaisuudessa. On jatkossa syytä selvittää, voiko valtiovarainministeriön edustus olla mukana jo suunnitelman laatimisvaiheessa.

Valtionosuuden kasvattaminen on keskeistä myös siksi, että esitetty tiemaksujärjestelmä on rahoitusinstrumenttina vielä hyvin epävarma. Epävarmuuden vuoksi suunnitelman vaikutusten arvioinnin tulisi sisältää vielä vertailuvaihtoehto, jossa tiemaksujärjestelmää ei ole.
 
3.3. Onko suunnitelman vaikutuksia arvioitu tarpeeksi kattavasti?

Vaikutusten arviointi on periaatteessa yleisesti kattava. Arvioinnissa on tuotu esiin huolta siitä, etteivät mm. suunnitellut CO2-päästövähennystoimenpiteet ole käytännössä riittäviä tai niistä ei saada tavoiteltuja vaikutuksia riittävän nopeasti. Mm. ajoneuvokannan uudistumisnopeudesta esitetty tavoite kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa on herättänyt myös epäilyä.

Tuusulan kunta ei hyväksy ydinkaupunkialueen pääväylästön ruuhkautumisongelmaan ratkaisuksi, sekä CO2 –päästöjen vähentämisen osaratkaisuksi esitettävää tiemaksujärjestelmää. Suunnitelma tulee viimeistellä ja suunnitelman vaikutukset arvioida ilman tiemaksuja.

MAL-suunnitelmaa on valmisteltu laajassa vuorovaikutuksessa asiantuntijaryhmien kanssa. Tuusulan kunta pitää toimintatapaa erittäin hyvänä ja tärkeänä myös suunnitelman viimeistelyvaiheessa.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Henna Lindström, yleiskaavasuunnittelija, henna.lindstrom@tuusula.fi

Perustelut

  • Helsingin seudun liikenne (HSL) -kuntayhtymän hallitus on kokouksessaan 26.3.2019 päättänyt hyväksyä MAL 2019 -suunnitelman liikennesisältöjen osalta. MAL 2019 -suunnitelman liikennesisällöt muodostavat Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman. Liikenteeseen liittyvät toimenpiteet on kuvattu raportin luvuissa 4.3 ja 4.4. Liikenteen hinnoittelun osalta selvitykset optimaalisista malleista, vaikutusarvioinnit ja vaadittava lainsäädäntö laaditaan ensin ja päätökset seudulla tehdään näiden jälkeen.

Liikennesisällöt on hyväksytty HSL:n hallituksessa jäsenkuntien eli Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten, Keravan, Kirkkonummen, Sipoon, Siuntion ja Tuusulan osalta. HSL:n hallitus on päättänyt lähettää MAL 2019 -suunnitelman niiden kuntien osalta, jotka eivät ole HSL:n jäseniä, KUUMA-johtokunnan kautta edelleen asianomaisiin kuntiin ja ehdottaa sitä hyväksyttäväksi.

HSL:n hallitus on myös valtuuttanut toimitusjohtajan neuvottelemaan MAL-sopimuksesta liikenteen osalta yhteistyössä valtion ja Helsingin seudun 14 kunnan kanssa.

HSL:n hallitus on niin ikään päättänyt merkitä MAL 2019 vaikutusten arviointiselostuksen tiedoksi ja lähettää sen MAL 2019 -suunnitelman hyväksymiskäsittelyn oheisaineistona tiedoksi KUUMA-johtokunnalle.

Helsingin seudun yhteistyökokous (HSYK) on kokouksessaan 28.3.2019 päättänyt hyväksyä MAL 2019 -suunnitelman maankäytön ja asumisen sisältöjen osalta ja lähettää suunnitelman hyväksyttäväksi KUUMA-kuntiin KUUMA-johtokunnan kautta. Maankäyttöön liittyvät toimenpiteet on kuvattu raportin luvussa 4.1 ja asumiseen liittyvät toimenpiteet luvussa 4.2.

KUUMA-komissio teki 8.5.2019 päätösesityksensä KUUMA-johtokunnalle. KUUMA-johtokunta päätti 23.5. § 10:

  • omalta osaltaan hyväksyä MAL 2019 -suunnitelman sekä merkitä tiedoksi MAL 2019 vaikutusten arviointiselostuksen (SOVA)
  • esittää Hyvinkään ja Järvenpään kaupunginhallituksille sekä Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten ja Vihdin kunnanhallituksille, että ne hyväksyvät MAL 2019 -suunnitelman liikenteen osalta (suunnitelman luvut 4.3 ja 4.4)
  • esittää Hyvinkään, Järvenpään ja Keravan kaupunginhallituksille sekä Kirkkonummen, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon, Tuusulan ja Vihdin kunnanhallituksille, että ne hyväksyvät MAL 2019 -suunnitelman maankäytön ja asumisen osalta (suunnitelman luvut 4.1 ja 4.2)
  • esittää Hyvinkään, Järvenpään ja Keravan kaupunginhallituksille sekä Kirkkonummen, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon, Tuusulan ja Vihdin kunnanhallituksille, että ne merkitsevät tiedoksi MAL 2019 vaikutusten arviointiselostuksen (SOVA)

MAL 2019 -suunnitelman pohjalta valmistellaan ja neuvotellaan MAL-sopimus 2020–2023 valtion, seudun kuntien ja HSL:n kesken. Neuvotteluryhmä on nimetty ja sopimusneuvottelut ovat käynnistyneet ympäristöministeriön johdolla. MAL 2019 suunnitelman ja sopimuksen toteutusta ja vaikutuksia tullaan seuraamaan vuosittain. Suunnitelma ja sopimus sovitetaan yhteen valtakunnallisen 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelun kanssa.

MAL 2019 -raportti, vaikutusten arviointiselostus (SOVA) ja liikenteen toimenpidekortit ovat saatavilla HSL:n verkkosivuilla osoitteessa www.hsl.fi/mal

Ehdotus

Esittelijä

Pia Sjöroos, kaavoituspäällikkö, pia.sjoroos@tuusula.fi

Kuntakehityslautakunta päättää

merkitä tiedoksi

  • Helsingin seudun liikenne (HSL) -kuntayhtymän hallituksen päätöksen 26.3.2019 § 33
  • Helsingin seudun yhteistyökokouksen (HSYK) päätöksen 28.3.2019
  • KUUMA -johtokunnan päätöksen 23.5.2019 § 10
  • MAL 2019 vaikutusten arviointiselostuksen (SOVA
  • ehdottaa kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus
    • hyväksyy KUUMA -johtokunnan päätöksen 23.5.2019 § 10 mukaisesti MAL 2019 -suunnitelman maankäytön ja asumisen osalta (suunnitelman luvut 4.1 ja 4.2)
    • ehdottaa  valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä KUUMA -johtokunnan päätöksen 23.5.2019 § 10 mukaisesti MAL 2019 –suunnitelman maankäytön ja asumisen osalta (suunnitelman luvut 4.1 ja 4.2).

Lisäksi kuntakehityslautakunta päättää

  • tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta välittömästi kokouksessa.

 

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin

Valmistelija

  • Henna Lindström, yleiskaavasuunnittelija, henna.lindstrom@tuusula.fi

Ehdotus

Esittelijä

  • Harri Lipasti, kansliapäällikkö, harri.lipasti@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • hyväksyä KUUMA-johtokunnan päätöksen 23.5.2019 § 10 mukaisesti MAL 2019 -suunnitelman maankäytön ja asumisen osalta (suunnitelman luvut 4.1 ja 4.2)
  • ehdottaa  valtuustolle, että

 

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä KUUMA -johtokunnan päätöksen 23.5.2019 § 10 mukaisesti MAL 2019 –suunnitelman maankäytön ja asumisen osalta (suunnitelman luvut 4.1 ja 4.2).

Päätös

Kunnanhallitus päätti

  • jättää asian pöydälle 26.6.2019 pidettävään kokoukseen.

Muutoksenhaku

Päätöksestä ei saa tehdä kuntalain 136 §:n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Käsitellyt asiat